PeeÄssän matkailu- ja ravintolakaupan sekä ABC-toimialan uusi johtaja Aleksi Vuorinne on tehnyt pitkän kierroksen jälkeen paluun kotikaupunkiinsa Kuopioon. Hänellä on elämässään kaksi suurta rakkautta, perhe ja työ.

Aleksi Vuorinne istuu kiireettömän oloisena Original Sokos Hotel Puijonsarven kokoustila Renkussa. Hän puhuu rauhallisesti ja harkitsevasti, vaikka PeeÄssän uudella toimialajohtajalla on tällä hetkellä poikkeuksellisen paljon keskeneräisiä asioita käsissään. Työtä ja tekemistä on paljon, mutta kun suunta on selvä, pelimerkit hyvät ja perusasiat kunnossa, voi tulevaisuuteen katsoa luottavaisin mielin.

– PeeÄssä on hieno osuuskauppa, jonka Parhaan Elämän Edelläkävijä Savossa -visio tuntuu timanttiselta ja viime syksynä lanseeratut uudet arvot Tunteella, Ylpeästi, Toimeliaasti ja Yhdessä ovat aitoja ja kolahtavat kohdallani. Täällä on kehittämisen intoa, eteenpäin menemisen fiilistä ja todella vahvaa osaamista kaikilla eri tasoilla. On hienoa saada tehdä töitä ammattitaitoisten ja työlleen omistautuneiden ihmisten kanssa, Aleksi toteaa.

Hän sanoo hypänneensä liikkuvan junan kyytiin sielua ja sydäntä myöten.

– Matkailu- ja ravitsemiskauppa on ala, jota rakastan, ja Pohjois-Savossa on matkailun kehittämiseen erityisesti Tahkon ansiosta valtavasti mahdollisuuksia, Aleksi kuvailee.

Uusi pesti tarjoaa hänelle myös mahdollisuuden oman osaamisen kehittämiseen ja uuden oppimiseen.

– En ole aiemmin päässyt johtamaan ABC-liiketoimintoja. Vastuulleni kuuluu nyt toimialajohtajana hotellien ja ravintoloiden lisäksi liikennemyymäläkauppa, liikenne-energiat eli polttonestekauppa ja ABC Lataus -palvelut sekä autopesupalvelut. Se on todella mielenkiintoista ja innostavaa.

Tärkeintä ovat aina ihmiset

Ensimmäiset viikot PeeÄssässä Aleksi on käyttänyt toimipaikkoihin ja ihmisiin tutustumiseen. Hän on halunnut mahdollisimman nopeasti oppia tuntemaan väkensä ja kuulla henkilöstön mietteet siitä, missä hotelleissa, ravintoloissa ja ABC-lipun alla mennään.

– Työssäni tärkeintä ovat aina ihmiset. Ilman osaavaa ja työssään viihtyvää henkilökuntaa ei tällä alalla voi pärjätä. Olen kuitenkin vaativa, yhtä lailla muille kuin itsellenikin. Asetan riman korkealle, ja annan kaikkeni auttaakseni omaa porukkaani onnistumaan. Ponnistelen yhdessä muiden kanssa ja kannan vastuun.

PeeÄssän hotelli- ja ravintolakaupan toimiala on ollut pitkään hyvässä iskussa, mutta tilanne on kääntynyt päälaelleen muutamassa vuodessa koronapandemian, yleisen taloudellisen tilanteen ja asiakkaiden kulutusmuutosten yhteisvaikutuksena. Tuloskehitys on nyt pikimmiten saatava nousu-uralle, ja tarvetta on myös toimintamallien ja -tapojen uudistamiselle. Tästä syystä parhaillaan on käynnissä koko toimialaa koskevat muutosneuvottelut.

– Tilanne on poikkeuksellinen, mutta tästä selvitään, nyt on vain heikompi jakso menossa. Takavuosien tapaiselle taloudelliselle menestykselle ovat kaikki edellytykset olemassa, mutta se vaatii tehokkuuden parantamista, rohkeaa uudistumista ja tekemisten suoraviivaistamista. Perusasiat ovat kunnossa, meillä on osaavia ihmisiä ja kaiken kaikkiaan hyvin ammattitaitoinen henkilökunta, joka haluaa tehdä työnsä hyvin ja menestyä, edellisessä työpaikassaan Etelä-Karjalan Osuuskaupassa matkailu- ja ravitsemiskaupan huippuvireeseen nostanut uusi toimialajohtaja linjaa.

 

15 vuotta S-ryhmässä

Helposti lähestyttävä, kuunteleva, kohtelias ja ystävällinen Aleksi on syntynyt Etelä-Savossa Ristiinassa, josta perhe muutti Kuopioon hänen ollessaan kolmevuotias.

– Olen aina pitänyt Kuopiota kotikaupunkinani. Koen palanneeni juurilleni.

Ennen Kuopioon siirtymistään Aleksi on tehnyt töitä S-ryhmässä 15 vuotta matkailu- ja ravintolakaupan parissa, vastuullisissa päällikkö- ja johtajatehtävissä pääkaupunkiseudulla, Joensuussa ja Lappeenrannassa.

– Vastuullani on nyt kuitenkin suurempi kokonaisuus kuin koskaan aiemmin.

Aleksi on aina ollut hyvin vahvasti työorientoitunut, mutta elämänsä keskipisteeseen hän nostaa itseoikeutetusti 9-vuotiaan poikansa Väinön ja puolisonsa Jonnan.

– Olen asunut näin alkuun viikot Kuopiossa ja viikonloput Lappeenrannassa, mutta perheen yhdistämiselle on uskottava suunnitelma. Väinö muuttaa kesään mennessä Kuopioon ja Jonna siinä vaiheessa, kun on sopiva hetki irtautua Liiga-SaiPasta. Koti etsitään sitten, kun asumme taas kaikki samassa osoitteessa.

Mestari-DJ 30 vuoden takaa

Vapaa-aikaan kuuluu kaikenlaista touhuilua perheen kesken. Kesäaikaan koko perhe viettää aikaa purjehtimalla, yleensä Saimaalla, mutta jatkossa varmasti aiempaa enemmän myös Kallavedellä ja muilla Pohjois-Savon isoilla järvillä. Aleksi omistaa veneen puoliksi Kuopiossa asuvan isänsä kanssa.

Aleksi tunnustaa, että lähestyvän ikämerkkipaalun merkeissä on viidenkympin villitys iskenyt.

