Työkykyjohtamista ja työhyvinvointia kehitetään PeeÄssässä systemaattisesti.

– Työkyvystä huolehtiminen on asia, jonka pitää näkyä kautta linjan kaikessa tekemisessä. Siihen pitää sitoutua niin työnantajan kuin työntekijänkin. Tärkeintä on sujuva arki, kiteyttävät PeeÄssän työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Tiina Keinänen ja S-Työterveyden työterveyshoitaja Jaana Taskinen.

 

Tiina Keinänen ja Jaana Taskinen ovat työkykyasiantuntijoita, joiden paneutuminen asiaan on syvällistä ja innostavaa. Henkilöstön työkyvyn ylläpitämistä ja kehittämistä koskevassa keskustelussa Tiina aloittaa ja Jaana jatkaa, tai toisin päin. Jutustelun myötä käy selväksi, että PeeÄssässä tahtotila on selkeä ja tekemiset aitoja asioita. Peeässäläisille työterveyspalvelut tarjoavan S-Työterveyden kanssa yhteistyö on sujuvaa ja saumatonta.

– Olemme lähes päivittäin tekemisissä keskenämme. Työterveydellä on keskeinen rooli henkilöstön työhyvinvoinnin tukemisessa ja työkykyjohtamisemme kehittämisessä, Tiina kuvailee.

 

Työkykyjohtaminen vähentää riskejä

Hyvä työkyky on yrityksen ja yksilön, mutta myös laajemmin koko yhteiskunnan etu. Työntekijöiden työurien tukemisen vaikutus henkilöstö- ja asiakastyytyväisyyteen ja edelleen liiketoimintaan on kiistaton.

– Työkykyjohtamisen keinoin ylläpidämme peeässäläisten työkykyä sekä vähennämme työkykyriskejä ja sairauspoissaoloja. Työkykyjohtaminen edellyttää yhteistä tahtotilaa, strategisia valintoja, selkeitä tavoitteita, aitoja tekemisiä ja toimivaa yhteistyötä moneen suuntaan, Tiina toteaa.

– On kyse sekä yksilön että työryhmien työkykyriskeistä ja niiden varhaisesta tunnistamisesta. PeeÄssässä ymmärretään, että mitä järjestelmällisemmin mahdollisiin riskeihin ja poikkeustilanteisiin varaudutaan ja puututaan, sitä parempia tuloksia saadaan, Jaana jatkaa.

 

Työkykyä ei voi ulkoistaa

Esihenkilöt ovat lähijohtajina avainasemassa omien työryhmiensä ja tiimiläistensä mahdollisten riskitekijöiden tunnistamisessa, onpa kyse vuorovaikutuskatkoista, palautumisen ongelmista tai tuki- ja liikuntaelinvaivoista. Esihenkilöiden on pidettävä myös omasta työkyvystään huolta, jotta heillä riittää paukkuja muiden työkyvyn johtamiseen.

Esihenkilö sen enempää kuin työntekijäkään eivät voi ulkoistaa oman työkykynsä vaalimista henkilöstötoiminnoille tai työterveydelle. Jokainen on aina itse vastuussa omasta hyvinvoinnistaan niin töissä kuin vapaalla.

– Mutta tukea ja apua voimme tarjota elämänhallinnan perusasioista lähtien. Yhä enemmän käymme työntekijöiden kanssa keskusteluja esimerkiksi siitä, että joskus elämässä tulee eteen pettymyksiä. Myös nukkumisen, liikunnan ja ravitsemuksen merkitys jaksamiselle vaatii entistä useammin kertausta.

 

Selkeitä toimintamalleja

Työkykyjohtamisessa ei ole kyse sairauksista, vaan välittämisestä ja arjen sujuvuudesta, jota Tiina kuvailee parhaaksi työkyvyn ylläpitäjäksi.

– Jos tulee henkistä tai fyysistä alenemaa työkyvyssä, käytössämme on paljon työkaluja ja toimintamalleja tilanteen oikaisemiseksi. Esimerkiksi varhaisen tuen mallilla, työn väliaikaisella muokkaamisella, työtehtävien uudelleenjärjestelyillä, urapolkujen monipuolistamisella ja muilla räätälöidyillä ratkaisuilla olemme saaneet hyviä tuloksia aikaiseksi.

Matalan kynnyksen työkykyneuvottelulla voidaan parhaassa tapauksessa jopa ehkäistä sairauspoissaolo kokonaan. Joskus riittää keskustelu työntekijän ja esihenkilön kesken, ja toisinaan apuun tarvitaan myös Jaanaa ja/tai Tiinaa. Tarvittaessa järjestetään työterveyslääkäri-, työpsykologi- tai työfysioterapeuttivetoisia neuvotteluja.

 

Omaan työkykyyn halutaan panostaa           

PeeÄssän henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimisesta on tullut vuosi vuodelta systemaattisempaa ja suunnitelmallisempaa. Matkantekoon panostetaan tositoimin, vaikka päätepysäkille ei päästä koskaan.

– Myös henkilöstön kiinnostus omaa työhyvinvointia kohtaan on kasvanut. Eivätkä työkyvyn aleneminen tai mielenterveyden haasteet ole enää samalla tavalla tabuja kuin takavuosina. Niistä puhutaan avoimemmin, mikä on yksinomaan hyvä asia ja helpottaa ongelmiin puuttumista. On tärkeää päästä kiinni työkykyä haittaavan asian juurisyihin, Tiina Keinänen korostaa.

PeeÄssän henkilöstöjohtaja Tiina Tolvanen ottaa osaa keskusteluun korostamalla, että on uskallettava nostaa yhdessä puheeksi myös tilanteet, joissa työkykyä vastaavaa työtä ei PeeÄssästä enää löydy.

– Tämä keskustelu käydään kuitenkin vasta sitten, kun kaikki kivet ja kannot on käännetty ja muut keinot kokeiltu. Loputtoman pyörittämisen sijaan on inhimillisempää auttaa työntekijä työkykyään vastaavan uuden uran äärelle. Siinäkin haluamme parhaan osaamisemme mukaan auttaa työntekijöitämme, henkilöstöjohtaja painottaa.

 

Työhyvinvointi on vetovoimatekijä

Peeässäläisten työkyky on Tiina Tolvasen, Tiina Keinäsen ja Jaana Taskisen mukaan hyvällä tasolla, mikä näkyy nyt koronapandemian jälkeen myös jatkuvasti vähenevinä sairauspoissaoloina. ­Ihmisten hyvinvointia korostava inhimillisyys on menestystekijä tulevaisuuden työmarkkinoilla, ja siinä PeeÄssä on vahvoilla.

