PeeÄssässä mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot ovat vähentyneet, ja niitä on selvästi keskimääräistä vähemmän. Tällainen kehityskäyrä edellyttää kokonaisvaltaista ja systemaattista työhyvinvoinnin kehittämistä ja tukemista. Mielenterveydestä on tullut pysyvä työhyvinvoinnin painopiste.

– Huoltovarmuus tarkoittaa varautumista mahdollisiin kriiseihin ja häiriötilanteisiin sekä jatkuvuudenhallintaa turvaamalla elintärkeät toiminnot, jotta yhteiskunta ja elinkeinoelämä toimivat ja ihmiset voivat turvallisesti elää arkeaan.

Näin Huoltovarmuuskeskus määrittää nettisivuillaan huoltovarmuuden, josta on kuluneiden reilun parin vuoden aikana puhuttu paljon kriisien seuratessa toisiaan. Huoltovarmuudella tarkoitetaan yleensä materiaalista varautumista, mutta viime aikoina on alettu kiinnittää enemmän huomioita myös yhteiskunnan, yritysten ja kansalaisten psyykkiseen kestävyyteen.

– Uusiokäsite henkinen huoltovarmuus on äärimmäisen tärkeä asia jatkuvuuden näkökulmasta. Tuottavan työpanoksen edellytyksenä on, että osaaminen, motivaatio ja työkyky ovat kaikki kunnossa, PeeÄssän henkilöstöjohtaja Suvi Honkanen korostaa.

 

Mielen hyvinvointi on Pohjois-Savon suuri haaste

PeeÄssässä henkilöstön työhyvinvointiin panostetaan kokonaisvaltaisesti. Työkykyjohtaminen ja työhyvinvoinnin jatkuva parantaminen on strateginen valinta, joka tuo mukanaan selkeitä tavoitteita ja aitoja tekemisiä.

– Asia on juuri nyt erityisen tärkeä, sillä elämme murrosvaihetta. Kärsimme työvoimapulasta ja samaan aikaan työmarkkinoille tulee paljon nuoria ihmisiä, joiden henkinen ja fyysinen kestävyys ei ole aiempien sukupolvien tasolla. Yhä useampi uusi työntekijä tarvitsee tukea ja ohjausta jo työuran alussa erilaisen avun ja hoidon piiriin, Suvi kuvailee.

Erityisesti mielenterveyden oireet ovat haaste suomalaiselle työelämälle. Siksi mielen hyvinvoinnista on puhuttava avoimesti.

­– Kyse on meidän kaikkien yhteisestä asiasta, erityisesti juuri täällä Pohjois-Savossa. Mehän olemme THL:n tilastoissa mielenterveyden mustimmalla alueella. Me PeeÄssässä annamme täyden tukemme viime vuonna käynnistyneelle maakunnalliselle Mieliteko-hankkeelle.

Osuuskaupassa mielenterveyden oireiden lisääntyminen on tunnistettu jo useampi vuosi sitten ja ryhdytty tukemaan henkilökunnan mielen hyvinvointia pitkäjänteisesti. Mielenterveydestä on tullut pysyvä työhyvinvoinnin painopiste.

 

Ennaltaehkäisy ja nopea apu näkyvät sairauspoissaoloissa

Mielen tuki -mallin keskiössä PeeÄssässä ovat ennaltaehkäisevät toimet, kuten työkyvyn systemaattinen johtaminen, tehokkaat tukipalvelut, nopea hoitoon pääsy, kun mieltä painaa jokin asia sekä työn muokkaus esimerkiksi työpäiviä väliaikaisesti lyhentämällä tai työn sisältöä muuttamalla. Esihenkilöiden ymmärrystä ja osaamista on lisätty muun muassa Turvallinen, terveellinen ja tuottava työ-koulutuksella, jossa keskitytään kokonaisvaltaiseen työhyvinvoinnin johtamiseen.

Erityisesti on tartuttu pitkien sairauspoissaolojen katkaisuun, mikä tukee parantumista ja vähentää huomattavasti työkyvyttömyysriskiä.

– Mielenterveyssyistä johtuvia sairauspoissaoloja on meillä tuntuvasti vähemmän kuin yrityksissä keskimäärin ja myös S-ryhmässä olemme selvästi keskiarvon alapuolella. Peeässäläisten mielenhyvinvointia tuemme muun muassa lyhytpsykoterapialla. Kun apua saa nopeasti, ei tarvitse jäädä pois töistä kotiin neljän seinän sisään, Suvi Honkanen kuvailee.