– Vuonna 1993 voitin DJ-kisoissa Suomen mestaruuden. Nyt levyjen soittaminen on alkanut poltella uudestaan. Ensin soittelin kotona autotallissa kasaria ja ysäriä, ja siitä rohkaistuneena kävin viime vuonna keikoilla useammissa Etelä-Karjalan Osuuskaupan ravintoloissa. Saa nähdä, jatkuuko DJ-ura PeeÄssässä, Aleksi Vuorinne hymyilee.

Myyntipäällikkö Miia Karjalainen on johtanut reilun kymmenen vuoden ajan Suomen suurimpiin kuuluvan Prisman ruokaosastoa Kuopiossa.

– Työssäni parasta ikinä ovat ihmiset, Miia kiteyttää.

Miia Karjalainen nauttii kaupan tekemisestä, tuloksia tuottavasta arjesta, hyvistä myyntiluvuista ja palvelujen jatkuvasta kehittämisestä. Mutta erityinen palo Miian silmiin syttyy silloin, kun puhe kääntyy hänen oman työryhmänsä ihmisiin, yhteisiin onnistumisiin ja sydämellään työtään tekeviin tiimiläisiin.

– Meillä on ihan huippuporukka, jossa vallitsee sellainen yhteishenki, joka näkyy ja tuntuu. Porukassa on voimaa, eikä kukaan sooloile. Me teemme työtä aidosti yhdessä, ja sen ansiosta pääsemme tavoitteisiin. Myös omista, toisten ja koko porukan onnistumisista iloitaan yhdessä. Ja kun ollaan eri mieltä tai kohdataan vaikeuksia, asioista keskustellaan avoimesti ja rakentavassa hengessä, Miia kuvailee.

– Jokainen saa olla oma itsensä ja tietää, että meillä pidetään kaikista huolta. Siitä syntyy turvallisuuden tunnetta, jota ilman työtä kohtaan on vaikea tuntea intoa ja iloa.

Miia haluaa pitää huolta siitä, että Prisman päivittäistavaraosaston lähes sadan  henkilön työryhmässä jokainen tietää tekevänsä tärkeää ja merkityksellistä työtä.

– Meidän yksi ehdoton valttikorttimme on hyvin kirjava työryhmä. On nuorempaa ja iäkkäämpää, monia eri kansallisuuksia ja valtavasti erilaisia taitoja. Yksi on hyvä asiakaspalvelussa, toinen on nopea hyllyttämisessä, kolmas on taitava somessa ja neljäs hallitsee hienosti vuorovaikutustilanteet. Siitä syntyy ihan valtava potentiaali, kun näiden ihmisten annetaan käyttää ja kehittää taitojaan.

 

Tärkeä rooli kasvattajana ja kiinnostuksen herättäjänä

Nykypäivänä kaupan myyjiltä vaaditaan paljon erilaista osaamista, jota PeeÄssässä vahvistetaan erilaisilla ammatti- ja erikoisammattitutkinnoilla sekä muilla koulutuksilla.

– Tunnen joka kerta haikeuden rinnalla vilpitöntä ylpeyttä, kun joku työryhmäni jäsen siirtyy urallaan eteenpäin. Kuopion Prisma on paitsi PeeÄssässä, koko S-ryhmässä eräänlainen kasvattajaseura, josta lähtee ihmisiä oman osuuskauppamme muihin toimipaikkoihin ja eri puolille Suomea apulaispäälliköiksi, päälliköiksi tai erilaisiin asiantuntijatehtäviin.

Miia tietää, että hänen osastollaan on iso vaikutus myös siihen, mitä mieltä paikalliset nuoret ovat kaupasta työpaikkana.

– Meillä on joka vuosi satoja nuoria kesä- ja sesonkitöissä, tekemässä erilaisia kouluun liittyviä harjoittelujaksoja ja tutustumassa työelämään eri reittien kautta. Monelle Prisma on elämän ensimmäinen työpaikka, jolla on usein suuri vaikutus siihen, minkälainen mielikuva alasta muodostuu. Uskallan väittää, että aika iso joukko pohjoissavolaisista kaupan alaa opiskelemaan päätyneistä nuorista on ollut jossain vaiheessa meillä hommissa. Usein kuulee nuorten sanovan innoissaan, että onpa täällä mahtava tekemisen meininki.

 

Uskallusta olla minä

Miia johtaa yhtä PeeÄssän suurimmista työryhmistä. Statuksella tai asemalla ei kuitenkaan ole hänelle merkitystä.

– En ole koskaan ollut minä, minä, minä -ihminen, havitellut jotain tiettyjä saappaita tai kokenut paineita etenemisestä.

Miia on tehnyt töitä vuodesta 1996 lähtien PeeÄssässä, pois lukien alkuaikojen parin vuoden rupeama Irlannissa. Työntekijä- ja esihenkilökokemusta on kertynyt sekä käyttö- että päivittäistavarakaupasta, Prismojen lisäksi S-marketeista ja Salesta. Puutarhurin ja floristin koulutuksen päälle Miia on suorittanut muun muassa esihenkilövalmennuksia ja johtamisen erikoisammattitutkinnon. Peruspositiivinen ja utelias elämänasenne on pitänyt pilkkeen Miian silmäkulmassa ja hymyn herkässä.

– Osuuskauppa ja ihmisten keskellä työskentely on minun juttuni. Olen tehnyt työtä omalla persoonallani, ja se on vienyt eteenpäin. Uskallan sanoa rohkeasti mielipiteeni, ottaa vastuuta, työntää kädet saveen ja astua avoimin mielin kohti uutta, vaikka en tiedä, mitä on edessä. Uskallan olla minä, Miia hymyilee.

Miia Karjalainen on työskennellyt Kuopion Prisman päivittäistavaraosaston myyntipäällikkönä vuodesta 2013 lähtien.
– Olen avoin uusille asioille ja innostun edelleen joka päivä ihmisistä ja heidän onnistumisistaan.

Osuuskauppa PeeÄssän uudeksi toimialajohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi on valittu Aleksi Vuorinne. Aleksi siirtyy PeeÄssälle Etelä-Karjalan Osuuskaupasta, jossa hän toimii tällä hetkellä majoitus- ja ravitsemiskaupan toimialajohtajana.

Aleksilla on pitkä ravintola-alan kokemus. Aleksi aloitti uransa kaupparyhmässä vuonna 2008 Sokotelilla ja on sen jälkeen toiminut osuuskaupoissa eri tehtävissä. Hän aloittaa PeeÄssällä viimeistään maaliskuussa 2024.

Ravintola-alan pitkän linjan ammattilainen Kirsi Rautio lopetti kolme yritystään, muutti Pohjois-Pohjanmaalta Iisalmeen ja pestautui ensimmäistä kertaa elämässään osuuskauppaan töihin. Hän on tyytyväinen tekemiinsä valintoihin.

 

– Aloitin PeeÄssässä Iisalmen Prisman yhteydessä toimivien Presson ja Buffan ravintolapäällikkönä puolitoista vuotta sitten maaliskuussa. Minulla ei ollut aiempaa kokemusta osuuskaupasta työantajana, joten oppimista on ollut valtavan paljon, muun muassa lukuisissa itselleni täysin uusissa tietojärjestelmissä sekä PeeÄssän ja S-ryhmän toimintatavoissa. Samalla olen ajanut itseäni sisään työyhteisööni sekä laajaan peeässäläisten joukkoon, ja tutustunut siinä sivussa uuteen kotikaupunkiini Iisalmeen, Kirsi Rautio kuvailee.

 

Korona koitui siunaukseksi

Kirsillä on liki parinkymmenen vuoden työkokemus ravintola-alalta, useista eri tehtävistä. Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa 11 vuotta Fazer Amicalla ravintolapäällikkönä, 14 vuotta alalla yrittäjänä sekä ennen peeässäläiseksi ryhtymistään reilun vuoden päivät Spa Hotel Runnilla keittiöpäällikkönä. Kirsi on suorittanut takavuosina esimiehen ja yrittäjän erikoisammattitutkinnot ja päivittänyt osaamistaan äskettäin valmistuneella ravitsemus- ja palvelualan esihenkilötyön erikoisammattitutkinnolla.

– Yrittäjävuosina pyöritin Nivalassa ja Haapajärvellä yhtä aikaa jopa kolmea eri yritystä, jotka tarjosivat henkilöstöravintola-, juhlapalvelu-, hotelli- ja yöravintolapalveluja. Se oli antoisaa, mutta myös rankkaa. Olen vasta jälkikäteen tajunnut, miten väsynyt olin.

Kirsi myöntää, että korona koitui hänen kohdallaan siunaukseksi.

– Kaksi yritystä oli aiempina vuosina jo myyty, ja kolmannen osalta laitettiin pillit pussiin pandemian vuoksi, onnekseni velattomana ja rauhallisin mielin.

 

Suositteluhalukkuuden kärkijoukossa

Uuteen elämäntilanteeseensa ja tekemiinsä valintoihin Kirsi on tyytyväinen. Muutto Pohjois-Pohjanmaalta Iisalmeen, samoin pestautuminen PeeÄssään, on tuntunut hyvältä. Erityiskiitoksen saa Kirsin lähin esihenkilö, ryhmäpäällikkö Johanna Kämäräinen, jota Kirsi kuvailee parhaaksi esimiehekseen ikinä. Toinen kiitos kotiutumisesta menee omalle tiimille, jossa töitä tehdään PeeÄssän arvojen mukaisesti tunteella, ylpeästi, toimeliaasti ja yhdessä.

– Meillä on aivan ihana työyhteisö, jossa kaikki arvostavat ja auttavat toisiaan. Ei ole mikään ihme, että Iisalmessa oli viime vuonna koko ketjun suositelluin Presso. Tällä hetkellä Pressomme on kolmantena ja Buffamme puolestaan asiakkaiden suositteluhalukkuudessa ykkösenä, Kirsi kuvailee.

– Kokonaisuus ratkaisee. Meillä on tuotteiden laatu kunnossa ja asiakkaat kohdataan savolaisen lupsakkaasti, hän jatkaa.

 

Helppo hengittää

Itseään Kirsi luonnehtii ihmisläheiseksi ja helposti lähestyttäväksi, tasapuolisuutta korostavaksi ja työryhmäläisiään kuuntelevaksi esihenkilöksi.

– Olen luova ihminen, joka viihtyy parhaiten toimiston sijasta ihmisten parissa keittiössä tai asiakaspalvelussa.

Koskaan ei voi tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta tällä hetkellä Kirsistä tuntuu siltä, että iisalmelaisuus ja peeässäläisyys ovat tulleet hänen elämäänsä jäädäkseen. Kaupunki ja työpaikka tuntuvat molemmat kodeilta.

– Työssä on helppo hengittää, kun kaikki on siistiä, selkeää, rehellistä, suoraviivaista ja ihmistä kunnioittavaa, juuri sellaista, mitä itse arvostan. PeeÄssässä asiat tehdään aina oikein ja kaikilla on yhteinen päämäärä, jota kohti mennään yhdessä, Kirsi kiittelee

– Tuotteiden tuoreus ja laatu sekä aidot asiakaskohtaamiset, Kirsi Rautio kiteyttää Iisalmen Prisman yhteydessä toimivien Presson ja Buffan suosion salaisuuden.

Iisalmen Emotionin myymäläpäällikön Teija Tolosen työssä yhdistyvät hänen kaksi intohimoaan: energiaa antavat kohtaamiset asiakkaiden ja työkavereiden kanssa sekä toinen toistaan houkuttelevammat kosmetiikkatuotteet.

 

Iisalmen Emotionissa on kevään ja kesän mittaan käyty paitsi ostoksilla, myös ottamassa selvää, mikä uusi myymäläpäällikkö Teija Tolonen on naisiaan. Äskettäin esimerkiksi eräs asiakas aloitti keskustelun toteamalla Teijalle, että sinusta puhutaan kylillä. Kun Teija hieman kalpeaksi valahtaneena kyseli, mitä siellä haastellaan, asiakas kertoi vuolain sanoin kuulleensa, että nyt on saatu kaupunkilaisten omaan kauneuskeitaaseen sellainen täti töihin, että toivottavasti ei ole käypäläinen, vaan ihan jäädäkseen tullut.

 

Ei voisi enempää toivoa

On Teija tullut Emotioniin jäädäkseen, ainakin muutamaksi vuodeksi, ja miksei pidempäänkin. Sen verran mukavaksi uusi työpaikka on osoittautunut.

– Ensimmäiset kuukaudet Empussa ovat olleet aivan huikeita. Iisalmessa on tavattoman ihania asiakkaita, jotka ovat todella vastaanottavaisia sekä uudelle myymäläpäällikölle että uusille ideoille ja vinkeille. Lisäksi olen saanut johdettavakseni upean, yhteen hitsautuneen tiimin, jossa naurua, iloa ja hymyä riittää. Tuore päällikkö ei voisi enempää toivoa, Teija kiittelee.

