Työkykyjohtamista ja työhyvinvointia kehitetään PeeÄssässä systemaattisesti.

– Työkyvystä huolehtiminen on asia, jonka pitää näkyä kautta linjan kaikessa tekemisessä. Siihen pitää sitoutua niin työnantajan kuin työntekijänkin. Tärkeintä on sujuva arki, kiteyttävät PeeÄssän HR-asiantuntija Tiina Keinänen ja S-Työterveyden työterveyshoitaja Jaana Taskinen.

 

Tiina Keinänen ja Jaana Taskinen ovat työkykyasiantuntijoita, joiden paneutuminen asiaan on syvällistä ja innostavaa. Henkilöstön työkyvyn ylläpitämistä ja kehittämistä koskevassa keskustelussa Tiina aloittaa ja Jaana jatkaa, tai toisin päin. Jutustelun myötä käy selväksi, että PeeÄssässä tahtotila on selkeä ja tekemiset aitoja asioita. Peeässäläisille työterveyspalvelut tarjoavan S-Työterveyden kanssa yhteistyö on sujuvaa ja saumatonta.

– Olemme lähes päivittäin tekemisissä keskenämme. Työterveydellä on hyvin keskeinen rooli henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämisessä, Tiina kuvailee.

 

Työkykyjohtaminen vähentää riskejä

Hyvä työkyky on yrityksen ja yksilön, mutta myös laajemmin koko yhteiskunnan etu. Työntekijöiden työurien tukemisen vaikutus henkilöstö- ja asiakastyytyväisyyteen ja edelleen liiketoimintaan on kiistaton.

– Työkykyjohtamisen keinoin kehitämme peeässäläisten työkykyä sekä vähennämme työkykyriskejä ja sairauspoissaoloja. Työkykyjohtaminen edellyttää yhteistä tahtotilaa, strategisia valintoja, selkeitä tavoitteita, aitoja tekemisiä ja toimivaa yhteistyötä moneen suuntaan, Tiina toteaa.

– On kyse sekä yksilön että työryhmien työkykyriskeistä ja niiden varhaisesta tunnistamisesta. PeeÄssässä ymmärretään, että mitä järjestelmällisemmin mahdollisiin riskeihin ja poikkeustilanteisiin varaudutaan ja puututaan, sitä parempia tuloksia saadaan, Jaana jatkaa.

 

Työkykyä ei voi ulkoistaa

Käytännön tekemisistä hyvä esimerkki löytyy esihenkilöiden valmennusohjelmasta.

– Olemme vetäneet kaikille PeeÄssän esihenkilöille terveellinen, turvallinen ja tuottava työura -koulutuksen. Esihenkilöt ovat lähijohtajina avainasemassa omien työryhmiensä ja tiimiläistensä mahdollisten riskitekijöiden tunnistamisessa, onpa kyse vuorovaikutuskatkoista, palautumisen ongelmista tai tuki- ja liikuntaelinvaivoista. Valmennuksessa on korostettu myös sitä, että esihenkilöiden on pidettävä omasta työkyvystään huolta, jotta heillä riittää paukkuja muiden työkyvyn johtamiseen.

Esihenkilö sen enempää kuin työntekijään ei voi ulkoistaa oman työkykynsä vaalimista henkilöstötoiminnoille tai työterveydelle. Jokainen on kuitenkin aina itse vastuussa omasta hyvinvoinnistaan.

– Mutta tukea ja apua voimme tarjota elämänhallinnan perusasioista lähtien. Yhä enemmän käymme työntekijöiden kanssa keskusteluja esimerkiksi siitä, että joskus elämässä tulee eteen pettymyksiä. Myös nukkumisen, liikunnan ja ravitsemuksen merkitys jaksamiselle vaatii entistä useammin kertausta.

 

Selkeitä toimintamalleja

Työkykyjohtamisessa ei ole kyse sairauksista, vaan välittämisestä ja arjen sujuvuudesta, jota Tiina kuvailee parhaaksi työkyvyn ylläpitäjäksi.

– Jos tulee henkistä tai fyysistä alenemaa työkyvyssä, käytössämme on paljon työkaluja ja toimintamalleja tilanteen oikaisemiseksi. Esimerkiksi varhaisen tuen mallilla, työn väliaikaisella muokkaamisella, työtehtävien uudelleenjärjestelyillä, urapolkujen monipuolistamisella ja muilla räätälöidyillä ratkaisuilla olemme saaneet hyviä tuloksia aikaiseksi.

Matalan kynnyksen työkykyneuvottelulla voidaan parhaassa tapauksessa jopa ehkäistä sairauspoissaolo kokonaan. Joskus riittää keskustelu työntekijän ja esimiehen kesken, ja toisinaan apuun tarvitaan myös Jaanaa ja/tai Tiinaa. Tarvittaessa järjestetään työterveyslääkäri- työpsykologi- tai työfysioterapeuttivetoisia neuvotteluja.

PeeÄssän henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimisesta on tullut vuosi vuodelta systemaattisempaa ja suunnitelmallisempaa. Matkantekoon panostetaan tositoimin, vaikka päätepysäkille ei päästä koskaan.

– Myös henkilöstön kiinnostus omaa työhyvinvointia kohtaan on kasvanut. Eivätkä työkyvyn aleneminen tai mielenterveyden haasteet ole enää samalla tavalla tabuja kuin takavuosina. Niistä puhutaan avoimemmin, mikä on yksinomaan hyvä asia ja helpottaa ongelmiin puuttumista. On tärkeää päästä kiinni työkykyä haittaavan asian juurisyihin.

 

Työhyvinvointi on vetovoimatekijä

Peeässäläisten työkyky on Jaanan ja Tiinan arvion mukaan hyvällä tasolla, vaikka viimeiset kaksi koronavuotta ovat olleet ennenkokemattoman raskaita.

– Korona on ymmärrettävästi vaikuttanut jaksamiseen ja stressitasoon niin työ- kuin yksityiselämässä. Moniin muihin yrityksiin verrattuna meillä on silti ollut henkilökunnalla poikkeuksellisen hyvä tilanne, koska ihmisten turvallisuudesta on pidetty huolta, lomautukset on vältetty kokonaan eikä irtisanomisia ole tarvinnut kenenkään pelätä.

­Ihmisten hyvinvointia korostava inhimillisyys on menestystekijä tulevaisuuden työmarkkinoilla, ja siinä PeeÄssä on vahvoilla. Työhyvinvointi on osuuskaupan vetovoimatekijä, kun työvoiman saatavuus haastaa palvelualoja.

 

Lue juttu meidän konkareista!

 

—————————————————————————————————————————————-

PeeÄssän työkykylinjauksia:

PeeÄssä tarjoaa tänäkin vuonna kesätöitä noin 800 nuorelle. Heistä yksi on Roosa Ronkainen, jonka kesä kuluu Riistaveden Salessa asiakkaita palvellen.

 

19-vuotiaalle Roosa Ronkaiselle kesätyö löytyi helposti. Hän laittoi helmikuussa hakemuksen PeeÄssälle, toivoen pääsevänsä töihin Riistaveden Saleen. Jo parin päivän päästä Roosa kutsuttiin haastatteluun, ja työpaikasta sovittiin yhdellä istumalla.

Lukion toisen luokan pian päättävällä Roosalla on ikäisekseen paljon työkokemusta. Hän on myös reipas, eikä arastele sosiaalisia tilanteita.

– Olin aiemmin kahtena kesänä Salessa Tutustu ja tienaa -harjoittelijana sekä kesä-Ässänä. Välillä olin hoitamassa vanhuksia ja viime vuonna Levillä urheiluliikkeessä, Roosa kertoo.

 

Tutussa paikassa ei jännitä

Oman kotikylän Saleen on Roosan mielestä kiva palata välivuoden jälkeen. Työt alkavat viimeistään kesäkuun alussa, perehdytys kenties jo aiemmin.

­­– Ennalta tuttuun paikkaan ei jännitä tulla töihin. Työporukassa on hyvä henki ja myymälässä pääsee tekemään monenlaista hommaa. Työ on tosi monipuolista, varsinkin nyt, kun pääsen ikäni puolesta myös kassalle palvelemaan asiakkaita.

Roosa ei vielä tässä vaiheessa osaa sanoa, mille alalle hän tulevaisuudessa suuntautuu.

– Sen kuitenkin tiedän, että haluan tehdä jotain ihmisläheistä työtä, johon työkokemus Salessa antaa varmasti hyviä eväitä, Roosa ennakoi.

 

Vaiheittaista perehdytystä

Roosan palkkasi kesäksi töihin Sale-päällikkö Riku Åstedt. Hän korostaa, että perehdyttämisen pitää olla vaiheittaista, eikä uuden työntekijän syliin voi kerralla kipata määräänsä enempää uutta asiaa.

– Perehdytyksen aloitan perusasioista, kuten myymälän fyysisistä puitteista tai vaikkapa siitä, miksi töihin pitää tulla täsmällisesti ja muistaa hyvät käytöstavat. Käymme läpi myös PeeÄssän ja oman toimipaikan periaatteita ja toimintatapoja. Paikan päällä tapahtuvan perehdytyksen tukena käytämme verkkovalmennusta, Riku kertoo.

 

Nuoret haluavat onnistua

Riku on saanut aiemmin kesätyöntekijöiltä poikkeuksellisen hyvää palautetta perehdyttämistaidoistaan.

– Olen ajatellut asiaa siltä kantilta, minkälaisen perehdytyksen itse haluaisin. Meillä ei jätetä ketään kassalle yksin ensimmäisinä päivinä, eikä myöskään käsketä tekemään asioita tietyllä tavalla selittämättä, miksi näin tehdään ja mihin kaikkeen se tekeminen vaikuttaa. Kaupan termitkin ovat alussa outoja, joten ne pitää avata ymmärrettävällä tavalla.

Riku haluaa motivoida ja kannustaa kaikkia työntekijöitään, niin määräaikaisia kuin vakituisiakin.

– Lähes poikkeuksetta nuoret haluavat suoriutua työstään mahdollisimman hyvin. Minun tehtäväni on auttaa kesätyökavereitamme saamaan sellainen työkokemus, josta jää kaikin puolin positiivinen muistijälki.

 

Korvaamaton apu

Kesätyöntekijät ovat korvaamaton apu vuoden kovimman sesongin onnistumisen kannalta Riistaveden Salessa, kuten koko PeeÄssässä.

– Meillä täällä Riistavedellä myynti kaksin- tai jopa kolminkertaistuu samaan aikaan, kun vakituiset työntekijämme viettävät ansaittua lomaansa. Tämä yhtälö ei toimisi ilman nohevia kesätyöntekijöitämme.

Hyvän kesätyöntekijän ominaisuuksista Riku nostaa kärkeen iloisuuden, ripeyden ja oma-aloitteisuuden. On täysin luvallista, jopa toivottavaa, että nuori kyselee paljon ja haluaa ammentaa työstään kaiken mahdollisen tiedon.

