Hannu Pöyhönen on edennyt PeeÄssä-uransa aikana kokista vuoropäälliköksi, keittiömestariksi ja keittiöpäälliköksi. Osoituksena ammattitaidosta ja intohimosta kehittää gastronomiaa ja ruokakulttuuria, Hannulle on myönnetty arvostettu Chef Rôtisseur -arvonimi.

 

– Arvostan tätä huomionosoitusta todella isosti. Tullessani nuorena kokkina PeeÄssään töihin lokakuussa 14 vuotta sitten, en olisi voinut villeimmissä unelmissanikaan kuvitella, että joskus minulle pujotetaan arvostetut Chef Rôtisseur -käädyt kaulaan, Hannu hymyilee.

­Arvonimen saaminen edellyttää vankkaa ammattitaitoa sekä intohimoa ruokaa kohtaan, mutta myös uutteraa työtä.

– Töitä pitää tehdä rakkaudesta lajiin -asenteella. On seurattava aikaansa, innostuttava jatkuvasta itsensä kehittämisestä ja muistettava, että ruoanlaitossa tekemällä oppiminen on avainasia.

 

Tahkon keikka venyi vuosiksi

35-vuotiaan Hannun ensikosketus työelämään ja osuuskaupan hommiin tapahtui rippikouluikäisenä 2000-luvun alussa.

– Pääsin Pitkälahden ABC:lle kesäharjoitteluun Tutustu ja tienaa -ohjelman merkeissä, ja vuosi tai pari sen jälkeen aloitin kokkikoulun.

Opiskelujen jälkeen Hannu teki kokinpaperit taskussaan eri mittaisia keikkahommia. Niissä merkeissä hän myös aloitti työskentelyn PeeÄssässä vuonna 2008 Sokos Hotel Tahkon keittiössä.

– Tarkoitus oli olla Tahkolla yhden talven ylitse, mutta kun tarjoutui tilaisuus jatkaa kesällä töitä Kuopiossa legendaarisessa Wanhassa Satamassa, lyhytaikaiseksi ajattelemani pesti alkoi venyä, jakautuen näiden kahden hyvin erilaisen ravintolan kesken. Viiden kokkivuoden aikana tein syksyisin töitä myös muissa PeeÄssän ravintoloissa, muun muassa Rossossa sekä ABC-liikennemyymälöissä.

 

Keittiössä parhaat hommat

Osaamisen karttuessa Hannu eteni keittiön vuoropäälliköksi ja edelleen keittiömestariksi ja keittiöpäälliköksi. Hänen vastuualueelleen kuuluvat tätä nykyä muun muassa Break Sokos Hotel Tahkon, Wanhan Sataman, Kuopio Wine Festivalin sekä useiden muiden tapahtumien ruokatuotteet ja keittiötoiminnot.

– Olen aina ollut valmis ottamaan vastaan kaikki tarjolla olleet työtehtävät. Tähänastiseen urapolkuuni PeeÄssässä olen ollut tyytyväinen. Minulle on annettu paljon vastuuta ja kannustettu eteenpäin. Olen saanut tehdä työtä, jossa voi todella toteuttaa itseään ja luovuuttaan, yhteistyössä kollegojen ja oman työryhmän kanssa.

Vaikka Hannun titteli on komistunut ja hänen työryhmissään työskentelevien ruoan ammattilaisten määrä on kasvanut, hän ei ole luopunut kokkaamisesta. Chef Rôtisseursin löytää piisin ääreltä suorittavasta työstä ainakin pari kertaa viikossa, välillä useamminkin.

– Yritän olla mahdollisimman paljon keittiössä, koska siellä tapahtuu mukavin osa työtäni. On hieno tunne, kun salissa on paljon asiakkaita ja keittiössä jokainen tietää omat tehtävänsä, ruoka nousee ja homma toimii.

 

Paikallisuus tärkeä arvo

Ruokatuotekehittämisessä Hannulle tärkeä arvo on paikallisuus sekä maakunnan oma ruokaperinne. Hän haluaa edistää satokausiajattelua ja korostaa jokaisen ruokalistan suunnittelussa kunkin kauden parhaita raaka-aineita. Reseptiikan työstämisessä Hannu tekee tiivistä yhteistyötä lähituottajien kanssa.

– Raaka-ainevalinnoissa panostan aina paikallisuuteen ja kotimaisuuteen mahdollisuuksien mukaan, ja pyrin kehittämään alueen gastronomiaa yhteistyössä tuottajien ja sidosryhmien kanssa. Lähiruokateemaa on mukava edistää ja tuoda esiin oman maakuntamme laadukkaita tuotteita.

Myös ammatillisen osaamisen kehittäminen on Hannulle tärkeää. Tämä näkyy hänen luotsaamissaan keittiössä muun muassa oppisopimusmahdollisuuksina sekä jatkuvaan oppimiseen kannustavana johtamisena.

– Haluan jakaa omaa osaamistani, kannustaa eteenpäin hyviä tyyppejä samoin kuin minulle on tehty ja olla esihenkilönä aidosti läsnä, Hannu linjaa.

Hannulle hyvä ruoka on jatkuvan kiinnostuksen, tai kuvaavammin sanoen intohimon kohde.

Mikko Rosendahl, Simo Raatikainen ja Hannu Pöyhönen vastaavat PeeÄssän ketjuihin kuulumattomien ravintoloiden ruokatuotekehittämisestä. Kuva: Pentti Vänskä

Anni Narsakka muutti Uudesta-Seelannista Kuopioon ja aloitti PeeÄssän henkilöstön työterveyshuollosta vastaavan S-Työterveyden työpsykologina.

Teksti Kristiina Tammitie | Kuvat Pentti Vänskä

­Anni Narsakka on syntynyt Simpeleellä, opiskellut Joensuussa ja asunut monessa paikassa, Suomessa viimeksi Savonlinnassa. Kuopioon muuttolaatikot tulivat kuitenkin viime vuoden lopulla maapallon toiselta puolelta Uuden-Seelannin pääkaupungista Wellingtonissa.

– Opiskeluaikainen haaveeni toteutui, kun sain pitkään kestäneen prosessin jälkeen oikeuden psykologin ammatin harjoittamiseen Uudessa-Seelannissa, jonne muutimme it-alalla työskentelevän mieheni kanssa.

Reilun vuoden jälkeen kypsyi kuitenkin päätös Suomeen palaamisesta.

– Veri veti takaisin Savoon, jossa päädyimme asettumaan hyviä työ- ja asumismahdollisuuksia tarjoavaan Kuopioon. Sattui vieläpä niin sopivasti, että S-Työterveydessä oli päätetty samaan aikaan vahvistaa PeeÄssän henkilöstön mielenhyvinvointipalveluja. Palaset loksahtivat paikoilleen, kun tulin valituksi työpsykologin tehtävään, kertoo Anni, joka toimii lisäksi opettajana avoimessa yliopistossa sekä yrittäjänä alan ammattilaisten verkostossa.

Kriisi toisensa perään

Anni toteaa, että mielenterveyden oireet ovat todellinen haaste suomalaiselle työelämälle, kun kriisi seuraa toistaan. Ilmastokriisi, korona, Ukrainan sota ja kiihtyvä inflaatio ovat peräkkäin ja päällekkäin luoneet epävarmuutta ja turvattomuutta sekä horjuttaneet tulevaisuudenuskoa. Erityisesti nuorten ahdistus ja masennus on lisääntynyt, koska luotto omaan pärjäämiseen kasvaa vasta iän myötä.

Ajan ilmiö näkyy Annin työssä joka päivä.

– Ihmiset jaksavat kuormittavaa tilannetta yleensä hyvin, kun he tietävät, milloin se päättyy. Nyt kuitenkin maailmantilanne on sellainen, ettei helpotuksen maaliviivaa näy, mikä kasvattaa kuormaa, toisilla toki enemmän ja toisilla vähemmän. Kokemus omien voimavarojen riittämisestä tai riittämättömyydestä on monen tekijän summa, hän kuvailee.

Työpaikkakäynnit parasta

PeeÄssässä mielenterveyden haasteista johtuvia poissaoloja on systemaattisten ja pitkäjänteisten toimintamallien ansiosta keskimääräistä vähemmän. Liki parin tuhannen työntekijän yhteisössä on silti työpsykologin oven takana jatkuva jono. Vastaanoton lisäksi Anni tapaa peeässäläisiä työpaikkakäynneillään. Tiimien parissa tehtävä työ onkin erityisen mielenkiintoista, koska silloin hän pääsee vaikuttamaan laajemman joukon hyvinvointiin.

– Ryhmäkokoontumisissa jutellaan työyhteisön kuulumisista, työn vaateista ja pelimerkkien riittävyydestä, arkihuolista ja voimaannuttavista ilon hetkistä. Tärkeitä aiheita ovat myös oman työn hallintaan liittyvät asiat, samoin työstä irrottautumisen keinot. Kun ihmisillä on vilpitön halu tehdä työnsä mahdollisimman hyvin, työn unohtaminen ja palautuminen ei aina tahdo onnistua.

PeeÄssän esihenkilöitä Anni auttaa kaikissa työyhteisön johtamiseen liittyvissä asioissa. Työryhmät muuttuvat yhä monimuotoisemmiksi ja yksilöllisten tarpeiden huomiointi esimerkiksi työvuorojen suunnittelussa korostuu, mikä luo paineita päälliköille.

– Toivon voivani tarjota mahdollisimman konkreettisia arjen työkaluja kaikille kohtaamilleni peeässäläisille. On hyvin innostavaa kokea se hetki, jolloin ihminen oivaltaa jotain itselleen tärkeää ja hänen silmiinsä syttyy valo, Anni hymyilee.

Ammattilaisten kanssa on ilo työskennellä

Puolen vuoden kokemuksella Anni toteaa, että PeeÄssällä on vilpitön halu huolehtia henkilökuntansa jaksamisesta kokonaisvaltaisesti. Mielen hyvinvoinnistakin puhutaan avoimesti, keskeisenä osana työterveyttä. Työterveystiimi ja PeeÄssän HR-asiantuntijat tekevät tiivistä yhteistyötä, käyttäen, muokaten ja kehittäen jatkuvasti erilaisia malleja työntekijöiden fyysinen ja psyykkinen jaksaminen tukemiseksi.

– S-Työterveydessä on todella ammattitaitoinen asiantuntijatiimi, jossa on ilo työskennellä, Anni Narsakka kiittelee.

Anni Narsakka työskentelee S-Työterveydessä työpsykologina. Hänen asiakkaitaan ovat PeeÄssän sekä osuuskaupparyhmän logistiikkayhtiön Inexin Kuopion terminaalin työntekijät.

 

Miten sinä voit auttaa työkaveria, jonka mieli kaipaa huolenpitoa?

Työpsykologi Anni Narsakan vinkit:

  1. Kysy mitä kuuluu. Usein mieltä askarruttavista aiheista puhuminen kirkastaa ajatuksia ja asettaa ne parempaan järjestykseen.
  2. Kuuntele. Ole läsnä ja keskity siihen, mitä työkaverisi vastaa. Jokainen meistä haluaa tulla ymmärretyksi ja kuulluksi.
  3. Vahvista toivoa. Rohkaisemalla ja kannustamalla annat toivoa paremmasta. Älä vähättele työkaverin ongelmia, sillä ikinä ei voi tietää, minkälaisessa elämäntilanteessa hän on tai minkälaista kuormaa hänellä on matkassaan.

– Työ on mielenkiintoista ja vaihtelevaa. Parasta ovat työpaikkakäynnit, joiden merkeissä pääsen auttamaan yksilön sijasta koko työryhmää.

 

Heidi Sihvonen ryhtyy luotsaamaan elokuun lopussa Kuopion satamaan avattavaa S-market Maljalahtea.

Teksti Kristiina Tammitie | Kuvat Pentti Vänskä

Marketpäällikkö Heidi Sihvosen viime viikkojen tärkein tehtävä on ollut koota 12–15 työntekijän dream team, joka pääsee yhdessä avaamaan uutta S-marketia Kuopioon.

– Tämä ei ole PeeÄssässä jokapäiväistä herkkua. Meidän myymäläverkosto on hyvin kattava, joten investointeja ihan kokonaan uuteen kauppapaikkaan tehdään hyvin harvakseltaan, Heidi muistuttaa.

Henkilökunta lunastaa luottamuksen

S-market Maljalahti on kiinnostanut työpaikkana palvelualan ammattilaisia ilahduttavan paljon. Heidi nostaakin henkilökunnasta lähtevän asiakaskeskeisyyden tärkeimmäksi asiaksi, jolla uusi S-market tulee lunastamaan lähialueen ihmisten luottamuksen.

– Olemme päässeet kokoamaan huipputiimiä, jolle asiakaspalvelu on sydämen asia ja jossa jokainen haluaa tehdä työnsä pieteetillä. Asiakkaalle se näkyy paitsi mieltä lämmittävinä kohtaamisina, myös siistinä ja fiksattuna myymälänä, jossa on aina ajankohtainen ja asiakkailleen paras valikoima sekä mukava ja helppo asioida, Heidi kuvailee.

Maljalahteen on nousemassa varsin uniikki kokonaisuus.

– Koen olevani etuoikeutetussa asemassa, kun pääsen vetämään myymälää tällaisissa puitteissa. Ruokakaupan lisäksi tarjoamme satamassa hyvät veneilijöiden palvelut ja ensi vuonna saamme myymälän yhteyteen myös kesäravintolan.

Osuuskauppa puhutteli

Heidi on kauppiasperheen kasvatti, joka on saanut rakkauden ja opin kaupan tekemiseen verenperintönään.

– Isän jäätyä eläkkeelle halusin siirtyä töihin osuuskauppaan, jonka ideologia, omistajapohja, yhteisöllisyys ja yhteen hiileen puhaltaminen ovat puhutelleet minua aina hyvin voimakkaasti.

PeeÄssässä Heidin ensimmäinen työpaikka oli vuonna 2013 Varkauden Prisma. Sieltä matka jatkui Pitkälahden ja Leppävirran S-marketeihin apulaispäälliköksi, ja esimiesvalmennuksen jälkeen ensimmäiseen päällikkötehtävään Sonkajärven S-marketiin. Viimeiset vuodet Heidi on toiminut marketpäällikkönä Heinävedellä.

– Heinävedellä on ollut äärettömän hyvä olla, ihanien asiakkaiden ja upean tiimin kanssa. Tilaisuus siirtyä Maljalahteen tuli kuitenkin nyt eteen, ja siihen oli pakko tarttua. Kyseessä on tärkeä kehitysloikka ja mahdollisuus kasvaa esihenkilönä.

Unelmien täyttymys

PeeÄssässä työskentelystä Heidi kertoo saaneensa vielä enemmän kuin osasi edes kuvitella. Hän on päässyt etenemään askel kerrallaan kohti uusia haasteita, itselleen sopivassa tahdissa.

– Nyt olen lähdössä tiimini kanssa tekemään uutta S-marketia innosta täristen. Tämä on unelmieni täyttymys, josta olen tavattoman onnellinen, Heidi toteaa leveästi hymyillen.

 

Heidi Sihvonen halusi kymmenkunta vuotta sitten töihin PeeÄssään, jonka yritysmuoto ja aito asiakaslähtöisyys vetosivat häneen voimakkaasti. – Olen ollut onnellinen jokaisesta työpäivästä osuuskaupassa, hän kertoo.

PeeÄssä tarjoaa tänäkin vuonna kesätöitä noin 800 nuorelle. Heistä yksi on Roosa Ronkainen, jonka kesä kuluu Riistaveden Salessa asiakkaita palvellen.

 

19-vuotiaalle Roosa Ronkaiselle kesätyö löytyi helposti. Hän laittoi helmikuussa hakemuksen PeeÄssälle, toivoen pääsevänsä töihin Riistaveden Saleen. Jo parin päivän päästä Roosa kutsuttiin haastatteluun, ja työpaikasta sovittiin yhdellä istumalla.

Lukion toisen luokan pian päättävällä Roosalla on ikäisekseen paljon työkokemusta. Hän on myös reipas, eikä arastele sosiaalisia tilanteita.

– Olin aiemmin kahtena kesänä Salessa Tutustu ja tienaa -harjoittelijana sekä kesä-Ässänä. Välillä olin hoitamassa vanhuksia ja viime vuonna Levillä urheiluliikkeessä, Roosa kertoo.

 

Tutussa paikassa ei jännitä

Oman kotikylän Saleen on Roosan mielestä kiva palata välivuoden jälkeen. Työt alkavat viimeistään kesäkuun alussa, perehdytys kenties jo aiemmin.

­­– Ennalta tuttuun paikkaan ei jännitä tulla töihin. Työporukassa on hyvä henki ja myymälässä pääsee tekemään monenlaista hommaa. Työ on tosi monipuolista, varsinkin nyt, kun pääsen ikäni puolesta myös kassalle palvelemaan asiakkaita.

Roosa ei vielä tässä vaiheessa osaa sanoa, mille alalle hän tulevaisuudessa suuntautuu.

– Sen kuitenkin tiedän, että haluan tehdä jotain ihmisläheistä työtä, johon työkokemus Salessa antaa varmasti hyviä eväitä, Roosa ennakoi.

 

Vaiheittaista perehdytystä

Roosan palkkasi kesäksi töihin Sale-päällikkö Riku Åstedt. Hän korostaa, että perehdyttämisen pitää olla vaiheittaista, eikä uuden työntekijän syliin voi kerralla kipata määräänsä enempää uutta asiaa.

– Perehdytyksen aloitan perusasioista, kuten myymälän fyysisistä puitteista tai vaikkapa siitä, miksi töihin pitää tulla täsmällisesti ja muistaa hyvät käytöstavat. Käymme läpi myös PeeÄssän ja oman toimipaikan periaatteita ja toimintatapoja. Paikan päällä tapahtuvan perehdytyksen tukena käytämme verkkovalmennusta, Riku kertoo.

 

Nuoret haluavat onnistua

Riku on saanut aiemmin kesätyöntekijöiltä poikkeuksellisen hyvää palautetta perehdyttämistaidoistaan.