– Olen etuoikeutetussa asemassa, kun saan tehdä rakastamaani työtä, jossa minua innostavat sekä ympärilläni olevat ihmiset että itse tuotteet. Kieltämättä suhtaudun työhöni suurella intohimolla. Lähtökohtana on, että jokaisen asiakaskohtaamiseen pitää olla mielihyvää tuottava, hyvää oloa vahvistava ja energiaa antava, hän jatkaa.

 

Sokoksella 12 vuotta

Varpaisjärvellä asuva, hyväntuulinen ja hymyileväinen Teija on ollut PeeÄssässä töissä toistakymmentä vuotta.

– Työurani kauneuden ja hyvinvoinnin parissa alkoi kosmetologiksi valmistumiseni jälkeen vuonna 2005. Olin töissä kosmetiikkamyyjänä kilpailevassa yrityksessä, kunnes eräässä koulutuksessa Sokoksen kosmetiikkaosaston silloinen myyntipäällikkö otti minua hihasta kiinni ja pyysi poikkeamaan juttusillaan. Menin käymään ja pian olinkin jo siirtynyt PeeÄssään töihin isomman työryhmän, laajemman tuotevalikoiman, hyvämaineisen myymälän ja verrattomien henkilöstöetujen houkuttelemana, Teija muistelee.

Pian aloittamisensa jälkeen hänet nimitettiin myyntiryhmävastaavaksi. Tehtävänimike muutettiin sittemmin myynnin ohjaajaksi, joka kuvasi paremmin asiakaskeskeistä tehtäväkuvaa.

­– Maaliskuussa 2018 minut valittiin Sokoksen kosmetiikkaosaston apulaismyyntipäälliköksi, josta siirryin viime maaliskuussa vetämään Iisalmen Emotionia. Läheisten ja rakkaiden työkavereiden jättäminen tuntui tietysti haikealta ja vaikealtakin, mutta toisaalta olin kuitenkin valmis kohtaamaan uudet haasteet, ottamaan lisää vastuuta, oppimaan uutta ja tutustumaan uusiin ihmisiin. On hienoa, että PeeÄssä antaa mahdollisuuksia tällaiseen itsensä kehittämiseen.

 

Teija kuvailee työantajaansa luotettavaksi, turvalliseksi ja työntekijöitä arvostavaksi.

– Olen todella tyytyväinen PeeÄssään työnantajana, enkä usko lähteväni muualle töihin tulevaisuudessakaan. Olen kuitenkin avoin uusille asioille ja toivoisin, että voisin jossain vaiheessa tehdä työtä myyntityön ja asiakaspalvelun parissa valmentajan ja koutsaajan roolissa, hän haaveilee.

Original Sokos Hotel Puijonsarven keittiöpäällikkönä puoli vuotta työskennellyt Toni Karjalainen sanoo saaneensa uudesta työpaikastaan enemmän kuin uskalsi toivoa tai kuvitella.

– Mitä paremmin työpaikkaani tutustun, sitä enemmän siihen ihastun, Toni hymyilee.

Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Pentti Vänskä

 

Kuluneet kuukauden Original Sokos Hotel Puijonsarven katon alla ovat olleet Toni Karjalaiselle työntäyteistä, mutta samalla tavattoman mielenkiintoista ja inspiroivaa aikaa.

– Olen vilpittömän ylpeä siitä, että saan työskennellä tässä talossa ja osana Puijonsarven tarinaa. Koko ajan on vahvistunut tunne siitä, että olen löytänyt paikan, joka paitsi ihastuttaa ja innostaa, myös kiinnittää minut hyvin tiiviisti Puijonsarveen. Tunnen oloni päivä päivältä enemmän puikkarilaiseksi, Toni kuvailee.

Hotelli itsessään, mutta ennen kaikkea uudet työkaverit ovat tehneet häneen suuren vaikutuksen.

­– On ollut riemastuttavaa nähdä ja kokea, miten ammattitaitoisia, työlleen omistautuneita ja mukavia ihmisiä hotellissamme on töissä. Monilla on takanaan pitkiä työuria, mikä kertoo työpaikasta hyvin paljon.

Toni myöntää, että ensimmäiset kuukaudet osuuskaupan leivissä olivat aika ajoin jopa hieman kaaottista aikaa ihmiselle, jolla ei aiemmin ollut minkäänlaista kokemusta S-ryhmästä työpaikkana.

– Uudet ihmiset, yrityskulttuuri, suuri organisaatio, osuustoimintayrityksen mukanaan tuomat omaleimaisuudet, verkostot, käytännöt, järjestelmät – kaikki oli ihan uutta ja tuli syliin kerralla. Ainoa vanha tuttu oli sähköpostiohjelma. Mutta siitäkin selvittiin, ja nyt asiat ovat jo vähintäänkin kohtalaisen hyvin jäsentyneet ja otettu haltuun, Toni nauraa.

 

Edustuskokki, keittiömestari, kauppias, yrittäjä…

Chaîne de Rôtisseurs -järjestön ammattilaisjäsenen Chef Rôtisseur -arvonimeä ja käätyjä jo 15 vuotta kantanut Toni Karjalainen on tehnyt koko ikänsä töitä ruoan parissa. Hänellä on kokemusta niin ravintola- kuin kaupan alalta, työntekijänä, esihenkilönä ja yrittäjänä.

Puijonsarveen Tonin tie on kulkenut monen mutkan ja paikkakunnan kautta. Hän on opiskellut kokiksi Kuopion Savoniassa ja keittiömestariksi Perhon liiketalousopistossa Helsingissä.

– Tein pitkän uran Fazerin pääkonttorilla edustuskokkina ja keittiömestarina, siirryin vastaavaan tehtävään Siemensille ja lähdin sitten K-kauppias-uralle, joka vei pääkaupunkiseudulta Etelä-Karjalaan. Useamman kaupan ja liikennemyymäläalalla kuluneen vuoden jälkeen palasimme perheen kanssa kotikonnuille Kuopioon ja perustin kaksi ravintolaa. Erittäin lupaavan alun jälkeen tulikin sitten koronapandemia, johon liittyvät ravintolasulut kävivät kalliiksi tuoreelle yrittäjälle.

 

Paras paikka on keittiö

Tummasävyiset ajat ovat nyt taakse jäänyttä elämää. Katse on peruutuspeilin sijasta tiiviisti tulevassa.

– Kaikesta selviää ja kaikki järjestyy. Toiveissa oli löytää työpaikka, joka toimeentulon takaamisen ohella tuntuu omalta ja tarjoaa riittävästi haastetta. Nyt voin sanoa, että toive toteutui, sillä olen saanut todella hyvän työpaikan. Hotellimaailma on aina kiehtonut minua, ja näin isossa kompleksissa keittiöpäälliköllä on vastuuta paljon. Oman lisäarvonsa tuo sekin, että kyseessä on ikoninen, laajasti tunnettu ja pitkän historian omaava hotelli, Toni kuvailee.

Hän mainitsee Puijonsarvessa lempipaikakseen – yllätys, yllätys – keittiön.

– Ehdottomasti keittiö, jossa paras hetki on se, kun serviisi on alkamassa. Siinä hetkessä on joka kerta jotain sykähdyttävää.

Toni tunnustaa, että hänellä on sisäinen palo kehittämiseen ja kehittymiseen. Toisaalta kokemus on tuonut mukanaan myös malttia selvittää, kykyä nähdä ja ymmärrystä antaa aikaa.

– Omaa käden jälkeäni on nähtävissä jo muun muassa Ehtan pian käyttöön otettavalla uudella listalla sekä syksyllä talon 150-vuotisjuhlamenussa, mutta taival on vasta alkuvaiheessa. Haluan nähdä talossa koko vuoden kierron ennen mitään suuria linjauksia.

Tonin puhuessa käy selväksi, että tekeepä mitä hyvänsä, hän heittäytyy työhönsä aina täysillä.

– Laitan itseni likoon ja annan itsestäni 110 prosenttia. Nyt minulla on vakaa aikomus luoda pitkä ura PeeÄssällä, koko ikänsä karatea harrastanut Toni kaavailee.

Parhaat raaka-aineet ja niiden saatavuusajat muodostavat sesonkeihin tietynlaisen kierron. – Kyse on ensiluokkaisten raaka-aineiden tunnistamisesta ja oikeanlaisesta valmistamisesta. Ajan hengessä nousee yhä selkeämmin esille ruoan vaikutus hyvinvointiin. Nykypäivänä ruoka toimii mielialan nostajana samalla tavalla kuin alkoholi aiemmin, Toni Karjalainen kuvailee.

Toni valittiin huhtikuussa Suomen kokkimaajoukkueen ydinryhmään, joka vie suomalaista ruokakulttuuria ja -osaamista maailmalle. Lue lisää täältä>>

 

 

Tasavallan presidentti myönsi vuoden 2022 itsenäisyyspäivänä Varkauden Prismassa työskentelevälle Riitta Gustafssonille Suomen Valkoisen Ruusun mitalin kiitoksena merkittävästä ja pitkästä työurasta myyjänä.

 

Riitta Gustafssonin työura alkoi toukokuussa 1980, kun hän lähti kotipitäjästään Heinävedeltä vajaa parikymppisenä nuorena neitona kesätöihin pääkaupunkiseudulle. Työpaikka oli löytynyt Helsingissä asuneen siskon avustuksella Osuusliike Elannon Kauniaisten myymälästä.

– Syksyllä kysyivät, onko minun pakko lähteä takaisin Savoon, vai voisinko jäädä Elantoon pisemmäksikin aikaa töihin. Jäin mielelläni, ja aloin kiertää eri myymälöissä aina siellä, missä apuvoimia milloinkin tarvittiin. En aina edellisenä päivänä vielä tiennyt, mihin menen aamulla töihin. Olin sellainen vilkas ja nopea tyttönen, joka oli aina valmis mihin tahansa tehtävään, Riitta kuvailee.

Tuon vuoden aikana syttyi innostus kaupan alaan, eikä liekki ole sen jälkeen hiipunut.

– Tämä ala sopii kropalleni. Olen aina tykännyt tehdä fyysistä työtä, vaikka iän karttuessa on paikat tosin alkaneet vähän narista, Riitta hymyilee.

 

Työssä on edelleen imua 43 vuoden jälkeenkin

S-ryhmäläinen Riitasta tuli vuoden 2004 alussa, kun Elanto ja Helsingin Osuuskauppa HOK yhdistyivät. Neljä vuotta myöhemmin hän palasi puolisonsa kanssa kotiseudulleen. Työpaikka järjestyi sisäisenä siirtona Tikkurilan Prismasta Varkauden Prismaan sen jälkeen, kun Riitta oli ilmoittanut Varkauden Prisman silloiselle johtajalle, että hän aikoo jatkaa prismalaisena muutosta huolimatta.

– Varkauden aikana olen työskennellyt eniten hedelmä- ja vihannesosastolla, mutta nykyään palvelen asiakkaitamme kassalla, jossa työ on kevyempää.

Eläkeikään Riitalla on vielä kolmisen vuotta matkaa.

– Olen miettinyt, mitä vielä kehittelisi viimeisiksi työvuosiksi. Tai mistä sitä vielä tietää, jos voisin vaikka jatkaa osa-aikaisena eläkeiän täyttymisen jälkeenkin. Vähän kiinnostaisi lähteä taas kiertämään eri toimipaikkoja tai siirtyä S-marketiin minulle rakkaaseen paikkaan Heinävedelle. Työssä on edelleen imua, se täyttää päivän ja rytmittää elämää hyvällä tavalla. Hermot menevät muutamassa päivässä, jos ei ole mielekästä tekemistä, patikointia ja muuta liikuntaa paljon harrastava Riitta nauraa.

 

Omaksuttavia ja oikeita arvoja

Riitta on aina halunnut tehdä työnsä niin hyvin kuin mahdollista.

– PeeÄssässä korostetaan nyt paljon sitä, että onnistuminen on omissa käsissämme. Se on kolahtanut minun kohdallani, koska olen ajatellut niin aina. Olen asettanut itselleni henkilökohtaisia tavoitteita ja työpäivän päätteeksi katsonut, että ne ovat toteutuneet. Tavoitteet antavat motivaatiota ja innostavat tekemään asioita napakasti, jotta asiakkaat saavat sitä, mitä tulevat meiltä hakemaan.

Riitta sanoo pitävänsä myös PeeÄssän päivitetyistä arvoista #tunteella, #ylpeästi, #toimeliaasti ja #yhdessä. Ne on helppo omaksua ja allekirjoittaa.

– Olen ilman muuta ylpeä työantajastani ja omasta työstäni, toimeliaisuus on keskeinen osa minua, tunnetta on aina mukana, kun johonkin asiaan sitoutuu tosissaan ja yhdessä tekeminen on se asia, jolla pystymme varmistamaan asiakkaille parhaan palvelun, Riitta avaa asioita sanojen takana.

Hän pitää myös PeeÄssän ripeästä kehittämistahdista.

