Sinulla töissä Archives

Tasavallan presidentti myönsi vuoden 2022 itsenäisyyspäivänä Varkauden Prismassa työskentelevälle Riitta Gustafssonille Suomen Valkoisen Ruusun mitalin kiitoksena merkittävästä ja pitkästä työurasta myyjänä.

Riitta Gustafssonin työura alkoi toukokuussa 1980, kun hän lähti kotipitäjästään Heinävedeltä vajaa parikymppisenä nuorena neitona kesätöihin pääkaupunkiseudulle. Työpaikka oli löytynyt Helsingissä asuneen siskon avustuksella Osuusliike Elannon Kauniaisten myymälästä.

– Syksyllä kysyivät, onko minun pakko lähteä takaisin Savoon, vai voisinko jäädä Elantoon pisemmäksikin aikaa töihin. Jäin mielelläni, ja aloin kiertää eri myymälöissä aina siellä, missä apuvoimia milloinkin tarvittiin. En aina edellisenä päivänä vielä tiennyt, mihin menen aamulla töihin. Olin sellainen vilkas ja nopea tyttönen, joka oli aina valmis mihin tahansa tehtävään, Riitta kuvailee.

Tuon vuoden aikana syttyi innostus kaupan alaan, eikä liekki ole sen jälkeen hiipunut.

– Tämä ala sopii kropalleni. Olen aina tykännyt tehdä fyysistä työtä, vaikka iän karttuessa on paikat tosin alkaneet vähän narista, Riitta hymyilee.

Työssä on edelleen imua 43 vuoden jälkeenkin

S-ryhmäläinen Riitasta tuli vuoden 2004 alussa, kun Elanto ja Helsingin Osuuskauppa HOK yhdistyivät. Neljä vuotta myöhemmin hän palasi puolisonsa kanssa kotiseudulleen. Työpaikka järjestyi sisäisenä siirtona Tikkurilan Prismasta Varkauden Prismaan sen jälkeen, kun Riitta oli ilmoittanut Varkauden Prisman silloiselle johtajalle, että hän aikoo jatkaa prismalaisena muutosta huolimatta.

– Varkauden aikana olen työskennellyt eniten hedelmä- ja vihannesosastolla, mutta nykyään palvelen asiakkaitamme kassalla, jossa työ on kevyempää.

Eläkeikään Riitalla on vielä kolmisen vuotta matkaa.

– Olen miettinyt, mitä vielä kehittelisi viimeisiksi työvuosiksi. Tai mistä sitä vielä tietää, jos voisin vaikka jatkaa osa-aikaisena eläkeiän täyttymisen jälkeenkin. Vähän kiinnostaisi lähteä taas kiertämään eri toimipaikkoja tai siirtyä S-marketiin minulle rakkaaseen paikkaan Heinävedelle. Työssä on edelleen imua, se täyttää päivän ja rytmittää elämää hyvällä tavalla. Hermot menevät muutamassa päivässä, jos ei ole mielekästä tekemistä, patikointia ja muuta liikuntaa paljon harrastava Riitta nauraa.

Omaksuttavia ja oikeita arvoja

Riitta on aina halunnut tehdä työnsä niin hyvin kuin mahdollista.

– PeeÄssässä korostetaan nyt paljon sitä, että onnistuminen on omissa käsissämme. Se on kolahtanut minun kohdallani, koska olen ajatellut niin aina. Olen asettanut itselleni henkilökohtaisia tavoitteita ja työpäivän päätteeksi katsonut, että ne ovat toteutuneet. Tavoitteet antavat motivaatiota ja innostavat tekemään asioita napakasti, jotta asiakkaat saavat sitä, mitä tulevat meiltä hakemaan.

Riitta sanoo pitävänsä myös PeeÄssän päivitetyistä arvoista #tunteella, #ylpeästi, #toimeliaasti ja #yhdessä. Ne on helppo omaksua ja allekirjoittaa.

– Olen ilman muuta ylpeä työantajastani ja omasta työstäni, toimeliaisuus on keskeinen osa minua, tunnetta on aina mukana, kun johonkin asiaan sitoutuu tosissaan ja yhdessä tekeminen on se asia, jolla pystymme varmistamaan asiakkaille parhaan palvelun, Riitta avaa asioita sanojen takana.

Hän pitää myös PeeÄssän ripeästä kehittämistahdista.

– Meillä mennään nyt huimaa kyytiä eteenpäin, ja samalla pidetään hyvää huolta työntekijöistä. PeeÄssälle annan kiitettävän arvosanan työnantajana, Riitta Gustafsson arvioi.

– Tasavallan presidentin myöntämä kunniamerkki lämmittää tietenkin mieltä, onhan se osoitus siitä, että työpanostani arvostetaan, Riitta Gustafsson kommentoi.

Tapio Hyvärinen on palvellut asiakkaita Ykkösrastilla myymälän avaamisesta alkaen, yli kolme vuosikymmentä.

Vuoden 1992 vapun aaton aattona PeeÄssä avasi Kuopion Tasavallankadun varteen suuren ruokakaupan, Ruokamarket Ykkösrastin. Reilu kolmekymppinen Tapio Hyvärinen pääsi uuden myymälän käynnistämiseen mukaan alkumetreiltä alkaen. Ykkösrastille hän siirtyi Kuopion Sokoksen ruokaosastolta, joka tuohon aikaan oli nimeltään Ruoka-Sokos.

– Ennen S-ryhmää olin työskennellyt sekä T- että K-ryhmässä. Muutin Outokummusta Kuopioon, kun minulle tarjottiin Kuopion Sokoksen ruokaosastolta kalamestarin hommia vuonna 1985. 1980-luvun lopulla olin 16 kuukautta YK-joukoissa Golanilla, ja aika pian kotimaahan palaamiseni jälkeen minulta kysyttiin, lähtisinkö mukaan avaamaan Ykkösrastille uutta marketia. Alussa se oli tosiaan nimeltään Ruokamarket, kunnes muutamaa vuotta myöhemmin nimi vaihtui S-marketiksi, Tapio muistelee.

Tavoitteena tyytyväinen asiakas – läpi vuosikymmenten

Osastovastaavaksi nimitetyllä Tapiolla on Ykkösrastin ensimmäistä vuosista vain hyviä muistoja.

– Meillä oli valtava innostus ja tekemisen meininki, minkä ansiosta myymälä lähti hyvään nousukiitoon. Lehti-ilmoituksissa korostettiin, että tärkein tavoitteemme on tyytyväinen asiakas, ja siihen todella panostettiin, kuten tänä päivänäkin. Tavoite on pysynyt samana kaikki nämä vuosikymmenet.

Tuohon aikaan kaupan toiminta oli hyvin erilaista kuin nykyään.

– Osastovastaavat tekivät valikoimapäätökset ja hoitivat tilaukset puhelimitse, kun tänä päivänä automaattiset tilausjärjestelmät tekevät suurimman työn, Tapio vertaa.

2000-luvun alussa siirryttiin entisestä autokauppakiinteistöstä viereiselle tontille rakennettuun uuteen myymälään.

– Senkin jälkeen on laajennuksia ja uudistuksia tehty useampaan kertaan. En varmaan edes muista kaikkia, Tapio hymyilee.

Vielä ei ole eläkepäivien aika

Kerran Ykkösrastille kotiuduttuaan Tapio ei ole halunnut siirtyä muualle. Vuodet ovat kuluneet nopeasti ja aina työ on tarjonnut riittävästi uutta pysyäkseen mielekkäänä ja merkityksellisenä.

– Täytyy tosin tunnustaa, että viidenkympin kriisin aikoihin pohdin, mitä muuta voisin elämässäni vielä tehdä, mutta eivät ne mietteet mihinkään muutoksiin johtaneet. Tässä ollaan edelleen, ja ihan tyytyväisenä.

Nykyisin pääosin S-marketin leipäosastolla ja paistopisteessä työskentelevällä Tapiolla olisi mahdollisuus jäädä eläkkeelle muutaman kuukauden päästä heinäkuussa. Hän ei kuitenkaan aio käyttää tilaisuutta hyväkseen.

– Minulla ei ole jaksamisen kanssa vaikeuksia, enkä halua jäädä toimettomana kotiin. Kerrytän eläkettä vähän suuremmaksi työssä, joka on kaikin puolin mukavaa. PeeÄssä on antanut minulle todella paljon, mielenkiintoisen työn ohella esimerkiksi todella hyvät henkilöstöedut työterveyspalveluineen.

Ihmiset tärkeintä

Työssä Tapiota motivoi työn monimuotoisuus sekä ennen kaikkea ihmiset – sekä asiakkaat että työkaverit.

– Sosiaalisena ihmisenä nautin siitä, että ympärilläni on paljon ihmisiä, ja se on myös yksi syy siihen, miksi en ole vielä valmis jäämään eläkkeelle. Meillä on aina ollut älyttömän hyvä porukka, jossa kunnioitetaan kaiken ikäisiä työntekijöitä tasapuolisesti.

Vuosien mittaan monista asiakkaistakin on tullut enemmän kuin hyvän päivän tuttuja.

– Olen nähnyt monen asiakkaamme kasvavan lapsesta aikuiseksi, Tapio kertoo.

Leikekirja S-market Ykkösrastin alkuvuosilta nostaa Tapio Hyvärisen mieleen monia muistoja.

Osastovastaava Tapio oli vuonna 1992 Ykkösrastin lehti-ilmoituksissa usein esillä omilla kasvoillaan.

– Haluamme tarjota kaikille ihmisille tasavertaisesti työelämäpolkuja ja -mahdollisuuksia. Työllistämme monikulttuuriseen työyhteisöömme ennakkoluulottomasti uusia ihmisiä, Varkauden Prisman johtaja Outi Rojo toteaa.

Varkauden Prismassa henkilökunnan taukohuoneen pitkän pöydän ääressä käy vilkas puheensorina. Suomen sijasta keskustelu käydään ukrainaksi, täydennettynä muutamilla englanninkielisillä kysymyksillä ja kommenteilla.

Serhii Tsybulko, Afrodita Sokorieva, Artur Savchenko, Alla Cherniakova, Natalia Gamarts ja Oksana Oliinyk ovat paenneet Ukrainan sotaa Suomeen ja Varkauteen, jossa he ovat saaneet työpaikan Prismasta.

– Oleskeluluvan sekä rajoittamattoman työnteko-oikeuden ansiosta olemme voineet hakea töitä paikallisista yrityksistä, kuusikko kertoo Prismassa työskentelevän Galina Timosen tulkkaamana.

Prismassa Artur, Serhii ja Afrodita ovat tehneet töitä viime kesästä lähtien. Pari kuukautta kestäneen työkokeilun päätyttyä heidät siirrettiin syksyllä oman talon kirjoille, virallisesti peeässäläisiksi ja täysivaltaisiksi työyhteisön jäseniksi.

– He ottivat alun perin itse meihin yhteyttä ja ovat osoittautuneet erinomaisiksi työntekijöiksi. Myös Alla, Natalia ja Oksana jatkavat omilla palkkalistoillamme työkokeilun päättyessä, Prisman palvelupäällikkö Joonas Marjanen kertoo.

Sydämellinen vastaanotto

Serhii on työskennellyt aiemmin logistiikka-alalla ja hänen puolisonsa Afrodita on kondiittori. Venäjän hyökättyä Ukrainaan Artur joutui jättämään puusepän työt Pietarissa ja hakeutumaan rajan yli Suomeen. Taloushallinnossa uraa luonut Alla sekä huoltoasemalla kotimaassaan töissä olleet Natalia ja Oksana tulivat Pohjois-Savoon kesäksi mansikkatilalle töihin. Kun poimintakausi päättyi, he hakivat Arturin kannustamina töitä Prismasta.

– Meidät on otettu vastaan todella sydämellisesti. Kaikki ovat ystävällisiä ja jokainen neuvoo ja auttaa. Tuntuu siltä, että olemme saaneet valtavan paljon uusia ystäviä ja tukijoita, ikään kuin toisen perheen, ukrainalaiset kuvailevat.

Myös asiakkaat ovat ottaneet heidät avosylin vastaan. Asiakkaiden myönteinen suhtautuminen on helposti nähtävissä, kun kuusikkoa kuvataan myymälän puolella. Moni pysähtyy seuraamaan tilannetta ja antaa samalla PeeÄssälle kiitokset pakolaisten työllistämisestä.