– Meidän uudessa strategiassamme on tavoitteeksi asetettu tuloksellisuuden ja inhimillisyyden liitto, mihin pyritään vuorovaikutuksen lisäämisellä, osaamisen kehittämisellä ja yhdessä tekemisellä, niin toimipaikkatasolla kuin koko PeeÄssässä. Työhyvinvointi on meidän vetovoimatekijämme, kun työvoiman saatavuus haastaa palvelualoja, Tiina Tolvanen arvioi.

 

PeeÄssän työkykylinjauksia:

Lue lisää työhyvinvoinnista Peeässällä TÄSTÄ.

S-Työterveyden työterveyshoitaja Jaana Taskinen ja PeeÄssän työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Tiina Keinänen ovat työkyvyn syväosaajia, joiden yhteistyö on tiivistä, sujuvaa ja saumatonta

Peeässäläisillä on superhyvät henkilöstöedut. Kaupassa käyminen ja ravintolassa syöminen on ässäläisille aina halvempaa: osuuskaupan työntekijät saavat Bonuksen, maksutapaedun ja mahdollisen ylijäämänpalautuksen ohella rahan arvoisia ostoetuja kaikista S-ryhmän yli 1 900 toimipaikasta. Lisäksi kaikki peeässäläiset ovat tulospalkitsemisen piirissä.

Kertasimme asiakasomistajapalvelu- ja S-pankki-tiimin palveluneuvojien Merja Tannisen ja Heidi Kelan kanssa PeeÄssän työntekijöiden saamien rahallisten etujen määrää ja laatua.

 

Peeässäläiset saavat kaikista S-ryhmän ruokakaupoista kautta maan henkilökuntaetuna kolmen prosentin alennuksen. Omalle väelleen PeeÄssä on kuitenkin tuplannut tänä vuonna 120-vuotisjuhlavuoden kunniaksi alennuksen kuuteen prosenttiin.

– Kun kolmen, saati kuuden prosentin alennuksen lisää Bonuksen päälle, on se huikea etu tutkitusti edullisista hinnoista. Vuositason säästö on todella merkittävä summa, Merja Tanninen toteaa.

– Päivittäistavaraostoista tuleva alennus vaikuttaa kertaostossa ehkä pieneltä, mutta vuositasolla sillä onkin todella iso vaikutus. Tämän edun on huomannut myös meidän perheen nuorempi väki, sillä juuri täysi-ikäistynyt vielä kotona asuva nuorikin hyödyntää alennusoikeutta lähes päivittäin, Heidi Kela jatkaa.

 

Käyttötavarasta jopa -25 %

Käyttötavaroista osuuskaupan henkilökunta saa pääsääntöisesti 15 prosentin alennuksen, mutta 120-vuotisjuhlavuonna PeeÄssän omista toimipaikoista peeässäläiset saavat alennusta jopa 25 %.

Merja ja Heidi myöntävät, että tällaiset edut ohjaavat ostoja omaan osuuskauppaan myös käyttötavarahankintojen kohdalla. Jos jotain tarvitaan, aina tarkistetaan ensin Prisman, Sokoksen, Emotionin ja Prisma Raudan valikoimat.

– Vasta sitten mennään muualla, jos toivottua tuotetta ei PeeÄssän omista kaupoista saa, kertoo Merja.

Harvoin näin onneksi tapahtuu.

– Laaja valikoima, henkilökuntaetu, Bonus ja maksutapaetu saa minut keskittämään pukeutumisen ostokset Sokokselle, Heidi sanoo.

 

1 400 euroa säästöä peeässäläisyydestä

S-mobiilista on helppo tarkistaa henkilöstön ostoetujen mukanaan tuomat säästöt vaikkapa kuluneen vuoden ajalta. Heidi tutkailee omaa S-mobiiliaan ja toteaa, että hänen perheensä hyötyi viime vuoden aikana melkein 1 400 euroa siitä, että hän on töissä PeeÄssässä.

– Todellakin huikea etu, jota kaikki työntekijät eivät välttämättä tule ajatelleeksi. Itse teen esimerkiksi joululahjaostokset aina Asiakasomistajapäivien aikaan Sokoksella ja Prismassa. Silloin alennukset ovat parhaimmillaan, kun asiakasomistajille suunnattujen etujen lisäksi saa henkilöstöedun. Tällaiset työsuhteeseen liittyvät alennukset lämmittävät kovasti mieltä ja tietenkin helpottavat taloutta.

Henkilöstöetujen kokonaisuutta kasvattavat edelleen työntekijöille kohdennetut S-mobiili-edut sekä alennukset autopesuista ja kauneudenhoito- ja kampaamopalveluista. Bonusyhteistyökumppaneista osuuskaupan henkilöstöä suosivat palvelu- ja tuote-eduilla muun muassa LähiTapiola, Silmäasema ja Oral.

 

Omat hinnat ravintoloissa ja hotelleissa

Merja muistuttaa, että henkilöstön ostoeduista kertynyt S-mobiilissa näkyvä summa on vain osa totuutta.

– S-ryhmän ravintoloista ja hotelleista saadut alennukset eivät ole mukana S-mobiilin laskelmassa. Ravintoloissa henkilökunta maksaa 25 prosenttia vähemmän sekä ruoasta että juomasta. Kun neljäsosa otetaan pois laskusta, se näkyy ja tuntuu kukkarossa.

Sokos Hotelleissa ja Suomen Radisson Blu Hotelleissa on myös henkilökunnalle omat hinnat.

– Lomilla tulee matkusteltua paljon Suomessa, ja yöpymispaikkojen valinnalla voi parhaimmillaan kerryttää paljon säästöä. Hotellien lisäksi mökkeilemäänkin pääsee edullisemmin, sillä peeässäläisten käytössä on mökkejä Tahkolla ja Vuokatissa. Vastaavanlaisten paikkojen vuokraaminen muualta maksaisi maltaita, Heidi vertaa.

 

Jopa kahden kuukauden palkka tulospalkkana

Merja muistuttaa, että kaikilla peeässäläisillä on myös mahdollisuus saada tulospalkkaa, joka maksimissaan vastaa peräti kahden kuukauden palkkaa. Tulospalkitsemisen tavoitteet on määritelty jokaiselle työryhmälle erikseen ja niiden toteutumiseen jokainen työntekijä voi omalla työllään vaikuttaa. Yksi tärkeimmistä tulospalkkaan vaikuttavista asioista on asiakastyytyväisyys.

Vuodelta 2022 henkilöstölle maksettiin tulospalkkaa sivukuluineen lähes 5,1 miljoonaa euroa. Keskimääräinen tulospalkkio viime vuodelta vastasi noin yhden kuukauden palkkaa. Tulospalkkaa sai 93 prosenttia peeässäläisistä.