­– Meillä mennään nyt huimaa kyytiä eteenpäin, ja samalla pidetään hyvää huolta työntekijöistä. PeeÄssälle annan kiitettävän arvosanan työnantajana, Riitta Gustafsson arvioi.

– Tasavallan presidentin myöntämä kunniamerkki lämmittää tietenkin mieltä, onhan se osoitus siitä, että työpanostani arvostetaan, Riitta Gustafsson kommentoi.

Tapio Hyvärinen on palvellut asiakkaita Ykkösrastilla myymälän avaamisesta alkaen, yli kolme vuosikymmentä.

 

Vuoden 1992 vapun aaton aattona PeeÄssä avasi Kuopion Tasavallankadun varteen suuren ruokakaupan, Ruokamarket Ykkösrastin. Reilu kolmekymppinen Tapio Hyvärinen pääsi uuden myymälän käynnistämiseen mukaan alkumetreiltä alkaen. Ykkösrastille hän siirtyi Kuopion Sokoksen ruokaosastolta, joka tuohon aikaan oli nimeltään Ruoka-Sokos.

– Ennen S-ryhmää olin työskennellyt sekä T- että K-ryhmässä. Muutin Outokummusta Kuopioon, kun minulle tarjottiin Kuopion Sokoksen ruokaosastolta kalamestarin hommia vuonna 1985. 1980-luvun lopulla olin 16 kuukautta YK-joukoissa Golanilla, ja aika pian kotimaahan palaamiseni jälkeen minulta kysyttiin, lähtisinkö mukaan avaamaan Ykkösrastille uutta marketia. Alussa se oli tosiaan nimeltään Ruokamarket, kunnes muutamaa vuotta myöhemmin nimi vaihtui S-marketiksi, Tapio muistelee.

 

Tavoitteena tyytyväinen asiakas – läpi vuosikymmenten

Osastovastaavaksi nimitetyllä Tapiolla on Ykkösrastin ensimmäistä vuosista vain hyviä muistoja.

– Meillä oli valtava innostus ja tekemisen meininki, minkä ansiosta myymälä lähti hyvään nousukiitoon. Lehti-ilmoituksissa korostettiin, että tärkein tavoitteemme on tyytyväinen asiakas, ja siihen todella panostettiin, kuten tänä päivänäkin. Tavoite on pysynyt samana kaikki nämä vuosikymmenet.

Tuohon aikaan kaupan toiminta oli hyvin erilaista kuin nykyään.

– Osastovastaavat tekivät valikoimapäätökset ja hoitivat tilaukset puhelimitse, kun tänä päivänä automaattiset tilausjärjestelmät tekevät suurimman työn, Tapio vertaa.

2000-luvun alussa siirryttiin entisestä autokauppakiinteistöstä viereiselle tontille rakennettuun uuteen myymälään.

– Senkin jälkeen on laajennuksia ja uudistuksia tehty useampaan kertaan. En varmaan edes muista kaikkia, Tapio hymyilee.

 

Vielä ei ole eläkepäivien aika

Kerran Ykkösrastille kotiuduttuaan Tapio ei ole halunnut siirtyä muualle. Vuodet ovat kuluneet nopeasti ja aina työ on tarjonnut riittävästi uutta pysyäkseen mielekkäänä ja merkityksellisenä.

– Täytyy tosin tunnustaa, että viidenkympin kriisin aikoihin pohdin, mitä muuta voisin elämässäni vielä tehdä, mutta eivät ne mietteet mihinkään muutoksiin johtaneet. Tässä ollaan edelleen, ja ihan tyytyväisenä.

Nykyisin pääosin S-marketin leipäosastolla ja paistopisteessä työskentelevällä Tapiolla olisi mahdollisuus jäädä eläkkeelle muutaman kuukauden päästä heinäkuussa. Hän ei kuitenkaan aio käyttää tilaisuutta hyväkseen.

– Minulla ei ole jaksamisen kanssa vaikeuksia, enkä halua jäädä toimettomana kotiin. Kerrytän eläkettä vähän suuremmaksi työssä, joka on kaikin puolin mukavaa. PeeÄssä on antanut minulle todella paljon, mielenkiintoisen työn ohella esimerkiksi todella hyvät henkilöstöedut työterveyspalveluineen.

 

Ihmiset tärkeintä

Työssä Tapiota motivoi työn monimuotoisuus sekä ennen kaikkea ihmiset – sekä asiakkaat että työkaverit.

– Sosiaalisena ihmisenä nautin siitä, että ympärilläni on paljon ihmisiä, ja se on myös yksi syy siihen, miksi en ole vielä valmis jäämään eläkkeelle. Meillä on aina ollut älyttömän hyvä porukka, jossa kunnioitetaan kaiken ikäisiä työntekijöitä tasapuolisesti.

Vuosien mittaan monista asiakkaistakin on tullut enemmän kuin hyvän päivän tuttuja.

– Olen nähnyt monen asiakkaamme kasvavan lapsesta aikuiseksi, Tapio kertoo.

Leikekirja S-market Ykkösrastin alkuvuosilta nostaa Tapio Hyvärisen mieleen monia muistoja.

Osastovastaava Tapio oli vuonna 1992 Ykkösrastin lehti-ilmoituksissa usein esillä omilla kasvoillaan.

– Haluamme tarjota kaikille ihmisille tasavertaisesti työelämäpolkuja ja -mahdollisuuksia. Työllistämme monikulttuuriseen työyhteisöömme ennakkoluulottomasti uusia ihmisiä, Varkauden Prisman johtaja Outi Rojo toteaa.

Varkauden Prismassa henkilökunnan taukohuoneen pitkän pöydän ääressä käy vilkas puheensorina. Suomen sijasta keskustelu käydään ukrainaksi, täydennettynä muutamilla englanninkielisillä kysymyksillä ja kommenteilla.

Serhii Tsybulko, Afrodita Sokorieva, Artur Savchenko, Alla Cherniakova, Natalia Gamarts ja Oksana Oliinyk ovat paenneet Ukrainan sotaa Suomeen ja Varkauteen, jossa he ovat saaneet työpaikan Prismasta.

– Oleskeluluvan sekä rajoittamattoman työnteko-oikeuden ansiosta olemme voineet hakea töitä paikallisista yrityksistä, kuusikko kertoo Prismassa työskentelevän Galina Timosen tulkkaamana.

Prismassa Artur, Serhii ja Afrodita ovat tehneet töitä viime kesästä lähtien. Pari kuukautta kestäneen työkokeilun päätyttyä heidät siirrettiin syksyllä oman talon kirjoille, virallisesti peeässäläisiksi ja täysivaltaisiksi työyhteisön jäseniksi.

– He ottivat alun perin itse meihin yhteyttä ja ovat osoittautuneet erinomaisiksi työntekijöiksi. Myös Alla, Natalia ja Oksana jatkavat omilla palkkalistoillamme työkokeilun päättyessä, Prisman palvelupäällikkö Joonas Marjanen kertoo.

 

Sydämellinen vastaanotto

Serhii on työskennellyt aiemmin logistiikka-alalla ja hänen puolisonsa Afrodita on kondiittori. Venäjän hyökättyä Ukrainaan Artur joutui jättämään puusepän työt Pietarissa ja hakeutumaan rajan yli Suomeen. Taloushallinnossa uraa luonut Alla sekä huoltoasemalla kotimaassaan töissä olleet Natalia ja Oksana tulivat Pohjois-Savoon kesäksi mansikkatilalle töihin. Kun poimintakausi päättyi, he hakivat Arturin kannustamina töitä Prismasta.

– Meidät on otettu vastaan todella sydämellisesti. Kaikki ovat ystävällisiä ja jokainen neuvoo ja auttaa. Tuntuu siltä, että olemme saaneet valtavan paljon uusia ystäviä ja tukijoita, ikään kuin toisen perheen, ukrainalaiset kuvailevat.

Myös asiakkaat ovat ottaneet heidät avosylin vastaan. Asiakkaiden myönteinen suhtautuminen on helposti nähtävissä, kun kuusikkoa kuvataan myymälän puolella. Moni pysähtyy seuraamaan tilannetta ja antaa samalla PeeÄssälle kiitokset pakolaisten työllistämisestä.

– Ei voisi osuuskauppa parempaa tehdä kuin auttaa näitä ihmisiä. Tämä on sitä oikeaa vastuullisuutta, iäkäs pariskunta kommentoi.

 

Kielimuuria ei ole pystytetty

Ukrainalaiset puhuvat jonkin verran englantia ja aktiivisen opiskelun ansiosta päivä päivältä paremmin suomea.

– Suomi on vaikea kieli, mutta haluamme oppia sitä. Ymmärtäminen on helpompaa, puhuminen vaikeampaa, Serhii ja Alla kuvailevat.

Puutteellisen kielitaidon vuoksi ukrainalaiset ovat keskittyneet työvuoroissaan muun muassa tuotteiden hyllytykseen, ostoskärryjen siirtelyyn sekä Ruokatorilla tuotteiden pakkaamiseen ja astioiden tiskaamiseen.

– Pääasiassa laitamme päivittäistavaraosastolla tuotteita esille, tarkistamme päiväyksiä ja huolehdimme hyllyjen siisteydestä. Asiakkaan kysyessä jotain tuotetta, osaamme näyttää oikean paikan. Jos kielen kanssa tulee ongelmia, radiopuhelimella voi aina pyytää työkaverin apuun, Natalia ja Oksana tietävät.

Prisma-johtaja Outi Rojo ei halua puhua kielimuurista, koska se on olemassa vain, jos muuri halutaan pystyttää.

– Kieli ei ole ongelma, jos siitä ei tehdä sellaista, vaikka ihan kaikkea ei aina ymmärretäkään. Porukassamme eivät läheskään kaikki puhu juurikaan englantia, mutta silti on tultu ukrainalaisten vahvistuksiemme kanssa oikein hyvin juttuun. Olen ollut vaikuttunut työyhteisömme avoimuudesta ja vastaanottohalukkuudesta, Joonas Marjanen vahvistaa.

 

Ilo tehdä töitä yhdessä

Perehdytys on hoidettu esimerkkiä näyttäen sekä hyllyjen välissä että videoilla ja kuvilla. Käännösohjelmatkin ovat olleet ahkerassa käytössä ja kymmenkunta vuotta Prismassa työskennelleen venäläistaustaisen Galinan tulkkaustaidoista on ollut paljon apua. Pääasiallisesti ukrainalaisille puhutaan kuitenkin suomea, jotta he oppisivat kielen nopeammin ja pystyvät tarttumaan monipuolisemmin kaikkiin tarjolla oleviin työtehtäviin.

Ukrainalaisten perehdyttäjänä toiminut Päivi Impivaara sanoo saaneensa vastuutehtävästään paljon.

– On ollut aivan ihanaa tehdä töitä mukavien ihmisten kanssa, jotka tuovat iloa omiin työpäiviini ja rikastuttavat koko työryhmäämme. Me kaikki olemme ukrainalaisistamme ylpeitä ja toivomme, että saamme pitää heidät työkavereinamme pitkään. He ovat äärimmäisen ahkeria ja tunnollisia työssään. Kuormat menevät hyllyyn sellaisella vauhdilla, ettei meinaa tahdissa pysyä, Päivi hymyilee.

 

Ihailtava asenne

Ukrainalaisten myötä Varkauden Prisman monikulttuurisuus on kasvanut entisestään.

– Työryhmässämme on tällä hetkellä edustettuna kahdeksan eri kansallisuutta. Suomalaisten ja ukrainalaisten lisäksi meiltä löytyy väkeä Venäjältä, Italiasta, Espanjasta, Filippiineiltä, Saksasta ja Kiinasta, Outi luettelee.

Outi ja Joonas kannustavat myös muita yrityksiä työllistämään ukrainalaisia, sillä kotoutumisen kannalta työllä on iso merkitys.

– Heidän asenteensa on ihailtava. Vaikka jokaisella on varmasti suuri huoli sodan jaloissa sinnittelevistä läheisistään, he tekevät hommia tosissaan ja ovat ystävällisiä sekä työkavereitaan että asiakkaita kohtaan.

Eniten haasteita on ollut byrokratian kanssa.

– Suomalaisen henkilötunnuksen puuttuessa esimerkiksi pankkitilin avaus voi kestää useita viikkoja, mikä vaikeuttaa palkanmaksua. Olemme auttaneet uusia työntekijöitämme myös muissa kotoutumiseen liittyvissä asioissa, muun muassa verokorttien tilaamisessa, Joonas kuvailee.

– Paperiasioissa avun saaminen on ollut tärkeää. Olemme siitä todella kiitollisia, Artur Savchenko painottaa.

Allalla, Arturilla, Natalialla, Oksanalla, Afroditalla ja Serhiilla on tilapäisen suojelun mukanaan tuoma rajoittamaton työnteko-oikeus Suomessa. He ovat työllistyneet Varkauden Prismaan.

 

Puuseppänä aiemmin työskennellyt Artur on rakentanut Prisman lastenosaston sovituskoppiin tonttuoven.

 

– Arvostan todella paljon sitä, että PeeÄssä rekrytoi rohkeasti myös ulkomaalaistaustaisia ihmisiä meille töihin. Heidän asenteestaan on paljon opittavaa, Afroditan ja muiden ukrainalaisten perehdyttämisestä vastuun ottanut Päivi Impivaara kiittää.

Kuopion keskustan S-marketin Ruokatorista vastaava Katri Lindqvist nauttii työstään ja peeässäläisyydestään.  

– Työ Ruokatorilla on ihan parasta. Palvelutiski on päivittäistavarakaupassa se paikka, jossa myyjän ja asiakkaan välillä on eniten vuorovaikutusta. Nautin joka hetkestä voidessani auttaa ja ilahduttaa asiakkaitamme. Se voi tarkoittaa hyviä reseptejä ja ruokavinkkejä, mutta yhtä lailla myös lämmintä kohtaamista mukavan haasteluhetken merkeissä, Katri kuvailee.

Erityisesti hän nauttii joulun ajasta, jolloin Ruokatorilla on tavanomaistakin enemmän vilskettä.

– Toki joulu tuo aina mukanaan stressiä, koska pitäisi osata ennakoida menekit mahdollisimman tarkasti, eivätkä vuodet ole veljeksiä keskenään. Silti etenkin kaksi viimeistä päivää ennen aattoa ovat ihan superkivoja. Mitä enemmän asiakkaita, sen paremman tehokkuuden löydän itsestäni.

Jouluruoasta ei tingitä

Vaikka kulunutta vuotta leimannut ruoan hinnan nousu vaikuttaa monien arkisyömiseen, Katri uskoo, että jouluun ruokajuhlana satsataan edelleen entiseen tapaan.

– Savolaisten suosimat jouluruoat ovat hyvin perinteisiä. Ruokatorilta ostetaan erityisesti joulukalaa monissa eri muodoissa sekä karjalanpaistia, jota menee paljon sekä raaka-aineina että lämmitystä vaille valmiina. Monet ostavat meiltä irtomyynnistä myös joululaatikoita, jotta niitä saa oikean määrän.

Paikallisia tuotteita S-marketin Ruokatiskiltä löytyy useilta tavarantoimittajilta.

– Kalaa meille tulee eri muodoissa Kala-Lapilta ja Kalavapriikilta. Lisäksi meillä on kumppanina paikallinen kalastaja, jolta otan aina muikkuja, jos niitä vain on hänen verkkoonsa tarttunut. Lihapuolella merkittävin paikallinen yhteistyökumppanimme on puolestaan Savo-Karjalan liha, jonka premium-karjalanpaistilla on monessa kuopiolaisperheessä itseoikeutettu paikka joulupöydässä.

Osuuskauppa ja puolustusvoimat vuorotellen

Aikoinaan Iisalmessa kokiksi ja Kuopiossa restonomiksi opiskelleen Katrin urapolku keskustan S-marketiin on kulkenut monen mutkan kautta.

– Minulla on kieltämättä aika kirjava työhistoria. Olen ollut vuorotellen töissä S-ryhmässä eri osuuskaupoissa ja puolustusvoimien ruokahuollossa eri kaupungeissa.

Hänen ensimmäinen kosketuksensa S-ryhmään oli kesätyö Tykkimäen huvipuiston ravintolassa. Saatuaan jalkansa osuuskaupan oven väliin Katri työskenteli Kouvolan seudulla ABC Anjalankoskella useamman vuoden ajan, kunnes siirtyi Vekarajärven varuskuntaan keittiöhommiin.

– Kun muutimme mieheni työn perässä Kuopioon, hain töitä PeeÄssästä ja pääsinkin Prisman Buffaan. Minun ja mieheni vuorotyöt sekä pienet lapset eivät kuitenkaan tahtoneet sopia yhteen, joten siirryin Leijona Cateringin opiskelijaravintola Studiaan, jossa etenin vuoropäälliköksi muutaman vuoden jälkeen. Kun Leijona Catering lopetti opiskelijaravintolan, siirryin sisäisellä siirrolla Rissalan varuskuntaan vuoropäälliköksi.

Oma paikka löytyi S-marketin Ruokatorilta

Lasten kasvettua koululaisiksi Katria alkoi houkuttaa paluu PeeÄssään. Mielessä itänyt ajatus konkretisoitui työpaikan vaihdokseksi nelisen vuotta sitten, kun Katri valittiin Kuopion keskustan S-marketiin Ruokatorin vastaavaksi.

– Nyt tuntuu siltä, että olen todellakin löytänyt oman paikkani. Olen mennyt keittiössä vähän hukkaan, koska tykkään asiakaspalvelusta niin paljon. Ilmeisesti myös asiakkaat tykkäävät minusta, koska saan paljon palautetta iloisuudestani ja positiivisuudestani. Moni asiakas on sanonut palvelutiskin äärellä, että pysy aina tuollaisena, helposti lähestyttävä ja positiivisuutta henkivä Katri kertoo.

Katri uskoo, että hän ei enää hevillä lähde PeeÄssästä pois – varsinkin, kun työvuoroja suunnitellaan ja sumplitaan nykyään niin, että työn ja perheen yhteensovittaminen onnistuu hienosti.

– Työssä arki on sujuvaa ja monipuolista, toiminnan tavoitteet ovat oikeita ja arvot kohdillaan. Henkilöstöstä huolehditaan ihan aidosti, henkilöstöedut ovat älyttömän hyvät ja omalla tekemisellään voi vaikuttaa tulospalkkaan. Meillä on kaiken lisäksi niin mahtava tiimi, että tämä on kuin toinen koti minulle.

Katri arvostaa PeeÄssässä myös eteenpäin katsovaa kehittämiskulttuuria.

– Ollaan ajan hengessä etunojassa mukana, kokeillaan rohkeasti uusia juttuja ja etsitään ratkaisuja, jos joku asia ei toimi. Lisäksi henkilöstölle tarjotaan jatkuvasti mahdollisuuksia vahvistaa omaa osaamistaan erilaisilla koulutuksilla, Ruokamestariksi pari vuotta sitten valmistunut Katri Lindqvist toteaa.

Katri Lindqvist toimii Kuopion keskustan S-marketin Ruokatorin vastaavana. – Työssäni pystyn monella tavalla hyödyntämään pitkää kokemustani ravintola-alalta, hän toteaa.