Osuuskauppa PeeÄssä ottaa käyttöön torstaina 16.11. toisen S-Biilin viemään Asiakasomistaja- ja S-Pankki-palveluja ihmisten luokse. PeeÄssän asiakasomistajat ovat olleet tyytyväisiä puolitoista vuotta sitten käyttöön otetun Suomen ensimmäisen S-Biilin tarjoamiin palveluihin.

Koko Suomessa S-Biilejä on viisi, joista kaksi liikennöi Pohjois-Savossa.

 

– Olemme investoineet toiseen S-Biiliin, koska haluamme tarjota asiakasomistaja- ja S-Pankki-palveluja siellä, missä asiakasomistajamme muitakin palvelujamme arjessaan käyttävät. Kahdella kiertävällä palveluautolla varmistamme, ettei pienemmiltä paikkakunnilta ole jatkossakaan tarvetta lähteä kaupunkiin hoitamaan asiakasomistajuuteen tai S-Pankin asiakkuuteen liittyviä asioita. Viemme palvelut heidän luokseen, PeeÄssän asiakkuuspäällikkö Reetta Innilä perustelee palveluautokapasiteetin lisäystä.

 

Toinen S-Biili korvaa aiemmin myymälätiloissa työskennelleen kiertävän palveluneuvojan.

– Jatkossa kaikki maakunnan asiakasomistaja- ja S-Pankki-asiat hoidetaan S-Biilin sisälle rakennetussa toimistossa. ASiakaskokemus parantuu merkittävästi, kun voidaan puhua rauhallisessa tilassa asiakkaan kanssa.

S-Biilit kiertävät PeeÄssän toimialueen eri paikkakunnalla PeeÄssän verkkosivulla julkaistavan aikataulun mukaisesti. S-Biilillä liikkuvat palveluneuvojat pysäköivät auton päivän ajaksi kunkin paikkakunnan S-marketin tai Salen pihaan. Tänä syksynä on asiakastoiveisiin vastaten kokeiltu myös puolipäiväisiä S-Biili-vierailuja kaupunkialueella sijaitsevien Sale-myymälöiden piha-alueilla Kuopiossa ja Varkaudessa. Asiointi S-Biilissä tapahtuu vuoronumeroiden perusteella.

 

S-Biilissä palvellaan asiakkaita samoissa asioissa kuin Prismojen asiakasomistajapalvelu ja S-Pankki-pisteilläkin, yksinkertaisista tilien avauksista vaativiin kuolinpesien selvityksiin. Myös PeeÄssän asiakasomistajaksi liittyminen tai jäsenyyden siirto osuuskauppojen välillä onnistuu. Turvallisuussyistä autossa ei käsitellä tai kuljeteta käteistä rahaa. Käteisen nostaminen ja tallettaminen onnistuu S-Pankin S-Tililtä S-Etukortti Visalla ja henkilöllisyystodistuksella kaikkien S-ryhmän kauppojen kassoilla.

 

PeeÄssän S-Biili-asiakkaiden määrissä on suuria eroja paikkakuntien välillä. Eniten liikkuvalla palveluautolla on asiakkaita ollut Suonenjoella ja Pyhäsalmella. Tyypillisesti päivän aikana palvellaan asiakkaita reilusta parista kymmenestä ylöspäin.

 

Suomen ensimmäinen S-Biili lähti liikkeelle Pohjois-Savossa vuoden 2022 helmikuussa. Ajokilometrejä autoon kertyi ensimmäisen puolentoista vuoden aikana noin 50 000.

 

S-Biilejä on nyt Suomessa yhteensä viisi. PeeÄssän kahden palveluauton lisäksi S-Biili on käytössä Pohjois-Karjalan Osuuskaupassa, Osuuskauppa Keskimaalla Keski-Suomessa sekä Osuuskauppa Arinalla Pohjois-Suomessa.

Mervi Vidgrén on PeeÄssän pitkässä historiassa ensimmäinen nainen hallintoneuvoston puheenjohtajana ja toimitusjohtajan esihenkilönä. Mervin puheenjohtajakaudella, viimeisten kuuden vuoden aikana, maailman tapahtumat ja muutokset toimintaympäristössä ovat olleet nopeampia kuin ikinä aiemmin.

– Olemme olleet hyvin hereillä ja osanneet reagoida muutoksiin herkästi ja nopeasti. Sekin on osuuskaupan vastuullisuutta, Mervi kuvailee.

 

Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Pentti Vänskä

 

Osuuskaupan merkitys on aina vahvistunut ihmisten elämässä vaikeina aikoina. Niin on käynyt nytkin, kun kaikki elinkustannukset ovat nousseet. Epävarmuus sekä huoli tulevaisuudesta ja toimeentulosta on ujuttautunut yhä useamman ihmisen arkeen.

– Turbulenssia ovat aiheuttaneet ensin koronapandemia ja sitten heti perään Ukrainan sota seurannaisvaikutuksineen. Tällaisessa tilanteessa asiakkaidensa omistaman ja yhteistä hyvää tavoittelevan osuuskaupan rooli korostuu ja erottautuu pörssiyrityksistä, joiden ainoa tehtävä on tuottaa osakkeiden omistajille voittoa. Osuuskauppa on arjen auttaja ja rinnalla kulkija, joka ajaa aina jäsenten eli asiakasomistajien etua. Asiakashyöty on kaiken toiminnan ydin, Mervi Vidgrén kuvailee.

 

Ostoskorin edullisuutta pitää vaalia

S-ryhmän toukokuussa teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan 59 prosenttia suomalaisista on joutunut miettimään ruoan hintaa vähintään jonkin verran. 66 prosenttia on joutunut vähentämään ostoksia tai luopumaan joistain elintarvikkeista kokonaan.

– Isolle osalle PeeÄssän asiakasomistajista ostoskorin hinta on äärimmäisen tärkeä asia. Tämä asia on pidettävä kirkkaana mielessä kaikissa tekemisissä ja päätöksissä. Se kulkee mukana koko ajan myös PeeÄssän uudessa strategiassa, Mervi kuvailee.

 

Parhaan elämän edelläkävijyyteen tähtäävä PeeÄssän pelikirja on hallintoneuvoston puheenjohtajan mukaan tähän aikaan oikea ja toimiva. Hän pitää erityisen tärkeänä sitä, että strategian laatimisessa sanansa ovat päässeet alusta pitäen sanomaan sekä henkilökunta, hallinnon väki että asiakasomistajat. Avoimuus ja vuorovaikutteisuus ovat lisääntyneet pitkin harppauksin, mikä sopii erityisen hyvin osuuskaupan pirtaan.

– Strategiaan on kirjattu juuri niitä asioita, joita ihmiset meillä täällä Pohjois-Savossa pitävät tärkeinä. Matkaan on lähdetty ja se etenee suunnitellusti, mutta toimintakulttuurin muutos ei tapahdu hetkessä, eikä kaikkia asioita voi laittaa yhtä aikaa liikkeelle.

 

Ihmisistä kaikki lähtee

Strategiassa nousee erityisesti esiin vastuullisuus. Siitä on tehty kyselyjä asiakasomistajille ja vastuullisuuden merkityksiä käsiteltiin loppukesällä myös hallinnossa mukana olevien ihmisten kesken. Edullisen ostoskorin takaamisen ohella etenkin henkilöstön hyvinvointia pidetään vastuullisuuden osoituksena. Henkilöstön hyvät työolot, toimeentulon turvaaminen, työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen sekä erilaisen osaamisen ja urapolkujen kehittäminen ovatkin asioita, joiden eteen tehdäänkin todella paljon töitä.

– Uudessa strategiassa korostuvat myös aiempaa enemmän inhimilliset arvot ja yksilölliset tarpeet, minkä uskon lisäävän entisestään kiinnostusta PeeÄssää kohtaan työnantajana ja vahvistavan kykyä pitää kiinni työntekijöistä. Se on äärimmäisen tärkeää, koska toiminta ei yksinkertaisesti pyöri ilman osaavaa ja tyytyväistä henkilöstöä. Osuuskauppa tarvitsee tekijöitä ympäri toimialuetta, myös maaseudulla, mikä tarkoittaa väistämättä sitä, että työyhteisö muuttuu monikulttuurisemmaksi ja monimuotoisemmaksi, hallintoneuvoston puheenjohtaja ennakoi.

PeeÄssä tekee vastuullisuustekoja myös koko maakunnan hyvinvointia ajatellen.

– Osuuskauppa on asemoinut itsensä entistä vahvemmin maakunnan matkailun veturiksi ja hiilinegatiivisuuden tiennäyttäjäksi investoimalla suuria summia palvelujen parantamiseen ja kehittämiseen. Investointien ja innovaatioiden avulla palvelut pystytään toivon mukaan ylläpitämään ja turvaamaan sielläkin, missä väki vähenee.

 

Avoinna 60 näköalapaikkaa osuustoimintaan

Mervi muistuttaa, että osuuskaupan luottamushenkilöt ovat asiakasomistajien asialla ja tekevät yhdessä työtä sen eteen, että PeeÄssä tuottaa aitoa hyötyä vihreän kortin käyttäjille. Asia on aina ajankohtainen, mutta lähikuukausina sille antaa painoarvoa ensi keväänä tulossa olevat vaalit, joissa valitaan 60-jäseninen edustajisto tekemään päätöksiä yhteiseksi hyväksi.

– Osuuskauppa ja sen tarjoamat edut ja palvelut näyttävät kiinnostavan, sillä ostojen keskittäminen on lisääntynyt ja PeeÄssä on saanut viime aikoina uusia asiakasomistajia poikkeuksellisen paljon. Toivomme tietenkin, että ihmiset aktivoituvat myös hallinnon suuntaan. Pian on jälleen avoinna 60 näköalapaikkaa kauppaan, palvelualaan ja osuustoimintaan.

Tasapuolinen alueellinen jakauma on tärkeää niin edustajistossa kuin hallintoneuvostossakin.

– Olisi hyvä saada hallintoon mukaan kaikenikäisiä PeeÄssän palvelujen käyttäjiä, erilaisista elämäntilanteista ja ympäri PeeÄssän toimialuetta, myös pieniltä paikkakunnilta. Näin varmistetaan, että hallinnossa kuullaan koko aluetta ja asiakasomistajat saavat niitä palveluja, joita tarvitsevat ja toivovat, Mervi kuvailee.

Syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna hautaan siunatun kauppaneuvos Eero Saukkosen perintö elää vahvana paitsi Pohjois-Savon maakunnassa ja Osuuskauppa PeeÄssässä, myös koko S-ryhmässä. 48 vuoden aikana S-ryhmästä yhtäjaksoisesti palkkaa saanut Eero Saukkonen teki pitkän uran Kuopion Osuuskaupan sekä Osuuskauppa PeeÄssän toimitusjohtajana. Hänen johdollaan PeeÄssästä rakentui Pohjois-Savon suurin yksityinen työnantaja sekä vahva maakunnan elinvoimaisuuden ylläpitäjä ja rakentaja.  

Asiakasomistajuuden pioneereihin kuulunut Eero Saukkonen oli myös nykymuotoisen bonusjärjestelmän ”isä” sekä aiemmin SOK:n kenttäjohtajana yksi pääarkkitehdeista, kun S-ryhmässä toteutettiin Suomen taloushistorian suurin yrityssaneeraus.

Eero Saukkonen aloitti S-ryhmä-uransa vain 11-vuotiaana Ruoveden Osuuskaupan kesäpoikana. Kaupan arki kävi hänelle tutuksi seuraavien vuosien aikana, kesäpestien jatkuessa keskeytyksettä ylioppilaaksi valmistumiseen saakka. Jatko-opinnot johdattivat Eeron kauppakorkeakouluun Vaasaan, josta järjestyi myös SOK:n konttorinjohtajan apulaisen paikka 1970-luvun taitteessa. Ensimmäisen kerran muutto Kuopioon tuli ajankohtaiseksi, kun vastavalmistunut ekonomi nimitettiin vuonna 1972 SOK:n Kuopion konttorin konttoripäälliköksi ja myöhemmin apulaisjohtajaksi.