 

S-Pankistakin tuntuvia etuja

Merja ja Heidi korostavat, ettei sovi unohtaa S-Pankin henkilöstölle tarjoamia etuja. Esimerkiksi asuntolainan marginaali on aina kilpailukykyinen. S-Lainan korko on puolestaan henkilöstölle edullisempi ja avausmaksu nolla euroa. Lisäksi henkilökuntaan kuuluva saa vähintään 1 000 euron luottorajan S-Etukortti Visaan. Myös sijoitustuotteista saa henkilöstöetuja.

– Kun ilmaisten peruspankkipalveluiden lisäksi maksetaan kortilla maksamisesta, ja saa vielä tuntuvia henkilöstöetuja muista pankkiasioinneista, ei ole mitään syytä olla minkään muun pankin asiakas, Merja ja Heidi toteavat yhteistuumin.

 

Tänä vuonna 300 euroa ePassilla

PeeÄssä tukee henkilöstönsä omaehtoista työkyvyn ja -vireen edistämistä ePassin kautta.

– Jokainen peeässäläinen on saanut tukea oman hyvinvointinsa ylläpitämiseen ja edistämiseen vuosittain 180 euroa, mutta tänä vuonna tuotakin etua on parannettu. ePassille ladatun 300 euron summan voi kukin käyttää oman mielensä mukaisesti liikunta-, hyvinvointi- ja kulttuuripalveluihin, joita ePassista löytyy. Päätetyötä tekevänä itselleni tärkeä hyvinvoinnin edistäjä on ePassilla maksettu hieronta, Merja kuvailee.

 

Hyvinvointi etusijalla

PeeÄssän henkilöstöetujen luonteessa korostuu hyvinvointi. Vuonna 2022 henkilöstön hyvinvointiin, työkyvyn tukemiseen, koulutukseen sekä kehittämiseen käytettiin 1,9 miljoonaa euroa.

Heidi ja Merja arvelevat, että harvassa, jos missään muussa työpaikassa työsuhteen mukanaan tuomat edut ovat yhtä monipuolisia.

– Etuja on niin valtavasti, ettei kaikkea meinaa kerralla oikein muistaakaan. Jo mainittujen asioiden lisäksi työntekijöille tarjotaan paljon mahdollisuuksia vahvistaa omaa ammattitaitoaan ja osaamistaan erilaisilla koulutuksilla ja valmennuksilla. Olen itse siitä elävä esimerkki. Osuuskauppa on minua kouluttanut ensin merkonomiksi. Sen jälkeen olen suorittanut myynnin ammattitukinnon ja viimeisimpänä FIAT-tutkinnon, Heidi kertoo.

– Meillä on myös laajat työterveyspalvelut, toiminnan painottuessa työhyvinvoinnin ja -kyvyn tukemiseen ja edistämiseen. Hyvin konkreettista työkyvyn tukemisesta on muun muassa se, että työfysioterapeutit opastavat työpaikalla ergonomiseen työskentelyyn. Apua ja tukea saa myös painon pudottamisessa tai ruokavalion muutoksissa. On todella hienoa, että työnantaja tukee meitä monipuolisesti sekä työterveyden palveluiden että omaehtoisen hyvinvoinnin osalta, Merja kiittää.

 

Uusin vahvistus työterveyspalveluihin on PeeÄssän oma työpsykologi Anni, jonka puoleen voi kääntyä jaksamiseen ja mielen huoltoon liittyvissä asioissa. Lue juttua Annista TÄSTÄ.

Työhyvinvoinnnista PeeÄssällä voit lukea TÄSTÄ enemmän.

Osuuskauppa PeeÄssä on valittu Suomen 3. innostavimmaksi työpaikaksi 2022.

Suomen innostavimmat työpaikat -tunnustuksen voi saada suomalaisorganisaatiot, jotka ovat toteuttaneet Eezy Spiritin henkilöstötutkimuksen. Kyseessä on suomalaisen työelämän tunnustus, joka myönnetään vuosittain parhaille Eezy Flown People Power -tutkimukseen osallistuneille organisaatioille. Suomen innostavimmat työpaikat -kisan tulokset perustuvat vuonna 2022 tehtyjen työyhteisötutkimusten (TYT) tuloksiin.

PeeÄssä sai erinomaiset tulokset vuoden 2022 henkilöstötutkimuksessa suurten organisaatioiden, yli 1 000 henkilöä työllistävien -sarjassa. Tunnustus kertoo henkilöstön korkeasta omistautuneisuudesta ja toiminnan kehittämisestä pitkäjänteisesti yhdessä henkilöstön kanssa.

Työtyytyväisyys on jo vuosia ollut erinomaisella tasolla. Viime vuonna henkilöstön kokema työtyytyväisyys parani entisestään edellisestä vuodesta. Merkittävimmät parannukset liittyivät jaksamiseen: kokemus työn stressaavuudesta oli vähentynyt ja työkuorman koettiin pysyneen yksiköissä aiempaa useammin kohtuullisena.

 

Osuuskaupat ottivat kisassa kolmoisvoiton. Suurten yritysten sarjassa ykkössijan otti toista kertaa peräkkäin Osuuskauppa Suur-Savo. Toiseksi tuli Osuuskauppa KPO ja kolmanneksi Osuuskauppa PeeÄssä.

SUOMEN INNOSTAVIMMAT TYÖPAIKAT 2022

Suuret organisaatiot (yli 1000 henkilöä)

  1. Osuuskauppa Suur-Savo
  2. Osuuskauppa KPO
  3. Osuuskauppa PeeÄssä

 

Kisan tulokset kokonaisuudessaan Innostavimmat-sivustolla.

Vuoden 1902 lopulla joukko edistysmielisiä pohjoissavolaisia halusi varmistaa osuusliikkeen jäsenille tavaroiden ja palvelujen saannin hyvään hintaan. Päätöksenteko saatiin osuuskunnan omien jäsenten käsiin ja myös tulosta päästiin käyttämään oman kaupan ja asiakkaiden parhaaksi. Näin syntyi osuuskauppa, jonka asiakasomistajat omistavat.

Ensimmäinen kauppa avattiin Pohjois-Savoon Lapinlahdelle vuoden 1903 alussa. Juhlistamme 120 vuotista matkaamme alueellamme erilaisin tarinoin, eduin ja tapahtumin, tunnetta ja hyötyä on siis varmasti luvassa. Lähtölaukauksena juhlavuoteen haluamme tarjota yli 2000 peeässäläiselle lisäetuja.

 

Etuja ePassiin

Juhlavuoden kunniaksi tarjoamme henkilöstöllemme lisätukea hyvinvointiin myös vapaa-ajalla. Jokaiselle peeässäläiselle lisätään hyvinvointietuihin 120 euroa normaalin 180 euron lisäksi. Henkilöstön käytettävä summa ensi vuodelle on siis yhteensä 300 euroa. Etua voi hyödyntää oman tarpeen mukaan liikunnan ja hyvinvoinnin lisäksi myös kulttuuripalveluihin. Edun saa käyttöön  kahdessa erässä, tammi- ja heinäkuussa. Etu on käytössä silloin, kun työntekijän työsuhde on aktiivinen. Mikäli sopimustunnit ovat alle 10h/vko, etu on puolet eli enintään 150 euroa vuodessa.

 

Lisäys henkilöstön ostoetuihin

Hyvinvointia tukevien etujen korotusten lisäksi tarjoamme lisäalennukset sekä käyttö- että päivittäistavaroista. Lisäalennukset alkavat jo joulukuussa 2022 ja jatkuvat koko juhlavuoden ajan. Päivittäistavaroiden ostoetu tuplataan ja se on 1.12.2022 alkaen -6 %. Käyttötavaroista, joiden normaali henkilöstön ostoetu on -15%, annetaan lisäalennus -10%. Näistä tuotteista henkilöstön ostoetu on siis -15% + -10%. Juhlavuoden kunniaksi ostoedut ovat voimassa vuoden 2023 loppuun saakka kaikissa PeeÄssän toimipaikoissa.

 

Näiden lisäetujen lisäksi PeeÄssässä on käytössä S-ryhmän henkilöstöedut, jotka ovat hyödynnettävissä ympäri Suomen.

PeeÄssässä mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot ovat vähentyneet, ja niitä on selvästi keskimääräistä vähemmän. Tällainen kehityskäyrä edellyttää kokonaisvaltaista ja systemaattista työhyvinvoinnin kehittämistä ja tukemista. Mielenterveydestä on tullut pysyvä työhyvinvoinnin painopiste.

– Huoltovarmuus tarkoittaa varautumista mahdollisiin kriiseihin ja häiriötilanteisiin sekä jatkuvuudenhallintaa turvaamalla elintärkeät toiminnot, jotta yhteiskunta ja elinkeinoelämä toimivat ja ihmiset voivat turvallisesti elää arkeaan.

Näin Huoltovarmuuskeskus määrittää nettisivuillaan huoltovarmuuden, josta on kuluneiden reilun parin vuoden aikana puhuttu paljon kriisien seuratessa toisiaan. Huoltovarmuudella tarkoitetaan yleensä materiaalista varautumista, mutta viime aikoina on alettu kiinnittää enemmän huomioita myös yhteiskunnan, yritysten ja kansalaisten psyykkiseen kestävyyteen.

– Uusiokäsite henkinen huoltovarmuus on äärimmäisen tärkeä asia jatkuvuuden näkökulmasta. Tuottavan työpanoksen edellytyksenä on, että osaaminen, motivaatio ja työkyky ovat kaikki kunnossa, PeeÄssän henkilöstöjohtaja Suvi Honkanen korostaa.

 

Mielen hyvinvointi on Pohjois-Savon suuri haaste

PeeÄssässä henkilöstön työhyvinvointiin panostetaan kokonaisvaltaisesti. Työkykyjohtaminen ja työhyvinvoinnin jatkuva parantaminen on strateginen valinta, joka tuo mukanaan selkeitä tavoitteita ja aitoja tekemisiä.

– Asia on juuri nyt erityisen tärkeä, sillä elämme murrosvaihetta. Kärsimme työvoimapulasta ja samaan aikaan työmarkkinoille tulee paljon nuoria ihmisiä, joiden henkinen ja fyysinen kestävyys ei ole aiempien sukupolvien tasolla. Yhä useampi uusi työntekijä tarvitsee tukea ja ohjausta jo työuran alussa erilaisen avun ja hoidon piiriin, Suvi kuvailee.

Erityisesti mielenterveyden oireet ovat haaste suomalaiselle työelämälle. Siksi mielen hyvinvoinnista on puhuttava avoimesti.

­– Kyse on meidän kaikkien yhteisestä asiasta, erityisesti juuri täällä Pohjois-Savossa. Mehän olemme THL:n tilastoissa mielenterveyden mustimmalla alueella. Me PeeÄssässä annamme täyden tukemme viime vuonna käynnistyneelle maakunnalliselle Mieliteko-hankkeelle.

Osuuskaupassa mielenterveyden oireiden lisääntyminen on tunnistettu jo useampi vuosi sitten ja ryhdytty tukemaan henkilökunnan mielen hyvinvointia pitkäjänteisesti. Mielenterveydestä on tullut pysyvä työhyvinvoinnin painopiste.

 

Ennaltaehkäisy ja nopea apu näkyvät sairauspoissaoloissa

Mielen tuki -mallin keskiössä PeeÄssässä ovat ennaltaehkäisevät toimet, kuten työkyvyn systemaattinen johtaminen, tehokkaat tukipalvelut, nopea hoitoon pääsy, kun mieltä painaa jokin asia sekä työn muokkaus esimerkiksi työpäiviä väliaikaisesti lyhentämällä tai työn sisältöä muuttamalla. Esihenkilöiden ymmärrystä ja osaamista on lisätty muun muassa Turvallinen, terveellinen ja tuottava työ-koulutuksella, jossa keskitytään kokonaisvaltaiseen työhyvinvoinnin johtamiseen.

Erityisesti on tartuttu pitkien sairauspoissaolojen katkaisuun, mikä tukee parantumista ja vähentää huomattavasti työkyvyttömyysriskiä.

– Mielenterveyssyistä johtuvia sairauspoissaoloja on meillä tuntuvasti vähemmän kuin yrityksissä keskimäärin ja myös S-ryhmässä olemme selvästi keskiarvon alapuolella. Peeässäläisten mielenhyvinvointia tuemme muun muassa lyhytpsykoterapialla. Kun apua saa nopeasti, ei tarvitse jäädä pois töistä kotiin neljän seinän sisään, Suvi Honkanen kuvailee.

 

Voimavarojen määrä on yksilöllistä

Henkisen huoltovarmuuden turvaamisessa PeeÄssän avainkumppanina on henkilöstön työterveyshuollosta vastaavan S-Työterveyden ammattilaisten joukkoa, jota on tänä vuonna vahvistettu työpsykologilla.

– Ilmastokriisi, korona, Ukrainan sota, kiihtyvä inflaatio ja energiakriisi ovat peräkkäin ja päällekkäin luoneet epävarmuutta ja turvattomuutta sekä horjuttaneet tulevaisuudenuskoa. Erityisesti nuorten ahdistus ja masennus on lisääntynyt, koska luotto omaan pärjäämiseen kasvaa vasta iän myötä, peeässäläisten työpsykologina viime keväänä aloittanut Anni Narsakka muistuttaa.

Hän muistuttaa, että ihmiset jaksavat kuormittavaa tilannetta yleensä hyvin, kun he tietävät, milloin se päättyy.

– Nyt kuitenkin maailmantilanne on sellainen, ettei helpotuksen maaliviivaa näy, mikä kasvattaa kuormaa, toisilla toki enemmän ja toisilla vähemmän. Kokemus omien voimavarojen riittämisestä tai riittämättömyydestä on monen tekijän summa.

 

Työkaluja arjessa jaksamiseen

Liki parin tuhannen työntekijän yhteisössä on työpsykologin oven takana jatkuva jono. Vastaanoton lisäksi Anni tapaa peeässäläisiä työpaikkakäynneillään. Tiimien parissa tehtävä työ onkin erityisen mielenkiintoista, koska silloin hän pääsee vaikuttamaan laajemman joukon hyvinvointiin.

– Ryhmäkokoontumisissa jutellaan työyhteisön kuulumisista, työn vaateista ja pelimerkkien riittävyydestä, arkihuolista ja voimaannuttavista ilon hetkistä. Tärkeitä aiheita ovat myös oman työn hallintaan liittyvät asiat, samoin työstä irrottautumisen keinot. Kun ihmisillä on vilpitön halu tehdä työnsä mahdollisimman hyvin, työn unohtaminen ja palautuminen ei aina tahdo onnistua.

PeeÄssän esihenkilöitä Anni auttaa kaikissa työyhteisön johtamiseen liittyvissä asioissa. Työryhmät muuttuvat yhä monimuotoisemmiksi ja yksilöllisten tarpeiden huomiointi esimerkiksi työvuorojen suunnittelussa korostuu, mikä luo paineita päälliköille.

– Toivon voivani tarjota mahdollisimman konkreettisia arjen työkaluja kaikille kohtaamilleni peeässäläisille. On hyvin innostavaa kokea se hetki, jolloin ihminen oivaltaa jotain itselleen tärkeää ja hänen silmiinsä syttyy valo, Anni hymyilee.

PeeÄssässä on laitettu tänä vuonna lisää paukkuja uusien työntekijöiden laadukkaaseen perehdytykseen.

– Perehdytyksen merkitystä on vaikea korostaa liikaa, marketkaupan kehityspäällikkö Elli Räihä ja marketpäällikkö Elina Hautamäki tietävät.

Laadukas ja tasapuolinen perehdytys on työn sujuvuuden kannalta tärkeää. Se takaa uudelle työntekijälle onnistuneen startin. Hän saa nopeammin tehtävät hallintaansa, pääsee kiinni tuottavaan työhön ja osaa huomioida työturvallisuuteen liittyvät asiat työpaikallaan. Perehdytys on silta rekrytoinnista työn tekemiseen, joka hyvin toimiessaan motivoi ja sitouttaa.

– Laadukas perehdytys on yksi tapa varmistaa ylivoimainen työntekijäkokemus. Haluamme olla tässäkin asiassa edelläkävijänä ja vahvistaa henkilöstömme työhyvinvointia alkumetreiltä alkaen, Elli Räihä taustoittaa.

– Perehdytykseen panostaminen kertoo työntekijälle, että hän on tervetullut. Hänet halutaan ottaa mukaan tasavertaiseksi työyhteisön jäseneksi, hänen työpanostaan arvostetaan ja pidetään merkityksellisenä, Lapinlahden S-marketin päällikkö Elina Hautamäki jatkaa.

Viime keväänä PeeÄssässä otettiin käyttöön keskitetty alkuperehdytys kaikille uusille työntekijöille.

– Päivän aikana käydään läpi pelisäännöt, henkilöstöedut, hyvinvointiasiat, samoin osuuskaupan perustehtävät ja omistajapohja, joihin aito asiakaskeskeisyytemme perustuu. Kyseessä on hyvin kattava paketti PeeÄssästä työnantajana, jonka myötä jokainen tietää, miten meillä tehdään töitä, ollaan ja eletään toistemme kanssa.

Palautteiden perusteella perehdytyspäivä madaltaa kynnystä työn aloittamiseen. Oman toimipaikan arkeen on helpompi solahtaa mukaan, kun tietää, mihin on tulossa töihin.

Perehdytyspäivä järjestetään joka tiistai verkossa toimivalla viestintä- ja ryhmätyöskentelyalustalla. Kutsu tulee automaattisesti kaikille uusille työntekijöille. Osallistuminen tapahtuu työn aloittamisen ensiaskeleena ja se lasketaan työajaksi.

– Keskitetystä perehdytyksestä on ollut todella paljon hyötyä. Uudet työntekijät saavat yhteisistä asioistamme aiempaa kattavammin tietoa ja ovat sen jälkeen valmiimpia pureutumaan myymäläperehdytyksessä arjen tekemisiimme, arvioi Elina.

Jokaisessa toimipaikassa on vähintään yksi nimetty ja koulutettu vastuuperehdyttäjä, mutta käytännössä perehdyttäminen on koko työryhmän tehtävä.

– Työt aloitetaan kassalta, jossa perehdyttäjä on uuden työntekijän kanssa niin kauan, kuin on tarvis. Jotkut omaksuvat kassan nopeammin ja toiset hitaammin, ja sen mukaan toimitaan. Jos eteen tulee myöhemminkin joku uusi tilanne, aina on apu lähellä. Yleensä kokeneemmat ammattilaisemme neuvovat ja auttavat todella mielellään uusia työkavereitaan, Elina kertoo.

Perehdytyksessä ei rysäytetä kaikkea tietoa kerralla, vaan tekemisten oppiminen ja omaksuminen tapahtuu vaiheittain, kunkin oman oppimisen ehdoilla. Perehdytys voi kestää jopa useita viikkoja.

– Pilkomme opittavia asioita niin, että uusi työntekijä saa keskittyä yhteen hommaan kerrallaan. Koko ajan muistan myös kysellä mitä kuuluu ja miten menee, jonkun mielestä ehkä liiankin usein, Elina hymyilee.

– Ei minun mielestä ainakaan! On ihanaa, kun on helposti lähestyttävä esihenkilö, jolle voi puhua kaikesta. Parempaa päällikköä ei voisi toivoa, viime keväänä Lapinlahden S-marketissa aloittanut Helmiina Taipale kehaisee.

Helmiina kertoo saaneensa myyjän työhönsä kattavan perehdytyksen.

– Huhtikuun lopulla osallistuin keskitetyn perehdytyksen päivään omalta kotisohvalta. Siinä oli kivan rento tunnelma, jokainen esitteli itsensä, sai osallistua keskusteluun ja kysellä kaikkea mahdollista. Tosi paljon tuli tarpeellista tietoa. Kun esimerkiksi kuulin, miten paljon työntekijät saavat henkilökunta-alennusta, mentiin poikaystävän kanssa heti ravintolaan syömään, Helmiina nauraa.

Seuraavaksi vuorossa oli kaksi kassaperehdytyssessiota. Helmiina on nopea oppimaan, joten hän omaksui kassatoiminnot helposti.

– Ensimmäisen varsinainen kassavuoroni meni tosi hyvin, vaikka se osuikin tosi vilkkaaseen vappuaattoon. Silloin ja myöhemminkin on aina tarpeen tullen ollut joku työkaveri rinnalla auttamassa ja neuvomassa. Olen ehdottomasti saanut riittävän perehdytyksen tehtäviin, ja koen hallitsevani kaikkien työvuorojen tehtävät. Olen uskaltautunut ottamaan vuoroja vastaan myös Iisalmen Prismasta ja Siilinjärven S-marketista, ensi keväänä kaupan alalta opiskelupaikkaa hakeva Helmiina kertoo.

 

Kesätyö omassa osuuskaupassa opettaa nuorille arvokkaita työelämätaitoja – ja tarjoaa usein myös väylän pidempiaikaiseen työsuhteeseen. Kesätyö PeeÄssässä poiki Lauri Kortelaiselle ja Roope Kuroselle paitsi työsuhteen jatkumisen, myös paineensietokykyä sekä oppia erilaisten ihmisten kohtaamisesta, ajanhallinnasta ja ryhmässä työskentelystä.

 

Lauri Kortelainen, opiskelee Joroisten lukiossa:

”Olen viime joulusta saakka tehnyt lukio-opintojen ohessa ilta- ja viikonloppuvuoroja Varkauden Prismassa. Kun koulu toukokuussa päättyi, sain reilusti lisää työtunteja. Teinkin kesän ajan täyttä päivää Prisman päivittäistavarapuolella. Juomaosastolla oli myös muita kesätyöntekijöitä, mutta minä olin käytännössä vastuussa siitä, että paikat pysyivät siisteinä ja hyllyt täynnä tavaraa.

Kesän jälkeen olen jatkanut ilta- ja viikonlopputöitä opintojen ohella. Iltavuoroja teen silloin tällöin, ja vähintään joka toinen viikonloppu olen lauantaisin aamuvuorossa hyllyttämässä tuotteita. Vuoden vaihteessa täytän 18, jonka jälkeen pääsen tekemään myös kassavuoroja.

Prismassa työskentelystä olen jo nyt oppinut ainakin organisointikykyä ja ajankäyttöä. Minulla on välillä ollut koulussa vähän ongelmia aikatauluttamisen kanssa, mutta täällä olen oppinut, miten vaaditut tehtävät saa valmiiksi ajallaan.

Prismassa on todella hyvä työporukka. Ihmisten kanssa tulee hyvin toimeen ja asiat hoituvat. Olen saanut paljon uusia kavereita, joiden kanssa olemme viettäneet vapaa-aikaakin yhdessä.

Lukion jälkeen olen suunnitellut lähteväni opiskelemaan insinööriksi. Toinen vaihtoehto on kauppatieteet. Minne tahansa päädynkin, työkokemuksesta Prismassa on varmasti paljon hyötyä.

Lauri Kortelainen

Roope Kuronen, opiskelee Itä-Suomen yliopistossa biolääketiedettä:

Osuuskaupasta kesätöitä hakiessani kerroin olevani kiinnostunut erityisesti ravintola-alasta, sillä minulla oli aiempaa kokemusta kahvilatyöstä Sotkamosta. Pääsinkin toiveeni mukaisesti PeeÄssään kesätöihin, ja päädyin tarjoilijaksi Kuopion Rossoon. Kesän jälkeen olen jatkanut Rossossa sen, minkä koulun ohella jaksan ja kerkeän. On hienoa, että työantaja joustaa ja työvuoroja voi sovitella opintojen ja muiden menojen lomaan oman kalenterin mukaisesti.

Olen viihtynyt Rossossa tosi hyvin. Pääsin työn jujusta kiinni nopeasti hyvän perehdytyksen sekä työkavereiden ja esihenkilöiden tuen ansiosta. Ilmapiiri työryhmässä on hyvin kannustava ja tasavertaisuutta korostava.

PeeÄssä tuntuu turvalliselta ja luotettavalta työnantajalta, joka todella arvostaa työntekijöitään. Asiat hoituvat jouhevasti ja hyvin. Omasta työstä saa kiitosta ja henkilöstöeduista ekstrapalkintoa kiitoksena siitä, että pidetään joukolla hyvää asiakaspalvelua yllä.

Kesän ja syksyn aikana sosiaaliset taitoni ovat kehittyneet hurjasti. Olen oppinut valtavan paljon asiakkaiden kohtaamisesta, erilaisten ihmisten kanssa toimeen tulemisesta sekä ryhmässä työskentelystä. Myös paineensietokykyni on vahvistunut. Työn mukanaan tuomia parhaimpia asioita on ehdottomasti myös se, että olen saanut uusia kavereita.”

 

 

Anni Narsakka muutti Uudesta-Seelannista Kuopioon ja aloitti PeeÄssän henkilöstön työterveyshuollosta vastaavan S-Työterveyden työpsykologina.

Teksti Kristiina Tammitie | Kuvat Pentti Vänskä

­Anni Narsakka on syntynyt Simpeleellä, opiskellut Joensuussa ja asunut monessa paikassa, Suomessa viimeksi Savonlinnassa. Kuopioon muuttolaatikot tulivat kuitenkin viime vuoden lopulla maapallon toiselta puolelta Uuden-Seelannin pääkaupungista Wellingtonissa.

– Opiskeluaikainen haaveeni toteutui, kun sain pitkään kestäneen prosessin jälkeen oikeuden psykologin ammatin harjoittamiseen Uudessa-Seelannissa, jonne muutimme it-alalla työskentelevän mieheni kanssa.

Reilun vuoden jälkeen kypsyi kuitenkin päätös Suomeen palaamisesta.

– Veri veti takaisin Savoon, jossa päädyimme asettumaan hyviä työ- ja asumismahdollisuuksia tarjoavaan Kuopioon. Sattui vieläpä niin sopivasti, että S-Työterveydessä oli päätetty samaan aikaan vahvistaa PeeÄssän henkilöstön mielenhyvinvointipalveluja. Palaset loksahtivat paikoilleen, kun tulin valituksi työpsykologin tehtävään, kertoo Anni, joka toimii lisäksi opettajana avoimessa yliopistossa sekä yrittäjänä alan ammattilaisten verkostossa.

Kriisi toisensa perään

Anni toteaa, että mielenterveyden oireet ovat todellinen haaste suomalaiselle työelämälle, kun kriisi seuraa toistaan. Ilmastokriisi, korona, Ukrainan sota ja kiihtyvä inflaatio ovat peräkkäin ja päällekkäin luoneet epävarmuutta ja turvattomuutta sekä horjuttaneet tulevaisuudenuskoa. Erityisesti nuorten ahdistus ja masennus on lisääntynyt, koska luotto omaan pärjäämiseen kasvaa vasta iän myötä.

Ajan ilmiö näkyy Annin työssä joka päivä.

– Ihmiset jaksavat kuormittavaa tilannetta yleensä hyvin, kun he tietävät, milloin se päättyy. Nyt kuitenkin maailmantilanne on sellainen, ettei helpotuksen maaliviivaa näy, mikä kasvattaa kuormaa, toisilla toki enemmän ja toisilla vähemmän. Kokemus omien voimavarojen riittämisestä tai riittämättömyydestä on monen tekijän summa, hän kuvailee.

Työpaikkakäynnit parasta

PeeÄssässä mielenterveyden haasteista johtuvia poissaoloja on systemaattisten ja pitkäjänteisten toimintamallien ansiosta keskimääräistä vähemmän. Liki parin tuhannen työntekijän yhteisössä on silti työpsykologin oven takana jatkuva jono. Vastaanoton lisäksi Anni tapaa peeässäläisiä työpaikkakäynneillään. Tiimien parissa tehtävä työ onkin erityisen mielenkiintoista, koska silloin hän pääsee vaikuttamaan laajemman joukon hyvinvointiin.

– Ryhmäkokoontumisissa jutellaan työyhteisön kuulumisista, työn vaateista ja pelimerkkien riittävyydestä, arkihuolista ja voimaannuttavista ilon hetkistä. Tärkeitä aiheita ovat myös oman työn hallintaan liittyvät asiat, samoin työstä irrottautumisen keinot. Kun ihmisillä on vilpitön halu tehdä työnsä mahdollisimman hyvin, työn unohtaminen ja palautuminen ei aina tahdo onnistua.

PeeÄssän esihenkilöitä Anni auttaa kaikissa työyhteisön johtamiseen liittyvissä asioissa. Työryhmät muuttuvat yhä monimuotoisemmiksi ja yksilöllisten tarpeiden huomiointi esimerkiksi työvuorojen suunnittelussa korostuu, mikä luo paineita päälliköille.

– Toivon voivani tarjota mahdollisimman konkreettisia arjen työkaluja kaikille kohtaamilleni peeässäläisille. On hyvin innostavaa kokea se hetki, jolloin ihminen oivaltaa jotain itselleen tärkeää ja hänen silmiinsä syttyy valo, Anni hymyilee.

Ammattilaisten kanssa on ilo työskennellä

Puolen vuoden kokemuksella Anni toteaa, että PeeÄssällä on vilpitön halu huolehtia henkilökuntansa jaksamisesta kokonaisvaltaisesti. Mielen hyvinvoinnistakin puhutaan avoimesti, keskeisenä osana työterveyttä. Työterveystiimi ja PeeÄssän HR-asiantuntijat tekevät tiivistä yhteistyötä, käyttäen, muokaten ja kehittäen jatkuvasti erilaisia malleja työntekijöiden fyysinen ja psyykkinen jaksaminen tukemiseksi.

– S-Työterveydessä on todella ammattitaitoinen asiantuntijatiimi, jossa on ilo työskennellä, Anni Narsakka kiittelee.

Anni Narsakka työskentelee S-Työterveydessä työpsykologina. Hänen asiakkaitaan ovat PeeÄssän sekä osuuskaupparyhmän logistiikkayhtiön Inexin Kuopion terminaalin työntekijät.

 

Miten sinä voit auttaa työkaveria, jonka mieli kaipaa huolenpitoa?

Työpsykologi Anni Narsakan vinkit:

  1. Kysy mitä kuuluu. Usein mieltä askarruttavista aiheista puhuminen kirkastaa ajatuksia ja asettaa ne parempaan järjestykseen.
  2. Kuuntele. Ole läsnä ja keskity siihen, mitä työkaverisi vastaa. Jokainen meistä haluaa tulla ymmärretyksi ja kuulluksi.
  3. Vahvista toivoa. Rohkaisemalla ja kannustamalla annat toivoa paremmasta. Älä vähättele työkaverin ongelmia, sillä ikinä ei voi tietää, minkälaisessa elämäntilanteessa hän on tai minkälaista kuormaa hänellä on matkassaan.

– Työ on mielenkiintoista ja vaihtelevaa. Parasta ovat työpaikkakäynnit, joiden merkeissä pääsen auttamaan yksilön sijasta koko työryhmää.

 

Työkykyjohtamista ja työhyvinvointia kehitetään PeeÄssässä systemaattisesti.

– Työkyvystä huolehtiminen on asia, jonka pitää näkyä kautta linjan kaikessa tekemisessä. Siihen pitää sitoutua niin työnantajan kuin työntekijänkin. Tärkeintä on sujuva arki, kiteyttävät PeeÄssän HR-asiantuntija Tiina Keinänen ja S-Työterveyden työterveyshoitaja Jaana Taskinen.

 

Tiina Keinänen ja Jaana Taskinen ovat työkykyasiantuntijoita, joiden paneutuminen asiaan on syvällistä ja innostavaa. Henkilöstön työkyvyn ylläpitämistä ja kehittämistä koskevassa keskustelussa Tiina aloittaa ja Jaana jatkaa, tai toisin päin. Jutustelun myötä käy selväksi, että PeeÄssässä tahtotila on selkeä ja tekemiset aitoja asioita. Peeässäläisille työterveyspalvelut tarjoavan S-Työterveyden kanssa yhteistyö on sujuvaa ja saumatonta.

– Olemme lähes päivittäin tekemisissä keskenämme. Työterveydellä on hyvin keskeinen rooli henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämisessä, Tiina kuvailee.

 

Työkykyjohtaminen vähentää riskejä

Hyvä työkyky on yrityksen ja yksilön, mutta myös laajemmin koko yhteiskunnan etu. Työntekijöiden työurien tukemisen vaikutus henkilöstö- ja asiakastyytyväisyyteen ja edelleen liiketoimintaan on kiistaton.

– Työkykyjohtamisen keinoin kehitämme peeässäläisten työkykyä sekä vähennämme työkykyriskejä ja sairauspoissaoloja. Työkykyjohtaminen edellyttää yhteistä tahtotilaa, strategisia valintoja, selkeitä tavoitteita, aitoja tekemisiä ja toimivaa yhteistyötä moneen suuntaan, Tiina toteaa.

– On kyse sekä yksilön että työryhmien työkykyriskeistä ja niiden varhaisesta tunnistamisesta. PeeÄssässä ymmärretään, että mitä järjestelmällisemmin mahdollisiin riskeihin ja poikkeustilanteisiin varaudutaan ja puututaan, sitä parempia tuloksia saadaan, Jaana jatkaa.

 

Työkykyä ei voi ulkoistaa

Käytännön tekemisistä hyvä esimerkki löytyy esihenkilöiden valmennusohjelmasta.

– Olemme vetäneet kaikille PeeÄssän esihenkilöille terveellinen, turvallinen ja tuottava työura -koulutuksen. Esihenkilöt ovat lähijohtajina avainasemassa omien työryhmiensä ja tiimiläistensä mahdollisten riskitekijöiden tunnistamisessa, onpa kyse vuorovaikutuskatkoista, palautumisen ongelmista tai tuki- ja liikuntaelinvaivoista. Valmennuksessa on korostettu myös sitä, että esihenkilöiden on pidettävä omasta työkyvystään huolta, jotta heillä riittää paukkuja muiden työkyvyn johtamiseen.

Esihenkilö sen enempää kuin työntekijään ei voi ulkoistaa oman työkykynsä vaalimista henkilöstötoiminnoille tai työterveydelle. Jokainen on kuitenkin aina itse vastuussa omasta hyvinvoinnistaan.

– Mutta tukea ja apua voimme tarjota elämänhallinnan perusasioista lähtien. Yhä enemmän käymme työntekijöiden kanssa keskusteluja esimerkiksi siitä, että joskus elämässä tulee eteen pettymyksiä. Myös nukkumisen, liikunnan ja ravitsemuksen merkitys jaksamiselle vaatii entistä useammin kertausta.

 

Selkeitä toimintamalleja

Työkykyjohtamisessa ei ole kyse sairauksista, vaan välittämisestä ja arjen sujuvuudesta, jota Tiina kuvailee parhaaksi työkyvyn ylläpitäjäksi.

– Jos tulee henkistä tai fyysistä alenemaa työkyvyssä, käytössämme on paljon työkaluja ja toimintamalleja tilanteen oikaisemiseksi. Esimerkiksi varhaisen tuen mallilla, työn väliaikaisella muokkaamisella, työtehtävien uudelleenjärjestelyillä, urapolkujen monipuolistamisella ja muilla räätälöidyillä ratkaisuilla olemme saaneet hyviä tuloksia aikaiseksi.

Matalan kynnyksen työkykyneuvottelulla voidaan parhaassa tapauksessa jopa ehkäistä sairauspoissaolo kokonaan. Joskus riittää keskustelu työntekijän ja esimiehen kesken, ja toisinaan apuun tarvitaan myös Jaanaa ja/tai Tiinaa. Tarvittaessa järjestetään työterveyslääkäri- työpsykologi- tai työfysioterapeuttivetoisia neuvotteluja.

PeeÄssän henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimisesta on tullut vuosi vuodelta systemaattisempaa ja suunnitelmallisempaa. Matkantekoon panostetaan tositoimin, vaikka päätepysäkille ei päästä koskaan.

– Myös henkilöstön kiinnostus omaa työhyvinvointia kohtaan on kasvanut. Eivätkä työkyvyn aleneminen tai mielenterveyden haasteet ole enää samalla tavalla tabuja kuin takavuosina. Niistä puhutaan avoimemmin, mikä on yksinomaan hyvä asia ja helpottaa ongelmiin puuttumista. On tärkeää päästä kiinni työkykyä haittaavan asian juurisyihin.

 

Työhyvinvointi on vetovoimatekijä

Peeässäläisten työkyky on Jaanan ja Tiinan arvion mukaan hyvällä tasolla, vaikka viimeiset kaksi koronavuotta ovat olleet ennenkokemattoman raskaita.

– Korona on ymmärrettävästi vaikuttanut jaksamiseen ja stressitasoon niin työ- kuin yksityiselämässä. Moniin muihin yrityksiin verrattuna meillä on silti ollut henkilökunnalla poikkeuksellisen hyvä tilanne, koska ihmisten turvallisuudesta on pidetty huolta, lomautukset on vältetty kokonaan eikä irtisanomisia ole tarvinnut kenenkään pelätä.

­Ihmisten hyvinvointia korostava inhimillisyys on menestystekijä tulevaisuuden työmarkkinoilla, ja siinä PeeÄssä on vahvoilla. Työhyvinvointi on osuuskaupan vetovoimatekijä, kun työvoiman saatavuus haastaa palvelualoja.

 

Lue juttu meidän konkareista!

 

—————————————————————————————————————————————-

PeeÄssän työkykylinjauksia:

Osuuskauppa PeeÄssä ja Savon ammattiopisto (Sakky) tekevät vahvaa yhteistyötä alueen ammatillisen osaamisen kehittämiseksi. Poikkeusoloista huolimatta ammatillisia harjoitteluita on tehty ennätyksellisen paljon. PeeÄssä on tarjonnut viimeisen vuoden aikana (kesäkuu 2020-kesäkuu 2021) lähes 400 koulutus- ja oppisopimusjaksoa pelkästään Savon ammattiopiston opiskelijoille. Oppisopimusten osuus on kasvanut 20% edellisestä vuodesta.

Tiivistä yhteistyötä Sakkyn kanssa on tehty jo vuosia. Tarjolla on paljon harjoittelupaikkoja monille aloille. Koulutamme yhteistyössä niin kaupan, ravintolan, kauneudenhoidon kuin puutarha-alankin ammattilaisia. Myös PeeÄssän oma henkilöstö on voinut kehittää osaamistaan oppisopimuksella. Tarjolla on myös koulutusta päällikkötasolle.

 

 

 

Lisätietoja:

Osuuskauppa PeeÄssä, henkilöstöjohtaja Suvi Honkanen, suvi.honkanen@sok.fi, p. 050 342 1816

Savon Ammattiopisto, yhteyspäällikkö Maija Savolainen, maija.savolainen@sakky.fi , 044 785 3545