Kiertävät palveluneuvojat suhaavat S-Biileillä pitkin Pohjois-Savoa asiakasomistaja- ja S-Pankki-palvelujen lähettiläinä.
Juttu: Kristiina Tammitie | Kuvat Minna Putkonen
– S-ryhmän ensimmäinen S-Biili otettiin käyttöön PeeÄssässä helmikuussa 2022. Kuluneiden puolentoista vuoden aikana olemme saaneet todella paljon positiivista palautetta siitä, että viemme asiakasomistaja- ja S-Pankki-palveluja maakuntaan, ympäri PeeÄssän toimialuetta. On käynyt selväksi, että tällaiselle palvelulle on todella tarvetta. S-Biilissä palvellaan yhden päivän aikana parhaimmillaan jopa nelisenkymmentä asiakasta, kuvailee PeeÄssän asiakkuuspäällikkö Reetta Innilä.
S-Biili on toimivampi ja tietoturvallisempi
S-Biili otettiin Suomessa ensimmäisenä käyttöön Pohjois-Savossa. Nyt PeeÄssään on hankittu jo toinen S-Biili, jälleen ensimmäisenä osuuskauppana. Marraskuun puolivälissä liikenteeseen lähteneen toisen S-Biilin myötä PeeÄssän kiertävät palveluneuvojat Kaija Hartikainen ja Marika Sarkasuo ovat siirtyneet palvelemaan asiakkaitaan vain ja ainoastaan palveluautossa. Myymälöiden sisälle pystytetyt, sermeillä suojatut palvelupisteet ovat siirtyneet historiaan. Muutos helpottaa merkittävästi palveluneuvojien työtä, sillä painavia ja tilaa vieviä kalusteita ei enää tarvitse kuljetella henkilöautossa ja kanniskella myymälöiden sisätiloihin. Autossa tuolit, pöydät sekä tarvittava tietotekniikka on aina valmiina palvelutilannetta varten.
– Sanalla sanoen on ihanaa, että olemme päässeet siirtymään kokonaan S-Biiliin. Suurin asia on tietysti se, että auton sisällä asiakkaan asiakasomistaja- ja pankkiasioista voidaan jutella rauhassa, eikä mikään puhe kuulu auton suljettujen ovien ulkopuolelle. Asiakkaat ovat tavattoman tyytyväisiä palveluun ja antavat lähes päivittäin kiitosta siitä, että PeeÄssä on hoitanut asiakasomistaja- ja S-Pankkipalvelujen tarjoamisen näin hyvin, Kaija Hartikainen kertoo.
Voimassa oleva henkilökortti tai passi mukaan
S-Biilissä voidaan hoitaa alusta loppuun kaikki asiakasomistaja- ja S-Pankki-asiat. Yhden asiakkaan asia, esimerkiksi verkkopankkitunnuksien tilaaminen, voi kestää vain viisi minuuttia, kun taas toisen asiakkaan kanssa aikaa vierähtää puoli tuntia tai enemmänkin, jos kyseessä on vaikkapa perhe, jonka kaikille lapsille avataan tilit ja tilataan kortit.
– Jotta asiat saadaan hoidettua, kannattaa S-Biili-asiointia varten ottaa aina mukaan voimassa oleva henkilökortti tai passi, Marika Sarkasuo ohjeistaa.
Palveluneuvojilla on myös oivallinen joululahjavinkki.
– PeeÄssän asiakasomistajuus on lahja, josta esimerkiksi nuori opiskelija hyötyy todella paljon.
Aikataulu PeeÄssän verkkosivuilla
Isosta pakettiautosta rakennetun S-Biilin ratissa Marika ja Kaija ovat jo kokeneita kuskeja. Kaija heittää keikkaa vanhalla S-Biilillä ja Marika on saanut käyttöönsä uuden palveluauton. Autot ovat sekä toiminnoiltaan että ajettavuudeltaan hyvin saman oloisia. Maakuntakierrokset on suunniteltu niin, että molemmille kertyy suurin piirtein yhtä paljon ajokilometrejä viikon aikana.
– Meillä on alueellamme useita paikkakuntia, joissa asiakkaita on niin paljon, että niissä käydään säännöllisesti parin viikon välein. Aikataulumme löytyy PeeÄssän verkkosivuilta. Lisäksi myymälöissä S-Biili-päivistä ilmoitetaan aina hyvissä ajoin etukäteen. S-marketien pihoissa viivymme yleensä koko päivän, Saleissa puolestaan puolen päivän ajan, Marika ja Kaija kertovat.
S-Biilissä asiointi tapahtuu vuoronumerojen perusteella. Vuoronumerokone löytyy aina myymälän sisältä.
– Pakkasta tai hellettä ei S-Biilissä asioidessa tarvitse pelätä. Lisälämmitin pitää sisätilat lämpiminä talvella ja ilmalämpöpumppu kesällä viileänä, Marika Sarkasuo muistuttaa.
S-Biilien vierailut joulukuussa
(palveluaika klo 10–17, jos ei toisin mainita)
pe 1.12. S-market Rautalampi
ma 4.12. S-market Juankoski
ti 5.12. S-market Karttula
to 7.12. S-market Varpaisjärvi (klo 9–16) ja S-market Keitele
pe 8.12. S-market Maaninka ja S-market Nilsiä
ma 11.12. S-market Pielavesi ja S-market Kiuruvesi
ti 12.12. S-market Vesanto ja S-market Tuusniemi
ke 13.12. S-market Pyhäsalmi (klo 9–16) ja S-market Vieremä
to 14.12. S-market Kaavi ja S-market Suonenjoki
pe 15.12. S-market Leppävirta ja S-market Lapinlahti
ma 18.12. S-market Rautalampi ja S-market Heinävesi
ti 19.12. S-market Vuorela ja S-market Juankoski
ke 20.12. S-market Kommila ja S-market Sonkajärvi
to 21.12. S-market Nilsiä ja S-market Maljalahti
ke 27.12. S-market Kiuruvesi
to 28.12. S-market Karttula
pe 29.12. S-market Suonenjoki
Vesannolle avattiin torstaina 30.11.2022 klo 10 upea, trendikäs ja moderni, mutta silti myös kotoisa, läheinen ja lämminhenkinen S-market. Uudessa myymälässä on korostettu ostamisen helppoutta, käytännöllisyyttä, laatua ja monipuolisuutta.
Valikoimaa lähialueen asukkaiden tarpeiden mukaan
Valikoimien rakentamisessa on huomioitu alueen kotitalouksien koko ja väestön ikäjakauma, samoin asukkaiden toiveet ja odotukset, joita selvitettiin loppukesän aikana kyselytutkimuksella.
– Vesannon alueen asiakasomistajille tehtiin kyselytutkimus, joilla haluttiin ennakkoon selvittää, mitä asiakasomistajat uudelta myymälältään odottavat ja toivovat. Vesannolla kaikkein tärkeimmäksi asiaksi vastaajat nostivat edullisen hintatason. Heti perässä tulivat hyvä palvelu, ostamisen helppous, kattava valikoima, Bonus/keskittäminen sekä myymälän sijainti. Valikoimien osalta edullisen hinnan lisäksi toivottiin lähituotteiden tarjontaa sekä valikoimien ja vaihtoehtojen monipuolisuutta. Näihin toiveisiin uudessa myymälässä halutaan vastata mahdollisimman hyvin. Toivomme tietenkin edelleen palautetta myymälästä ja valikoimasta, kertoo ryhmäpäällikkö Timo Heiskanen PeeÄssältä.
Vastuullinen investointi
Vastuullinen rakentaminen on lähtökohtana kaikissa PeeÄssän investoinneissa. Ovellisissa kylmäkalusteissa käytetään ympäristölle haitatonta kylmäainetta, ja hiilineutraaliutta vahvistavat myös sähköä omaan käyttöön tuottavat aurinkopaneelit. S-market Vesanto ei tuota lainkaan hiilidioksidipäästöjä ympäristöystävällisen kylmätekniikan, lämmön talteenoton, maalämmön hyödyntämisen sekä uusiutuvan energian ansiosta. Vesannon investointi on kokonaisuudessaan noin 4 miljoonaa euroa.
- Olemme jatkaneet tänä vuonna rivakkaa investointitahtia, panostaen erityisesti Pohjois-Savon maaseutupaikkakuntien päivittäistavarakaupan palveluihin. Marraskuussa on päästy juhlimaan peräti kolmeen kertaan täysin uuden myymälän avajaisia, kertoo PeeÄssän vähittäiskaupan toimialajohtaja Jouni Ruotsalainen.
Reilun tuhannen asukkaan Kangaslammille on luvassa niin uutta ja ihmeellistä, ettei vastaavaa ole aiemmin nähty. Osuuskauppa PeeÄssä avaa Varkauden Kangaslammille S-ryhmän ensimmäisen maaseututaajamaan sijoittuvan Salen, joka tulee toimimaan osa-aikaisesti itsepalvelumyymälänä.
Osuuskauppa PeeÄssä osti Kangaslammin Salen uuden kiinteistön Etelä-Karjalan Osuuskaupalta, jossa se toimi Sale Ruoholampena. Rakennus on moduulirakenteinen, joka mahdollistaa sen purkamisen ja pystyttämisen uudelleen. Rakennus siirrettiin syyskuun lopulla Kangaslammille rekkakuljetuksena Lappeenrannasta. Elementtirakenteinen myymäläkiinteistö on pystytetty entisen Salen taakse.
Varkauden Kangaslammille perjantaina 24.11.2023 klo 10 avattava Sale toimii osa-aikaisesti itsepalvelumyymälänä. Salessa on ainakin talviaikaan ja sesonkien ulkopuolella yksi myyjä, joka hoitaa tuotteiden hyllyttämisen ja palvelee asiakkaita normaaliin tapaan kello 10–18. Myymälässä voi kuitenkin asioida 24/7. Sisään myymälään pääsee pankkikortilla ja ostosten maksaminen tapahtuu itsepalvelukassalla. Tarvittaessa asiakas saa puheyhteyden henkilökuntaan nappia painamalla. Myymälässä on tavanomaista kattavampi kameravalvonta, eikä siellä myydä itsepalvelun tunteina ikärajavalvottuja tuotteita. Myymälän yhteyteen tulee myös asiakas-wc sekä kyläyhdistyksen kanssa suunniteltu kokoontumistila terasseineen.
- Uuden ajan hybridimyymälässä on myyntipinta-alaa hieman aiempaa enemmän, joten päivittäistavaravalikoima kasvaa. Lisäksi Saleen tulee Varkauden Prisman ylläpitämä ruoan verkkokaupan noutopiste, joten ruokaa voi myös tilata Prisman laajasta valikoimasta. Noutolokerikon kanssa samaan tilaan sijoittuvat Postin pakettiautomaatit, kertoo ryhmäpäällikkö Jetta Pöyhönen PeeÄssältä.
Edelläkävijyyttä toimialallaan
Kangaslammille avattava, maaseutuympäristöön sijoittuva, itsepalvelumyymälä on ensimmäinen sekä PeeÄssässä että koko S-ryhmässä. Se on herättänyt kaupparyhmän sisällä paljon kiinnostusta ja muissa osuuskaupoissa suunnitellaan jo tutustumiskäyntejä Kangaslammille.
– Kehittelemme uudenlaisia, nykyaikaisia ja kustannustehokkaita tapoja tarjota palveluja tulevaisuudessa pienimmilläkin paikkakunnilla. Tämä investointi tulee olemaan PeeÄssän ensimmäinen uuden ajan investointi. Tavoitteenamme on olla edelläkävijä toimialallamme ja sitä tämä Kangaslammen uuden ajan myymälä nimenomaan on. Kangaslammilta saatujen kokemusten perusteella arvioidaan, onko tässä yksi tapa, jolla voimme osaltamme pitää maaseutua vireänä, jota jo yritysmuotomme meiltä edellyttää. Kangaslammella kerätään kokemuksia tämän tyyppisestä kaupasta, PeeÄssän vähittäiskaupan toimialajohtaja Jouni Ruotsalainen kertoo.
–Nykyinen Sale-kiinteistö oli palvellut alueen asiakkaita jo useamman vuosikymmenen ajan ja oli tullut käyttöikänsä päähän. Kangaslammin kauppapalvelut on tunnistettu erittäin tärkeäksi alueen asiakasomistajille, joten haluamme säilyttää palvelut alueella. Päätökseen investoinnista vaikutti vahvasti myös alueen asiakkaiden asiakastyytyväisyys, Jouni viestittää.
PeeÄssä on jatkanut tänä vuonna rivakkaa investointitahtiaan, panostaen erityisesti Pohjois-Savon maaseutupaikkakuntien päivittäistavarakaupan palveluihin. Marraskuussa päästään juhlimaan peräti kolmeen kertaan täysin uuden myymälän avajaisia.
Lue lisää:
Varkauden Kangaslammille ensimmäinen maaseututaajaman itsepalvelu-Sale
Osuuskauppa PeeÄssä ottaa käyttöön torstaina 16.11. toisen S-Biilin viemään Asiakasomistaja- ja S-Pankki-palveluja ihmisten luokse. PeeÄssän asiakasomistajat ovat olleet tyytyväisiä puolitoista vuotta sitten käyttöön otetun Suomen ensimmäisen S-Biilin tarjoamiin palveluihin.
Koko Suomessa S-Biilejä on viisi, joista kaksi liikennöi Pohjois-Savossa.
– Olemme investoineet toiseen S-Biiliin, koska haluamme tarjota asiakasomistaja- ja S-Pankki-palveluja siellä, missä asiakasomistajamme muitakin palvelujamme arjessaan käyttävät. Kahdella kiertävällä palveluautolla varmistamme, ettei pienemmiltä paikkakunnilta ole jatkossakaan tarvetta lähteä kaupunkiin hoitamaan asiakasomistajuuteen tai S-Pankin asiakkuuteen liittyviä asioita. Viemme palvelut heidän luokseen, PeeÄssän asiakkuuspäällikkö Reetta Innilä perustelee palveluautokapasiteetin lisäystä.
Toinen S-Biili korvaa aiemmin myymälätiloissa työskennelleen kiertävän palveluneuvojan.
– Jatkossa kaikki maakunnan asiakasomistaja- ja S-Pankki-asiat hoidetaan S-Biilin sisälle rakennetussa toimistossa. ASiakaskokemus parantuu merkittävästi, kun voidaan puhua rauhallisessa tilassa asiakkaan kanssa.
S-Biilit kiertävät PeeÄssän toimialueen eri paikkakunnalla PeeÄssän verkkosivulla julkaistavan aikataulun mukaisesti. S-Biilillä liikkuvat palveluneuvojat pysäköivät auton päivän ajaksi kunkin paikkakunnan S-marketin tai Salen pihaan. Tänä syksynä on asiakastoiveisiin vastaten kokeiltu myös puolipäiväisiä S-Biili-vierailuja kaupunkialueella sijaitsevien Sale-myymälöiden piha-alueilla Kuopiossa ja Varkaudessa. Asiointi S-Biilissä tapahtuu vuoronumeroiden perusteella.
S-Biilissä palvellaan asiakkaita samoissa asioissa kuin Prismojen asiakasomistajapalvelu ja S-Pankki-pisteilläkin, yksinkertaisista tilien avauksista vaativiin kuolinpesien selvityksiin. Myös PeeÄssän asiakasomistajaksi liittyminen tai jäsenyyden siirto osuuskauppojen välillä onnistuu. Turvallisuussyistä autossa ei käsitellä tai kuljeteta käteistä rahaa. Käteisen nostaminen ja tallettaminen onnistuu S-Pankin S-Tililtä S-Etukortti Visalla ja henkilöllisyystodistuksella kaikkien S-ryhmän kauppojen kassoilla.
PeeÄssän S-Biili-asiakkaiden määrissä on suuria eroja paikkakuntien välillä. Eniten liikkuvalla palveluautolla on asiakkaita ollut Suonenjoella ja Pyhäsalmella. Tyypillisesti päivän aikana palvellaan asiakkaita reilusta parista kymmenestä ylöspäin.
Suomen ensimmäinen S-Biili lähti liikkeelle Pohjois-Savossa vuoden 2022 helmikuussa. Ajokilometrejä autoon kertyi ensimmäisen puolentoista vuoden aikana noin 50 000.
S-Biilejä on nyt Suomessa yhteensä viisi. PeeÄssän kahden palveluauton lisäksi S-Biili on käytössä Pohjois-Karjalan Osuuskaupassa, Osuuskauppa Keskimaalla Keski-Suomessa sekä Osuuskauppa Arinalla Pohjois-Suomessa.
Syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna hautaan siunatun kauppaneuvos Eero Saukkosen perintö elää vahvana paitsi Pohjois-Savon maakunnassa ja Osuuskauppa PeeÄssässä, myös koko S-ryhmässä. 48 vuoden aikana S-ryhmästä yhtäjaksoisesti palkkaa saanut Eero Saukkonen teki pitkän uran Kuopion Osuuskaupan sekä Osuuskauppa PeeÄssän toimitusjohtajana. Hänen johdollaan PeeÄssästä rakentui Pohjois-Savon suurin yksityinen työnantaja sekä vahva maakunnan elinvoimaisuuden ylläpitäjä ja rakentaja.
Asiakasomistajuuden pioneereihin kuulunut Eero Saukkonen oli myös nykymuotoisen bonusjärjestelmän ”isä” sekä aiemmin SOK:n kenttäjohtajana yksi pääarkkitehdeista, kun S-ryhmässä toteutettiin Suomen taloushistorian suurin yrityssaneeraus.
Eero Saukkonen aloitti S-ryhmä-uransa vain 11-vuotiaana Ruoveden Osuuskaupan kesäpoikana. Kaupan arki kävi hänelle tutuksi seuraavien vuosien aikana, kesäpestien jatkuessa keskeytyksettä ylioppilaaksi valmistumiseen saakka. Jatko-opinnot johdattivat Eeron kauppakorkeakouluun Vaasaan, josta järjestyi myös SOK:n konttorinjohtajan apulaisen paikka 1970-luvun taitteessa. Ensimmäisen kerran muutto Kuopioon tuli ajankohtaiseksi, kun vastavalmistunut ekonomi nimitettiin vuonna 1972 SOK:n Kuopion konttorin konttoripäälliköksi ja myöhemmin apulaisjohtajaksi.
Kahdeksan Kuopiossa vietetyn vuoden jälkeen Eero Saukkonen siirtyi 33-vuotiaana Helsinkiin SOK:n pääkonttoriin kenttäosaston johtajaksi. Uudessa tehtävässään hän näki selkeästi, miten syvään kriisiin osuuskaupparyhmä oli yhteiskunnan rakennemuutoksen pyörteissä ajautunut. Kaupparyhmän pelastajien joukkoon kuulunut Eero muisti vielä vuosikymmenten jälkeenkin elävästi vuoden 1983 kesäkuussa Finlandia-talolla järjestetyn tapahtuman, jossa rakenteita järisyttävä, ”hiljaisen tyrmäävä” muutosohjelma julkistettiin osuuskauppaväelle. Yksi keskeinen asia oli osuuskauppaverkoston uusjako, mikä tarkoitti pitäjäosuuskauppojen määrän radikaalia vähentämistä ja alueosuuskauppojen perustamista.
– Se antoi hyvän oppitunnin siitä, miten jämäkästi tällaisessa tilanteessa pitää toimia. Infotilaisuus veti kuulijat niin polvilleen, ettei siihen kukaan osannut oikein sanoa mitään, Eero muisteli.
Kenttäosaston johtaja kiersi kesällä 1983 ympäri Suomea puhumassa strategiaohjelman toteuttamisen tärkeydestä ja alueosuuskaupparakenteen merkityksestä.
– Monille oli todella kova paikka päättää oman osuuskaupan fuusiosta, joka koettiin käytännössä lopettamiseksi. Joillain alueilla oli kovaa uhoamista ja tiukkaa vastustusta, kun taas toisaalla, esimerkiksi Savossa otettiin uudistukset vastaan rauhallisemmin, Eero kuvaili kenttäkierroksella koettuja tunnelmia.
Saneeraajasta kehittäjäksi
Vuonna 1985 Eero Saukkonen palasi Pohjois-Savoon. Ryhmätason strategian mukaisesti laajalla alueella Kuopion seudulla toimivaksi laajentunut Kuopion Osuuskauppa sai hänestä nuoren, innokkaan ja rohkean toimitusjohtajan. Hän käynnisti tervehdyttämis- ja kehittämistoimet viivyttelemättä.
– Taloudellinen tilanne oli surkea ja toiminta pahasti tappiollista. Olimme kilpailijoitamme heikompia, kalliimpia ja kömpelömpiä, hintakilpailuun kykenemättömiä. Toimitusjohtaja masensi itsensä aamulehden äärellä vertaillessaan kauppojen hintoja, Eero kuvaili toimitusjohtajuutensa alkutaivalta.
Kuopion Osuuskaupan taloudellinen tila analysoitiin perusteellisesti ja laadittiin kehittämissuunnitelma, sisältäen rakennemuutoksen ohella sisäisen toimintavan tehostamistoimia ja liiketoimintojen kehittämissuunnitelmia. Jo vuosi myöhemmin vuosikertomukseen voitiin kirjata tilanteen selkeä kohentuminen: velkaantuminen oli taittunut, tulos parantunut, toiminta tehostunut ja toimipaikkojen uudistaminen oli saatu käyntiin. Seuraavina vuosina ote muuttui yhä vahvemmin eteenpäin katsovaksi. Saneeraus, supistaminen, sulkeminen ja irtisanominen vaihtui voimakkaaksi kehittämiseksi, kasvun strategiaksi ja jatkuvuuden varmistamiseksi. PeeÄssä oli aktiivinen muun muassa S-market -ketjun kehittämisessä.
Asiakasomistajuus elämäntavaksi
Valtakunnallista historiaa Kuopion Osuuskaupassa tehtiin Eero Saukkosen johdolla, kun asiakasomistajille ryhdyttiin maksamaan kuukausittain ostohyvitystä eli Bonusta. Tilanne oli lähtökohdiltaan hankala, koska kaupparyhmä ui edelleen syvällä – Bonuksen käyttöönottoa vastustettiin ryhmätasolla yleisesti, ja sitä kuvailtiin pilkallisesti tuloksen hävittämisjärjestelmäksi.
Jotain oli kuitenkin pakko tehdä. Eero näki kauemmas kuin muut, ja laittoi panokset osuuskaupan alkuperäiseen toiminta-ajatukseen: tarjotaan jäsenille heidän tarvitsemiaan kilpailukykyisiä palveluja ja palkitaan niiden käytöstä sitä enemmän, mitä innokkaammin ostoja keskittää osuuskauppaan.
– Kyse oli osuuskaupan elämäntavasta, asiakasomistajuudesta, johon koko toiminta perustuu. Bonuksen kertymisen halusimme pitää mahdollisimman yksinkertaisena, helppotajuisena ja vertailtavana, asiakasomistajuuden tinkimätön lipunkantaja kuvaili.
Bonus-edun käyttöönotolla oli varsin suuri merkitys. Räjähdysmäistä kehitysloikkaa ei tapahtunut, mutta kun ihmiset alkoivat oivaltaa osuuskaupan asiakasomistajuuden hyödyt, alkoi jäsenmäärä ja palvelujen käyttö lisääntyä, liikevaihto kasvaa ja tuloskunto parantua. Bonuksen rinnalla kehitettiin myös muita etuja, mikä edelleen lisäsi asiakasomistajuuden vetovoimaa.
Eero Saukkonen muisteli bonusjärjestelmän kehittämistä viime huhtikuussa julkaistussa haastattelussa, jonka voit lukea täältä
Markkinat miinustivat, PeeÄssä kasvoi
Eero Saukkosen johdolla Pohjois-Savossa toteutettiin myös Kuopion Osuuskaupan ja Osuuskauppa Koljonvirran yhdistyminen Osuuskauppa PeeÄssäksi, joka merkittiin kaupparekisteriin 31.12.1991. Jo päätöksentekovaiheessa syntyi avoin, rakentava ja tulevaisuuteen katsova ilmapiiri, joka jatkui uuden aikakauden alkaessa.
– Yhdistyminen toi elintärkeää tehokkuutta, ostovoimaa sekä mahdollisuuden investoida ja kehittää palveluja tasapuolisesti koko toimialueella. Toimipaikkoja ei lopetettu eikä tappiollisia vuosia tehty, vaikka aika oli todella vaikea. 1990-luvun lamavuosina markkinat miinustivat, mutta PeeÄssä kasvoi. Ensimmäisten 10 vuoden aikana avattiin yksinomaan uusia S-marketeja toistakymmentä.
PeeÄssän alkuvuosina erityisesti päivittäistavarakauppa kasvoi hurjaa vauhtia. Vuonna 1991 osuuskaupan markkinaosuus oli esimerkiksi Kuopiossa alle 9 %. Seitsemässä vuodessa noustiin markkinajohtajaksi 36 prosentin osuudella. Tässä suuri merkitys oli Prisman avaamisella syksyllä 1996.