– Uteliaisuus, avoimuus ja peruspositiivinen asenne kantavat pitkälle. Mitä enempi haluaa tietää ja on innokkuutta tehdä, sitä mielekkäämmältä ja antoisammalta työ tuntuu, Riku muistuttaa.

 

——————————————————————————————————————

 

”Työ ylitti odotukseni täysin”

 

Pohjois-Savon suurimpiin kesätyöllistäjiin kuuluva PeeÄssä on mukana Vastuullinen kesäduuni –kampanjassa, joka haastaa työnantajat tarjoamaan nuorille enemmän ja laadukkaampia kesätyöpaikkoja. Hyvän kesätyön periaatteiden noudattamista seurataan kesätyöntekijöille suunnatulla kyselytutkimuksella, jonka tulokset vuodelta 2021 kertoivat PeeÄssästä tällaisia asioita:

 

Tutkimuksesta poimittuja nuorten avoimia kommentteja PeeÄssästä kesätyöpaikkana:

Suomen sairaimmat ihmiset asuvat Pohjois-Savossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sairastavuusindeksien perusteella erityisesti mielenterveyden ongelmissa ja päihteiden käytössä ero Pohjois-Savon ja muun maan välillä on hälyttävän iso. Meillä on syytä huoleen.

Kuopion kaupunki yhdessä 17 muun Pohjois-Savon kunnan ja kaupungin kanssa ovat käynnistäneet Hyvällä mielellä Pohjois-Savo 2021-2030 -hankkeen, joka tunnetaan Mieliteko-ohjelmana. Ohjelman tarkoituksena on löytää keinoja pohjoissavolaisten mielen hyvinvoinnin edistämiseen ja ennaltaehkäistä mielenterveysongelmien syntymistä sekä vähentää päihteiden käyttöä ja päihdemyönteisyyttä.

Koska pahoinvointimme kääntäminen hyvinvoinniksi on koko maakunnan yhteinen asia, Osuuskauppa PeeÄssä on yksi Mieliteko-ohjelman virallisista yhteistyökumppaneista. Yhteistyön tavoitteena on tehdä näkyväksi mielen hyvinvoinnin haasteita ja murtaa pohjoissavolaista puhumattomuuden kulttuuria sekä aktivoida ja kannustaa ihmisiä pieniin mielen hyvinvoinnin tekoihin. Mieliteko-ohjelmassa ovat mukana myös Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu.

 

Lue lisää: https://www.mielitekomedia.fi

PeeÄssän käyttämä sähkö on sataprosenttisesti päästötöntä ja yksinomaan uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua. S-ryhmän omista tuulipuistoista saadaan jo 40 prosenttia PeeÄssän sähköstä.

PeeÄssän toiminnasta syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat pienentyneet viime vuosina pitkin harppauksin, vuosina 2015–2020 peräti 64 prosenttia. Päästöjen nopeassa pudottamisessa keskeisin tekijä on ollut siirtyminen vuonna 2019 yksinomaan uusiutuvan sähkön käyttämiseen.

Tuulivoimalla yli 1 000 omakotitalon kulutusta vastaava määrä sähköä

PeeÄssän kaupoissa, liikennemyymälöissä, ravintoloissa ja hotelleissa kulutetusta sähköstä tuotetaan tuulivoimalla tänä vuonna noin 40 prosenttia. Tuulisähkön tuottaja ja toimittaja on SOK:n ja alueosuuskauppojen yhdessä eri suuruisilla osuuksilla omistama energiayhtiö S-Voima Oy. PeeÄssän sähkön vuosikulutus on 47,8 gigawattituntia, josta tuulesta tulee voimayhtiön omistusosuuden perusteella 19,1 GWh:ta. Se vastaa yli tuhannen sähkölämmitteisen omakotitalon keskimääräistä vuosikulutusta (19 000 kWh).

– Tuulivoiman lisäksi PeeÄssän käyttämää sähköä saadaan toimipaikkojen katoille rakennetuista aurinkovoimaloista, joiden määrä on nopeasti kasvanut. Loppuosa tarvittavasta sähköstä tuotetaan alkuperätakuulla varmennetulla vesivoimalla, kuvailee S-Voiman toimitusjohtaja Mikko Halonen.

Loka-maaliskuu on tuulisinta aikaa

S-ryhmä on tällä hetkellä Suomen kolmen suurimman tuulisähkön tuottajan joukossa.

Ensimmäinen tuulivoimala on valmistunut vuonna 2009 ja ensimmäinen tuulipuisto kaksi vuotta myöhemmin. Kaiken kaikkiaan S-ryhmä on ollut mukana mahdollistamassa yli 130 tuulivoimalan rakentamista Suomeen kuluneiden reilun kymmenen vuoden aikana. Tänä päivänä S-ryhmälle sähköä tuottavia tuulivoimaloita on 63 neljässä tuulipuistossa, jotka sijaitsevat länsirannikolla Porin yläpuolella Siikaisissa, Oulun alapuolella Raahessa sekä Peräpohjolassa Simossa.

– Simon Sarvisuon 27 voimalan tuulipuisto on valmistunut tämän vuoden alussa ja saatu kevään mittaan täyteen tuotantoon. Tuulivoiman kannalta tuottoisimpia eli tuulisimpia ovat talvikuukaudet lokakuulta maaliskuulle. Ero on huomattava aurinkoiseen kesäaikaan verrattuna. Kaupparyhmälle sopii hyvin toisiaan täydentävien tuulivoiman ja aurinkovoiman yhdistelmä, Mikko Halonen toteaa.

Uusinta teknologiaa edustavista suurvoimaloista koostuva Sarvisuon tuulipuisto tuottaa yksinään noin puolet koko S-ryhmän vuotuisesta sähköntarpeesta. Voimaloiden korkeus on 247 metriä ja roottorin halkaisija 162 metriä. Tuulipuiston kokonaisteho on 151 megawattia.

Kun mukaan lasketaan S-Voiman kolme muuta puistoa, tuulivoimakapasiteetti nousee noin 270 megawattiin ja yhteenlaskettu vuosituotanto arviolta noin 800 gigawattituntiin. Vertailun vuoksi: Kuopion Haapaniemen voimalaitoksen sähkön vuosituotanto on kaksi-kolme kertaa vähemmän, Kuopion Energian verkkosivujen mukaan 300–350 GWh.

Tuulisähköä vain omaan käyttöön, ei myyntiin

Mikko Halonen korostaa, että S-Voiman tuulipuistot jauhavat uusiutuvaa sähköä vain ja ainoastaan osuuskauppojen omaan tarpeeseen. Sähköä ei myydä kilowatinkaan vertaa S-ryhmän ulkopuolelle.

– Sähkön jatkuvasti kallistuessa S-ryhmässä ryhdyttiin 2000-luvun loppupuolella pohtimaan, miten voidaan varmistaa, etteivät energiakustannukset karkaa kokonaan käsistä. Erityisesti suurin toimialamme päivittäistavarakauppa tarvitsee paljon sähköä, jonka joudumme joko ostamaan ulkopuolelta tai tuottamaan itse. Päädyimme siihen, että investoimalla itse voimme parhaiten varmistaa, että käyttämämme sähkö on hinnaltaan kilpailukykyistä ja se on tuotettu kestävästi.

Lisää s-ryhmäläistä tuulivoimaa on jo suunnitteilla.

– Tuulipuistohankkeiden jalalle laittaminen kestää pitkän tovin, mutta investointiesitys uudesta noin 14 voimalan ja 100 megawatin kokonaistehon tuulipuistosta tullaan tekemään osuuskaupoille tämän vuoden aikana. Uusi puisto on tulossa nykyisten tapaan länsirannikolle, Eurajoelle lähelle Olkiluotoa, Mikko Halonen kuvailee.

Lisää aiheesta: Kohti nollarajaa – PeeÄssä lisää hiilidioksidipäästötöntä energiaa

 

 

PeeÄssä on hyvää vauhtia lähestymässä hiilineutraaliutta. Nollarajan saavuttamisessa keskeinen tekijä on energian uusiutuvuus ja päästöttömyys, muun muassa lauhde- ja maalämpöä hyödyntäen. Energiaomavaraisuutta lisäävät hiilidioksidivapaat aurinkovoimalat, jotka tuottavat sähköä tänä kesänä jo 23 PeeÄssän kiinteistön käyttöön. 

 

PeeÄssän kiinteistöpäällikön Tomi Vierimaan mukaan päästöttömyyteen päästään vain pitkäjänteisellä työllä sekä jatkuvalla parantamisella.

– Investoimalla hiilidioksidivapaaseen tekniikkaan ja uusiutuvaan energiaan vähennämme päästöjämme kestävästi. On täysin mahdollista, että olemme kunnianhimoisten tavoitteidemme mukaisesti oman toimintamme osalta jopa hiilinegatiivinen vuoteen 2025 mennessä, Tomi Vierimaa ennakoi.

 

8 täysin päästötöntä myymälää

PeeÄssällä on jo useita myymälöitä, joista ei tule CO2-päästöjä uusittujen kylmälaitosten ja niiden tuottaman lämmön talteenoton, maalämmön hyödyntämisen sekä uusiutuvan energian ansiosta.

– Täysin päästöttömiä kiinteistöjämme ovat Jynkän, Särkiniemen ja Vehmersalmen Salet sekä Kommilan, Maaningan, Pielaveden, Vieremän sekä Vuorelan S-marketit, Tomi listaa.

 

Vain uusiutuvaa energiaa vuodesta 2019 lähtien

PeeÄssässä siirryttiin sähkön käytössä jo vuonna 2019 hiilidioksidivapaisiin uusiutuviin energiamuotoihin. Tuuli- ja aurinkovoiman lisäksi sähköä saadaan vesi- ja biovoimasta. Tuulivoimalla tuotetaan noin puolet koko S-ryhmän vuotuisesta sähköntarpeesta, kun tänä vuonna valmistuneen Simon Sarvisuon tuulipuiston 27 suurvoimalaa on täydessä tuotannossa.

 

7 339 aurinkopaneelia reilussa kolmessa vuodessa

Myös paikallisesti tuotetun ja kulutetun aurinkosähkön määrä jatkaa vahvaa kasvuaan. Koko S-ryhmän aurinkosähköstä tuotetaan Pohjois-Savossa noin 7,5 prosenttia.

–  Ensimmäinen aurinkovoimalamme valmistui Pitkälahden kiinteistön katolle marraskuussa 2018, sisältäen 1 019 paneelia. Reilun kolmen vuoden aikana olemme lisänneet aurinkosähkön tuotantoa varsin ripeään tahtiin. Aurinkovoimaa hyödynnetään nyt jo 23 kiinteistössä ja aurinkopaneeleja meillä on tällä hetkellä 7 339, tekninen isännöitsijä Reijo Jäntti kuvailee.

Tänä vuonna aurinkovoimaan investoidaan ainakin kolmessa kiinteistössä. Tekniikka on kehittynyt muutamassa vuodessa pitkin harppauksin: yksittäisen aurinkopaneelin tuotto on liki kaksinkertaistunut.

–  Aurinkosähköjärjestelmä tehdään Kuopion satamaan loppukesällä valmistuvaan S-market Maljalahteen sekä syksyllä myymäläuudistusten yhteydessä Juankosken ja Kaavin S-marketeihin. Jatkossa aurinkopaneelit lisätään kaikkiin uusiin sekä remontoitaviin kiinteistöihimme.

 

Aurinkosähköä kylmälaitteisiin ja jäähdyttämiseen

Ilmaista ja päästötöntä aurinkosähköä saadaan kiinteistöjen katoilta keväästä syksyyn silloin, kun paneelit eivät ole lumen alla. Suurimmillaan tuotanto on aurinkoisina kesäpäivinä, jolloin toimipaikan energiankulutus voidaan kattaa ajoittain jopa kokonaan omalla tuotannolla. Pilvipoudallakin paneelit tekevät hyvää työtä, eikä nollille mennä sadesäälläkään.

Kaikkien PeeÄssän käytössä olevien aurinkopaneelien kokonaistuotto tulee tänä vuonna olemaan arviolta 1 700–2 000 megawattituntia.

– Meidän kohteistamme suurin aurinkosähkön tuottaja on Pitkälahti, jossa energiaa saadaan katolta noin 200–220 megawattituntia per vuosi. Viime vuoden kesä-heinäkuussa noin 20 prosenttia kiinteistön sähkönkulutuksesta kuitattiin omalla tuotannolla. Myymälöissä energiaa tarvitaan erityisesti kylmälaitteisiin sekä jäähdyttämiseen, Reijo Jäntti kertoo.

 

Sertifioitua vihreää kaukolämpöä

Osuuskaupan hiilidioksidipäästöttömyyden tiellä yksi keskeinen tekijä on Tomi Vierimaan mukaan paikallisilta energiayhtiöiltä ostettavan kaukolämmön lähteenä käytettävät energiamuodot.

– Edellytämme kaukolämmön toimittajaltamme ulkopuolisen ja riippumattoman tahon myöntämää sertifikaattia uusituvista energiapolttoaineista, ennen kuin listaamme kaukolämpöverkkoon kuuluvan kiinteistömme nollapäästöiseksi. Esimerkiksi Varkauden Prisma täyttäisi muilta osin hiilineutraaliuden kriteerit, mutta kaukolämmön osalta meillä ei vielä ole todennettua tietoa lämmönlähteiden sataprosenttisesta päästöttömyydestä.

Savon Voiman kanssa PeeÄssällä on ollut viime vuoden alusta lähtien Kauko Vihreä -sopimus, joka koskettaa 12 toimipaikkaa. Sertifioidun vihreän kaukolämmön uusiutuvina lähteinä Savon Voima käyttää puuperäisiä biopolttoaineita (metsähake, sahanpuru, kuori ja puutähdehake) sekä teollisuuden hukkalämpöä.

 

Aurinkopaneelit tuottavat tänä kesänä sähköä näissä PeeÄssän kiinteistöissä:  

 

Todennetusti vihreää kaukolämpöä käyttävät kiinteistöt:

 

Lue tästä lisää uusiutuvan energian käytöstä PeeÄssässä.

Toinenkin koronavuosi käsitteli toimialojamme hyvin eri tavalla ja se näkyi liikevaihdossa ja tuloksessa. Se toi edelleen kasvua marketkauppaan, mutta kuritti rajoituksillaan majoitus- ja ravitsemiskauppaa.

Liikevaihtomme oli 635,5 miljoonaa euroa ja kasvoi 6,3 prosenttia. Koronan siivittämänä päivittäistavarakauppa kävi hyvin, jossa liikevaihtomme oli 420,6 miljoonaa euroa ja kasvua 2,7 prosenttia. Liikevaihto kasvoi erityisesti S-market-ketjussa.

Ruoanverkkokaupan osuus oli viime vuonna 1,1 % päivittäistavarakaupan liikevaihdostamme. Haasteet työvoiman saatavuudessa vaikuttivat ruoanverkkokaupan tarjontaan, sillä ensisijaisesti olemme halunneet varmistaa palvelujen saatavuuden kivijalkamyymälässä.

Käyttötavarakaupan liikevaihto oli kokonaisuudessaan 55,2 miljoonaa euroa ja se pieneni edellisvuodesta 2,4 prosenttia. Liikevaihdon kasvua heikensi, sekä päivittäistavara- että käyttötavarakaupan osalta, vuoden aikana tehdyt mittavat uudistustyöt Kuopion Prismassa. Käyttötavarakaupassa kasvua oli ulkoilu- ja vapaa-ajan tuoteryhmissä paikoin niin paljon, että tuotteiden saatavuudessa oli haasteita. Erityisen hyvin käyttötavarakaupan liikevaihto kehittyi kuitenkin Varkauden Prismassa, Sokoksella ja Emotion-ketjussa.

Majoitus- ja ravitsemiskaupassa toimintaa hankaloitti merkittävästi toimialaa koskeneet lyhyellä varoitusajalla muuttuneet rajoitukset. Ravintolakaupan liikevaihto oli 28,6 miljoonaa euroa ja kasvoi 2,7 miljoonalla eurolla. Ruokaravintolat kasvattivat myyntiään hyvin, vaikkakaan liikevaihto ei ole vielä aikaa ennen koronaa-tasolla. Majoituskaupan liikevaihto oli 18,3 miljoonaa euroa ja kasvua siinä oli 3,6 miljoonaa euroa. Matkailukesä toteutui alueellamme odotettua paremmin. Erityisesti Tahkolla kaupankäynti oli suotuisaa.

Polttoainelitrojen myynti kasvoi edellisestä vuodesta 4,3 prosenttia. Liikevaihtoa polttonestekaupassa kertyi 117 miljoonaa euroa. Kasvu (+20,3 prosenttia) johtui maailmanmarkkinahinnan noususta ja verotuksen kiristymisestä.

– Tilanne oli kaksijakoinen. Marketkaupan liikevaihdon taso säilyi edelleen korkealla tasolla, mutta nopeasti muuttuneet koronarajoitukset ja niistä johtuneet kysynnän vaihtelut kurittivat majoitus- ja ravitsemiskauppaa.  Julkaistujen tietojen perusteella pärjäsimme markkinassa Kuopion Prisman laajasta remontista huolimatta, kiteyttää toimitusjohtaja Tapio Kankaanpää.

 

Tyytyväisiä ja sitoutuneita asiakasomistajia

Asiakasomistajiamme palkittiin vuoden aikana 38,3 miljoonalla eurolla. Summa sisältää kuukausittain maksettavan Bonuksen, maksutapaedun ja ylijäämänpalautuksen. Ylijäämänpalautusta maksettiin 14,4 miljoonaa euroa. Asiakasomistajien määrä toimialueella kasvoi edelleen ja se oli 122 111, neljä taloutta viidestä on PeeÄssän asiakasomistajatalouksia. Asiakastutkimuksissa saimme erinomaisia arvosanoja asiakkailtamme.

 

Henkilöstön hyvinvointiin panostettiin

Henkilöstömme on toiminut jo toisen vuoden peräkkäin poikkeuksellisissa olosuhteissa ja turvannut omalla työllään asiakasomistajiemme arjen sujuvuutta. Koronarajoitusten aikana henkilöstöä siirrettiin työskentelemään marketkauppaan. Tällä toimenpiteellä saimme varmistettua työtä kaikille peeässäläisille.

Vuoden vaihteessa työsuhteessa oli lähes 2 000 palvelualan ammattilaista. Kesän aikana tarjosimme kesätyötä ja Tutustu- ja tienaa kesäharjoittelujaksoja yli 700 nuorelle, joista valtaosalle työ on elämän ensimmäinen työpaikka. Ammatillisia harjoitteluja toteutui ennätyksellisen paljon, noin 400. Kattavien työsuhteiden, eli 30 viikkotuntia tai enemmän työskentelevien, osuus kasvoi hieman edellisestä vuodesta ja oli 59 prosentti.

Työtyytyväisyys oli edelleen erinomaisella tasolla. Henkilöstön reilu ja tasapuolinen kohtelu koetiin vahvuutena. Tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden koettiin toteutuvan hyvin. Myös palkitsemista pidettiin oikeudenmukaisena.

Henkilöstölle maksetaan tulospalkkaa sivukuluineen hieman yli 4,1 miljoonaa euroa. Koko henkilöstömme kuuluu tulospalkkauksen piiriin ja keskimääräinen tulospalkkio vastaa noin yhden kuukauden palkkaa. Tämän lisäksi henkilöstön hyvinvointiin, työkyvyn tukemiseen, koulutukseen sekä kehittämiseen käytimme viime vuonna 1,4 miljoonaa euroa. Henkilöstön hyvinvointiin ja työturvallisuuteen halutaan edelleen panostaa.

 

Vastuullisia investointeja maakunnan palveluihin

Vahva investointitahti jatkui edelleen. Asiakasomistajien palveluiden parantamiseen käytimme yhteensä 45,4 miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen investointimme oli Kuopion Prisman remontointi ja laajennus. Kuopion Särkiniemeen rakennettiin uusi Sale. Majoitus- ja ravitsemiskaupan osalta suurin yksittäinen investointi oli toukokuussa avattu Food&Joy-ravintolamaailma Sokoksen yhteydessä. Iso uudistus tehtiin myös Kuopion Prisman ravintolamaailmassa.

Rakentamisessa pyrimme tehostamaan energian käyttöä eri keinoin. Viime vuonna aurinkopaneeleita rakennettiin lisää yhdeksän yksikön katolle. Katoillamme on tällä hetkellä käytössä 7 400 aurinkopaneelia, jonka lisäksi käytämme energialähteenä myös tuulivoimaa.

Energiankulutuksemme kasvoi 9,5 prosenttia energiatehokkaista uudistuksista huolimatta. Kasvu johtuu kylmän talven lämmitystarpeen kasvusta ja kuuman kesän kasvaneesta jäähdytystarpeesta. Lisäksi olemme korona-aikana tehostaneet toimipaikkojemme ilmanvaihtoja.

Toimipaikkojemme jätteistä kaatopaikalle päätyy vain vähäinen määrä jätettä. Suurin osa, 95 prosenttia, hyödynnetään joko energiaksi tai kierrättämällä uusiokäyttöön.

Viime vuoden tuloksesta maksoimme veroa 5,1 miljoonaa euroa ja olemme yksi Pohjois-Savon suurimmista yhteisöveron maksajista.

Paikalliset ostot kasvoivat viime vuodesta merkittävästi. Tuoteostoja paikallisilta toimittajilta teimme 47 miljoonalla eurolla, ostot kasvoivat yhdeksällä prosentilla. Palveluostoja paikallisilta yrityksiltä oli 62,8 miljoonaa euroa. Hankinnat omalta toiminta-alueelta olivat yhteensä 109,8 miljoonaa euroa (edv. 70,6 miljoonaa euroa). Isot investoinnit nostivat palveluostoja merkittävästi edellisvuodesta.

Perinteisestä tulosajattelusta osuustoiminnalliseen tulokseen

Osuustoiminnallinen tuloksemme oli viime vuodelta 94,7 miljoonaa euroa, josta operatiivinen tulos oli 23,3 miljoonaa euroa, ja se laski 0,9 miljoonaa euroa. Asiakashyötyä tuotimme 85,5 miljoonaa. Asiakashyöty koostuu muun muassa aiemmin mainitusta palkitsemisesta, ruokakorin edullisuudesta ja muista asiakasomistajille suunnatuista eduista.

– Perinteinen tulosajattelu kuvaa huonosti osuustoiminnan luonnetta ja onnistumista. Haluamme siirtyä eri yritysmuotoon kehitetystä laskentatavasta kohti laajempaa näkemystä, joka mittaa paremmin osuustoiminnan tuottamaa hyötyä sen jäsenille. Osuustoiminnallinen tulos sisältää yhdistettynä asiakasomistajillemme tuottamamme hyödyn sekä perinteisen operatiivisen tuloksen, kertoo Kankaanpää.

Vähittäiskaupan tulos oli 26,2 miljoonaa euroa ja se kasvoi 1,4 miljoonalla eurolla. Majoitus- ja ravitsemiskaupan tulos liikennemyymälät mukaan lukien, oli tappiollinen 3,2 miljoonaa euroa ja se parani edellisestä vuodesta 0,8 miljoonaa euroa. Kokonaisuutena tulostaso säilyi erittäin hyvänä, vaikka investointien poistorasite kasvoi kahdella miljoonalla eurolla.

–  Alkaneen vuoden osalta odotamme pandemian hellittäessä liikevaihtomme kasvavan erityisesti majoitus- ja ravintolakaupassa sekä uudistetun Kuopion Prisman osalta, kertoo Kankaanpää.

Osuuskauppa PeeÄssä tarjoaa tulevana kesänä työpaikan lähes 700 kesätyöntekijälle. Työtehtäviä on tarjolla kaupan- ja ravintola-alan lisäksi myös hotelleissa esimerkiksi Tahkolla.
PeeÄssä palkkaa vuosittain 700-1 000 nuorta kesätyöntekijää. Heistä kolmasosa on työllistynyt pidempijaksoisiin kesätöihin ja loput lyhyempiin, 2-6 viikon, harjoitteluihin.

Kesätöitä on tarjolla laajasti ympäri Pohjois-Savoa
Kesätöitä on tarjolla laajasti PeeÄssän toimialueella eri ketjuissa, kuten Prismoissa, S-marketeissa, Saleissa, Sokoksella, Emotioneissa, Kodin Terrassa, ABC-liikennemyymälöissä, Sokos Hotelleissa, ravintoloissa ja parturi-kampaamoissa. Yhdellä hakemuksella voi hakea useampaan eri tehtävään ja useampiin toimipaikkoihin.

Perehdytykseen panostetaan
Edellisien vuosien tapaan, PeeÄssä on mukana valtakunnallisessa Vastuullinen kesäduuni –kampanjassa. Vastuullinen kesäduuni on Oikotie Työpaikkojen luotsaama kampanja, joka haastaa työnantajat tarjoamaan 14–29-vuotiaille nuorille enemmän ja laadukkaampia kesätyöpaikkoja. Kampanjaan osallistuvat työnantajat sitoutuvat kuuteen hyvän kesätyön periaatteeseen, jotka ovat hyvä hakijakokemus, mielekäs työ, perehdytys ja ohjaaminen, oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus, kohtuullinen palkka sekä kirjallinen työsopimus ja työtodistus.

– Monelle nuorelle kesätyö omassa osuuskaupassa on ensimmäinen kosketus työelämään. Haluamme, että nuoret saavat parhaan mahdollisen kokemuksen työelämästä ja pääsevät tekemään töitä monipuolisesti yhdessä ammattitaitoisten työkavereiden kanssa. Työtehtävien mielekkyys, työpaikan ilmapiiri ja työkaverit vaikuttavatkin merkittävästi kesätyökokemukseen. Vastuullisuus ja eettisyys kiinnostaa nuoria ja luo merkityksellisyyttä työhön. Kesätyö vahvistaa itseluottamusta ja useimmat kokevat kehittyvänsä myös ammatillisesti työssä. Osuustoiminnallisena yrityksenä nuorten työllistäminen on meille arvojemme mukaista ja koko Pohjois-Savon kehitystä tukevaa toimintaa, PeeÄssän henkilöstöjohtaja Suvi Honkanen kertoo.

PeeÄssän kesätyöntekijät saavat käyttöönsä myös kattavat S-ryhmän henkilöstöedut.

Kesätyöhakemuksia voi jättää sähköisen hakukanavan kautta, www.peeassa.fi/tyopaikat
Hakuaika päättyy yli 18-vuotiaiden osalta 28.2.2022. Valinnat pyritään tekemään maaliskuun loppuun mennessä. Alle 18-vuotiaita osalta Kesä-Ässä -haku on käynnissä 31.3.2022 asti.

PeeÄssä perinteinen joululahjoitus annetaan kummivanhustoimintaa ja lahjakortein avuksi perheiden arkeen tai juhlaan.

Näiden lisäksi S-ryhmä tukee Hyvä Joulumieli -keräystä 40 000 € lahjoituksella. Hyvä joulumieli on keräys, joka voi pelastaa pienituloisen perheen joulun.

 

Seurana Oy lahjoitus

Kummiyrityksen lahjoituksen turvin työllistetään yksi hyväkuntoinen eläkeläinen Seuralaiseksi vanhukselle kotiin tai hoivakotiin vuoden ajaksi. Suomen Sotaveteraanipiirit ja Muistiyhdistykset ovat nimenneet Seuranalle yksinäisiä kummivanhuksia, joille annetaan aikaa ja seuraa. Vanhukset kaipaavat säännöllistä juttukaveria esimerkiksi muisteluun, ulkoiluun, shakin pelaamiseen, musiikin kuunteluun ja kaupassa käyntiin.

Kummivanhustoiminnan kautta 90-vuotiaat veteraanit ja lesket sekä muistisairaat seniorit nauttivat seurasta niin kotona kuin hoivakodissa ja saavat aina saman tutun Seuralaisen niin kaveriksi ulkoiluun, asiointiin, seurusteluun, muisteluun, teatteriin, ristikoiden täyttämiseen – täysin oman kuntonsa ja toiveen mukaan.

Lue lisää Seurana toiminnasta: Seurana.fi

 

 

 

Osuuskauppa PeeÄssä on pudottanut oman toimintansa hiilipäästöjä vuodesta 2015 vuoden 2020 loppuun jo 64 prosenttia.

PeeÄssän oma toiminta tuotti viime vuonna yhteensä 5 399 tonnia hiilidioksidia. Määrä oli 27 prosenttia pienempi kuin vuonna 2019 ja 64 prosenttia pienempi kuin 2015. Hiilipäästöjen nopean pudotuksen keskeisin tekijä on ollut siirtyminen käyttämään pelkästään uusiutuvaa sähköä. PeeÄssän käyttämästä sähköstä 100 % on uusiutuvaa energiaa. Jo 14 PeeÄssän toimipaikan katolla on aurinkovoimala. Yhteensä aurinkopaneeleja on yli 6 000. Lisäksi käytössä on tuulienergiaa.

Myös energiatehokkuuden parantamisella on iso vaikutus päästöjen vähentämiseen. Energiatehokkuusinvestointeja on tehty esimerkiksi kylmälaitteisiin. Ovelliset kylmäkaapit säästävät energiaa 30 % avokaappeihin verrattuna. Kylmäkoneista tuleva hukkalämpöä puolestaan kerätään talteen ja käytetään uudestaan toimipaikan lämmittämiseen. Energian käyttöä on tehostettu myös vaihtamalla valaistuksia ledeihin.

Toimipaikkaverkoston uudistamisella on myös vaikutusta energiatehokkuuteen. Uudet myymälät ovat huomattavasti vanhoja energiatehokkaampia. Uusi yksikkö säästää energiaa 30-40 % vanhaan verrattuna.

–Vuosia tehty työ alkaa nyt konkreettisesti näkyä. Suunta ja vauhti on erinomainen. Mennyt lämmin kesä aiheutti omat haasteensa myös sähkönkulutukselle, mutta aurinkopaneelien tuottamalla energialla saatiin madallettua sähkön kulutuspiikkiä, PeeÄssän vähittäiskaupan toimialajohtaja Jouni Ruotsalainen kertoo

Aurinkovoimaloiden asennukset, energiatehokkuusinvestoinnit ja hotellien saamat kestävän matkailun tunnukset ovat käytännön toimenpiteitä, joilla etenemme kohti ilmastotavoitteita.

S-ryhmä julkisti keväällä 2020 yhteiset kunnianhimoiset ilmastotavoitteensa, joiden mukaan se on oman toimintansa osalta hiilinegatiivinen vuonna 2025. Tuolloin ryhmä siis poistaa ilmasta enemmän hiiltä kuin sitä sinne tuottaa.

Omien ilmastotoimiensa lisäksi PeeÄssä ja S-ryhmä ovat haastaneet tavarantoimittajansa mukaan Iso juttu -kampanjaan, jossa on tarkoitus vähentää hiilipäästöjä yhteensä miljoona tonnia. Mukaan on lähtenyt jo yli sata yritystä.

 

 

PeeÄssä lahjoittaa 10 000 euroa Pidä Huolta -kampanjaan. Pidä huolta -hyväntekeväisyyshaasteen keskiössä ovat nuoret, joiden mielenterveyttä koronakriisi on koetellut. Ennätyksellisen laajan kampanjan lahjoitukset ohjataan lyhentämättöminä Sekasin-chattiin, jonka kautta autetaan vaikeissa elämäntilanteissa olevia nuoria.

Toivon Kärki ry kokosi Suomen ykkösartistit yhteen pitämään huolta nuoresta mielestä. Syntyi uusi taltiointi Pave Maijasen legendaarisesta Pidä huolta -kappaleesta. Kaikki kappaleen suoratoistokorvaukset käytetään MIELI ry:n nuorten mielenterveystyöhön. Katsomalla musiikkivideon tai kuuntelemalla kappaletta Spotifyssa tuet tätä työtä.

Lahjoittaminen onnistuu myös kampanjan nettisivuilta pidahuolta.fi.

 

Pidetään yhdessä huolta!