Terve ja työkykyinen henkilöstö: Tärkeintä on sujuva arki

Työkykyjohtamista ja työhyvinvointia kehitetään PeeÄssässä systemaattisesti.

– Työkyvystä huolehtiminen on asia, jonka pitää näkyä kautta linjan kaikessa tekemisessä. Siihen pitää sitoutua niin työnantajan kuin työntekijänkin. Tärkeintä on sujuva arki, kiteyttävät PeeÄssän HR-asiantuntija Tiina Keinänen ja S-Työterveyden työterveyshoitaja Jaana Taskinen.

 

Tiina Keinänen ja Jaana Taskinen ovat työkykyasiantuntijoita, joiden paneutuminen asiaan on syvällistä ja innostavaa. Henkilöstön työkyvyn ylläpitämistä ja kehittämistä koskevassa keskustelussa Tiina aloittaa ja Jaana jatkaa, tai toisin päin. Jutustelun myötä käy selväksi, että PeeÄssässä tahtotila on selkeä ja tekemiset aitoja asioita. Peeässäläisille työterveyspalvelut tarjoavan S-Työterveyden kanssa yhteistyö on sujuvaa ja saumatonta.

– Olemme lähes päivittäin tekemisissä keskenämme. Työterveydellä on hyvin keskeinen rooli henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämisessä, Tiina kuvailee.

 

Työkykyjohtaminen vähentää riskejä

Hyvä työkyky on yrityksen ja yksilön, mutta myös laajemmin koko yhteiskunnan etu. Työntekijöiden työurien tukemisen vaikutus henkilöstö- ja asiakastyytyväisyyteen ja edelleen liiketoimintaan on kiistaton.

– Työkykyjohtamisen keinoin kehitämme peeässäläisten työkykyä sekä vähennämme työkykyriskejä ja sairauspoissaoloja. Työkykyjohtaminen edellyttää yhteistä tahtotilaa, strategisia valintoja, selkeitä tavoitteita, aitoja tekemisiä ja toimivaa yhteistyötä moneen suuntaan, Tiina toteaa.

– On kyse sekä yksilön että työryhmien työkykyriskeistä ja niiden varhaisesta tunnistamisesta. PeeÄssässä ymmärretään, että mitä järjestelmällisemmin mahdollisiin riskeihin ja poikkeustilanteisiin varaudutaan ja puututaan, sitä parempia tuloksia saadaan, Jaana jatkaa.

 

Työkykyä ei voi ulkoistaa

Käytännön tekemisistä hyvä esimerkki löytyy esihenkilöiden valmennusohjelmasta.

– Olemme vetäneet kaikille PeeÄssän esihenkilöille terveellinen, turvallinen ja tuottava työura -koulutuksen. Esihenkilöt ovat lähijohtajina avainasemassa omien työryhmiensä ja tiimiläistensä mahdollisten riskitekijöiden tunnistamisessa, onpa kyse vuorovaikutuskatkoista, palautumisen ongelmista tai tuki- ja liikuntaelinvaivoista. Valmennuksessa on korostettu myös sitä, että esihenkilöiden on pidettävä omasta työkyvystään huolta, jotta heillä riittää paukkuja muiden työkyvyn johtamiseen.

Esihenkilö sen enempää kuin työntekijään ei voi ulkoistaa oman työkykynsä vaalimista henkilöstötoiminnoille tai työterveydelle. Jokainen on kuitenkin aina itse vastuussa omasta hyvinvoinnistaan.

– Mutta tukea ja apua voimme tarjota elämänhallinnan perusasioista lähtien. Yhä enemmän käymme työntekijöiden kanssa keskusteluja esimerkiksi siitä, että joskus elämässä tulee eteen pettymyksiä. Myös nukkumisen, liikunnan ja ravitsemuksen merkitys jaksamiselle vaatii entistä useammin kertausta.

 

Selkeitä toimintamalleja

Työkykyjohtamisessa ei ole kyse sairauksista, vaan välittämisestä ja arjen sujuvuudesta, jota Tiina kuvailee parhaaksi työkyvyn ylläpitäjäksi.

– Jos tulee henkistä tai fyysistä alenemaa työkyvyssä, käytössämme on paljon työkaluja ja toimintamalleja tilanteen oikaisemiseksi. Esimerkiksi varhaisen tuen mallilla, työn väliaikaisella muokkaamisella, työtehtävien uudelleenjärjestelyillä, urapolkujen monipuolistamisella ja muilla räätälöidyillä ratkaisuilla olemme saaneet hyviä tuloksia aikaiseksi.

Matalan kynnyksen työkykyneuvottelulla voidaan parhaassa tapauksessa jopa ehkäistä sairauspoissaolo kokonaan. Joskus riittää keskustelu työntekijän ja esimiehen kesken, ja toisinaan apuun tarvitaan myös Jaanaa ja/tai Tiinaa. Tarvittaessa järjestetään työterveyslääkäri- työpsykologi- tai työfysioterapeuttivetoisia neuvotteluja.

PeeÄssän henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimisesta on tullut vuosi vuodelta systemaattisempaa ja suunnitelmallisempaa. Matkantekoon panostetaan tositoimin, vaikka päätepysäkille ei päästä koskaan.

– Myös henkilöstön kiinnostus omaa työhyvinvointia kohtaan on kasvanut. Eivätkä työkyvyn aleneminen tai mielenterveyden haasteet ole enää samalla tavalla tabuja kuin takavuosina. Niistä puhutaan avoimemmin, mikä on yksinomaan hyvä asia ja helpottaa ongelmiin puuttumista. On tärkeää päästä kiinni työkykyä haittaavan asian juurisyihin.

 

Työhyvinvointi on vetovoimatekijä

Peeässäläisten työkyky on Jaanan ja Tiinan arvion mukaan hyvällä tasolla, vaikka viimeiset kaksi koronavuotta ovat olleet ennenkokemattoman raskaita.

– Korona on ymmärrettävästi vaikuttanut jaksamiseen ja stressitasoon niin työ- kuin yksityiselämässä. Moniin muihin yrityksiin verrattuna meillä on silti ollut henkilökunnalla poikkeuksellisen hyvä tilanne, koska ihmisten turvallisuudesta on pidetty huolta, lomautukset on vältetty kokonaan eikä irtisanomisia ole tarvinnut kenenkään pelätä.

­Ihmisten hyvinvointia korostava inhimillisyys on menestystekijä tulevaisuuden työmarkkinoilla, ja siinä PeeÄssä on vahvoilla. Työhyvinvointi on osuuskaupan vetovoimatekijä, kun työvoiman saatavuus haastaa palvelualoja.

 

Lue juttu meidän konkareista!

 

—————————————————————————————————————————————-

PeeÄssän työkykylinjauksia:

• Pidämme huolta, että henkilöstön työtyytyväisyys pysyy erinomaisella tasolla.
• Varmistamme peeässäläisten hyvinvoinnin ja työkuntoisuuden koko työuran ajan.
• Räätälöimme työtä eri elämäntilanteisiin.
• Tuemme työntekijöidemme fyysistä ja psyykkistä kuntoa ja jaksamista kattavilla työterveyshuollon palveluilla, työpaikalla tapahtuvilla tukitoimilla sekä poikkeustilanteisiin nopeasti reagoimalla.
• Parannamme työn ja muun elämän yhteensovittamisen mahdollisuuksia, esimerkiksi työvuorosuunnittelua kehittämällä.
• Pidämme työaikoihin liittyvän kuormituksen hallinnassa ja varmistamme palautumisen onnistumisen.
• Tarjoamme työntekijöillemme riittävät työtunnit ja toimeentulon.
• Panostamme henkilöstömme osaamisen kehittämiseen ja kouluttamiseen.
• Tarjoamme monipuolisen työn ja kiinnostavia urapolkuja.
• Edistämme keskustelevaa kulttuuria, jossa jokainen on arvostettu omana itsenään.
• Korostamme henkilöstöllemme heidän työnsä merkityksellisyyttä ja arvoa.