Eeron jäädessä eläkkeelle huhtikuussa 2005 hän laski PeeÄssän startin jälkeen 13 vuoden aikana asiakasomistajien määrän viisinkertaistuneen ja Bonusten määrän 14-kertaistuneen. Investointeja maakuntaan oli tehty keskimäärin joka vuosi 11 miljoonalla eurolla. Taloudellisen tuloksen kohentumisen myötä asiakasomistajille suunnattuja palveluja parantaneet investoinnit voitiin toteuttaa omarahoituksella.
Henkilöstölle suuri arvostus
Koko johtajauransa ajan Eero Saukkonen korosti henkilöstön merkitystä menestyksen tekemisessä. Työntekijöiden arvostus ja hyvinvointi olivat hänelle tärkeitä asioita. Eero oli aidosti kiinnostunut kuulemaan työntekijöidensä mietteitä ja osoitti arvostusta jokaista peeässäläistä kohtaan riippumatta siitä, missä tehtävissä kukakin työskenteli. Hänen visionsa työelämässä oli menestyvä PeeÄssä, jonka henkilökunta tuntee omakseen. Tärkeimmäksi arvokseen hän nosti henkilökunnan oikeudenmukaisen ja ystävällisen kohtelun. Hän korosti myös avointa keskustelukulttuuria.
– PeeÄssän menestyksen avaimia arvioidessa ei voi olla nostamatta esiin henkilökuntaa. Henkilöstön onnistuminen luo kestävän pohjan hyville ja pitkäaikaisille asiakassuhteille. Meidän väessämme on valtavasti potentiaalia, joka on saatu käyttöön, koska ihmiset ovat motivoituneita. Tämähän on meidän yhteinen firmamme. Työntekijät ovat itsekin asiakasomistajia, joten heidän pitää todella hyötyä PeeÄssän menestyksestä monella tavalla, paitsi Bonuksina ja ylijäämänpalautuksina, myös hyvinä henkilöstöetuina ja ylimääräisinä tulospalkkioina, Eero linjasi 2000-luvun alkupuolella.
20 miljoonan markan tappiosta 20 miljoonan euron tulokseen
Eero Saukkonen siirtyessä kauppaneuvoksena eläkepäivien viettoon, hän pohti PeeÄssän omassa julkaisussa kuluneiden vuosien saavutuksia – korostaen, että ne eivät olleet yksin hänen ansiotaan, vaan kunnia kuului yhtä lailla kaikille peeässäläisille.
– Kun aloitin toimitusjohtajana 1985, Kuopion Osuuskauppa teki 20 miljoonaa markkaa tappiota vuodessa. Nyt 20 vuotta myöhemmin Osuuskauppa PeeÄssä tekee 20 miljoonan euron voitollisen tuloksen. Suurempiakin voittoja olisi voitu tehdä, mutta se ei ollut tarpeen, koska tase oli tervehtynyt ja investointikyky oli hyvä, Eero Saukkonen summasi.
Hän laski saaneensa osuuskaupasta palkkaa yhtäjaksoisesti 48 vuoden aikana.
– PeeÄssän jätän luottavaisin mielin, sillä asiat ovat hyvällä mallilla. Asiakasomistajuus on niin vahva kilpailuetu, että sen turvin kyllä pärjätään jatkossakin.
Eero otti kantaa osuuskaupan tulevaisuuteen myös vuonna 2016, jolloin PeeÄssän aloituksesta tuli kuluneeksi neljännesvuosisata.
– PeeÄssän suuri etu on tiivis yhteys omaan toimialueeseen. Se helpottaa tulevaisuuden linjaamista ja jatkuvuuden varmistamista. PeeÄssä on vahva maakunnallinen osuuskauppa myös 25 vuoden päästä, mutta koko ajan pitää olla reagointiherkkänä, kauppaneuvos Eero Saukkonen korosti.
Eero Saukkonen Kuopion Prisman avajaisissa 1996.
Eero oli peeässäläisten keskuudessa erittäin pidetty toimitusjohtaja. Arvostus oli molemminpuolista, sillä Eeron mielestä henkilökunnan työpanoksen merkitystä ei voinut korostaa liikaa.