– Ei voisi osuuskauppa parempaa tehdä kuin auttaa näitä ihmisiä. Tämä on sitä oikeaa vastuullisuutta, iäkäs pariskunta kommentoi.

Kielimuuria ei ole pystytetty

Ukrainalaiset puhuvat jonkin verran englantia ja aktiivisen opiskelun ansiosta päivä päivältä paremmin suomea.

– Suomi on vaikea kieli, mutta haluamme oppia sitä. Ymmärtäminen on helpompaa, puhuminen vaikeampaa, Serhii ja Alla kuvailevat.

Puutteellisen kielitaidon vuoksi ukrainalaiset ovat keskittyneet työvuoroissaan muun muassa tuotteiden hyllytykseen, ostoskärryjen siirtelyyn sekä Ruokatorilla tuotteiden pakkaamiseen ja astioiden tiskaamiseen.

– Pääasiassa laitamme päivittäistavaraosastolla tuotteita esille, tarkistamme päiväyksiä ja huolehdimme hyllyjen siisteydestä. Asiakkaan kysyessä jotain tuotetta, osaamme näyttää oikean paikan. Jos kielen kanssa tulee ongelmia, radiopuhelimella voi aina pyytää työkaverin apuun, Natalia ja Oksana tietävät.

Prisma-johtaja Outi Rojo ei halua puhua kielimuurista, koska se on olemassa vain, jos muuri halutaan pystyttää.

– Kieli ei ole ongelma, jos siitä ei tehdä sellaista, vaikka ihan kaikkea ei aina ymmärretäkään. Porukassamme eivät läheskään kaikki puhu juurikaan englantia, mutta silti on tultu ukrainalaisten vahvistuksiemme kanssa oikein hyvin juttuun. Olen ollut vaikuttunut työyhteisömme avoimuudesta ja vastaanottohalukkuudesta, Joonas Marjanen vahvistaa.

Ilo tehdä töitä yhdessä

Perehdytys on hoidettu esimerkkiä näyttäen sekä hyllyjen välissä että videoilla ja kuvilla. Käännösohjelmatkin ovat olleet ahkerassa käytössä ja kymmenkunta vuotta Prismassa työskennelleen venäläistaustaisen Galinan tulkkaustaidoista on ollut paljon apua. Pääasiallisesti ukrainalaisille puhutaan kuitenkin suomea, jotta he oppisivat kielen nopeammin ja pystyvät tarttumaan monipuolisemmin kaikkiin tarjolla oleviin työtehtäviin.

Ukrainalaisten perehdyttäjänä toiminut Päivi Impivaara sanoo saaneensa vastuutehtävästään paljon.

– On ollut aivan ihanaa tehdä töitä mukavien ihmisten kanssa, jotka tuovat iloa omiin työpäiviini ja rikastuttavat koko työryhmäämme. Me kaikki olemme ukrainalaisistamme ylpeitä ja toivomme, että saamme pitää heidät työkavereinamme pitkään. He ovat äärimmäisen ahkeria ja tunnollisia työssään. Kuormat menevät hyllyyn sellaisella vauhdilla, ettei meinaa tahdissa pysyä, Päivi hymyilee.

Ihailtava asenne

Ukrainalaisten myötä Varkauden Prisman monikulttuurisuus on kasvanut entisestään.

– Työryhmässämme on tällä hetkellä edustettuna kahdeksan eri kansallisuutta. Suomalaisten ja ukrainalaisten lisäksi meiltä löytyy väkeä Venäjältä, Italiasta, Espanjasta, Filippiineiltä, Saksasta ja Kiinasta, Outi luettelee.

Outi ja Joonas kannustavat myös muita yrityksiä työllistämään ukrainalaisia, sillä kotoutumisen kannalta työllä on iso merkitys.

– Heidän asenteensa on ihailtava. Vaikka jokaisella on varmasti suuri huoli sodan jaloissa sinnittelevistä läheisistään, he tekevät hommia tosissaan ja ovat ystävällisiä sekä työkavereitaan että asiakkaita kohtaan.

Eniten haasteita on ollut byrokratian kanssa.

– Suomalaisen henkilötunnuksen puuttuessa esimerkiksi pankkitilin avaus voi kestää useita viikkoja, mikä vaikeuttaa palkanmaksua. Olemme auttaneet uusia työntekijöitämme myös muissa kotoutumiseen liittyvissä asioissa, muun muassa verokorttien tilaamisessa, Joonas kuvailee.

– Paperiasioissa avun saaminen on ollut tärkeää. Olemme siitä todella kiitollisia, Artur Savchenko painottaa.

Allalla, Arturilla, Natalialla, Oksanalla, Afroditalla ja Serhiilla on tilapäisen suojelun mukanaan tuoma rajoittamaton työnteko-oikeus Suomessa. He ovat työllistyneet Varkauden Prismaan.

Kuopion keskustan S-marketin Ruokatorista vastaava Katri Lindqvist nauttii työstään ja peeässäläisyydestään.

– Työ Ruokatorilla on ihan parasta. Palvelutiski on päivittäistavarakaupassa se paikka, jossa myyjän ja asiakkaan välillä on eniten vuorovaikutusta. Nautin joka hetkestä voidessani auttaa ja ilahduttaa asiakkaitamme. Se voi tarkoittaa hyviä reseptejä ja ruokavinkkejä, mutta yhtä lailla myös lämmintä kohtaamista mukavan haasteluhetken merkeissä, Katri kuvailee.

Erityisesti hän nauttii joulun ajasta, jolloin Ruokatorilla on tavanomaistakin enemmän vilskettä.

– Toki joulu tuo aina mukanaan stressiä, koska pitäisi osata ennakoida menekit mahdollisimman tarkasti, eivätkä vuodet ole veljeksiä keskenään. Silti etenkin kaksi viimeistä päivää ennen aattoa ovat ihan superkivoja. Mitä enemmän asiakkaita, sen paremman tehokkuuden löydän itsestäni.

Vaikka kulunutta vuotta leimannut ruoan hinnan nousu vaikuttaa monien arkisyömiseen, Katri uskoo, että jouluun ruokajuhlana satsataan edelleen entiseen tapaan.

– Savolaisten suosimat jouluruoat ovat hyvin perinteisiä. Ruokatorilta ostetaan erityisesti joulukalaa monissa eri muodoissa sekä karjalanpaistia, jota menee paljon sekä raaka-aineina että lämmitystä vaille valmiina. Monet ostavat meiltä irtomyynnistä myös joululaatikoita, jotta niitä saa oikean määrän.

Paikallisia tuotteita S-marketin Ruokatiskiltä löytyy useilta tavarantoimittajilta.

– Kalaa meille tulee eri muodoissa Kala-Lapilta ja Kalavapriikilta. Lisäksi meillä on kumppanina paikallinen kalastaja, jolta otan aina muikkuja, jos niitä vain on hänen verkkoonsa tarttunut. Lihapuolella merkittävin paikallinen yhteistyökumppanimme on puolestaan Savo-Karjalan liha, jonka premium-karjalanpaistilla on monessa kuopiolaisperheessä itseoikeutettu paikka joulupöydässä.

Aikoinaan Iisalmessa kokiksi ja Kuopiossa restonomiksi opiskelleen Katrin urapolku keskustan S-marketiin on kulkenut monen mutkan kautta.

– Minulla on kieltämättä aika kirjava työhistoria. Olen ollut vuorotellen töissä S-ryhmässä eri osuuskaupoissa ja puolustusvoimien ruokahuollossa eri kaupungeissa.

Hänen ensimmäinen kosketuksensa S-ryhmään oli kesätyö Tykkimäen huvipuiston ravintolassa. Saatuaan jalkansa osuuskaupan oven väliin Katri työskenteli Kouvolan seudulla ABC Anjalankoskella useamman vuoden ajan, kunnes siirtyi Vekarajärven varuskuntaan keittiöhommiin.

– Kun muutimme mieheni työn perässä Kuopioon, hain töitä PeeÄssästä ja pääsinkin Prisman Buffaan. Minun ja mieheni vuorotyöt sekä pienet lapset eivät kuitenkaan tahtoneet sopia yhteen, joten siirryin Leijona Cateringin opiskelijaravintola Studiaan, jossa etenin vuoropäälliköksi muutaman vuoden jälkeen. Kun Leijona Catering lopetti opiskelijaravintolan, siirryin sisäisellä siirrolla Rissalan varuskuntaan vuoropäälliköksi.

Lasten kasvettua koululaisiksi Katria alkoi houkuttaa paluu PeeÄssään. Mielessä itänyt ajatus konkretisoitui työpaikan vaihdokseksi nelisen vuotta sitten, kun Katri valittiin Kuopion keskustan S-marketiin Ruokatorin vastaavaksi.

– Nyt tuntuu siltä, että olen todellakin löytänyt oman paikkani. Olen mennyt keittiössä vähän hukkaan, koska tykkään asiakaspalvelusta niin paljon. Ilmeisesti myös asiakkaat tykkäävät minusta, koska saan paljon palautetta iloisuudestani ja positiivisuudestani. Moni asiakas on sanonut palvelutiskin äärellä, että pysy aina tuollaisena, helposti lähestyttävä ja positiivisuutta henkivä Katri kertoo.

Katri uskoo, että hän ei enää hevillä lähde PeeÄssästä pois – varsinkin, kun työvuoroja suunnitellaan ja sumplitaan nykyään niin, että työn ja perheen yhteensovittaminen onnistuu hienosti.

– Työssä arki on sujuvaa ja monipuolista, toiminnan tavoitteet ovat oikeita ja arvot kohdillaan. Henkilöstöstä huolehditaan ihan aidosti, henkilöstöedut ovat älyttömän hyvät ja omalla tekemisellään voi vaikuttaa tulospalkkaan. Meillä on kaiken lisäksi niin mahtava tiimi, että tämä on kuin toinen koti minulle.

– Ollaan ajan hengessä etunojassa mukana, kokeillaan rohkeasti uusia juttuja ja etsitään ratkaisuja, jos joku asia ei toimi. Lisäksi henkilöstölle tarjotaan jatkuvasti mahdollisuuksia vahvistaa omaa osaamistaan erilaisilla koulutuksilla, Ruokamestariksi pari vuotta sitten valmistunut Katri Lindqvist toteaa.

Kesätyö omassa osuuskaupassa opettaa nuorille arvokkaita työelämätaitoja – ja tarjoaa usein myös väylän pidempiaikaiseen työsuhteeseen. Kesätyö PeeÄssässä poiki Lauri Kortelaiselle ja Roope Kuroselle paitsi työsuhteen jatkumisen, myös paineensietokykyä sekä oppia erilaisten ihmisten kohtaamisesta, ajanhallinnasta ja ryhmässä työskentelystä.

”Olen viime joulusta saakka tehnyt lukio-opintojen ohessa ilta- ja viikonloppuvuoroja Varkauden Prismassa. Kun koulu toukokuussa päättyi, sain reilusti lisää työtunteja. Teinkin kesän ajan täyttä päivää Prisman päivittäistavarapuolella. Juomaosastolla oli myös muita kesätyöntekijöitä, mutta minä olin käytännössä vastuussa siitä, että paikat pysyivät siisteinä ja hyllyt täynnä tavaraa.

Kesän jälkeen olen jatkanut ilta- ja viikonlopputöitä opintojen ohella. Iltavuoroja teen silloin tällöin, ja vähintään joka toinen viikonloppu olen lauantaisin aamuvuorossa hyllyttämässä tuotteita. Vuoden vaihteessa täytän 18, jonka jälkeen pääsen tekemään myös kassavuoroja.

Prismassa työskentelystä olen jo nyt oppinut ainakin organisointikykyä ja ajankäyttöä. Minulla on välillä ollut koulussa vähän ongelmia aikatauluttamisen kanssa, mutta täällä olen oppinut, miten vaaditut tehtävät saa valmiiksi ajallaan.

Prismassa on todella hyvä työporukka. Ihmisten kanssa tulee hyvin toimeen ja asiat hoituvat. Olen saanut paljon uusia kavereita, joiden kanssa olemme viettäneet vapaa-aikaakin yhdessä.

Lukion jälkeen olen suunnitellut lähteväni opiskelemaan insinööriksi. Toinen vaihtoehto on kauppatieteet. Minne tahansa päädynkin, työkokemuksesta Prismassa on varmasti paljon hyötyä.

Osuuskaupasta kesätöitä hakiessani kerroin olevani kiinnostunut erityisesti ravintola-alasta, sillä minulla oli aiempaa kokemusta kahvilatyöstä Sotkamosta. Pääsinkin toiveeni mukaisesti PeeÄssään kesätöihin, ja päädyin tarjoilijaksi Kuopion Rossoon. Kesän jälkeen olen jatkanut Rossossa sen, minkä koulun ohella jaksan ja kerkeän. On hienoa, että työantaja joustaa ja työvuoroja voi sovitella opintojen ja muiden menojen lomaan oman kalenterin mukaisesti.

Olen viihtynyt Rossossa tosi hyvin. Pääsin työn jujusta kiinni nopeasti hyvän perehdytyksen sekä työkavereiden ja esihenkilöiden tuen ansiosta. Ilmapiiri työryhmässä on hyvin kannustava ja tasavertaisuutta korostava.

PeeÄssä tuntuu turvalliselta ja luotettavalta työnantajalta, joka todella arvostaa työntekijöitään. Asiat hoituvat jouhevasti ja hyvin. Omasta työstä saa kiitosta ja henkilöstöeduista ekstrapalkintoa kiitoksena siitä, että pidetään joukolla hyvää asiakaspalvelua yllä.

Kesän ja syksyn aikana sosiaaliset taitoni ovat kehittyneet hurjasti. Olen oppinut valtavan paljon asiakkaiden kohtaamisesta, erilaisten ihmisten kanssa toimeen tulemisesta sekä ryhmässä työskentelystä. Myös paineensietokykyni on vahvistunut. Työn mukanaan tuomia parhaimpia asioita on ehdottomasti myös se, että olen saanut uusia kavereita.”

Hevi-kouluttaja Soile Hattunen toteaa PeeÄssän myymälöiden hedelmä- ja vihannesosastojen parantuneen viime vuosina merkittävästi, mutta tekemistä riittää edelleen.

– Monipuolisuus, saatavuus, laatu ja ajankohtaisuus ovat hyvän hevi-osaston tärkeimpiä mittareita, hän korostaa.

Soile Hattunen asettelee Maljalahden S-marketissa smoothiekalusteen päälle marjoilla ja hedelmillä täytettyjä appelsiininpuolikkaita sekä pulloja, joiden vesi on maustettu sitruunalla ja yrteillä. Viimeisen silauksen luominen on helppoa ammattilaiselle, joka on työskennellyt nelisen vuotta PeeÄssän S-marketien, Sale-myymälöiden ja ABC Marketien henkilökunnan hevi-kouluttajana.

– Toimin aiemmin myymälä- ja marketpäällikkönä Kuopion kaupunkialueen Saleissa sekä viimeksi Puijonlaakson S-marketissa. Siirryin valmennustehtäviin, kun meillä PeeÄssässä aloitettiin vuonna 2018 pitkäjänteinen päivittäistavarakauppojen kehittämisohjelma hevi-kärki edellä, ja ryhdyttiin panostamaan aiempaa enemmän tuoteryhmävastaavien eli hevistien koulutukseen. Olin jo aiemmin työskennellyt parin vuoden ajan päällikkötehtävän ohessa S-ryhmässä kouluttajana, joten siirtyminen kokoaikaiseen valmennustyöhön tuntui luontevalta, Soile kertoo.

Terveellisen syömisen trendin myötä hedelmä- ja vihannesosastoista on tullut kaupoille yhä merkityksellisempiä imagonrakentajia.

– Hevisteillämme ja heidän osaamisellaan on tärkeä rooli siinä, mitä mieltä asiakkaat ovat laajemminkin kaupoistamme. Siksi meiltä pitää löytyä vahvinta osaamista ja tuotetuntemusta tällä saralla.

Hedelmien, vihannesten, juuresten ja marjojen tuoteryhmä on laaja ja laajenee edelleen.

– Vuodenaikojen vaihtelut satokausineen näkyvät hevissä todella voimakkaasti, uutuuksia tulee koko ajan ja asiakkaiden tietoisuus tuotteista kasvaa. Tarjolla pitää olla mahdollisimman paljon paikallisia tuotteita, mutta yhtä lailla asiakkaat odottavat saavansa kaupoistamme eksoottisia uutuuksia sekä somessa tai mediassa esillä olleita erikoisuuksia, luomua tietenkään unohtamatta, Soile kuvailee.

Hän korostaa, että S-kauppojen hevi-osastoilla mennään aina saatavuus ja laatu edellä.

– Hevi-osasto on, jos ei ihan joka päivä, niin ainakin joka viikko erilainen, tilaukset ovat hevistien omissa näpeissä eikä tuotteissa yleensä ole valmiiksi merkittynä parasta ennen -päiväyksiä. Tämä yhtälö edellyttää myyjiltämme ja erityisesti tuoteryhmävastaaviltamme vahvaa osaamista ja ammattitaitoa.

Soilen työviikot kuluvat S-marketeja ja Saleja kiertäessä ympäri Pohjois-Savoa.

– Osa tuoteryhmävastaavistamme on kokeneita konkareita, joiden kanssa riittää tapaaminen harvakseltaan, pari tai kolme kertaa vuodessa. Sen sijaan uusia hevistejä käyn auttamassa, valmentamassa ja tukemassa useammin, ja pidämme kuukausittain myös S-market-, Sale- ja ABC-etäpalavereja ajankohtaisista asioista. Lisäksi olen myymäläuudistuksissa mukana rakentamassa hevi-osastoa yhdessä vakituisen henkilökunnan kanssa.

Soile sanoo olevansa kohtuullisin tyytyväinen PeeÄssän myymälöiden nykyisiin hedelmä- ja vihannesosastoihin, mutta muistuttaa samaan hengenvetoon, että edelleen on varaa parantaa.

– Hevi-osastomme ovat parantuneet viime vuosina todella paljon laadun, valikoiman, ajankohtaisuuden ja esillepanojen osalta, mutta valmiita ei olla koskaan. Meidän pitää yhä vahvistaa sesonkiajatteluamme, tarjota ideoita ja inspiraatiota mielikuvituksellisilla esillepanoilla ja tuoda valikoimiin lisää asiakkaan arkea helpottavia asioita, esimerkiksi valmiiksi pilkottuja salaatteja, kaaleja ja porkkanoita, hevi-ammattilainen linjaa.

Soile sanoo olevansa oikein tyytyväinen nykyiseen työhönsä, jota hän kuvailee monipuoliseksi ja vaihtelevaksi.

– Sanoin jo 18 vuotta sitten PeeÄssästä myyjän paikkaa hakiessani, että tähtään päälliköksi ja kouluttajaksi. On hienoa, että yhden ja saman työnantajan palveluksessa voi toteuttaa tällaisia haaveita.

Tänä vuonna Soile on hevistien koutsaamisen ohella keskittynyt uuden kassajärjestelmän käyttöönottovalmentamiseen.

– Tykkään yhdessä tekemisestä ja saan jatkuvasti uutta virtaa siitä, että toimipaikat ja työryhmät vaihtuvat, hän hymyilee.

Hannu Pöyhönen on edennyt PeeÄssä-uransa aikana kokista vuoropäälliköksi, keittiömestariksi ja keittiöpäälliköksi. Osoituksena ammattitaidosta ja intohimosta kehittää gastronomiaa ja ruokakulttuuria, Hannulle on myönnetty arvostettu Chef Rôtisseur -arvonimi.

– Arvostan tätä huomionosoitusta todella isosti. Tullessani nuorena kokkina PeeÄssään töihin lokakuussa 14 vuotta sitten, en olisi voinut villeimmissä unelmissanikaan kuvitella, että joskus minulle pujotetaan arvostetut Chef Rôtisseur -käädyt kaulaan, Hannu hymyilee.

Arvonimen saaminen edellyttää vankkaa ammattitaitoa sekä intohimoa ruokaa kohtaan, mutta myös uutteraa työtä.

– Töitä pitää tehdä rakkaudesta lajiin -asenteella. On seurattava aikaansa, innostuttava jatkuvasta itsensä kehittämisestä ja muistettava, että ruoanlaitossa tekemällä oppiminen on avainasia.

35-vuotiaan Hannun ensikosketus työelämään ja osuuskaupan hommiin tapahtui rippikouluikäisenä 2000-luvun alussa.

– Pääsin Pitkälahden ABC:lle kesäharjoitteluun Tutustu ja tienaa -ohjelman merkeissä, ja vuosi tai pari sen jälkeen aloitin kokkikoulun.

Opiskelujen jälkeen Hannu teki kokinpaperit taskussaan eri mittaisia keikkahommia. Niissä merkeissä hän myös aloitti työskentelyn PeeÄssässä vuonna 2008 Sokos Hotel Tahkon keittiössä.

– Tarkoitus oli olla Tahkolla yhden talven ylitse, mutta kun tarjoutui tilaisuus jatkaa kesällä töitä Kuopiossa legendaarisessa Wanhassa Satamassa, lyhytaikaiseksi ajattelemani pesti alkoi venyä, jakautuen näiden kahden hyvin erilaisen ravintolan kesken. Viiden kokkivuoden aikana tein syksyisin töitä myös muissa PeeÄssän ravintoloissa, muun muassa Rossossa sekä ABC-liikennemyymälöissä.

Osaamisen karttuessa Hannu eteni keittiön vuoropäälliköksi ja edelleen keittiömestariksi ja keittiöpäälliköksi. Hänen vastuualueelleen kuuluvat tätä nykyä muun muassa Break Sokos Hotel Tahkon, Wanhan Sataman, Kuopio Wine Festivalin sekä useiden muiden tapahtumien ruokatuotteet ja keittiötoiminnot.

– Olen aina ollut valmis ottamaan vastaan kaikki tarjolla olleet työtehtävät. Tähänastiseen urapolkuuni PeeÄssässä olen ollut tyytyväinen. Minulle on annettu paljon vastuuta ja kannustettu eteenpäin. Olen saanut tehdä työtä, jossa voi todella toteuttaa itseään ja luovuuttaan, yhteistyössä kollegojen ja oman työryhmän kanssa.

Vaikka Hannun titteli on komistunut ja hänen työryhmissään työskentelevien ruoan ammattilaisten määrä on kasvanut, hän ei ole luopunut kokkaamisesta. Chef Rôtisseursin löytää piisin ääreltä suorittavasta työstä ainakin pari kertaa viikossa, välillä useamminkin.

– Yritän olla mahdollisimman paljon keittiössä, koska siellä tapahtuu mukavin osa työtäni. On hieno tunne, kun salissa on paljon asiakkaita ja keittiössä jokainen tietää omat tehtävänsä, ruoka nousee ja homma toimii.

Ruokatuotekehittämisessä Hannulle tärkeä arvo on paikallisuus sekä maakunnan oma ruokaperinne. Hän haluaa edistää satokausiajattelua ja korostaa jokaisen ruokalistan suunnittelussa kunkin kauden parhaita raaka-aineita. Reseptiikan työstämisessä Hannu tekee tiivistä yhteistyötä lähituottajien kanssa.

– Raaka-ainevalinnoissa panostan aina paikallisuuteen ja kotimaisuuteen mahdollisuuksien mukaan, ja pyrin kehittämään alueen gastronomiaa yhteistyössä tuottajien ja sidosryhmien kanssa. Lähiruokateemaa on mukava edistää ja tuoda esiin oman maakuntamme laadukkaita tuotteita.

Myös ammatillisen osaamisen kehittäminen on Hannulle tärkeää. Tämä näkyy hänen luotsaamissaan keittiössä muun muassa oppisopimusmahdollisuuksina sekä jatkuvaan oppimiseen kannustavana johtamisena.

– Haluan jakaa omaa osaamistani, kannustaa eteenpäin hyviä tyyppejä samoin kuin minulle on tehty ja olla esihenkilönä aidosti läsnä, Hannu linjaa.

Hannulle hyvä ruoka on jatkuvan kiinnostuksen, tai kuvaavammin sanoen intohimon kohde.

Anni Narsakka muutti Uudesta-Seelannista Kuopioon ja aloitti PeeÄssän henkilöstön työterveyshuollosta vastaavan S-Työterveyden työpsykologina.

Anni Narsakka on syntynyt Simpeleellä, opiskellut Joensuussa ja asunut monessa paikassa, Suomessa viimeksi Savonlinnassa. Kuopioon muuttolaatikot tulivat kuitenkin viime vuoden lopulla maapallon toiselta puolelta Uuden-Seelannin pääkaupungista Wellingtonissa.

– Opiskeluaikainen haaveeni toteutui, kun sain pitkään kestäneen prosessin jälkeen oikeuden psykologin ammatin harjoittamiseen Uudessa-Seelannissa, jonne muutimme it-alalla työskentelevän mieheni kanssa.

– Veri veti takaisin Savoon, jossa päädyimme asettumaan hyviä työ- ja asumismahdollisuuksia tarjoavaan Kuopioon. Sattui vieläpä niin sopivasti, että S-Työterveydessä oli päätetty samaan aikaan vahvistaa PeeÄssän henkilöstön mielenhyvinvointipalveluja. Palaset loksahtivat paikoilleen, kun tulin valituksi työpsykologin tehtävään, kertoo Anni, joka toimii lisäksi opettajana avoimessa yliopistossa sekä yrittäjänä alan ammattilaisten verkostossa.

Anni toteaa, että mielenterveyden oireet ovat todellinen haaste suomalaiselle työelämälle, kun kriisi seuraa toistaan. Ilmastokriisi, korona, Ukrainan sota ja kiihtyvä inflaatio ovat peräkkäin ja päällekkäin luoneet epävarmuutta ja turvattomuutta sekä horjuttaneet tulevaisuudenuskoa. Erityisesti nuorten ahdistus ja masennus on lisääntynyt, koska luotto omaan pärjäämiseen kasvaa vasta iän myötä.

– Ihmiset jaksavat kuormittavaa tilannetta yleensä hyvin, kun he tietävät, milloin se päättyy. Nyt kuitenkin maailmantilanne on sellainen, ettei helpotuksen maaliviivaa näy, mikä kasvattaa kuormaa, toisilla toki enemmän ja toisilla vähemmän. Kokemus omien voimavarojen riittämisestä tai riittämättömyydestä on monen tekijän summa, hän kuvailee.

PeeÄssässä mielenterveyden haasteista johtuvia poissaoloja on systemaattisten ja pitkäjänteisten toimintamallien ansiosta keskimääräistä vähemmän. Liki parin tuhannen työntekijän yhteisössä on silti työpsykologin oven takana jatkuva jono. Vastaanoton lisäksi Anni tapaa peeässäläisiä työpaikkakäynneillään. Tiimien parissa tehtävä työ onkin erityisen mielenkiintoista, koska silloin hän pääsee vaikuttamaan laajemman joukon hyvinvointiin.

– Ryhmäkokoontumisissa jutellaan työyhteisön kuulumisista, työn vaateista ja pelimerkkien riittävyydestä, arkihuolista ja voimaannuttavista ilon hetkistä. Tärkeitä aiheita ovat myös oman työn hallintaan liittyvät asiat, samoin työstä irrottautumisen keinot. Kun ihmisillä on vilpitön halu tehdä työnsä mahdollisimman hyvin, työn unohtaminen ja palautuminen ei aina tahdo onnistua.

PeeÄssän esihenkilöitä Anni auttaa kaikissa työyhteisön johtamiseen liittyvissä asioissa. Työryhmät muuttuvat yhä monimuotoisemmiksi ja yksilöllisten tarpeiden huomiointi esimerkiksi työvuorojen suunnittelussa korostuu, mikä luo paineita päälliköille.

– Toivon voivani tarjota mahdollisimman konkreettisia arjen työkaluja kaikille kohtaamilleni peeässäläisille. On hyvin innostavaa kokea se hetki, jolloin ihminen oivaltaa jotain itselleen tärkeää ja hänen silmiinsä syttyy valo, Anni hymyilee.

Puolen vuoden kokemuksella Anni toteaa, että PeeÄssällä on vilpitön halu huolehtia henkilökuntansa jaksamisesta kokonaisvaltaisesti. Mielen hyvinvoinnistakin puhutaan avoimesti, keskeisenä osana työterveyttä. Työterveystiimi ja PeeÄssän HR-asiantuntijat tekevät tiivistä yhteistyötä, käyttäen, muokaten ja kehittäen jatkuvasti erilaisia malleja työntekijöiden fyysinen ja psyykkinen jaksaminen tukemiseksi.

– S-Työterveydessä on todella ammattitaitoinen asiantuntijatiimi, jossa on ilo työskennellä, Anni Narsakka kiittelee.

Heidi Sihvonen ryhtyy luotsaamaan elokuun lopussa Kuopion satamaan avattavaa S-market Maljalahtea.

Marketpäällikkö Heidi Sihvosen viime viikkojen tärkein tehtävä on ollut koota 12–15 työntekijän dream team, joka pääsee yhdessä avaamaan uutta S-marketia Kuopioon.

– Tämä ei ole PeeÄssässä jokapäiväistä herkkua. Meidän myymäläverkosto on hyvin kattava, joten investointeja ihan kokonaan uuteen kauppapaikkaan tehdään hyvin harvakseltaan, Heidi muistuttaa.

S-market Maljalahti on kiinnostanut työpaikkana palvelualan ammattilaisia ilahduttavan paljon. Heidi nostaakin henkilökunnasta lähtevän asiakaskeskeisyyden tärkeimmäksi asiaksi, jolla uusi S-market tulee lunastamaan lähialueen ihmisten luottamuksen.

– Olemme päässeet kokoamaan huipputiimiä, jolle asiakaspalvelu on sydämen asia ja jossa jokainen haluaa tehdä työnsä pieteetillä. Asiakkaalle se näkyy paitsi mieltä lämmittävinä kohtaamisina, myös siistinä ja fiksattuna myymälänä, jossa on aina ajankohtainen ja asiakkailleen paras valikoima sekä mukava ja helppo asioida, Heidi kuvailee.

– Koen olevani etuoikeutetussa asemassa, kun pääsen vetämään myymälää tällaisissa puitteissa. Ruokakaupan lisäksi tarjoamme satamassa hyvät veneilijöiden palvelut ja ensi vuonna saamme myymälän yhteyteen myös kesäravintolan.

Heidi on kauppiasperheen kasvatti, joka on saanut rakkauden ja opin kaupan tekemiseen verenperintönään.

– Isän jäätyä eläkkeelle halusin siirtyä töihin osuuskauppaan, jonka ideologia, omistajapohja, yhteisöllisyys ja yhteen hiileen puhaltaminen ovat puhutelleet minua aina hyvin voimakkaasti.

PeeÄssässä Heidin ensimmäinen työpaikka oli vuonna 2013 Varkauden Prisma. Sieltä matka jatkui Pitkälahden ja Leppävirran S-marketeihin apulaispäälliköksi, ja esimiesvalmennuksen jälkeen ensimmäiseen päällikkötehtävään Sonkajärven S-marketiin. Viimeiset vuodet Heidi on toiminut marketpäällikkönä Heinävedellä.

– Heinävedellä on ollut äärettömän hyvä olla, ihanien asiakkaiden ja upean tiimin kanssa. Tilaisuus siirtyä Maljalahteen tuli kuitenkin nyt eteen, ja siihen oli pakko tarttua. Kyseessä on tärkeä kehitysloikka ja mahdollisuus kasvaa esihenkilönä.

PeeÄssässä työskentelystä Heidi kertoo saaneensa vielä enemmän kuin osasi edes kuvitella. Hän on päässyt etenemään askel kerrallaan kohti uusia haasteita, itselleen sopivassa tahdissa.

– Nyt olen lähdössä tiimini kanssa tekemään uutta S-marketia innosta täristen. Tämä on unelmieni täyttymys, josta olen tavattoman onnellinen, Heidi toteaa leveästi hymyillen.

PeeÄssä tarjoaa tänäkin vuonna kesätöitä noin 800 nuorelle. Heistä yksi on Roosa Ronkainen, jonka kesä kuluu Riistaveden Salessa asiakkaita palvellen.

19-vuotiaalle Roosa Ronkaiselle kesätyö löytyi helposti. Hän laittoi helmikuussa hakemuksen PeeÄssälle, toivoen pääsevänsä töihin Riistaveden Saleen. Jo parin päivän päästä Roosa kutsuttiin haastatteluun, ja työpaikasta sovittiin yhdellä istumalla.

Lukion toisen luokan pian päättävällä Roosalla on ikäisekseen paljon työkokemusta. Hän on myös reipas, eikä arastele sosiaalisia tilanteita.

– Olin aiemmin kahtena kesänä Salessa Tutustu ja tienaa -harjoittelijana sekä kesä-Ässänä. Välillä olin hoitamassa vanhuksia ja viime vuonna Levillä urheiluliikkeessä, Roosa kertoo.

Oman kotikylän Saleen on Roosan mielestä kiva palata välivuoden jälkeen. Työt alkavat viimeistään kesäkuun alussa, perehdytys kenties jo aiemmin.

– Ennalta tuttuun paikkaan ei jännitä tulla töihin. Työporukassa on hyvä henki ja myymälässä pääsee tekemään monenlaista hommaa. Työ on tosi monipuolista, varsinkin nyt, kun pääsen ikäni puolesta myös kassalle palvelemaan asiakkaita.

Roosa ei vielä tässä vaiheessa osaa sanoa, mille alalle hän tulevaisuudessa suuntautuu.

– Sen kuitenkin tiedän, että haluan tehdä jotain ihmisläheistä työtä, johon työkokemus Salessa antaa varmasti hyviä eväitä, Roosa ennakoi.

Roosan palkkasi kesäksi töihin Sale-päällikkö Riku Åstedt. Hän korostaa, että perehdyttämisen pitää olla vaiheittaista, eikä uuden työntekijän syliin voi kerralla kipata määräänsä enempää uutta asiaa.

– Perehdytyksen aloitan perusasioista, kuten myymälän fyysisistä puitteista tai vaikkapa siitä, miksi töihin pitää tulla täsmällisesti ja muistaa hyvät käytöstavat. Käymme läpi myös PeeÄssän ja oman toimipaikan periaatteita ja toimintatapoja. Paikan päällä tapahtuvan perehdytyksen tukena käytämme verkkovalmennusta, Riku kertoo.

Riku on saanut aiemmin kesätyöntekijöiltä poikkeuksellisen hyvää palautetta perehdyttämistaidoistaan.

– Olen ajatellut asiaa siltä kantilta, minkälaisen perehdytyksen itse haluaisin. Meillä ei jätetä ketään kassalle yksin ensimmäisinä päivinä, eikä myöskään käsketä tekemään asioita tietyllä tavalla selittämättä, miksi näin tehdään ja mihin kaikkeen se tekeminen vaikuttaa. Kaupan termitkin ovat alussa outoja, joten ne pitää avata ymmärrettävällä tavalla.

Riku haluaa motivoida ja kannustaa kaikkia työntekijöitään, niin määräaikaisia kuin vakituisiakin.

– Lähes poikkeuksetta nuoret haluavat suoriutua työstään mahdollisimman hyvin. Minun tehtäväni on auttaa kesätyökavereitamme saamaan sellainen työkokemus, josta jää kaikin puolin positiivinen muistijälki.

Kesätyöntekijät ovat korvaamaton apu vuoden kovimman sesongin onnistumisen kannalta Riistaveden Salessa, kuten koko PeeÄssässä.

– Meillä täällä Riistavedellä myynti kaksin- tai jopa kolminkertaistuu samaan aikaan, kun vakituiset työntekijämme viettävät ansaittua lomaansa. Tämä yhtälö ei toimisi ilman nohevia kesätyöntekijöitämme.

Hyvän kesätyöntekijän ominaisuuksista Riku nostaa kärkeen iloisuuden, ripeyden ja oma-aloitteisuuden. On täysin luvallista, jopa toivottavaa, että nuori kyselee paljon ja haluaa ammentaa työstään kaiken mahdollisen tiedon.

– Uteliaisuus, avoimuus ja peruspositiivinen asenne kantavat pitkälle. Mitä enempi haluaa tietää ja on innokkuutta tehdä, sitä mielekkäämmältä ja antoisammalta työ tuntuu, Riku muistuttaa.

——————————————————————————————————————

Pohjois-Savon suurimpiin kesätyöllistäjiin kuuluva PeeÄssä on mukana Vastuullinen kesäduuni –kampanjassa, joka haastaa työnantajat tarjoamaan nuorille enemmän ja laadukkaampia kesätyöpaikkoja. Hyvän kesätyön periaatteiden noudattamista seurataan kesätyöntekijöille suunnatulla kyselytutkimuksella, jonka tulokset vuodelta 2021 kertoivat PeeÄssästä tällaisia asioita:

Tutkimuksesta poimittuja nuorten avoimia kommentteja PeeÄssästä kesätyöpaikkana: