Ostimme viime vuonna tontin uutta myymälää varten Sonkajärveltä. Nykyisen S-marketin tonttiratkaisut eivät tue uuden myymälän rakentamista nykyiselle tontille.

Nykyinen myymälä alkaa olla käyttöikänsä päässä eikä peruskorjaaminen enää ole järkevää. Uusi myymälä tehdään yhteistyössä sonkajärveläisen OmaTalo Oy:n kanssa ja hankkeen kokonaisvastuullisena urakoitsijana toimii Savon Laaturakennus Oy.

– On todella hienoa lähteä rakentamaan uutta myymälää yhteistyössä pohjoissavolaisten voimin. En muista omalla osuuskauppaurallani tilannetta, että tällainen paikallinen yhteistyö olisi ollut mahdollista. Paikallisuuden lisäksi uusi myymälä on valmistuttuaan energiaa- ja ympäristöä säästävä nykyaikainen ruokakauppa, jossa ostamisen helppouteen on kiinnitetty erityisen paljon huomiota. Hiilidioksidi-kylmälaitos, ovelliset kylmäkalusteet, aurinkopaneelit ja ledivalaistus ovat esimerkkejä ympäristöystävällisistä ratkaisuista, joita myymäläuudistuksessa tehdään, kuvailee vähittäiskaupan toimialajohtaja Jouni Ruotsalainen.

Uuden S-Marketin kokonaisenergiansäästö verrattuna entiseen on lähes 50 prosenttia. Myymälän jätteiden kierrätystä helpotetaan ja tehostetaan edelleen. Sähköautojen lataukselle tulee myös omat latauspaikat.

– Sonkajärven investointi on noin 3,5 miljoonaa euroa. Rakennettava myymälä parantaa Sonkajärven päivittäistavarakaupan palveluja nykyaikaisen myymälän ja laajemman valikoiman myötä, toteaa Jouni.

Uuden marketin avajaisia vietetään ennen joulua 2023.

 

Lisätietoja:
vähittäiskaupan toimialajohtaja Jouni Ruotsalainen, p. 050 573 0770

Lue lisää: https://www.sttinfo.fi/tiedote/osuuskauppa-peeassa-on-ostanut-kiinteiston-sonkajarvelta?publisherId=68574992&releaseId=69940160

Juankosken S-marketissa on hymy herkässä niin asiakkailla kuin henkilökunnallakin. Puolen vuoden tiukan rutistuksen jälkeen S-market on uusiutunut upeasti, nostaen sekä asioinnin että työskentelyn myymälässä aivan uudelle tasolle. Ahtaus on vaihtunut avaruuteen, toimivuuteen ja helppouteen.

 

Teksti ja kuvat Kristiina Tammitie

 

Juankosken S-marketin uudistus on ollut niin kattava ja kokonaisvaltainen, että ei ole ollenkaan liioittelua sanoa juankoskelaisten saaneen ihan uuden kaupan.

– Se on totta. Toiminnallisuus on parantunut ja asiointi helpottunut, kun koko myymälä on käännetty uuteen asentoon. Käytävät ovat leventyneet sisäseinän siirtämisestä saadun lisätilan myötä ja kaikki kalusteet kassoja myöten ovat uusia. Sisäänkäyntikin on nyt uudessa paikassa, marketpäällikkö Marko Rytkönen kuvailee.

Toiveiden täyttymys: paistopiste

S-marketin uusi ilme on raikas ja valoisa. Valikoimia on muokattu vastaamaan entistä paremmin paikallisten ihmisten tarpeita.

– Tavoitteenamme on, että juankoskelaiset löytävät omasta kaupastaan tarvitsemansa päivittäistavarat, eikä ruokaostoksille ole enää jatkossa syytä lähteä Kuopioon asti, Marko kertoo.

Hedelmä ja vihannesosasto on aiempaa näyttävämpi ja leipäosaston jatkeeksi rakennetun uuden paistopisteen uuneista leviää houkuttelevia tuoksuja.

– Paistopiste täyttää yhden asiakkaidemme hartaimmista toiveista. Toivottuja uutuuksia ovat myös asiointia etenkin pienten ostosten kanssa nopeuttavat itsepalvelukassat sekä asiakas-wc, joka tarjoaa konkreettista helpotusta varsinkin pidemmästä matkasta tuleville asiakkaillemme, Marko kertoo.

Uusi myymälä antaa lisää virtaa työhön

Viime elokuussa startannut remontti saatiin myymälätilojen osalta valmiiksi helmikuun alkuun. Taustatiloissa urakka jatkuu vielä muun muassa henkilökunnan taukotilojen uudistamisella.

– Välillä meillä oli kieltämättä melkoinen mylläys päällä, mutta asiakkaamme jaksoivat silti koko ajan tsempata, kannustaa ja kiitellä, Tiina Jestoi kertoo.

– Nyt on hymy herkässä kaikilla, kun on saatu myymälä valmiiksi. Olemme itsekin uudistuneet myymälän mukana. Uudistus on motivoinut ja antanut ihan uutta virtaa työhön, Mari Haatanen, Eino-Elvis Niemi ja Riikka Komulainen hymyilevät.

Marko kiittelee työryhmänsä hyvää asennetta ja tekemisen meininkiä. Samaa mieltä ovat selvästikin olleet myös asiakkaat.

– Olemme saaneet paljon positiivista asiakaspalautetta, paitsi myymälän uudistumisesta, myös hyvästä palvelusta ja hymyilevästä henkilökunnasta, Riikka iloitsee.

 

Osuuskauppahistoriaa Juankoskella

• Juankoskelle osuuskauppatoiminta rantautui Suomen itsenäistymisen vuonna 1917, jolloin perustettiin Juantehtaan työväen Osuuskauppa. Se kuului alusta lähtien Suomen Osuuskauppojen Keskuskuntaan, eikä liittynyt työväenaatetta tukevaan Osuustukkukauppa OTK:hon.
• Ensimmäinen myymälä toimi 1930-luvulle saakka kiinteistössä, joka nykyään tunnetaan Soittokunnantalona.
• Juantehtaan työväen Osuuskaupan nimi vaihdettiin vuonna 1936 Juankosken Ouusliikkeeksi, joka yhdistyi 1970-luvun alkupuolella Muuruveden Osuuskaupan ja Säyneisen Osuusliikkeen kanssa Osuuskauppa Kolmikunnaksi.
• Kolmikunta yhdistyi vuonna 1984 Kuopion Osuusliikkeeseen, josta tuli vuonna 1991 Osuuskauppa PeeÄssä.
• Nykyisellä paikalla S-market avattiin vuonna 2008, kun kiinteistö vapautui K-kaupan lopettamisen jälkeen. PeeÄssä oli tiloissa aluksi vuokralaisena. S-market on ollut viimeiset 15 vuotta Juankosken ainoa päivittäistavarakauppa.

Juankosken S-marketien uudistaminen aloitettiin viime syksynä. Palveluita parannetaan muun muassa paistopisteellä, pikakassoilla ja asiakas-WC:llä, joista on tullut paljon asiakastoiveita.

 

Osuvaa valikoimaa toiveiden mukaan

Tuotevalikoimassa on otettu huomioon alueen asiakasomistajien toiveita ja myymälä tarjoaakin entistä osuvamman päivittäistavaravalikoiman. Uutena myymälöihin tulee asiakkaiden toivoma paistopiste ja pikakassa sujuvoittamaan asiakasomistajan palvelua.

Erityispanostuksia on tehty entistä herkullisempaan hedelmä- ja vihannesosastoon. Panimotuotteisiin on niin ikään tehty laajennus ja valikoimissa on nyt runsaasti myös paljon toivottuja pienpanimotuotteita. Uusi paistopiste tuo lisää vaihtoehtoja leipävalikoimiin.

– Rakennettava myymälä parantaa paikkakunnan päivittäistavarakaupan palveluja nykyaikaisen myymälän, laajemman valikoiman ja näiden uusien palveluiden myötä. Uudistus helpottaa ja nopeuttaa asioimista sekä parantaa asiakaspalvelun nopeutta myös käyttöön otettavien itsepalvelukassojen ansiosta. Osuuskaupalle on tärkeää kehittää paikallisten ihmisten omistaman kaupan palveluja, kertoo vähittäiskaupan toimialajohtaja Jouni Ruotsalainen.

 

Energiatehokkaampi ja nykyaikainen myymälä

– Uusittu myymälä on valmistuttuaan energia- ja ympäristötehokas, nykyaikainen ruokakauppa, jossa myös ostamisen helppouteen on kiinnitetty paljon huomiota. Hiilidioksidi-kylmälaitokset, ovelliset kylmäkalusteet, ja ledivalaistukset ovat esimerkkejä ympäristöystävällisistä ratkaisuista, joihin myymäläuudistuksessa tehdään. Juankosken uusi myymälä on hiilineutraali ja käytössä on sekä aurinkopaneelit että maalämpö. Näiden lisäksi teemme jatkuvia energiansäästötoimenpiteitä muun muassa valaistuksia, ilmanvaihtoa ja sisälämpötiloja säätämällä, kuvailee kiinteispäällikkö Tomi Vierimaa.

Myymälän kokonaisenergiansäästö verrattuna entiseen S-marketiin on noin 20 prosenttia. Myymälän jätteiden kierrätystä helpotetaan ja tehostetaan edelleen. Taustatiloja laajennetaan uudistuksen myötä ja tilojen toiminnallisuutta parannetaan.

Uudistamisen myötä myymälässä on uuden ilmeen mukainen, raikas ja skandinaavinen ilme.

– Myymälöiden ilme tulee olemaan avara ja nykyaikainen. Uudessa myymälässä raikas yleisilme ja uudistettu värimaailma. Uusi värimaailma noudattelee hillittyä linjaa, toteaa Jouni.

Juankosken myymälän kokonaisinvestointi on 3 miljoonaa euroa ja sen toteutuksesta vastasi Crane Hill Group Oy.

 

S-marketien konseptiuudistus

S-marketeissa kautta maan on käynnissä laaja konseptimuutos, jossa myymälät viritetään huippuvireeseen esillepanon ja valikoimien kautta. Trendit ja sesongit tuodaan aiempaa vahvemmin esille Hedelmä- ja vihannesosastot, leipomotuotteet ja panimojuomat nousevat nykyistä merkittävämpään rooliin. Myymälämiljööt muuttuvat väljemmiksi, valoisammiksi ja modernimmaksi. Uuden S-market-konseptin mukaisesti myymälöiden värimaailmat muuttuivat hillityn raikkaiksi ja samalla valikoimat päivitettiin vastaamaan entistä paremmin paikallista kysyntää sekä asiakkaiden toiveita.

Johanna Niemi on ollut Riistaveden Salessa töissä parikymmentä vuotta, eikä ole missään vaiheessa miettinyt työpaikan vaihdosta. Tarja Piironen tuli samaiseen Saleen töihin väliaikaisella ajatuksella pari vuotta sitten, mutta kerran kotiuduttuaan ei tahtonutkaan enää palata takaisin entiseen työhönsä. Sale-päällikkö Riku Åstedt puhuu työryhmästään suurella kunnioituksella, kiitellen sekä yhteen hiileen puhaltamisesta että hyvän fiiliksen luomisesta. Kaikki viihtyvät työssään ja voivat hyvin. Mikä on heidän salaisuutensa?

 

– Mahtava porukka, jossa jokainen tekee työnsä hyvin, eikä kaveria jätetä pulaan. Tiiviissä, muutaman hengen työryhmässä kaikki tuntevat toisensa tosi hyvin ja haluavat, että jokaisella on hyvä ja helppo olla töissä. Yhteishenki on todella tärkeä asia työssä viihtymisen kannalta, Johanna Niemi ja Tarja Piironen avaavat työpaikkansa saloja.

Riku Åstedt jatkaa toteamalla, että Riistavedellä esihenkilönä on helppo olla.

– Kaikki osaavat tehdä kaikkea, saavat oppia asioita laajalla kirjoilla ja kantaa vastuuta kokonaisuudesta, mikä varmasti vaikuttaa yhteishenkeen ja työyhteisön toimivuuteen. Yhteispeli sujuu ja arki rullaa, eikä tylsää hetkeä tule ikinä vastaan. Parhaimpia ovat sellaiset päivät, jolloin hommat menevät sutjakkaasti, koska jokainen saa tehtyä oman vuoronsa tehtävät ajallaan ja ongelmitta, hymy huulilla ja kenties vielä työkaveriakin auttaen, hän toteaa.

 

Yhteisölle tärkeä palvelu

Riistavedelle Sale avattiin vuonna 2004. Sitä ennen ehti kulua kymmenkunta vuotta niin, ettei osuuskaupalla ollut paikkakunnalla myymälää lainkaan.

– Täältä käydään paljon kaupungissa töissä, mutta silti monet haluavat käyttää paikallisia palveluja ja omalta osaltaan varmistaa, että ne kylällä myös pysyvät. Riistavedellä on poikkeuksellisen vahvaa yhteisöllisyyttä ja halua pitää kylä elävänä, ja siinä Salella on tärkeä rooli, Riku toteaa.

Hän tuli Saleen päälliköksi pari vuotta sitten, ja koki itsensä sekä henkilökunnan että asiakkaiden taholta tervetulleeksi.

– Alussa piti vähintään joka toiselle asiakkaalle kertoa kuka olen ja mistä tulen. Sen jälkeen on tultu oikein hyvin juttuun.

Salen apulaispäällikkönä työskentelevä Johanna arvelee, että asiakkaiden uteliaisuus on merkki välittämisestä.

– Tämä kauppa on riistaveteläisille aidosti tärkeä, koska tuotamme palveluja, joita tarvitaan päivittäin. Meillä ja työllämme on kyläläisille todella suuri merkitys, ja moni muistaa sen myös mainita ja kysellä, mitä meille kuuluu ja miten menee. Tämä on todellakin paikallisten asiakasomistajien oma kauppa.

Johanna asuu itsekin Riistavedellä, eikä ole liki parikymmentä vuotta kestäneen PeeÄssä-uransa aikana edes miettinyt hakeutumista töihin isompiin myymälöihin. Sale on ollut hänen paikkansa.

– Olen tottunut edustamaan Salea aina kylällä liikkuessani. Yksi tuttu kyselee, onko tänään tullut tiettyä leipää ja toinen tiedustelee, voisiko valikoimiin saada tuotteen, jota pitää hakea Prismasta. Minua tällainen ei haittaa ollenkaan, Johanna hymyilee.

 

Sesonkivaihtelut tuovat kivaa piristystä

Asiakkailtaan Salen väki saa positiivista palautetta myymälän siisteydestä, hyvästä järjestyksestä, arkitarpeisiin mainiosti vastaavista valikoimista sekä hyvästä fiiliksestä, joka onkin helposti aistittavissa ovista sisään astuessa. Myyjät tervehtivät iloisesti ja pieni turinatuokio asioinnin lomassa kuuluu kuvioon.

Tähän aikaan vuodesta asiakkaat ovat lähes poikkeuksetta Riistavedellä vakituisesti asuvia ihmisiä, vaikka toki joukkoon mahtuu aina myös tieltä poikkeavia ohikulkijoita sekä alueella ympäri vuoden viikonloppuja viettäviä mökkiläisiä. Mökkeily painottuu kuitenkin edelleen kesäkuukausiin, jolloin Salessa riittää vilinää ja vilskettä aamusta iltaan.

– Mökkikausi alkaa käynnistyä pääsiäisen tienoilla ja on vilkkaimmillaan juhannukselta heinäkuun loppuun. Sesonkivaihtelut ovat suuria, mutta nehän tuovat vain kivaa piristystä työhömme, joka on muutenkin hyvin monipuolista ja vaihtelevaa.

 

Sale otti omakseen

Riistaveden Sale ottaa helposti omakseen. Näin kävi Tarja Piiroselle, joka tuli alun perin Saleen töihin vain väliaikaisesti, kun koronan ensimmäinen aalto hiljensi Kuopion keskustan ja Sokos-tavaratalon vuonna 2020. Tarja ehti olla Sokoksella töissä parikymmentä vuotta eri osastoilla, ennen kuin pandemia vei hänet PeeÄssän sisällä päivittäistavarakaupan puolelle, Kaavin S-marketin kautta Riistaveden Saleen.

– Olisin voinut palata entiseen työhöni, mutta halusin jäädä tänne, jossa asiakaspalvelu on jollain tavalla leppoisampaa. Olen oppinut valtavan paljon uusia asioita ja löytänyt itsestäni ihan uudenlaisia puolia. Arvostan todella paljon sitäkin, että voin käydä töissä joko mökiltä Vehmersalmen suunnalta tai kotoa Kuopiosta käsin.

Tarja tekee säännöllisesti vuoroja myös Vuorelan S-marketissa, ja Vehmersalmen Saleenkin hän on rientänyt pariin kertaan avuksi.

– Nykyisessä elämänvaiheessa tämä on ollut minulle hyvä ratkaisu. Olen todella iloinen, että uskalsin tehdä tällaisen valinnan, Tarja hymyilee.

Tarja, Riku ja Johanna viihtyvät työssään Salessa.

– Riistaveteläiset osoittavat päivittäin arvostavansa työtämme, he kertovat.

Kivat asiakkaat, mahtavat työkaverit ja monipuoliset työtehtävät. Nämä kolme asiaa nousevat selkeästi esiin Jynkän Salen henkilökunnan kertoessa omasta työstään. Heidän puheessaan kuuluu vilpitön ylpeys omasta kaupasta.

 

– Meillä on ihan älyttömän hyvä porukka, joka tekee työtään suurella sydämellä ja hyvällä palveluasenteella. Meillä on helppoa ja mutkatonta käydä ostoksilla, koska henkilökunta hoitaa myymälää niin hyvin, Sale-päällikkö Anni Hietamies kuvailee.

PeeÄssän päällikkövalmennuksessa oleva Anni tuli syksyllä Jynkän Saleen tuuraamaan vakituista esihenkilöä.

– Tämä on hyvä paikka oppia päällikkötehtäviä. Porukka on hyvin itseohjautuva. Kaikki osaavat kaikkea ja jokaisella on lisäksi oma vastuualueensa, Anni kiittää.

 

Suuri merkitys arjen helpottajana

Sale on keskeisellä paikalla Kuopion Jynkässä, koulun ja kirjaston naapurissa.

– Meillä on hyvin vakiintunut asiakaskunta, johon kuuluu niin senioreita, työikäisiä kuin koulun jälkeen kauppaan poikkeavia lapsia. Etenkin monet ikäihmiset ovat käyneet Salessa tekemässä päivittäiset ruokaostoksensa iät ja ajat, Anni kertoo.

Myyjä Timo Viinikainen toteaa, että Sale on Jynkän oma kyläkauppa. Ruokaostosten lomassa nähdään tuttuja ja vaihdetaan kuulumisia.

– Olemme mukana paikallisten ihmisten arjessa, niin iloissa kuin suruissakin. Monille iäkkäämmille, yksin asuville lähialueen asukkaille tarjoamme myös päivittäin tilaisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen. Vuosien mittaan onkin syntynyt monia tiiviitä asiakassuhteita, joita voisi kuvailla myös tietynlaisiksi ystävyyssuhteiksi, Timo miettii.

Apulaispäällikkö Piia Yrjönen on pannut merkille, että alueen asukkaat arvostavat aidosti lähipalvelujaan.

– Meidän työllämme on suuri merkitys Jynkän ihmisten elämässä. Helpotamme heidän arkeaan. Ei tarvitse lähteä isoihin kauppoihin, kun kaiken tarvittavan saa kätevästi ja nopeasti läheltä, ja tuotetoiveetkin yritämme täyttää parhaamme mukaan.

 

Työn monipuolisuus kiehtoo

Kymmenen vuotta Salessa työskennellyt Timo ei ole missään vaiheessa miettinyt paluuta isompiin ympyröihin.

– Tykkään enempi pienestä yksiköstä ja muutaman hengen työryhmästä. Työilmapiiri on todella hyvä ja työntekijöiltä vaaditaan enemmän vastuunkantoa ja osaamista, koska jokaisen pitää hallita kaikki myymälän eri työtehtävät. Työ on todella monipuolista, sisältäen kassalla rahastuksen ja hyllyjen täyttämisen ohella esimerkiksi tilauksiin liittyviä asioita sekä omalla kohdallani myös some-julkaisujen tekemistä.

– On hienoa, että jokainen saa hyödyntää työssään omia vahvuusalueitaan. Pidän myös siitä, että pystyn itse vaikuttamaan tekemieni työtuntien määrään. Tarjolla olisi enemmänkin työvuoroja, mutta minulla on ikää jo sen verran, että vähempikin riittää, Timo kuvailee.

 

Vastuuta koko myymälästä

Jonna Miettinen on myös tyytyväinen työpaikkaansa. Arki on sujuvaa ja porukassa jutustelu kulkee mukavasti.

– Tulin tänne harjoitteluun seitsemän vuotta sitten ja sille tielle jäin. Tykkään täällä ihan kaikesta; asiakkaista, työkavereista ja itse työstä, joka on paljon vaihtelevampaa kuin mitä päälle päin näyttää. Isommat kaupat eivät ole minun juttuni.

Jonnaa ei haittaa edes se, että pienmyymälässä tehdään päivittäin töitä muutaman tunnin ajan yksin.

– Tuntuu hyvältä olla välillä vastuussa koko myymälästä ja hoitaa sitä niin, että kaikki vuoroon kuuluvat tehtävät tulevat tehdyiksi.

 

Tyytyväiset asiakkaat motivoivat

Vaikka Jynkän Salen seitsemän hengen tiimissä on ollut viime vuosina poikkeuksellisen vähän vaihtuuutta, uudet työntekijät otetaan avosylin vastaan. Näin koki ainakin joukkoon viime kesänä sujuvasti solahtanut Piia.

– Urani alkoi Savonlinnan Prismasta, ja sen jälkeen olin useita vuosia töissä Suomen suurimmassa Prismassa, Helsingin Kannelmäessä sijaitsevassa Prisma Kaaressa. Muutettuani Kuopioon olin pari vuotta Leppävirran S-marketissa, josta siirryin tänne Jynkkään, Piia kertaa osuuskauppauraansa.

Hänen mielestään jokaisessa S-ryhmän ketjussa on omat hyvät puolensa. Ratkaisevinta on aina se, minkälainen työporukka on ja miten eletään, ollaan ja tehdään töitä yhdessä.

– Työssä minua motivoi, innostaa ja kannustaa hyvän tiimin lisäksi se, että saamme muokattua myymälästä mahdollisimman hyvin asiakkaidensa näköisen. Olemme onnistuneet yhdessä, kun asiakkaat tykkäävät kaupasta ja saavat sieltä tuotteet, joita tulivat hakemaan, Piia kiteyttää.

On helmikuinen maanantaiaamu ja Sari Roosbergin kauppapäivä Heinäveden S-marketissa.

– Käyn ruokaostoksilla kerran viikossa, yleensä aina varhain maanantaisin. Korona-aikana tämä rutiini on tullut entistä tärkeämmäksi, sitä oikein odottaa viikonloppuna, että pääsee kauppaan. Tuntuu niin mukavalta, kun myyjät huikkailevat iloisesti hyviä huomenia. Sitä tuntee itsensä tervetulleeksi, Sari kuvailee.

S-marketin henkilökunta on ristinyt hänen maanantaiaamun ihanaksi rouvaksi. Lempinimensä kuullessaan Sari on hyvin otettu, liikuttunutkin.

– Tuntuu, että ihan oikeasti meistä asiakkaista välitetään. Kaikki työntekijät ovat mukavia ja kivoja, juttelevat asiakkaiden kanssa, ja heille voi myös antaa toiveita, jos jotain hyllyiltä puuttuu. Tosin täytyy sanoa, että kylän kokoon nähden valikoima on hämmästyttävän hyvä, 10 vuotta sitten Etelä-Ruotsista Heinävedelle muuttanut Sari kehaisee.

 

Oikein kotoisa paikka

S-marketin ystäviksi tunnustautuvat myös Raili ja Teijo Natunen.

– Kivoja ihmisiä on täällä töissä. Myyjät osallistuvat mukavasti keskusteluun, josta me suulaina eläkeläisinä tykätään. Oikein kotoinen paikka, Teijo vahvistaa.

Natusten mielestä S-marketissa on henkilökunnan lisäksi paljon muutakin hyvää. Teijo arvostaa muun muassa sitä, että kaupassa on avaruutta ja tavarat tutuilla paikoillaan.

– On tilaa liikkua, eikä ole käytävät tukossa. Ja valikoimat ovat ainakin meidän tarpeisiin riittävät. Emme ole vielä saaneet aikaiseksi edes käyntiä Varkauden uuteen Prismaan, kun omasta lähikaupasta saa kaiken tarvittavan.

Teijo kertoo joskus sanoneensa S-marketin päällikölle Heidi Sihvoselle siitä, että paikallisen Peten Herkun vuokaleipää ei meinaa aina ehtiä saamaan, kun se jo loppuu hyllystä niin nopeasti.

– Heti seuraavalla kerralla käydessämme saimme kuulla, että tilausmäärää on kasvatettu. Täytyy sanoa, että hyvää on palvelu.

 

S-market palvelee yrittäjääkin hyvin

S-marketin vakiasiakkaisiin kuuluu myös Tuija Tanttu. Hän on toiminut läheisessä lounasravintola Heinäkissassa yrittäjänä kolmisen vuotta, jona aikana Ässän väki on tullut varsin tutuksi.

– Haen täältä hyvin paljon elintarvikkeita ravintolaani. Minun ei tarvitse säilyttää isoja määriä tavaraa omassa varastossani, koska S-marketiin on helppo poiketa nopeasti ja hakea vain päivän tai parin tarpeet kerralla, Tuija naurahtaa.

S-marketin hintataso on hänen mielestään sangen kilpailukykyinen, eikä senkään vuoksi pitkä ajomatka tukkuun kannata tai houkuta.

– Varsinkin Kotimaista-sarjan tuotteet ovat yhtä aikaa edullisia ja laadukkaita.

 

Yhteisiä hävikkitalkoita

Tuija tekee marketpäällikkö-Heidin kanssa yhteistyötä myös hävikkitalkoiden merkeissä.

– Jos kaupalla meinaa jäädä vaikkapa jotain meidän ravintolaan sopivaa sesonkituotetta yli, teemme sopimuksen, että ostan pois isomman satsin kerralla. Näin toimimme esimerkiksi joulun aikaan myymättä jääneiden karjalanpaistilihojen kanssa. Käyttöaikaa oli vielä hyvin jäljellä, mutta kukapa sitä karjalanpaistia heti joulun jälkeen ostaa. Tällaisesta yhteistyöstä hyötyvät molemmat osapuolet. Kaupalle tulee vähemmän hävikkiä ja me saamme edullisesti hyviä elintarvikkeita.

Vastavuoroisesti Tuija on itseoikeutettu kokki silloin, kun S-marketin työntekijöitä palkitaan erityisherkuilla.

– Olen leiponut kaupan henkilökunnalle niin pizzaa kuin kakkujakin, Tuija kertoo.

 

Päätöksiä tekemässä

Paljasjalkaiseksi heinäveteläiseksi itsensä esittelevän Matti Piirosen lämmin suhde S-marketiin ja osuuskauppaan juontaa juurensa 1970-luvulle saakka.

– Olen seurannut Heinäveden Osuuskaupan eli Osukan liittymistä Varkauden Talousosuuskauppaan eli Talukkaan ja edelleen Kuopion Osuuskauppaan, missä toimin edustajiston jäsenenä. Olin myös mukana kokouksessa, jossa tehtiin yksimielinen päätös Kuopion Osuuskaupan sulautumisesta Osuuskauppa Koljonvirran kanssa perustettavaan Osuuskauppa PeeÄssään tammikuussa 31 vuotta sitten, PeeÄssän perustamisen jälkeen hallintoneuvostossa 20 vuotta toiminut Matti muistelee.

Erityisesti hänen mieleensä on jäänyt aika, jolloin Heinävedelle suunniteltiin uutta myymälää.

– S-market-hanke nykyiselle paikalle sai aikaan kilpailijoiden taholta oikeustoimiin johtanutta vastustusta, mutta parin vuoden viivästymisen jälkeen päästiin rakentamaan. Avajaisissa toimitusjohtajan kanssa kättelimme yli tuhat ihmistä.

Matti on halunnut aina tukea ja kannustaa marketin henkilökuntaa.

– Jollain tapaa koen itsekin kuluneeni etenkin takavuosina samaan porukkaan, hän toteaa.

 

– S-market on tuttu ja turvallinen. Saattaa mennä puolikin vuotta niin, että emme käy kertaakaan kauppa-asioilla kaupungissa. Haluamme käyttää oman kylän palveluja, sonkajärveläiset Kati ja Marko Karjalainen kertovat.

Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Pentti Vänskä

 

Tammikuisen keskiviikon aamupäivä sujuu Karjalaisten perheessä arkiseen malliin. Kati ja Marko käyvät ruokaostoksilla vajaan parin kilometrin päässä S-marketissa. Ostoskassien purkamisen jälkeen Kati ryhtyy leipomaan ja Marko valmistautuu lähtemään iltavuoroon töihin. Perheen kuopus, 11-vuotias Miika on koulussa. Aikuiset lapset ovat olleet jo pitkään omillaan, mutta ilahduttavan usein Karjalaisten ruokapöydän ääreen kokoontuu kolme sukupolvea.

 

Omista kokemuksista syntynyt vahva luotto

Sonkajärvelle Kati ja Marko muuttivat vuonna 2004 Iisalmesta. He ovat tyytyväisiä oman paikkakunnan peruspalveluihin.
– Ykköskauppamme on paikallinen S-market, johon meillä on vaha luotto. Ässässä käyminen tuntuu hyvin luontevalta ja helpolta, Kati kuvailee.
Karjalaisilla ei kaupan valinnan taustalla ole minkäänlaista S-marketiin tai yleensäkään PeeÄssään verenperintönä saatua suhdetta tai lapsuudesta opittua toimintamallia. Kiintymys on syntynyt ja kasvanut omien kokemusten kautta.
– S-marketista löytyy vaivattomasti kaikki tavarat tuoreena ja laadukkaana. Meidän ei tarvitse hakea edes tarvitsemiamme erikoisempia maidottomia tuotteita Iisalmesta, kun niitä on toiveidemme mukaisesti otettu S-marketin valikoimiin.
Kati arvostaa myös osuuskaupan hinnoitteluperiaatteita, bonusjärjestelmää sekä henkilökuntaa.
– S-marketissa on huomattavasti muita edullisemmat hinnat, joiden päälle Bonus on ihana lisäetu. Ja ehdottomasti pitää mainita myös mukava henkilökunta. Tulee hyvä mieli, kun myyjät ovat aina kauppaan mennessä hymyssä suin.

 

Työssä parasta ovat ihmiset

Mukavia myyjiä kiitellessään Kati Karjalainen mainitsee nimeltä Kati Kärkkäisen ja Pirkko Tissarin. He ottavat terveiset vastaan hämillisen ilahtuneina.

– Palasin lapsuuteni maisemiin asuttuani pitkään Kuopiossa ja Helsingissä. Elämä muuttaa arvoja ja asenteita, opettaen ymmärtämään kotiseudun merkityksen, koko ikänsä kaupan alalla työskennellyt Pirkko perustelee paluumuuttoaan.

S-marketissa aloittaessaan hän ei osannut edes kuvitella olevansa samassa paikassa töissä vielä 20 vuoden päästäkin.

– En ole kertaakaan näiden vuosien aikana tuntenut tarvetta hakeutua muualle. Asiakkaat ja työkaverit pitävät työn mielekkäänä. On mukavaa, kun pienellä paikkakunnalla kaikki tuntevat toisensa, mutta yhtä lailla on mukavaa, kun mökkiläiset ja turistit vilkastuttavat elämäämme etenkin kesäisin.

 

Työ menee ihon alle

Pitkästi toistakymmentä vuotta S-marketissa asiakkaita palvellut Kati Kärkkäinenkin on paljasjalkainen sonkajärveläinen. Hän päätyi lukion jälkeen PeeÄssän palkkalistoille puolivahingossa.

– Olin kouluaikana käynyt pari kertaa S-marketissa TET-harjoittelussa ja ajatellut jo silloin, että kaupan ala kiinnostaisi. Kun sain välivuoden aikana jalkani oven rakoon paremmin, ihastuin paikkaan ja työhön todella. Jäin tänne ja opiskelin merkonomiksi työn ohessa.

Hymyileväisyydestään tunnettu Kati myöntää, että hänelle S-market on enemmän kuin työpaikka.

­ – Tämä menee ihon alle. Vapaapäivinä ja lomillakin elän mukana työkavereiden päivärytmissä ja lähetän tsemppaavia ajatuksia heille.

 

35 vuoteen mahtuu monta muutosta

Sonkajärven S-marketin pitkäaikaisimmille myyjille työvuosia on kertynyt jopa yli 40. Tällaisiin vuosimääriin ylsivät aikoinaan Aino Luukkonen ja Vuokko Huttunen. Eläkkeelle siirtyneisiin pitkän linjan ammattilaisiin lukeutuvat myös Eila Heikkinen, Eila Sirvio, Rauha Katainen ja Jorma Rönkkö, joka jäi pois töistä vuoden vaihteessa lähes 35 vuotta kestäneen työrupeaman jälkeen.

– Ensimmäinen työpäiväni oli vappuna 1986 Sonkajärven Sokos-hallissa, jossa oli vielä tuolloin elintarvikeosaston lisäksi tekstiili-, maatalous- ja rautaosastot. Kun myymälä muutettiin S-marketiksi kaksi vuotta aloittamiseni jälkeen, toiminnassa keskityttiin päivittäistavarakauppaan. Samoihin aikoihin myyjien työtehtävät muuttuivat valtavasti, kun tulivat tietokoneet ja valtaosa toiminnoista meni niiden taakse.

Jorman omassa työssä suuri muutos tapahtui myös 1992.

– Lihatiski poistettiin ja siirryttiin teollisuuden pakkaaman lihan myyntiin, lihamestarin koulutuksen aikoinaan saanut eläkeläinen muistelee.

 

Osuuskauppatoimintaa vuodesta 1909 alkaen

Jorma on kerännyt vuosikymmenten ajan työpaikastaan leikekansioon valokuvia, lehtijuttuja, mainoksia ja muuta aineistoa. Kansiosta löytyykin runsaasti historiatietoa osuuskauppatoiminnasta Sonkajärven kirkonkylällä eli Rutakolla.

– 1960-luvulla osuuskaupalla oli myymälä kylänraitin molemmissa päissä. Kun suurempi myymälä tuhoutui tulipalossa, keskitettiin toiminta tähän nykyiselle paikalle, jossa sivumyymälä oli ollut jo vuodesta 1930 lähtien. S-marketiin laajennuksia on tehty kahteen otteeseen, vuonna 1996 sekä 2007, jolloin vanhin osa purettiin pois uuden tieltä.

Aineistosta käy ilmi sekin, että PeeÄssällä on paikkakunnalla yli 110-vuotiaat juuret.

­– Itse ennätin omalla S-market-urallani palvelemaan paikallisia ihmisiä viidessä polvessa. Se on kuitenkin vain pieni pätkä siitä sukupolvien ketjusta, joka on käyttänyt omistamansa osuuskaupan palveluja yhdentoista vuosikymmenen aikana, Jorma pohtii.

 

Osuuskauppatoimintaa Sonkajärvellä vuodesta 1909 alkaen

1909 paikalliset asukkaat perustivat Rutakon Osuuskaupan.

1936 nimi muutettiin Sonkajärven Osuuskaupaksi.

1966 Sonkajärven Osuuskauppa liittyi osaksi Iisalmen Osuuskauppaa.

1971 Iisalmen Osuuskaupan nimi vaihdettiin Osuuskauppa Koljonvirraksi.

1991 Koljonvirta ja Kuopion Osuuskauppa fuusioituivat nykyiseksi Osuuskauppa PeeÄssäksi.

 

Kangaslammin Salessa huomioidaan kesäasukkaiden erityistarpeet.

Kesäisen vehreässä maisemassa mutkittelee kapeahko asvalttitie. Vihreitä peltoja, lehmiä laitumella, kukkivia pihlajia – savolaista maalaismaisemaa kauneimmillaan.
Sitten putkahdetaan Kangaslammin keskustaan, mistä löytyy pari liikettä, seurakuntatalo ja tietenkin Sale polttoaineasemineen.
Salessa ostoksiaan pakkaa paikkakuntalainen Kaisu Ahtonen puolitoistavuotiaan Aapo-poikansa kanssa. He käyvät lähikaupassa joka viikko.
– Tämä Sale on meille tosi tärkeä, vaikka välillä isompia ostoksia tehdäänkin kaupungissa, Kaisu kiittelee.
Hänen mukaansa kesälomalaisten tulon huomaa kyllä kaupassa ja kylillä. Tulevana viikonloppuna järjestetään Kangaslampi-päivät ja Lypsyjakkaranheiton SM-kisat, joihin odotetaan kyläläisten ja mökkiläisten lisäksi osallistujia kauempaakin.
Myös Aapoa ilahduttaa kylän vilkastunut liikenne. Yksikään auto ei hurahda ohi huomiotta, vaan saa osakseen innokasta osoittelua ja pärinää.

Kuppi kahvia terassilla

Lämpömittari näyttää 14 astetta. Välillä pilvien lomasta pilkahtaa hieman aurinkoa, sitten taas ropsahtaa kunnon sadekuuro.
Salen kupeessa on terassi, jossa voi katoksen alla juoda kaupasta ostetun kupposen kahvia.
Puolenkymmentä paikallista miestä vaihtaa terassilla kuulumisia. He haikailevat viime syksynä sulkeneen Kippolan perään, silloin terassi oli kyläläisten kohtaamis- ja tiedotuspaikka.
Onneksi ovat kuitenkin kesämökkiläiset, he tuovat kylän elämään kesäisen piristysruiskeen. Kangaslammin alueella on noin 1350 kesämökkiä, vakituisia asukkaita on pari sataa enemmän.
Keltaisen korin kanssa terassille saapuu yksi mökkiläisistä, helsinkiläinen Matti Aaltonen. Hän viihtyy mökillään pitkin kesää, vaikka välillä pitää piipahtaa kotona hoitamassa asioita.
Pitkää, lähes 400 kilometrin mökkimatkaa Matti Aaltonen on ajanut vaimonsa Mairen kanssa jo lähes 30 vuotta.
Porukan puheenaiheet kääntyvät kalastukseen, millaisia saaliita kukin on saanut. Kuha vaikuttaa nyt olevan syönnillään.
– Savukuhaa ja uusia perunoita, miltäs kuulostaa? Matti Aaltonen kertoo päivän ruokasuunnitelmista.
Vaimonsa Mairen kanssa hän käyttää aktiivisesti Salen vesipistettä ja jätteiden lajittelupaikkaa.

Mökkiläisille erityispalveluita

Kangaslammin Salessa työskentelevä Veera Männikkö arvioi, että mökkiläiset tuplaavat kaupan asiakasmäärän.
– Kyllähän kesällä on tosi hauskaa työskennellä. Asiakkaat ovat hyvällä mielellä ja on vain mukavaa, että on pieni hälinä päällä. Täällä kaikki tuntevat toisensa ja on kiva nähdä välillä uusia kasvoja, itsekin kylällä asuva nuori nainen kertoo.
Mökkiläiset on huomioitu Salen palvelutarjonnassa. Ruoan ja polttoaineiden lisäksi tarjolla on vesipiste kaupan seinässä ja jätteiden lajittelupiste pihassa. Kesäajaksi myös viikonlopun aukioloa on jatkettu kello 20:en saakka.
Mökkiläisiltä tulee jonkin verran toiveita Salen valikoimista.
– Niitä pyritään toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan. Viimeksi toivottiin ekopesuainetta, jolla voi pestä astioita järvessä, Veera kertoo.

Mökkieväät aina mukaan

Varkautelaiset Henna Vihanne ja Kalle Antikainen ovat pysähtyneet kauppaan matkalla suvun yhteiselle mökille Heinäveden Pyylinsaareen.
– Meillä on sellainen periaate, että käymme aina matkalla lähikaupassa. Haluamme tukea paikallisia palveluita, jotta ne säilyvät, Henna kertoo.
11-vuotiaan Kallen mökkimatkaostoksiin kuuluvat perinteisesti jäätelö ja karkit. Kesämökillä mukavinta tekemistä on makkaran grillaaminen velipojan kanssa.
Jätski maistuu myös turkulaiselle 8-vuotiaalle Joona Väätäselle, joka on tullut viikon lomalle äitinsä Lauran kanssa.
– Tultiin hakemaan makkaraa, mökkiläiset kertovat.
Göteborgissa asuva isoisä Heikki Väätänen pitää kyläkauppaa tärkeänä, viikon mökkilomalle ruoat on helppo hankkia läheltä. Vesi haetaan hänen Varkaudessa asuvilta vanhemmiltaan.
Löytyypä Salen valikoimasta hänelle myös prepaid-liittymäkin, jotta yhteydenpito sujuu edullisesti.
Kun makkarat, tikkataulut ja muut mökkiläisen tarpeet on ostettu ja pakattu autoon, tankki täytetty polttoaineella, pääsevät mökkiläiset lopulta suuntaamaan ajokkinsa nokan kohti lomareissun päämäärää.

Kattava myymäläverkosto on osa PeeÄssän vastuullista toimintaa. Kuluttajaosuuskuntana PeeÄssän tehtävä on tuoda tuotteita ja palveluita omistajien lähelle.
PeeÄssällä on alueellaan noin 80 toimipaikkaa ympäri maakuntaa.