– Olen ajatellut asiaa siltä kantilta, minkälaisen perehdytyksen itse haluaisin. Meillä ei jätetä ketään kassalle yksin ensimmäisinä päivinä, eikä myöskään käsketä tekemään asioita tietyllä tavalla selittämättä, miksi näin tehdään ja mihin kaikkeen se tekeminen vaikuttaa. Kaupan termitkin ovat alussa outoja, joten ne pitää avata ymmärrettävällä tavalla.

Riku haluaa motivoida ja kannustaa kaikkia työntekijöitään, niin määräaikaisia kuin vakituisiakin.

– Lähes poikkeuksetta nuoret haluavat suoriutua työstään mahdollisimman hyvin. Minun tehtäväni on auttaa kesätyökavereitamme saamaan sellainen työkokemus, josta jää kaikin puolin positiivinen muistijälki.

 

Korvaamaton apu

Kesätyöntekijät ovat korvaamaton apu vuoden kovimman sesongin onnistumisen kannalta Riistaveden Salessa, kuten koko PeeÄssässä.

– Meillä täällä Riistavedellä myynti kaksin- tai jopa kolminkertaistuu samaan aikaan, kun vakituiset työntekijämme viettävät ansaittua lomaansa. Tämä yhtälö ei toimisi ilman nohevia kesätyöntekijöitämme.

Hyvän kesätyöntekijän ominaisuuksista Riku nostaa kärkeen iloisuuden, ripeyden ja oma-aloitteisuuden. On täysin luvallista, jopa toivottavaa, että nuori kyselee paljon ja haluaa ammentaa työstään kaiken mahdollisen tiedon.

– Uteliaisuus, avoimuus ja peruspositiivinen asenne kantavat pitkälle. Mitä enempi haluaa tietää ja on innokkuutta tehdä, sitä mielekkäämmältä ja antoisammalta työ tuntuu, Riku muistuttaa.

 

——————————————————————————————————————

 

”Työ ylitti odotukseni täysin”

 

Pohjois-Savon suurimpiin kesätyöllistäjiin kuuluva PeeÄssä on mukana Vastuullinen kesäduuni –kampanjassa, joka haastaa työnantajat tarjoamaan nuorille enemmän ja laadukkaampia kesätyöpaikkoja. Hyvän kesätyön periaatteiden noudattamista seurataan kesätyöntekijöille suunnatulla kyselytutkimuksella, jonka tulokset vuodelta 2021 kertoivat PeeÄssästä tällaisia asioita:

 

Tutkimuksesta poimittuja nuorten avoimia kommentteja PeeÄssästä kesätyöpaikkana:

Siilinjärven S-marketin asiakasomistajapalvelu- ja S-Pankki-pisteessä asiakkaita palveleva Arja Ansamaa olisi voinut nauttia jo jonkin aikaa vapaaneuvoksettaren eläkepäivistä, mutta hän on jatkanut töissä käymistä.

Teksti ja kuvat Kristiina Tammitie

Siilinjärven S-marketiin perustettiin asiakasomistaja- ja S-Pankin palvelupiste vajaat kolme vuotta sitten. Tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin avoinna olevan palvelupisteen myötä asiakasomistajien paikalliset palvelut parantuivat. Samalla eläkeikää lähestyneelle Arja Ansamaalle järjestyi työpaikka lähempää kotia, sillä hän oli aiemmin työskennellyt asiakasomistaja- ja S-Pankki-pisteissä Iisalmessa ja Kuopiossa, toimien välillä myös kiertävänä palveluneuvojana.

Virtaa riittää

Arja olisi voinut olla nyt jo hyvän aikaa eläkkeellä, mutta hän on halunnut jatkaa työuraansa.

– Nautin asiakaspalvelusta ja virtaa riittää. Miksipä en olisi jatkanut, kun sitä pyydettiin, Arja kysyy.

– Tykkään työstäni todella paljon, mutta on melkoisen haasteellista, kun uusia asioita tulee eteen kiihtyvällä tahdilla.

Arja viittaa S-Pankin asemaan yhä useamman asiakasomistajan ykköspankkina, johon keskitetään kaikki raha-asiat. Tämä edellyttää palveluneuvojilta syvää asiantuntijuutta sekä aikaa ja mahdollisuuksia pitää yllä pankkityön vaatimaa ammattitaitoa. Esimerkiksi säännöt ja lakipykälät kiristyvät jatkuvasti ja asiakkaiden vaatimustaso nousee.

– Olen kyllä pärjännyt hyvin. Onneksi minulla on todella ammattitaitoisia S-Pankki-tiimin työkavereita ja esimies, joilta saan aina tarvittaessa tukea ja apua. Yhteyttä on helppo pitää sisäisten viestintäkanaviemme kautta.

Työssä käymisessä Arja arvostaa työn mukanaan tuomaa rytmiä arkeen sekä sosiaalista kanssakäymistä niin asiakkaiden kuin S-marketin sekä asiakasomistaja- ja pankkitiimin työkavereiden kanssa.

– PeeÄssä on huipputyönantaja, joka arvostaa myös senioreiden osaamista ja tietotaitoja, Arja korostaa.

Enemmän kuin työpaikka

Osuuskaupassa Arja on tehnyt huikean pitkän työuran. Se alkoi 1970-luvulla Nilsiän Osuuskaupan konttorilta, jossa hän työskenteli puhelinvaihteen hoitajana ja toimistotyöntekijänä. Paikallisosuuskaupan fuusioituessa Kuopion Osuuskauppaan, Arjalle järjestyi työpaikka Siilijärveltä silloisesta Sokos-hallista, joka myöhemmin muutettiin S-marketiksi.

– Olen aina ollut hyvin vahvasti sitoutunut osuuskauppaan. PeeÄssä on ollut minulle aina enemmän kuin pelkkä työpaikka, Arja hymyilee.

– Nautin siitä, että saan tehdä asiakaspalvelutyötä, Arja toteaa.

 

Lue juttu myös Siilinjärven S-marketin seitsenkymppisistä senioreista täältä!

Liisa Leminen (s. 1948), Pekka Poutanen (1949), Salme Heikkinen (1950) ja Airi Kosamo (1954). Nämä seniorit 70 ikävuoden molemmin puolin eivät ole halunneet jäädä viettämään rauhallisia eläkepäiviä, vaan jatkavat työntekoa Siilinjärven S-marketissa. Se on monella tavalla antoisaa.

Teksti ja kuvat Kristiina Tammitie

– Työ antaa hyvin paljon. Pysyn vireänä, kun saan olla ihmisten parissa ja haastella heidän kanssaan. Siirryin aikoinaan Vehmersalmen Salesta Siilinjärven S-marketiin, jossa minun oli tarkoitus työskennellä viimeiset kuukaudet ennen eläkkeelle jäämistä. Siitä on kulunut jo monta vuotta, enkä ole malttanut pois lähteä, PeeÄssän vanhimman työntekijän valtikkaa hallitseva, pitkästi yli 40 vuotta osuuskaupassa työskennellyt Lemisen Liisa kertoo.

Kosamon Airille osuuskauppakokemusta on kertynyt vähemmän, tähän mennessä ”vasta” 36 vuotta.

– Eläkeikä tuli vastaan viisi vuotta sitten. Vain yhden päivän vietin kotona, jonka jälkeen olin taas kassalla palvelemassa asiakkaita. Olin jo aiemmin ollut tapaturman seurauksena osatyökyvyttömyyseläkkeellä, joten siitä oli luontevaa jatkaa töiden tekemistä muutamana päivänä viikossa.

Parasta aivojumppaa

Liisa ja Airi ovat tehneet osuuskaupassa kunnioitettavan pitkät ja yhtenäiset työurat, kun taas Heikkisen Salmesta tuli toisen kerran peeässäläinen vuonna 2013 tapahtuneen eläköitymisen jälkeen. Hän oli aikoinaan pitkään töissä S-marketissa, mutta siirtyi sieltä useiksi vuosiksi täysin toisenlaisiin hommiin matkailualalle.

– Vajaan vuoden olin kotona, eikä se ollut minun juttu, ei ollenkaan. Hulluksi meinasin tulla. Onnekseni pääsin S-marketiin saman tien, kun kävin töitä kyselemässä nykyisen myymälän avaamisen alla. Tykkään työstä tosi paljon. Parasta ovat erilaiset päivät ja erilaiset ihmiset, niin asiakkaat kuin työkaveritkin.

Nykyisen S-marketin avauksen aikoihin aloitti Poutasen Pekkakin.

– Olin tehnyt koko työurani, vuodesta 1975 lähtien, erilaisissa kaupan hommissa muissa firmoissa. S-marketin avautumisen alla olin ollut pari vuotta eläkkeellä ja kaipasin tekemistä. Sanoin silloiselle marketpäällikölle, että voin tulla avuksi silloin tällöin, jos tarvetta on. Onhan sitä tuuraamista piisannut. Työ tuo mukavaa sisältöä päiviin ja on ihan parasta aivojumppaa, kymmenittäin Ruokatorin tuotteiden viisinumeroisia vaakanumeroja ulkoa muistava Pekka arvioi.

Liisaa ja Pekkaa eivät leppoisat ja rauhalliset eläkepäivät houkuta.

14 minuutissa kotoa kassalle

Liisa, Salme ja Airi työskentelevät yksinomaan kassalla. Pekka palvelee asiakkaita Ruokatorin tiskin takana.

Työtunteja kertyy kaikille sopimukseen kirjattuja tunteja enemmän, yleensä muutamasta 6–7 tunnin päivästä viikossa.

– Tällä viikolla minulla piti olla vain yksi päivä loppuviikosta, mutta olen ollut töissä eilen ja tänäänkin, Pekka selvittää keskiviikkona iltapäivällä.

Usein kutsu käy lyhyellä varoitusajalla, sillä yli 70 henkilön työryhmässä tarvitaan koko ajan esimerkiksi sairauslomien paikkaajia. Teräsleideillä onkin päällä leikkimielinen kisa siitä, kuinka pitkä aika kuluu yllättäen tulevasta töihin kutsusta siihen, kun ennättää istahtamaan kassan ääreen. Tällä hetkellä Liisa johtaa mittelöä 14 minuutin suorituksella.

– Minun ennätys on 16 minuuttia, mutta työmatkallani on kahdet liikennevalot toisin kuin Liisalla, Salme muistuttaa pilke silmäkulmassa.

Kivut ja vaivat unohtuvat

Töiden tekemistä nelikko kuvailee mielekkääksi ja antoisaksi harrastukseksi, josta saa rahaa. Niin kauan, kun työ tuntuu mukavalta ja kroppa pysyy suurin piirtein kunnossa, ei ole mitään syytä vetäytyä eläkepäivien viettoon. Sitä paitsi tekee hyvää, kun tietää olevansa tarpeellinen.

– Joku aina joskus kyselee, miten pitkään meinaan vielä jatkaa. Vastaan, että en tiedä kuolinpäivääni, Liisa hymähtää hymynkare suupielessä.

Salme toteaa, että hänen elämänsä peruskivet ovat tyttö, työ ja tanssi, tässä järjestyksessä.

– Joskus sitä miettii, että miten kamalalta tuntuu se päivä, kun ei enää tulekaan tänne.

­– Kivut, vaivat, huolet ja murheet unohtuvat työpäivän aikana, Airi jatkaa.

Salme ja Airi tekevät töitä muutamana päivänä viikossa S-marketin kassalla.

Senioreilta paljon opittavaa

Marketpäällikkö Sari Stenfors korostaa, että henkilöstön laaja ikähaitari (nuorin on 16- ja vanhin 73-vuotias) ja senioreiden pitkä elämänkokemus tekee työryhmälle yksinomaan hyvää.

– Aivan mahtavia nämä meidän konkarit. Heiltä hommat hoituvat, joustoa löytyy ja asiakaspalvelutaidot ovat omaa luokkaansa. Heidän tunnollisuudestaan, sitoutumisestaan, sisukkuudestaan ja asenteestaan meidän nuorempien on hyvä ottaa oppia, Sari kiittelee.

– Tämä on ihan huipputalo ja -työryhmä. Kukaan ei näytä huonoa naamaa, että mitä ne eläkeläiset täällä touhuavat. Kaikki kohtelevat meitä tasapuolisesti ja ihanasti. Iso kiitos myös PeeÄssälle, joka antaa eläkeläisille mahdollisuuden jatkaa töiden tekemistä, Pekka ja Airi vakuuttavat kuin yhdestä suusta.

– Niin kauan tehdään töitä, kun se tuntuu mukavalta, seniorinelikko toteaa.

 

Lue juttu myös Arjasta täältä!

Tänään Pyhäjärvellä, huomenna Varkaudessa ja parin päivän päästä Iisalmessa. Viivi Nissinen kiertää yritysten, yhteisöjen ja seurojen edustajien parissa viemässä heille S-Business-asiakkuuden ilosanomaa.

 Viivi Nissinen vastaa puhelimeen auton ratista, oikeaoppisesti handsfree-toimintoa käyttäen.

– Lähdin juuri ajelemaan Kuopiosta kohti Pyhäjärveä, jossa minulla on asiakastapaaminen. Tässä on vajaat pari tuntia aikaa jutella, Viivi vastaa kysymykseen rupatteluhetken sopivuudesta.

Hän on työskennellyt PeeÄssässä parikymmentä vuotta matkailu- ja ravitsemiskaupan erilaisissa tehtävissä, joista viimeiset 10 vuotta esimiestehtävissä ravintoloissa ja Kuopion viinijuhlilla.

– Vireys ja hymy huulilla on pysynyt. Olen saanut jatkuvasti oppia uutta, kehittää itseäni ja tarttua uusiin haasteisiin, Viivi kiittelee.

Viime keväänä hänen toimenkuvansa muuttui jälleen, tällä kertaa tosin poikkeuksellisen paljon.

– Esimieheni ehdotti, että ottaisin hoitaakseni yrityksille, seuroille ja yhteisöille suunnattujen S-Business-palvelujen myynnin PeeÄssän alueella. Eipä tarvinnut pitkään miettiä. Oli todella mielenkiintoista päästä hoitamaan salkkua, jossa ovat kaikki PeeÄssän toimialat, minulle niin tutun matkailu- ja ravitsemiskaupan lisäksi marketkauppa sekä liikennemyymäläkauppa.

Työaika jakautuu noin puolet ja puolet entisen ja uuden työn kesken.

– Hoidan edelleen viinijuhlien sekä muiden tilaisuuksien ja tapahtumien myyntiä. Etenkin Tahkolle haen suuriakin tapahtumia, jotta saamme koko alueelle paljon majoittujia kerralla.

 

Loistava palvelu, jota on ilo myydä

Viivi on hyvä myyjä, sillä hän innostuu asiastaan.

– Mieti nyt, S-Business-asiakas saa ilmaiset kortit maksuvälineiksi ja hyvät ostoalennukset kaikista S-ryhmän palveluista, vapautuu kuittien keräämisestä, eikä maksa mitään kuukausimaksuja. Tämä on niin loistava palvelu, että sitä on ilo myydä, Viivi nauraa.

S-Business-asioiden läpikäymisen rinnalla asiakas saa Viivin kanssa tavatessaan usein monta muutakin asiaa järjestymään.

­– Asiakkailla on monenlaisia tarpeita, hotelliyöpymisistä ryhmäruokailuihin, pikkujoulujen ja tykypäivän pitopaikkaan tai koulutustilaisuuden järjestämiseen. Niihin kaikkiin minulta löytyy hyviä ratkaisuja ja vaihtoehtoja. Olenpa joskus tilannut asiakkaalle 2 000 litraa polttoöljyäkin, kun asia tuli puheeksi.

– Nautin siitä, että pystyn oikeasti auttamaan ja tarjoamaan ratkaisuja, jotka helpottavat ihmisten elämää ja säästävät heiltä rahaa satoja, jopa tuhansia euroja. On ollut ilahduttavaa myös nähdä, miten laajasti PeeÄssä ostaa palveluja paikallisilta yrittäjiltä. Kumppanuus on monesti hyvinkin tiivistä ja pienyrittäjälle antoisaa, Viivi pohtii.

 

Urheiluseuroille paljon annettavaa

Viime kuukausina Viivi kertoo huomanneensa, että yritysten lisäksi hänen salkustaan löytyy urheiluseuroille paljon annettavaa.

– S-Business-kortin ansiosta kenenkään ei tarvitse maksaa pelireissua omista varoista ja odotella muutamaa viikkoa rahoja takaisin. Lisäksi seura saa lisäetuja hotellimajoituksista ja ruokailuista, kun liitämme sen Sokos Hotellien Sporttiklubin jäseneksi.

Viivi korostaa haluavansa tavata asiakkaansa ainakin ensimmäisen kerran mieluummin kasvokkain kuin etäyhteyksien kautta.

– Olen ensitapaamisen jälkeenkin asiakkaisiimme yhteydessä ja varmistan, että kortit ovat tulleet ja niiden käyttö sujuu ongelmitta. S-Business-asiakkaidemme määrä on kasvanut viime kuukausina, mutta olemme edelleen alkutaipaleella, Viivi arvioi.

– Tällä kortilla yritys, yhteisö tai seura saa kaikista S-ryhmän palveluista etuja, Viivi Nissinen esittelee.

Ranskalainen Virginie ja liettulainen Jolita palvelevat asiakkaita parturi-kampaamo Rastissa.

Virginie ja Jolita ovat päätyneet asumaan Pohjois-Savoon miesten vuoksi. Jolita tuli 15 vuotta sitten Leppävirralle kesätöihin mansikkapellolle ja rakastui paikalliseen mieheen. Kohtaaminen johti avioliittoon ja kotimaan vaihtamiseen. Virginie päätyi puolestaan Savon sydämeen viisi vuotta sitten, kun hänen miehelleen tarjottiin töitä Suomesta, tarkemmin sanoen Kuopiosta.

Jolitan ja Virginien tiet kohtasivat Savon ammattiopistossa, jossa he opiskelivat yhtä aikaa parturi-kampaajiksi.

 

Asiakaspalvelua vieraalla kielellä

PeeÄssään Virginie ja Jolita tutustuivat alun perin opintoihin liittyvän työharjoittelun merkeissä. Nyt Jolita tekee töitä parturi-kampaamo Rastissa kokoaikaisena ja Virginie omasta halustaan osa-aikaisena.

– Osa-aikaisuus sopii minulle. On raskasta keskustella asiakkaiden kanssa vieraalla kielellä, kun ympärillä on puheensorinaa, hiustenkuivaajien hurinaa ja taustamusiikkia. Kasvomaskit vaikeuttavat kommunikointia entisestään, kun asiakkaan ilmettä ei näe, Virginie perustelee varsin sujuvalla suomen kielellä.

– Puhuminen on ok, mutta ymmärtäminen eri juttu, hän hymyilee.

Naiset kertovat asiakkaiden suhtautuvan vieraskieliseen parturi-kampaajaan lähes poikkeuksetta ystävällisesti. Yhteinen sävel löytyy yleensä aina, vaikka välillä on vaikea ymmärtää kielen vivahteita.

– Kirjakieli sujuu, mutta puhekieli on eri juttu. Erityisen vaikeita ovat savolaiset murresanat. Yritän kuitenkin aina parhaani mukaan varmistaa, että ymmärrämme asiakkaan kanssa toisiamme ja hän saa mahdollisimman hyvää palvelua, Jolita kertoo.

 

Työkavereilta saa aina apua

Jos kielelliset haasteet jätetään sivuun ja puhutaan työn varsinaisesta annista, Jolita ja Virginie ovat yksimielisiä siitä, että he ovat unelma-ammatissaan.

– Minä yksinkertaisesti rakastan tätä työtä, Jolita ennättää ensin kiteyttämään tunteitaan.

Hän jatkaa toteamalla, että asiakkaat ja työkaverit ovat mukavia ja itse työ tarjoaa jatkuvasti oppimisen paikkoja. Virginie nyökyttelee vieressä.

– Toivon kehittyväni ja oppivani nopeasti mahdollisimman taitavaksi. Kokemusta saadakseni haluan tehdä mahdollisimman monipuolisesti erilaisia hiusalan töitä. On kiva päästä esimerkiksi tekemään nonstop-vuoroja Prisman Rimmaamossa.

Rastissa työkavereita on paljon ja porukassa vallitsee yhdessä tekemisen henki.

– Kaikilta voi pyytää ja saa apua tilanteessa kuin tilanteessa.

 

Luottamus tuntuu mukavalta

PeeÄssän hyvä maine työnantajana sai kaksikon hakeutumaan osuuskauppaan töihin, vaikka muitakin paikkoja oli tarjolla. Naiset uskovat, että heille palkkatyö on turvallisempi vaihtoehto kuin alalla yleinen vuokratuoliyrittäminen.

– PeeÄssän puolesta puhuu myös se, että täällä kohdellaan oikeasti työntekijöitä hyvin.

– Tuntuu todella kivalta, että osuuskauppa antaa työmahdollisuuksia ulkomaalaisille, luottaen meihin ja siihen, että asiakkaatkin luottavat meihin. Yleensä Suomessa ulkomaalaisen on usein vähän vaikea päästä töihin, Virginie miettii.

Virginie ja Jolita tekevät parturi-kampaajan työtään ilolla ja sydämellä.

Break Sokos Hotel Tahkon vastaanotossa työskentelevä Seija Pirinen on palkittu Sokos Hotels -ketjun vuoden onnellistajana.

(teksti: Kristiina Tammitie, kuvat: Pentti Vänskä)

Lapsiperhe majoittui Break Sokos Hotel Tahkolle. Perheen 8-vuotias tyttö ilmoitti topakasti haluavansa nukkua huoneen kerrossängyn yläpetillä, mutta vanhemmat eivät uskaltaneet laskea levottomasti nukkuvaa lasta matalalaitaiseen sänkyyn.

Lapsen harmitus jäi mieleen. Kun vastaanotossa tuli hiljaisempi hetki, kävin etsimässä liimapuulevyn, jonka vuorasin pyyhkeellä ja pussilakanalla. Näin saatiin sänkyyn korkeampi laita ja tyttö pääsi kuin pääsikin nukkumaan yläsänkyyn. Aamulla hän tuli kiittämään ja kertomaan, miten hyvin unet maittoivat. Tyttö oli niin ilahtunut asiasta, että ilmoitti haluavansa ehdottomasti tulla meille uudelleenkin, vastaanoton vuoropäällikkö Seija Pirinen kuvailee.

Lapsen ilahduttaminen poiki Seijalle Sokos Hotels -ketjun Vuoden onnellistaja -tittelin, Sokos Hotellien onnellistamisen mission mukaisesti.

S-ryhmän hotelleissa onnellistamisen tavoitteena on saada ihmiset hurmaantumaan hotelleihin sekä lähtemään niistä onnellisempina ja paremmalla mielellä kuin he olivat saapuessaan. Onnellistamisteoista palkitaan hotellien asiakaspalvelijoita kuukausittain, ja oivaltavimmista teoista seuraa vuoden onnellistajan tunnustus. Tänä vuonna palkitut valittiin lapsiasiakkaiden huomiointia painottaen.

 

Onnellistaminen parasta

Seijalle palkinto tuli täytenä yllätyksenä.

Seurasin palkitsemistilaisuutta etäyhteyksien kautta ja menin aivan sanattomaksi, kun kuulin oman nimeni, Seija hymyilee.

Hän pyrkii tekemään joka päivä onnellistamistekoja, joihin maalaisjärjen puitteissa on henkilökunnalle annettu varsin vapaat kädet. Asiakkaiden riemastuttaminen onkin työn parasta antia.

­ – Joskus asiakas ilahtuu tavattomasti aivan pienestä asiasta, ja toisinaan voidaan tehdä vähän enemmänkin. Olen esimerkiksi käynyt antamassa virtaa asiakkaan autoon, järjestänyt lapsille yllätyssynttäreitä ja antanut majoittuvalle perheelle tai kaveriporukalle heidän varaamansa huoneen tilalle sviitin. Työkaveri on muun muassa ottanut asiakasperheen koiran kotiinsa hoitoon, koska heidän varaamaansa sviittiin ei lemmikkiä voitu laskea.

 

30 vuotta Tahkolla

Tahkolla Seija on työskennellyt samassa talossa jo 30 vuotta, joista viimeiset 17 vuotta PeeÄssän leivissä.

Niinhän se vain on, että Tahko menee veriin. Ympäristö, työporukka ja asiakkaat ovat aivan mahtavia.

Seijalla on ollut vuosien mittaan monenlaisia työtehtäviä. Nykyisen työnsä vastaanotossa hän kokee eniten omakseen.

– Respassa työskentely on vaihtelevaa ja haasteellista. Asiakkaiden sisään ja ulos kirjaaminen on vain osa kokonaisuutta, sillä eteen tulee jatkuvasti erilaisia asioita, jotka vaativat joskus nopeaakin reagointia ja ratkaisujen löytämistä. Olen esimerkiksi oppinut vaihtamaan sähkölukon lukijan omin käsin, Seija kuvailee.

Seija on ollut Tahkolla töissä 30 vuotta, tehden vuosien mittaan monenlaisia työtehtäviä. Hotellin vastaanotto tuntuu eniten omalta paikalta.

 

Vuoden onnellistaja-titteli tuli kerrossängyn yläpetin fiksaamisesta niin, että asiakasperheen 8-vuotias pääsi nukkumaan toivomaansa paikkaan.

 

Tänäkin kesänä tuhannet nuoret ottavat ensiaskeleensa työelämässä. Osuuskauppa PeeÄssä on mahdollistanut nuorten tutustuttamisen työelämään jo vuosien ajan Tutustu ja tienaa -kesäharjoitteluohjelman kautta. Manuelille kahden viikon harjoittelujakso Kuopion Prismassa on ensimmäinen oikea työpaikka.

Kesätyö on nuorelle merkityksellinen asia monestakin eri syystä. Työelämässä opitaan tärkeitä taitoja, kuten oma-aloitteisuutta, aktiivisuutta ja vuorovaikutustaitoja. Lisäksi se tarjoaa mahdollisuuden kartuttaa arvokasta työkokemusta sekä tienata omaa rahaa.

Manuel on yksi sadoista harjoittelijoista, jotka tulivat tänä vuonna valituiksi PeeÄssälle yli tuhannen Tutustu ja Tienaa -hakijan joukosta. Hakemuksen lähettäminen oli jännittävää, mutta onneksi vanhemmat tarjosivat ensikertalaiselle hyviä vinkkejä työnhakua varten.

Loppujen lopuksi homma meni kuten pitikin. Hyvin mennyt haastattelu poiki Manuelille ensimmäisen työpaikan. Kesätyön saaminen on nuorelle usein koko kesän kohokohta.

Manuelille tärkeintä kesätyössä on kokemuksen saaminen. Aikaisemmin Kuopion Prismassa suoritettu TET-harjoittelu antoi jo osviittaa siitä, millaista kaupan alan työ on, mutta Tutustu ja Tienaa -jaksolla pääsee syventymään työhön jo hieman pidemmän aikaa.

Päivät eivät ole päässeet käymään tylsiksi, sillä työtehtävät mahdollistavat ajatusten vaihtamisen työkaverin kanssa työskentelyn lomassa. Asiakkaiden auttaminen ja ohjaaminen etenkin remontin keskellä on yksi tärkeä tehtävä, joka kuuluu jokaiselle työntekijälle.

 

Ei istuta ja odotella, vaan tehdään asioita oma-aloitteisesti

Ensimmäistä kesätyöpaikkaa hakevilla nuorilla on harvoin valttikorttinaan aiempaa työkokemusta. Oman urapolun alkutaipaleella onkin tärkeintä, että omaa hyvän asenteen ja halun oppia uutta.

Manuelin mielestä työssä on ollut tärkeää, että työtehtäviin tartutaan itsenäisesti, mutta tarvittaessa kysytään, jos jokin askarruttaa.

Manuelin hyvä asenne ja innokkuus työntekoa kohtaan on kantanut hedelmää. Monen muun Tutustu ja Tienaa -harjoittelijan tavoin hän on saanut hyvää palautetta myös asiakkailta. Yksi merkittävä tekijä hyvän kesätyökokemuksen tarjoamisessa on se, että nuori saa tekemästään työstä kannustavaa palautetta ja onnistumisen tunteita.

 

Jokainen työntekijä on yhtä arvokas riippumatta siitä, onko hän tehnyt työtä yhden päivän vai 20 vuoden ajan

Kuopion Prismassa työskentelevä Päivi Kettunen on pitkän linjan ammattilainen ja työskennellyt PeeÄssällä pian kaksi vuosikymmentä. Kaupan alan työkokemusta hänellä on takanaan jo 44 vuotta.

Päivin mukaan nuorista huomaa, että he ovat oikeasti halunneet päästä töihin.

Työelämässä oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden tulee toteutua jokaisen kohdalla.

 

Nuoret ovat tulevaisuuden tekijöitä

Kesätyö voi aukaista nuorelle tien kohti unelmia ja tukea niiden saavuttamista. Manuel kokee, että erilaiset harjoittelujaksot mahdollistavat tulevaisuuden suunnitelmien selkeyttämisen. Hän pohtiikin kaupassa työskentelemisen mahdollisuutta opiskelun ohella, kun opiskeluiden aloittaminen tulee joskus ajankohtaiseksi.

Harjoittelujakson päätyttyä on kuitenkin aika ripustaa työhanskat naulaan ja nauttia kesästä.

 

Viisi nopeaa – kumman valitset?

Uiminen vai rannalla loikoilu?
”Uiminen.”

Jäätelö vai mansikat?
”Jäätelö.”

Mökillä vai kaupungissa?
”Kaupungissa.”

Aikaisin nukkumaan vai valvominen myöhään?
”Valvominen myöhään.”

Vesi-ilmapallot vai vesipyssy?
”Tämä on paha… Vesipyssy!”

 

 

Teksti ja kuvat: Mira Makkonen