 

Voimavarojen määrä on yksilöllistä

Henkisen huoltovarmuuden turvaamisessa PeeÄssän avainkumppanina on henkilöstön työterveyshuollosta vastaavan S-Työterveyden ammattilaisten joukkoa, jota on tänä vuonna vahvistettu työpsykologilla.

– Ilmastokriisi, korona, Ukrainan sota, kiihtyvä inflaatio ja energiakriisi ovat peräkkäin ja päällekkäin luoneet epävarmuutta ja turvattomuutta sekä horjuttaneet tulevaisuudenuskoa. Erityisesti nuorten ahdistus ja masennus on lisääntynyt, koska luotto omaan pärjäämiseen kasvaa vasta iän myötä, peeässäläisten työpsykologina viime keväänä aloittanut Anni Narsakka muistuttaa.

Hän muistuttaa, että ihmiset jaksavat kuormittavaa tilannetta yleensä hyvin, kun he tietävät, milloin se päättyy.

– Nyt kuitenkin maailmantilanne on sellainen, ettei helpotuksen maaliviivaa näy, mikä kasvattaa kuormaa, toisilla toki enemmän ja toisilla vähemmän. Kokemus omien voimavarojen riittämisestä tai riittämättömyydestä on monen tekijän summa.

 

Työkaluja arjessa jaksamiseen

Liki parin tuhannen työntekijän yhteisössä on työpsykologin oven takana jatkuva jono. Vastaanoton lisäksi Anni tapaa peeässäläisiä työpaikkakäynneillään. Tiimien parissa tehtävä työ onkin erityisen mielenkiintoista, koska silloin hän pääsee vaikuttamaan laajemman joukon hyvinvointiin.

– Ryhmäkokoontumisissa jutellaan työyhteisön kuulumisista, työn vaateista ja pelimerkkien riittävyydestä, arkihuolista ja voimaannuttavista ilon hetkistä. Tärkeitä aiheita ovat myös oman työn hallintaan liittyvät asiat, samoin työstä irrottautumisen keinot. Kun ihmisillä on vilpitön halu tehdä työnsä mahdollisimman hyvin, työn unohtaminen ja palautuminen ei aina tahdo onnistua.

PeeÄssän esihenkilöitä Anni auttaa kaikissa työyhteisön johtamiseen liittyvissä asioissa. Työryhmät muuttuvat yhä monimuotoisemmiksi ja yksilöllisten tarpeiden huomiointi esimerkiksi työvuorojen suunnittelussa korostuu, mikä luo paineita päälliköille.

– Toivon voivani tarjota mahdollisimman konkreettisia arjen työkaluja kaikille kohtaamilleni peeässäläisille. On hyvin innostavaa kokea se hetki, jolloin ihminen oivaltaa jotain itselleen tärkeää ja hänen silmiinsä syttyy valo, Anni hymyilee.

PeeÄssässä on laitettu tänä vuonna lisää paukkuja uusien työntekijöiden laadukkaaseen perehdytykseen.

– Perehdytyksen merkitystä on vaikea korostaa liikaa, marketkaupan kehityspäällikkö Elli Räihä ja marketpäällikkö Elina Hautamäki tietävät.

Laadukas ja tasapuolinen perehdytys on työn sujuvuuden kannalta tärkeää. Se takaa uudelle työntekijälle onnistuneen startin. Hän saa nopeammin tehtävät hallintaansa, pääsee kiinni tuottavaan työhön ja osaa huomioida työturvallisuuteen liittyvät asiat työpaikallaan. Perehdytys on silta rekrytoinnista työn tekemiseen, joka hyvin toimiessaan motivoi ja sitouttaa.

– Laadukas perehdytys on yksi tapa varmistaa ylivoimainen työntekijäkokemus. Haluamme olla tässäkin asiassa edelläkävijänä ja vahvistaa henkilöstömme työhyvinvointia alkumetreiltä alkaen, Elli Räihä taustoittaa.

– Perehdytykseen panostaminen kertoo työntekijälle, että hän on tervetullut. Hänet halutaan ottaa mukaan tasavertaiseksi työyhteisön jäseneksi, hänen työpanostaan arvostetaan ja pidetään merkityksellisenä, Lapinlahden S-marketin päällikkö Elina Hautamäki jatkaa.

Viime keväänä PeeÄssässä otettiin käyttöön keskitetty alkuperehdytys kaikille uusille työntekijöille.

– Päivän aikana käydään läpi pelisäännöt, henkilöstöedut, hyvinvointiasiat, samoin osuuskaupan perustehtävät ja omistajapohja, joihin aito asiakaskeskeisyytemme perustuu. Kyseessä on hyvin kattava paketti PeeÄssästä työnantajana, jonka myötä jokainen tietää, miten meillä tehdään töitä, ollaan ja eletään toistemme kanssa.

Palautteiden perusteella perehdytyspäivä madaltaa kynnystä työn aloittamiseen. Oman toimipaikan arkeen on helpompi solahtaa mukaan, kun tietää, mihin on tulossa töihin.

Perehdytyspäivä järjestetään joka tiistai verkossa toimivalla viestintä- ja ryhmätyöskentelyalustalla. Kutsu tulee automaattisesti kaikille uusille työntekijöille. Osallistuminen tapahtuu työn aloittamisen ensiaskeleena ja se lasketaan työajaksi.

– Keskitetystä perehdytyksestä on ollut todella paljon hyötyä. Uudet työntekijät saavat yhteisistä asioistamme aiempaa kattavammin tietoa ja ovat sen jälkeen valmiimpia pureutumaan myymäläperehdytyksessä arjen tekemisiimme, arvioi Elina.

Jokaisessa toimipaikassa on vähintään yksi nimetty ja koulutettu vastuuperehdyttäjä, mutta käytännössä perehdyttäminen on koko työryhmän tehtävä.

– Työt aloitetaan kassalta, jossa perehdyttäjä on uuden työntekijän kanssa niin kauan, kuin on tarvis. Jotkut omaksuvat kassan nopeammin ja toiset hitaammin, ja sen mukaan toimitaan. Jos eteen tulee myöhemminkin joku uusi tilanne, aina on apu lähellä. Yleensä kokeneemmat ammattilaisemme neuvovat ja auttavat todella mielellään uusia työkavereitaan, Elina kertoo.

Perehdytyksessä ei rysäytetä kaikkea tietoa kerralla, vaan tekemisten oppiminen ja omaksuminen tapahtuu vaiheittain, kunkin oman oppimisen ehdoilla. Perehdytys voi kestää jopa useita viikkoja.

– Pilkomme opittavia asioita niin, että uusi työntekijä saa keskittyä yhteen hommaan kerrallaan. Koko ajan muistan myös kysellä mitä kuuluu ja miten menee, jonkun mielestä ehkä liiankin usein, Elina hymyilee.

– Ei minun mielestä ainakaan! On ihanaa, kun on helposti lähestyttävä esihenkilö, jolle voi puhua kaikesta. Parempaa päällikköä ei voisi toivoa, viime keväänä Lapinlahden S-marketissa aloittanut Helmiina Taipale kehaisee.

Helmiina kertoo saaneensa myyjän työhönsä kattavan perehdytyksen.

– Huhtikuun lopulla osallistuin keskitetyn perehdytyksen päivään omalta kotisohvalta. Siinä oli kivan rento tunnelma, jokainen esitteli itsensä, sai osallistua keskusteluun ja kysellä kaikkea mahdollista. Tosi paljon tuli tarpeellista tietoa. Kun esimerkiksi kuulin, miten paljon työntekijät saavat henkilökunta-alennusta, mentiin poikaystävän kanssa heti ravintolaan syömään, Helmiina nauraa.

Seuraavaksi vuorossa oli kaksi kassaperehdytyssessiota. Helmiina on nopea oppimaan, joten hän omaksui kassatoiminnot helposti.

– Ensimmäisen varsinainen kassavuoroni meni tosi hyvin, vaikka se osuikin tosi vilkkaaseen vappuaattoon. Silloin ja myöhemminkin on aina tarpeen tullen ollut joku työkaveri rinnalla auttamassa ja neuvomassa. Olen ehdottomasti saanut riittävän perehdytyksen tehtäviin, ja koen hallitsevani kaikkien työvuorojen tehtävät. Olen uskaltautunut ottamaan vuoroja vastaan myös Iisalmen Prismasta ja Siilinjärven S-marketista, ensi keväänä kaupan alalta opiskelupaikkaa hakeva Helmiina kertoo.

 

Anni Narsakka muutti Uudesta-Seelannista Kuopioon ja aloitti PeeÄssän henkilöstön työterveyshuollosta vastaavan S-Työterveyden työpsykologina.

Teksti Kristiina Tammitie | Kuvat Pentti Vänskä

­Anni Narsakka on syntynyt Simpeleellä, opiskellut Joensuussa ja asunut monessa paikassa, Suomessa viimeksi Savonlinnassa. Kuopioon muuttolaatikot tulivat kuitenkin viime vuoden lopulla maapallon toiselta puolelta Uuden-Seelannin pääkaupungista Wellingtonissa.

– Opiskeluaikainen haaveeni toteutui, kun sain pitkään kestäneen prosessin jälkeen oikeuden psykologin ammatin harjoittamiseen Uudessa-Seelannissa, jonne muutimme it-alalla työskentelevän mieheni kanssa.

Reilun vuoden jälkeen kypsyi kuitenkin päätös Suomeen palaamisesta.

– Veri veti takaisin Savoon, jossa päädyimme asettumaan hyviä työ- ja asumismahdollisuuksia tarjoavaan Kuopioon. Sattui vieläpä niin sopivasti, että S-Työterveydessä oli päätetty samaan aikaan vahvistaa PeeÄssän henkilöstön mielenhyvinvointipalveluja. Palaset loksahtivat paikoilleen, kun tulin valituksi työpsykologin tehtävään, kertoo Anni, joka toimii lisäksi opettajana avoimessa yliopistossa sekä yrittäjänä alan ammattilaisten verkostossa.

Kriisi toisensa perään

Anni toteaa, että mielenterveyden oireet ovat todellinen haaste suomalaiselle työelämälle, kun kriisi seuraa toistaan. Ilmastokriisi, korona, Ukrainan sota ja kiihtyvä inflaatio ovat peräkkäin ja päällekkäin luoneet epävarmuutta ja turvattomuutta sekä horjuttaneet tulevaisuudenuskoa. Erityisesti nuorten ahdistus ja masennus on lisääntynyt, koska luotto omaan pärjäämiseen kasvaa vasta iän myötä.

Ajan ilmiö näkyy Annin työssä joka päivä.

– Ihmiset jaksavat kuormittavaa tilannetta yleensä hyvin, kun he tietävät, milloin se päättyy. Nyt kuitenkin maailmantilanne on sellainen, ettei helpotuksen maaliviivaa näy, mikä kasvattaa kuormaa, toisilla toki enemmän ja toisilla vähemmän. Kokemus omien voimavarojen riittämisestä tai riittämättömyydestä on monen tekijän summa, hän kuvailee.

Työpaikkakäynnit parasta

PeeÄssässä mielenterveyden haasteista johtuvia poissaoloja on systemaattisten ja pitkäjänteisten toimintamallien ansiosta keskimääräistä vähemmän. Liki parin tuhannen työntekijän yhteisössä on silti työpsykologin oven takana jatkuva jono. Vastaanoton lisäksi Anni tapaa peeässäläisiä työpaikkakäynneillään. Tiimien parissa tehtävä työ onkin erityisen mielenkiintoista, koska silloin hän pääsee vaikuttamaan laajemman joukon hyvinvointiin.

– Ryhmäkokoontumisissa jutellaan työyhteisön kuulumisista, työn vaateista ja pelimerkkien riittävyydestä, arkihuolista ja voimaannuttavista ilon hetkistä. Tärkeitä aiheita ovat myös oman työn hallintaan liittyvät asiat, samoin työstä irrottautumisen keinot. Kun ihmisillä on vilpitön halu tehdä työnsä mahdollisimman hyvin, työn unohtaminen ja palautuminen ei aina tahdo onnistua.

PeeÄssän esihenkilöitä Anni auttaa kaikissa työyhteisön johtamiseen liittyvissä asioissa. Työryhmät muuttuvat yhä monimuotoisemmiksi ja yksilöllisten tarpeiden huomiointi esimerkiksi työvuorojen suunnittelussa korostuu, mikä luo paineita päälliköille.

– Toivon voivani tarjota mahdollisimman konkreettisia arjen työkaluja kaikille kohtaamilleni peeässäläisille. On hyvin innostavaa kokea se hetki, jolloin ihminen oivaltaa jotain itselleen tärkeää ja hänen silmiinsä syttyy valo, Anni hymyilee.

Ammattilaisten kanssa on ilo työskennellä

Puolen vuoden kokemuksella Anni toteaa, että PeeÄssällä on vilpitön halu huolehtia henkilökuntansa jaksamisesta kokonaisvaltaisesti. Mielen hyvinvoinnistakin puhutaan avoimesti, keskeisenä osana työterveyttä. Työterveystiimi ja PeeÄssän HR-asiantuntijat tekevät tiivistä yhteistyötä, käyttäen, muokaten ja kehittäen jatkuvasti erilaisia malleja työntekijöiden fyysinen ja psyykkinen jaksaminen tukemiseksi.

– S-Työterveydessä on todella ammattitaitoinen asiantuntijatiimi, jossa on ilo työskennellä, Anni Narsakka kiittelee.

Anni Narsakka työskentelee S-Työterveydessä työpsykologina. Hänen asiakkaitaan ovat PeeÄssän sekä osuuskaupparyhmän logistiikkayhtiön Inexin Kuopion terminaalin työntekijät.

 

Miten sinä voit auttaa työkaveria, jonka mieli kaipaa huolenpitoa?

Työpsykologi Anni Narsakan vinkit:

  1. Kysy mitä kuuluu. Usein mieltä askarruttavista aiheista puhuminen kirkastaa ajatuksia ja asettaa ne parempaan järjestykseen.
  2. Kuuntele. Ole läsnä ja keskity siihen, mitä työkaverisi vastaa. Jokainen meistä haluaa tulla ymmärretyksi ja kuulluksi.
  3. Vahvista toivoa. Rohkaisemalla ja kannustamalla annat toivoa paremmasta. Älä vähättele työkaverin ongelmia, sillä ikinä ei voi tietää, minkälaisessa elämäntilanteessa hän on tai minkälaista kuormaa hänellä on matkassaan.

– Työ on mielenkiintoista ja vaihtelevaa. Parasta ovat työpaikkakäynnit, joiden merkeissä pääsen auttamaan yksilön sijasta koko työryhmää.

 

Työkykyjohtamista ja työhyvinvointia kehitetään PeeÄssässä systemaattisesti.

– Työkyvystä huolehtiminen on asia, jonka pitää näkyä kautta linjan kaikessa tekemisessä. Siihen pitää sitoutua niin työnantajan kuin työntekijänkin. Tärkeintä on sujuva arki, kiteyttävät PeeÄssän HR-asiantuntija Tiina Keinänen ja S-Työterveyden työterveyshoitaja Jaana Taskinen.

 

Tiina Keinänen ja Jaana Taskinen ovat työkykyasiantuntijoita, joiden paneutuminen asiaan on syvällistä ja innostavaa. Henkilöstön työkyvyn ylläpitämistä ja kehittämistä koskevassa keskustelussa Tiina aloittaa ja Jaana jatkaa, tai toisin päin. Jutustelun myötä käy selväksi, että PeeÄssässä tahtotila on selkeä ja tekemiset aitoja asioita. Peeässäläisille työterveyspalvelut tarjoavan S-Työterveyden kanssa yhteistyö on sujuvaa ja saumatonta.

– Olemme lähes päivittäin tekemisissä keskenämme. Työterveydellä on hyvin keskeinen rooli henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämisessä, Tiina kuvailee.

 

Työkykyjohtaminen vähentää riskejä

Hyvä työkyky on yrityksen ja yksilön, mutta myös laajemmin koko yhteiskunnan etu. Työntekijöiden työurien tukemisen vaikutus henkilöstö- ja asiakastyytyväisyyteen ja edelleen liiketoimintaan on kiistaton.

– Työkykyjohtamisen keinoin kehitämme peeässäläisten työkykyä sekä vähennämme työkykyriskejä ja sairauspoissaoloja. Työkykyjohtaminen edellyttää yhteistä tahtotilaa, strategisia valintoja, selkeitä tavoitteita, aitoja tekemisiä ja toimivaa yhteistyötä moneen suuntaan, Tiina toteaa.

– On kyse sekä yksilön että työryhmien työkykyriskeistä ja niiden varhaisesta tunnistamisesta. PeeÄssässä ymmärretään, että mitä järjestelmällisemmin mahdollisiin riskeihin ja poikkeustilanteisiin varaudutaan ja puututaan, sitä parempia tuloksia saadaan, Jaana jatkaa.

 

Työkykyä ei voi ulkoistaa

Käytännön tekemisistä hyvä esimerkki löytyy esihenkilöiden valmennusohjelmasta.

– Olemme vetäneet kaikille PeeÄssän esihenkilöille terveellinen, turvallinen ja tuottava työura -koulutuksen. Esihenkilöt ovat lähijohtajina avainasemassa omien työryhmiensä ja tiimiläistensä mahdollisten riskitekijöiden tunnistamisessa, onpa kyse vuorovaikutuskatkoista, palautumisen ongelmista tai tuki- ja liikuntaelinvaivoista. Valmennuksessa on korostettu myös sitä, että esihenkilöiden on pidettävä omasta työkyvystään huolta, jotta heillä riittää paukkuja muiden työkyvyn johtamiseen.

Esihenkilö sen enempää kuin työntekijään ei voi ulkoistaa oman työkykynsä vaalimista henkilöstötoiminnoille tai työterveydelle. Jokainen on kuitenkin aina itse vastuussa omasta hyvinvoinnistaan.

– Mutta tukea ja apua voimme tarjota elämänhallinnan perusasioista lähtien. Yhä enemmän käymme työntekijöiden kanssa keskusteluja esimerkiksi siitä, että joskus elämässä tulee eteen pettymyksiä. Myös nukkumisen, liikunnan ja ravitsemuksen merkitys jaksamiselle vaatii entistä useammin kertausta.

 

Selkeitä toimintamalleja

Työkykyjohtamisessa ei ole kyse sairauksista, vaan välittämisestä ja arjen sujuvuudesta, jota Tiina kuvailee parhaaksi työkyvyn ylläpitäjäksi.

– Jos tulee henkistä tai fyysistä alenemaa työkyvyssä, käytössämme on paljon työkaluja ja toimintamalleja tilanteen oikaisemiseksi. Esimerkiksi varhaisen tuen mallilla, työn väliaikaisella muokkaamisella, työtehtävien uudelleenjärjestelyillä, urapolkujen monipuolistamisella ja muilla räätälöidyillä ratkaisuilla olemme saaneet hyviä tuloksia aikaiseksi.

Matalan kynnyksen työkykyneuvottelulla voidaan parhaassa tapauksessa jopa ehkäistä sairauspoissaolo kokonaan. Joskus riittää keskustelu työntekijän ja esimiehen kesken, ja toisinaan apuun tarvitaan myös Jaanaa ja/tai Tiinaa. Tarvittaessa järjestetään työterveyslääkäri- työpsykologi- tai työfysioterapeuttivetoisia neuvotteluja.

PeeÄssän henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimisesta on tullut vuosi vuodelta systemaattisempaa ja suunnitelmallisempaa. Matkantekoon panostetaan tositoimin, vaikka päätepysäkille ei päästä koskaan.

– Myös henkilöstön kiinnostus omaa työhyvinvointia kohtaan on kasvanut. Eivätkä työkyvyn aleneminen tai mielenterveyden haasteet ole enää samalla tavalla tabuja kuin takavuosina. Niistä puhutaan avoimemmin, mikä on yksinomaan hyvä asia ja helpottaa ongelmiin puuttumista. On tärkeää päästä kiinni työkykyä haittaavan asian juurisyihin.

 

Työhyvinvointi on vetovoimatekijä

Peeässäläisten työkyky on Jaanan ja Tiinan arvion mukaan hyvällä tasolla, vaikka viimeiset kaksi koronavuotta ovat olleet ennenkokemattoman raskaita.

– Korona on ymmärrettävästi vaikuttanut jaksamiseen ja stressitasoon niin työ- kuin yksityiselämässä. Moniin muihin yrityksiin verrattuna meillä on silti ollut henkilökunnalla poikkeuksellisen hyvä tilanne, koska ihmisten turvallisuudesta on pidetty huolta, lomautukset on vältetty kokonaan eikä irtisanomisia ole tarvinnut kenenkään pelätä.

­Ihmisten hyvinvointia korostava inhimillisyys on menestystekijä tulevaisuuden työmarkkinoilla, ja siinä PeeÄssä on vahvoilla. Työhyvinvointi on osuuskaupan vetovoimatekijä, kun työvoiman saatavuus haastaa palvelualoja.

 

Lue juttu meidän konkareista!

 

—————————————————————————————————————————————-

PeeÄssän työkykylinjauksia: