On helmikuinen maanantaiaamu ja Sari Roosbergin kauppapäivä Heinäveden S-marketissa.

– Käyn ruokaostoksilla kerran viikossa, yleensä aina varhain maanantaisin. Korona-aikana tämä rutiini on tullut entistä tärkeämmäksi, sitä oikein odottaa viikonloppuna, että pääsee kauppaan. Tuntuu niin mukavalta, kun myyjät huikkailevat iloisesti hyviä huomenia. Sitä tuntee itsensä tervetulleeksi, Sari kuvailee.

S-marketin henkilökunta on ristinyt hänen maanantaiaamun ihanaksi rouvaksi. Lempinimensä kuullessaan Sari on hyvin otettu, liikuttunutkin.

– Tuntuu, että ihan oikeasti meistä asiakkaista välitetään. Kaikki työntekijät ovat mukavia ja kivoja, juttelevat asiakkaiden kanssa, ja heille voi myös antaa toiveita, jos jotain hyllyiltä puuttuu. Tosin täytyy sanoa, että kylän kokoon nähden valikoima on hämmästyttävän hyvä, 10 vuotta sitten Etelä-Ruotsista Heinävedelle muuttanut Sari kehaisee.

 

Oikein kotoisa paikka

S-marketin ystäviksi tunnustautuvat myös Raili ja Teijo Natunen.

– Kivoja ihmisiä on täällä töissä. Myyjät osallistuvat mukavasti keskusteluun, josta me suulaina eläkeläisinä tykätään. Oikein kotoinen paikka, Teijo vahvistaa.

Natusten mielestä S-marketissa on henkilökunnan lisäksi paljon muutakin hyvää. Teijo arvostaa muun muassa sitä, että kaupassa on avaruutta ja tavarat tutuilla paikoillaan.

– On tilaa liikkua, eikä ole käytävät tukossa. Ja valikoimat ovat ainakin meidän tarpeisiin riittävät. Emme ole vielä saaneet aikaiseksi edes käyntiä Varkauden uuteen Prismaan, kun omasta lähikaupasta saa kaiken tarvittavan.

Teijo kertoo joskus sanoneensa S-marketin päällikölle Heidi Sihvoselle siitä, että paikallisen Peten Herkun vuokaleipää ei meinaa aina ehtiä saamaan, kun se jo loppuu hyllystä niin nopeasti.

– Heti seuraavalla kerralla käydessämme saimme kuulla, että tilausmäärää on kasvatettu. Täytyy sanoa, että hyvää on palvelu.

 

S-market palvelee yrittäjääkin hyvin

S-marketin vakiasiakkaisiin kuuluu myös Tuija Tanttu. Hän on toiminut läheisessä lounasravintola Heinäkissassa yrittäjänä kolmisen vuotta, jona aikana Ässän väki on tullut varsin tutuksi.

– Haen täältä hyvin paljon elintarvikkeita ravintolaani. Minun ei tarvitse säilyttää isoja määriä tavaraa omassa varastossani, koska S-marketiin on helppo poiketa nopeasti ja hakea vain päivän tai parin tarpeet kerralla, Tuija naurahtaa.

S-marketin hintataso on hänen mielestään sangen kilpailukykyinen, eikä senkään vuoksi pitkä ajomatka tukkuun kannata tai houkuta.

– Varsinkin Kotimaista-sarjan tuotteet ovat yhtä aikaa edullisia ja laadukkaita.

 

Yhteisiä hävikkitalkoita

Tuija tekee marketpäällikkö-Heidin kanssa yhteistyötä myös hävikkitalkoiden merkeissä.

– Jos kaupalla meinaa jäädä vaikkapa jotain meidän ravintolaan sopivaa sesonkituotetta yli, teemme sopimuksen, että ostan pois isomman satsin kerralla. Näin toimimme esimerkiksi joulun aikaan myymättä jääneiden karjalanpaistilihojen kanssa. Käyttöaikaa oli vielä hyvin jäljellä, mutta kukapa sitä karjalanpaistia heti joulun jälkeen ostaa. Tällaisesta yhteistyöstä hyötyvät molemmat osapuolet. Kaupalle tulee vähemmän hävikkiä ja me saamme edullisesti hyviä elintarvikkeita.

Vastavuoroisesti Tuija on itseoikeutettu kokki silloin, kun S-marketin työntekijöitä palkitaan erityisherkuilla.

– Olen leiponut kaupan henkilökunnalle niin pizzaa kuin kakkujakin, Tuija kertoo.

 

Päätöksiä tekemässä

Paljasjalkaiseksi heinäveteläiseksi itsensä esittelevän Matti Piirosen lämmin suhde S-marketiin ja osuuskauppaan juontaa juurensa 1970-luvulle saakka.

– Olen seurannut Heinäveden Osuuskaupan eli Osukan liittymistä Varkauden Talousosuuskauppaan eli Talukkaan ja edelleen Kuopion Osuuskauppaan, missä toimin edustajiston jäsenenä. Olin myös mukana kokouksessa, jossa tehtiin yksimielinen päätös Kuopion Osuuskaupan sulautumisesta Osuuskauppa Koljonvirran kanssa perustettavaan Osuuskauppa PeeÄssään tammikuussa 31 vuotta sitten, PeeÄssän perustamisen jälkeen hallintoneuvostossa 20 vuotta toiminut Matti muistelee.

Erityisesti hänen mieleensä on jäänyt aika, jolloin Heinävedelle suunniteltiin uutta myymälää.

– S-market-hanke nykyiselle paikalle sai aikaan kilpailijoiden taholta oikeustoimiin johtanutta vastustusta, mutta parin vuoden viivästymisen jälkeen päästiin rakentamaan. Avajaisissa toimitusjohtajan kanssa kättelimme yli tuhat ihmistä.

Matti on halunnut aina tukea ja kannustaa marketin henkilökuntaa.

– Jollain tapaa koen itsekin kuluneeni etenkin takavuosina samaan porukkaan, hän toteaa.

Raili ja Teijo Natusella on matkaa kotoa kauppaan vain kolmisen sataa metriä. Cavalier kingcharlesinspanieli Tiinalle S-marketin piha on tuttu paikka.

 

– S-market on tuttu ja turvallinen. Saattaa mennä puolikin vuotta niin, että emme käy kertaakaan kauppa-asioilla kaupungissa. Haluamme käyttää oman kylän palveluja, sonkajärveläiset Kati ja Marko Karjalainen kertovat.

Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Pentti Vänskä

 

Tammikuisen keskiviikon aamupäivä sujuu Karjalaisten perheessä arkiseen malliin. Kati ja Marko käyvät ruokaostoksilla vajaan parin kilometrin päässä S-marketissa. Ostoskassien purkamisen jälkeen Kati ryhtyy leipomaan ja Marko valmistautuu lähtemään iltavuoroon töihin. Perheen kuopus, 11-vuotias Miika on koulussa. Aikuiset lapset ovat olleet jo pitkään omillaan, mutta ilahduttavan usein Karjalaisten ruokapöydän ääreen kokoontuu kolme sukupolvea.

 

Omista kokemuksista syntynyt vahva luotto

Sonkajärvelle Kati ja Marko muuttivat vuonna 2004 Iisalmesta. He ovat tyytyväisiä oman paikkakunnan peruspalveluihin.
– Ykköskauppamme on paikallinen S-market, johon meillä on vaha luotto. Ässässä käyminen tuntuu hyvin luontevalta ja helpolta, Kati kuvailee.
Karjalaisilla ei kaupan valinnan taustalla ole minkäänlaista S-marketiin tai yleensäkään PeeÄssään verenperintönä saatua suhdetta tai lapsuudesta opittua toimintamallia. Kiintymys on syntynyt ja kasvanut omien kokemusten kautta.
– S-marketista löytyy vaivattomasti kaikki tavarat tuoreena ja laadukkaana. Meidän ei tarvitse hakea edes tarvitsemiamme erikoisempia maidottomia tuotteita Iisalmesta, kun niitä on toiveidemme mukaisesti otettu S-marketin valikoimiin.
Kati arvostaa myös osuuskaupan hinnoitteluperiaatteita, bonusjärjestelmää sekä henkilökuntaa.
– S-marketissa on huomattavasti muita edullisemmat hinnat, joiden päälle Bonus on ihana lisäetu. Ja ehdottomasti pitää mainita myös mukava henkilökunta. Tulee hyvä mieli, kun myyjät ovat aina kauppaan mennessä hymyssä suin.

Kati ja Marko kertovat saavansa kaikki tarvittavat päivittäistavarat S-marketista. – Jos ei jotain löydy, kannattaa mainita siitä myyjille. Aika hyvin he saavat lisättyä tuotteita valikoimiin, Kati vinkkaa.

Kati ja Marko kertovat saavansa kaikki tarvittavat päivittäistavarat S-marketista. – Jos ei jotain löydy, kannattaa mainita siitä myyjille. Aika hyvin he saavat lisättyä tuotteita valikoimiin, Kati vinkkaa.

 

Työssä parasta ovat ihmiset

Mukavia myyjiä kiitellessään Kati Karjalainen mainitsee nimeltä Kati Kärkkäisen ja Pirkko Tissarin. He ottavat terveiset vastaan hämillisen ilahtuneina.

– Palasin lapsuuteni maisemiin asuttuani pitkään Kuopiossa ja Helsingissä. Elämä muuttaa arvoja ja asenteita, opettaen ymmärtämään kotiseudun merkityksen, koko ikänsä kaupan alalla työskennellyt Pirkko perustelee paluumuuttoaan.

S-marketissa aloittaessaan hän ei osannut edes kuvitella olevansa samassa paikassa töissä vielä 20 vuoden päästäkin.

– En ole kertaakaan näiden vuosien aikana tuntenut tarvetta hakeutua muualle. Asiakkaat ja työkaverit pitävät työn mielekkäänä. On mukavaa, kun pienellä paikkakunnalla kaikki tuntevat toisensa, mutta yhtä lailla on mukavaa, kun mökkiläiset ja turistit vilkastuttavat elämäämme etenkin kesäisin.

 

Työ menee ihon alle

Pitkästi toistakymmentä vuotta S-marketissa asiakkaita palvellut Kati Kärkkäinenkin on paljasjalkainen sonkajärveläinen. Hän päätyi lukion jälkeen PeeÄssän palkkalistoille puolivahingossa.

– Olin kouluaikana käynyt pari kertaa S-marketissa TET-harjoittelussa ja ajatellut jo silloin, että kaupan ala kiinnostaisi. Kun sain välivuoden aikana jalkani oven rakoon paremmin, ihastuin paikkaan ja työhön todella. Jäin tänne ja opiskelin merkonomiksi työn ohessa.

Hymyileväisyydestään tunnettu Kati myöntää, että hänelle S-market on enemmän kuin työpaikka.

­ – Tämä menee ihon alle. Vapaapäivinä ja lomillakin elän mukana työkavereiden päivärytmissä ja lähetän tsemppaavia ajatuksia heille.

– Uudet työkaverit toivotamme koko porukalla aina tervetulleeksi perheeseen, koska todellakin tuntuu siltä, että olemme yhtä perhettä, Kati Kärkkäinen hymyilee.

– Uudet työkaverit toivotamme koko porukalla aina tervetulleeksi perheeseen, koska todellakin tuntuu siltä, että olemme yhtä perhettä, Kati Kärkkäinen hymyilee.

 

35 vuoteen mahtuu monta muutosta

Sonkajärven S-marketin pitkäaikaisimmille myyjille työvuosia on kertynyt jopa yli 40. Tällaisiin vuosimääriin ylsivät aikoinaan Aino Luukkonen ja Vuokko Huttunen. Eläkkeelle siirtyneisiin pitkän linjan ammattilaisiin lukeutuvat myös Eila Heikkinen, Eila Sirvio, Rauha Katainen ja Jorma Rönkkö, joka jäi pois töistä vuoden vaihteessa lähes 35 vuotta kestäneen työrupeaman jälkeen.

– Ensimmäinen työpäiväni oli vappuna 1986 Sonkajärven Sokos-hallissa, jossa oli vielä tuolloin elintarvikeosaston lisäksi tekstiili-, maatalous- ja rautaosastot. Kun myymälä muutettiin S-marketiksi kaksi vuotta aloittamiseni jälkeen, toiminnassa keskityttiin päivittäistavarakauppaan. Samoihin aikoihin myyjien työtehtävät muuttuivat valtavasti, kun tulivat tietokoneet ja valtaosa toiminnoista meni niiden taakse.

Jorman omassa työssä suuri muutos tapahtui myös 1992.

– Lihatiski poistettiin ja siirryttiin teollisuuden pakkaaman lihan myyntiin, lihamestarin koulutuksen aikoinaan saanut eläkeläinen muistelee.

Jorma Rönkkö jäi vuoden vaihteessa ansaitulle eläkkeelle Sonkajärven S-marketin myyjän työstä.

Jorma Rönkkö jäi vuoden vaihteessa ansaitulle eläkkeelle Sonkajärven S-marketin myyjän työstä.

 

Osuuskauppatoimintaa vuodesta 1909 alkaen

Jorma on kerännyt vuosikymmenten ajan työpaikastaan leikekansioon valokuvia, lehtijuttuja, mainoksia ja muuta aineistoa. Kansiosta löytyykin runsaasti historiatietoa osuuskauppatoiminnasta Sonkajärven kirkonkylällä eli Rutakolla.

– 1960-luvulla osuuskaupalla oli myymälä kylänraitin molemmissa päissä. Kun suurempi myymälä tuhoutui tulipalossa, keskitettiin toiminta tähän nykyiselle paikalle, jossa sivumyymälä oli ollut jo vuodesta 1930 lähtien. S-marketiin laajennuksia on tehty kahteen otteeseen, vuonna 1996 sekä 2007, jolloin vanhin osa purettiin pois uuden tieltä.

Aineistosta käy ilmi sekin, että PeeÄssällä on paikkakunnalla yli 110-vuotiaat juuret.

­– Itse ennätin omalla S-market-urallani palvelemaan paikallisia ihmisiä viidessä polvessa. Se on kuitenkin vain pieni pätkä siitä sukupolvien ketjusta, joka on käyttänyt omistamansa osuuskaupan palveluja yhdentoista vuosikymmenen aikana, Jorma pohtii.

 

Osuuskauppatoimintaa Sonkajärvellä vuodesta 1909 alkaen

1909 paikalliset asukkaat perustivat Rutakon Osuuskaupan.

1936 nimi muutettiin Sonkajärven Osuuskaupaksi.

1966 Sonkajärven Osuuskauppa liittyi osaksi Iisalmen Osuuskauppaa.

1971 Iisalmen Osuuskaupan nimi vaihdettiin Osuuskauppa Koljonvirraksi.

1991 Koljonvirta ja Kuopion Osuuskauppa fuusioituivat nykyiseksi Osuuskauppa PeeÄssäksi.

 

Sonkajärven Osuuskaupan päämyymälä 1960-luvulla ennen tuhoisaa tulipaloa.

Sonkajärven Osuuskaupan päämyymälä 1960-luvulla ennen tuhoisaa tulipaloa.

Nykyisen myymälän paikalla on toimittu jo pitkästi yli puoli vuosisataa.

Nykyisen myymälän paikalla on toimittu jo pitkästi yli puoli vuosisataa.

Tältä myymälä näytti 1980-luvulla ennen S-marketiksi muuttumista.

Tältä myymälä näytti 1980-luvulla ennen S-marketiksi muuttumista.

Kangaslammin Salessa huomioidaan kesäasukkaiden erityistarpeet.

Kesäisen vehreässä maisemassa mutkittelee kapeahko asvalttitie. Vihreitä peltoja, lehmiä laitumella, kukkivia pihlajia – savolaista maalaismaisemaa kauneimmillaan.
Sitten putkahdetaan Kangaslammin keskustaan, mistä löytyy pari liikettä, seurakuntatalo ja tietenkin Sale polttoaineasemineen.
Salessa ostoksiaan pakkaa paikkakuntalainen Kaisu Ahtonen puolitoistavuotiaan Aapo-poikansa kanssa. He käyvät lähikaupassa joka viikko.
– Tämä Sale on meille tosi tärkeä, vaikka välillä isompia ostoksia tehdäänkin kaupungissa, Kaisu kiittelee.
Hänen mukaansa kesälomalaisten tulon huomaa kyllä kaupassa ja kylillä. Tulevana viikonloppuna järjestetään Kangaslampi-päivät ja Lypsyjakkaranheiton SM-kisat, joihin odotetaan kyläläisten ja mökkiläisten lisäksi osallistujia kauempaakin.
Myös Aapoa ilahduttaa kylän vilkastunut liikenne. Yksikään auto ei hurahda ohi huomiotta, vaan saa osakseen innokasta osoittelua ja pärinää.

Kuppi kahvia terassilla

Lämpömittari näyttää 14 astetta. Välillä pilvien lomasta pilkahtaa hieman aurinkoa, sitten taas ropsahtaa kunnon sadekuuro.
Salen kupeessa on terassi, jossa voi katoksen alla juoda kaupasta ostetun kupposen kahvia.
Puolenkymmentä paikallista miestä vaihtaa terassilla kuulumisia. He haikailevat viime syksynä sulkeneen Kippolan perään, silloin terassi oli kyläläisten kohtaamis- ja tiedotuspaikka.
Onneksi ovat kuitenkin kesämökkiläiset, he tuovat kylän elämään kesäisen piristysruiskeen. Kangaslammin alueella on noin 1350 kesämökkiä, vakituisia asukkaita on pari sataa enemmän.
Keltaisen korin kanssa terassille saapuu yksi mökkiläisistä, helsinkiläinen Matti Aaltonen. Hän viihtyy mökillään pitkin kesää, vaikka välillä pitää piipahtaa kotona hoitamassa asioita.
Pitkää, lähes 400 kilometrin mökkimatkaa Matti Aaltonen on ajanut vaimonsa Mairen kanssa jo lähes 30 vuotta.
Porukan puheenaiheet kääntyvät kalastukseen, millaisia saaliita kukin on saanut. Kuha vaikuttaa nyt olevan syönnillään.
– Savukuhaa ja uusia perunoita, miltäs kuulostaa? Matti Aaltonen kertoo päivän ruokasuunnitelmista.
Vaimonsa Mairen kanssa hän käyttää aktiivisesti Salen vesipistettä ja jätteiden lajittelupaikkaa.

Mökkiläisille erityispalveluita

Kangaslammin Salessa työskentelevä Veera Männikkö arvioi, että mökkiläiset tuplaavat kaupan asiakasmäärän.
– Kyllähän kesällä on tosi hauskaa työskennellä. Asiakkaat ovat hyvällä mielellä ja on vain mukavaa, että on pieni hälinä päällä. Täällä kaikki tuntevat toisensa ja on kiva nähdä välillä uusia kasvoja, itsekin kylällä asuva nuori nainen kertoo.
Mökkiläiset on huomioitu Salen palvelutarjonnassa. Ruoan ja polttoaineiden lisäksi tarjolla on vesipiste kaupan seinässä ja jätteiden lajittelupiste pihassa. Kesäajaksi myös viikonlopun aukioloa on jatkettu kello 20:en saakka.
Mökkiläisiltä tulee jonkin verran toiveita Salen valikoimista.
– Niitä pyritään toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan. Viimeksi toivottiin ekopesuainetta, jolla voi pestä astioita järvessä, Veera kertoo.

Mökkieväät aina mukaan

Varkautelaiset Henna Vihanne ja Kalle Antikainen ovat pysähtyneet kauppaan matkalla suvun yhteiselle mökille Heinäveden Pyylinsaareen.
– Meillä on sellainen periaate, että käymme aina matkalla lähikaupassa. Haluamme tukea paikallisia palveluita, jotta ne säilyvät, Henna kertoo.
11-vuotiaan Kallen mökkimatkaostoksiin kuuluvat perinteisesti jäätelö ja karkit. Kesämökillä mukavinta tekemistä on makkaran grillaaminen velipojan kanssa.
Jätski maistuu myös turkulaiselle 8-vuotiaalle Joona Väätäselle, joka on tullut viikon lomalle äitinsä Lauran kanssa.
– Tultiin hakemaan makkaraa, mökkiläiset kertovat.
Göteborgissa asuva isoisä Heikki Väätänen pitää kyläkauppaa tärkeänä, viikon mökkilomalle ruoat on helppo hankkia läheltä. Vesi haetaan hänen Varkaudessa asuvilta vanhemmiltaan.
Löytyypä Salen valikoimasta hänelle myös prepaid-liittymäkin, jotta yhteydenpito sujuu edullisesti.
Kun makkarat, tikkataulut ja muut mökkiläisen tarpeet on ostettu ja pakattu autoon, tankki täytetty polttoaineella, pääsevät mökkiläiset lopulta suuntaamaan ajokkinsa nokan kohti lomareissun päämäärää.

Kattava myymäläverkosto on osa PeeÄssän vastuullista toimintaa. Kuluttajaosuuskuntana PeeÄssän tehtävä on tuoda tuotteita ja palveluita omistajien lähelle.
PeeÄssällä on alueellaan noin 80 toimipaikkaa ympäri maakuntaa.