28.1.2026
UUTINEN
Työntekijä ja edustajiston jäsen Einari Toivanen – "Osuustoiminnassa parasta on yhteisöllisyys"
Ihastu osuustoimintaan
21.1.2026
UUTINEN
Yhteistä hyvää yli 120 vuotta
Pohjoissavolaisen osuuskauppatoiminnan aikajana1900
Lapinlahden kirkonkylä 1900-luvun alkupuolella.1910
- Osuustoiminta on rantautunut Suomeen. Uusi aate leviää nopeasti, sillä se tarjoaa mahdollisuuden itse päättää omista asioista otettaan kiristäneen Venäjän alaisuudessa. Osuustoiminta on myös tie rehtiin ja tasapuoliseen kaupantekoon, vastapainona yksityiskauppiaiden mielivaltaiselle hinnoittelulle, vastuuttomalle velaksi myynnille sekä tuotteiden ja palvelun heikolle laadulle.
- Pohjois-Savossa ensimmäinen osuuskauppa aloittaa toimintansa Lapinlahdella 1903. Uuden vuosisadan ensimmäisellä vuosikymmenellä toiminta alkaa myös Kurkimäessä 1904, Vesannolla ja Iisalmessa 1907, Suonenjoella 1908 ja Sonkajärvellä 1909.
Lapinlahden kirkonkylä 1900-luvun alkupuolella.1910- Yhteiskuntaa jakaneet vastakohtaisuudet kärjistyvät ja osuuskauppaliike ajautuu kahteen leiriin. Joulukuussa 1917 SOK:n kilpailijaksi perustetaan työväenaatetta tukeva Osuustukkukauppa OTK. Juankoskella Juantehtaan työväen Osuuskauppa pysyy SOK:n huomassa.
- 1917 joulukuussa perustetaan Kuopion Osuusliike korostaen, että ”liike ei ole pelkkä kulutustarvikkeiden myyjä, vaan sellainen liike, että se mahdollisimman monipuolisesti palvelisi niin kaupungissa asuvien kuluttajien kuin maaseudun tuottajien tarpeita.” Levottomien aikojen vuoksi ensimmäinen myymälä ja Osuuskahvila avataan 1919 Puijonsarven tontilla Maaherrankadun ja Minna Canthinkadun kulmauksessa. 1920 avataan ensimmäinen sivumyymälä Siilinjärvelle sekä myöhemmin samana vuonna Toivalaan, Hirvilahteen ja Sinikiveen.
- Kuopion Osuusliikkeeseen fuusioituvat 1922 Lapinlahden Osuuskauppa ja 1926 Varpaisjärven Osuuskauppa.
- Valistustyö ja kansan sivistäminen on keskeinen osa osuuskauppatoimintaa. Jäseniä kannustetaan järkevään taloudenpitoon ja säästäväisyyteen. Kotitalousneuvonta ja erilaiset iltamat kuuluvat myös toimintaan.
- 1929 Kuopion Osuusliike maksaa ylijäämänpalautusta jäsenilleen ensimmäistä kertaa, yhden prosentin edellisvuoden ostoista. Seuraavina vuosina palautuksen määrä vaihtelee 1,5–2 prosentissa.
- Pohjois-Savoon alkaa muodostua kaksi isompaa osuuskauppaa: Alapitkän ja Kurkimäen Osuuskaupat liittyvät Kuopion Osuusliikkeeseen 1931 ja Sonkajärven Osuuskauppa liittyy 1936 Iisalmen Osuuskauppaan.
- Myymälät ovat sekatavarakauppoja, joissa leveät tiskit erottavat asiakkaat niin myyjistä kuin tavaroistakin. Myydyimpiä tuotteita ovat rautatavarat, sokeri, karjanrehut, liha, tupakka, kankaat ja vaatteet, vehnäjauhot, bensiini, väkilannoitteet sekä siemenvilja.
- Myyntiin aletaan saada SOK:n tehtailla valmiiksi pakattuja elintarvikkeita. Ensimmäiseksi tulevat Kahvikulta, Kekkerikahvi, Jalokahvi, Viipurin myllyn suurimot, Kultaleima- ja Hopealeima -vehnäjauhot, Vaajakosken margariini ja Vaasan näkkileipä.
- Hotelli Osuusravintolassa kaikki huoneet varustetaan vuonna 1939 juoksevalla kylmällä ja lämpimällä vedellä, puhelimilla ym. mukavuuksilla.
- Säännöstely ulottuu kaikkiin elintarvikkeisiin sekä useisiin kulutustavaroihin ja raaka-aineisiin. Pulaa on mm. maidosta, vaatteista, jalkineista, saippuasta, nestemäisistä polttoaineista.
- Osuuskaupat helpottavat elintarvikepulaa mm. palstanviljelytoiminnalla. Pohjois-Savon osuuskaupoilla on myös omia leipomoita, myllyjä, sikaloita ja kanitarha.
- Osuuskauppojen miehet, autot ja hevoset ovat rintamalla, mikä vaikeuttaa merkittävästi toimintaa.
- Vuosikymmenen lopulla, lokakuussa vuonna 1949 järjestetään ensimmäiset edustajiston vaalit.
- Puute, säännöstelyn osittainen jatkuminen, suuret verot ja kohonneet kustannukset jarruttavat kauppatoiminnan kehittämistä vuosikymmenen alkupuolella. Vähitellen kauppa vilkastuu. Myymälöitä avataan ja uudistetaan. Kahvila-, ravintola- ja huoltamotoiminta laajenee.
- Pohjois-Savossa osuuskaupat ovat saaneet paljon uusia jäseniä karjalaisesta siirtoväestä, joka kannattaa vankasti osuuskauppatoimintaa.
- Eletään voimakasta rakennemuutoksen aikaa. Pohjois-Savossa nopeimmin kasvaa Kuopio, mutta myös Varkauden ja Iisalmen teollisuus tuo kaupunkeihin lisää väkeä. Aika alkaa ajaa ohi pienistä maaseudun kyläkaupoista, kun asiakkaat muuttavat muualle.
- Sekatavaramyymälöitä aletaan kyläkunnilta sulkea. Niiden jättämää aukkoa paikataan kauppa-autoilla, joita maakunnan teillä liikennöi useita kymmeniä.
- Kuopiossa ollaan uuden ajan hermolla, kun torin laidalle avataan 18.3.1966 Sokos-tavaratalo.
- 1975 itsepalvelu on otettu käyttöön jo joka toisessa elintarvikemyymälässä. Asiakkaat pääsevät kiertelemään hyllyjen väliin, tutkimaan tuotteita ja keräämään ostokset koriin itse.
- Osuuskaupoissa ei ole osattu ennakoida ajan muutoksia ja pysyä niissä mukana. Vanhoista toimintatavoista ei osata tai uskalleta irrottautua, vaikka niillä ei nopeasti muuttuneessa maailmassa enää pärjää. Taloudellinen ahdinko syvenee vuosi vuodelta.
- Tappiokierrettä yritetään katkaista fuusioilla: 1978 Kuopion Osuuskauppaan (nimi on vaihdettu osuusliikkeestä osuuskaupaksi samana vuonna) liittyy Osuuskauppa Harju (Riistavesi, Kaavi ja Tuusniemi) ja 1979 Osuuskauppa Nilakka (Keitele).
- Osuuskaupparyhmä käy läpi henkiinjäämistaistelun, joka sisältää S-ryhmän peruskivet uudelleen paaluttavia linjauksia. Yhtenä ratkaisuna on alueosuuskauppaverkoston muodostaminen. Tässä aallossa vuosikymmenen alkupuolella Osuuskauppa Koljonvirtaan yhdistyy Osuuskauppa Elo (Kiuruvesi) ja Kuopion Osuuskauppaan Nilsiän Osuuskauppa, Osuuskauppa Kolmikunta (Juankoski) sekä Talousosuuskauppa (Varkaus).
- Vastaanottavat osuuskaupatkin ovat taloudellisesti heikossa kunnossa. Saneerausohjelma tuo mukanaan myymälöiden sulkemisia ja kiinteistöjen myyntejä. Kuopion Osuuskauppa luopuu mm. motelli Iso-Valkeisesta.
- Päivittäistavarakauppa nostetaan tärkeimmäksi toimialaksi. Kuntakeskuksissa lähdetään voimakkaasti kehittämään uutta S-market-ketjua.
- Kuopion Osuuskauppa tekee valtakunnallista pioneerityötä lähtiessään kehittämään jäsenille tarkoitettuja etuja. Toiminta saa uutta nostetta huhtikuussa 1986 historiallisesta uudistuksesta, kun otetaan käyttöön ostojen määrään suhteutettu bonusjärjestelmä. Ensimmäisenä vuonna edun saajia on lähes 19 000.
- S-ryhmässä alkaa ennätyksellisen nopea kehittämisen aika. Saneeratut osuuskaupat ovat kilpailijoitaan paremmassa valmiudessa ottamaan vastaan vuosikymmenen alun laman.
- Vuoden 1991 alussa aloittaa toimintansa Osuuskauppa PeeÄssä. Uusi osuuskauppa syntyy Kuopion Osuuskaupan ja Osuuskauppa Koljonvirran yhdistyessä ilman suurempia soraääniä. Yhdistyminen tuo tehokkuutta, ostovoimaa, investointikykyä ja kehittämismahdollisuuksia.
- Kuopion Prisman ovet avautuvat lokakuussa 1996. Uusia S-marketeja rakennetaan toistakymmentä.
- 1998 PeeÄssä nousee päivittäistavarakaupan markkinajohtajaksi toimialueellaan. Vuosikymmenen alussa osuuskaupan markkinaosuus on Kuopiossa 9 %, ja seitsemän vuotta myöhemmin 36 %.
- Osuuskauppa Koskelonseutu (Suonenjoki, Rautalampi) liittyy PeeÄssään heti vuosikymmenen alussa.
- Toimipaikkojen määrä kasvaa nopeasti ja henkilöstöä palkataan jatkuvasti lisää.
- Päivittäis- ja käyttötavarakauppaan, matkailu- ja ravitsemis- sekä liikennemyymäläkauppaan investoidaan vuosittain kymmeniä miljoonia euroja, muun muassa Kuopion Prisman myyntialaa kasvatetaan tuntuvasti. Pohjois-Savossa ensimmäisenä ABC-lippua alkaa liehuttaa Marjahaka Iisalmessa kesäkuussa 2000.
- S-Pankki aloittaa toimintansa loppuvuodesta 2007.
- PeeÄssä ottaa entistä enemmän vastuuta maakunnan matkailun kehittämisestä, kun se ostaa Hotelli Tahkovuoren ja kylpylähotelli Vesileppiksen, sekä ryhtyy järjestämään Kuopion Viinijuhlia.
- Omistajia PeeÄssällä on vuoden 2009 lopussa 92 451. Vuosikymmenen aikana jäsenmäärä on kasvanut yli kolmanneksella.
- 2011 maakunnan viimeinen pitäjäosuuskauppa, Vesannon Osuuskauppa, päätyy fuusioitumaan PeeÄssään, jonka toimialue kattaa nyt koko Pohjois-Savon. Samana vuonna PeeÄssän asiakasomistajien määrä ylittää 100 000 rajan.
- Vesileppis myydään yksityiselle yrittäjälle vuonna 2014. PeeÄssä jatkaa matkailualalla kolmella Sokos Hotellilla.
- Kauppojen aukioloaikojen vapautuminen vuonna 2016 helpottaa asiakasomistajien arkea. Nyt yli 400 neliön myymälät saavat itse päättää aukioloajoistaan.
- Yksi tärkeä asiakasomistajien uusi palvelu on S-mobiili, joka lanseerataan vuosikymmenen puolivälissä. PeeÄssän asiakasomistajista 25 000 ottaa sovelluksen käyttöön heti ensikuukausina. Pian S-mobiilin jälkeen lanseerataan myös ABC-mobiili.
- PeeÄssä tilittää omistajilleen kautta aikojen suurimman alueosuuskaupan koskaan maksaman ylijäämänpalautuksen. PeeÄssän lähes koko vuoden 2018 tulos, yhteensä 18,5 miljoonaa euroa, maksetaan omistajille palvelujen käytön suhteessa. Seuraavana vuonna tehdään taas uusi YJP-ennätys, 18,9 miljoonaa euroa.
- Vahva palvelujen kehittäminen jatkuu edelleen. Pitkälahden palvelut monipuolistuvat. Iisalmeen rakennetaan uusi Prisma. Uudet S-marketit avataan Siilinjärvelle, Iisalmeen, Vuorelaan, Varkauteen ja Vieremälle. Vehmersalmelle saadaan uusi Sale. Myymälöitä myös uudistetaan ja laajennetaan useilla paikkakunnilla. Verkkokauppapalvelujen kehittäminen alkaa. Uusia ravintoloita avataan, konsepteja uudistetaan ja hotelleissa panostetaan ajanmukaisiin palveluihin.
- Uuden vuosikymmenen alkuvuosia leimaa maailmanlaajuinen koronapandemia. PeeÄssän henkilökunta venyy huippusuorituksiin vaativissa olosuhteissa ja poikkeustilanteessa. Majoitus- ja ravintolapuolen toimipaikat joudutaan sulkemaan, mutta ketään ei lomauteta. Näin varmistetaan ruokakaupan huoltovarmuus ja pidetään huoli oman väen toimeentulosta.
- PeeÄssän investointitahti jatkuu rivakkana. Varkauteen valmistuu uusi Prisma. Pielavedelle, Maaningalle, Sonkajärvelle, Kuopion Maljalahteen, Karttulaan, Vesannolle ja Rautalammille saadaan uudet S-marketit, Kuopion Jynkkään sekä Tervoon uusi Sale. Kuopion Prismassa toteutetaan historian suurin uudistus, ja myös S-marketeja uudistetaan uuden konseptin mukaisiksi nopealla tahdilla. Verkkokauppa kehittyy pitkin harppauksin, ja PeeÄssä ottaa käyttöön ruoan kuljetusrobotit.
- PeeÄssä toteuttaa Pohjois-Savon matkailun kehittämisen suurinvestoinnin uudistamalla hotellejaan 28 miljoonalla eurolla. ABC-maailmassa keskeisin kehittämiskohde on sähköautojen latausverkoston rakentaminen.
- PeeÄssä ottaa yhä vahvemman roolin maakunnan kehittämisessä ja alueellisen hyvinvoinnin vahvistamisessa. Missiona on, että yhdessä toimien tehdään Pohjois-Savosta parempi paikka elää.
- Osuuskauppatoiminta on muuttunut ajan mukana, mutta arvot ja toiminta-ajatus ovat pysyneet muuttumattomina. Pienistä paikallisosuuskaupoista on kahden alueosuuskaupan kautta syntynyt Pohjois-Savon kattava PeeÄssä.
- Vuoden 2025 lopussa PeeÄssällä on asiakasomistajia 134 283. Pohjoissavolaisista kotitalouksista 92,5 prosenttia on PeeÄssän omistajia.
KATEGORIAT
- Ihastu osuustoimintaan