Kahdeksan Kuopiossa vietetyn vuoden jälkeen Eero Saukkonen siirtyi 33-vuotiaana Helsinkiin SOK:n pääkonttoriin kenttäosaston johtajaksi. Uudessa tehtävässään hän näki selkeästi, miten syvään kriisiin osuuskaupparyhmä oli yhteiskunnan rakennemuutoksen pyörteissä ajautunut. Kaupparyhmän pelastajien joukkoon kuulunut Eero muisti vielä vuosikymmenten jälkeenkin elävästi vuoden 1983 kesäkuussa Finlandia-talolla järjestetyn tapahtuman, jossa rakenteita järisyttävä, ”hiljaisen tyrmäävä” muutosohjelma julkistettiin osuuskauppaväelle. Yksi keskeinen asia oli osuuskauppaverkoston uusjako, mikä tarkoitti pitäjäosuuskauppojen määrän radikaalia vähentämistä ja alueosuuskauppojen perustamista.

– Se antoi hyvän oppitunnin siitä, miten jämäkästi tällaisessa tilanteessa pitää toimia. Infotilaisuus veti kuulijat niin polvilleen, ettei siihen kukaan osannut oikein sanoa mitään, Eero muisteli.

Kenttäosaston johtaja kiersi kesällä 1983 ympäri Suomea puhumassa strategiaohjelman toteuttamisen tärkeydestä ja alueosuuskaupparakenteen merkityksestä.

– Monille oli todella kova paikka päättää oman osuuskaupan fuusiosta, joka koettiin käytännössä lopettamiseksi. Joillain alueilla oli kovaa uhoamista ja tiukkaa vastustusta, kun taas toisaalla, esimerkiksi Savossa otettiin uudistukset vastaan rauhallisemmin, Eero kuvaili kenttäkierroksella koettuja tunnelmia.

 

Saneeraajasta kehittäjäksi

Vuonna 1985 Eero Saukkonen palasi Pohjois-Savoon. Ryhmätason strategian mukaisesti laajalla alueella Kuopion seudulla toimivaksi laajentunut Kuopion Osuuskauppa sai hänestä nuoren, innokkaan ja rohkean toimitusjohtajan. Hän käynnisti tervehdyttämis- ja kehittämistoimet viivyttelemättä.

– Taloudellinen tilanne oli surkea ja toiminta pahasti tappiollista. Olimme kilpailijoitamme heikompia, kalliimpia ja kömpelömpiä, hintakilpailuun kykenemättömiä. Toimitusjohtaja masensi itsensä aamulehden äärellä vertaillessaan kauppojen hintoja, Eero kuvaili toimitusjohtajuutensa alkutaivalta.

Kuopion Osuuskaupan taloudellinen tila analysoitiin perusteellisesti ja laadittiin kehittämissuunnitelma, sisältäen rakennemuutoksen ohella sisäisen toimintavan tehostamistoimia ja liiketoimintojen kehittämissuunnitelmia. Jo vuosi myöhemmin vuosikertomukseen voitiin kirjata tilanteen selkeä kohentuminen: velkaantuminen oli taittunut, tulos parantunut, toiminta tehostunut ja toimipaikkojen uudistaminen oli saatu käyntiin. Seuraavina vuosina ote muuttui yhä vahvemmin eteenpäin katsovaksi. Saneeraus, supistaminen, sulkeminen ja irtisanominen vaihtui voimakkaaksi kehittämiseksi, kasvun strategiaksi ja jatkuvuuden varmistamiseksi. PeeÄssä oli aktiivinen muun muassa S-market -ketjun kehittämisessä.

 

Asiakasomistajuus elämäntavaksi

Valtakunnallista historiaa Kuopion Osuuskaupassa tehtiin Eero Saukkosen johdolla, kun asiakasomistajille ryhdyttiin maksamaan kuukausittain ostohyvitystä eli Bonusta. Tilanne oli lähtökohdiltaan hankala, koska kaupparyhmä ui edelleen syvällä – Bonuksen käyttöönottoa vastustettiin ryhmätasolla yleisesti, ja sitä kuvailtiin pilkallisesti tuloksen hävittämisjärjestelmäksi.

Jotain oli kuitenkin pakko tehdä. Eero näki kauemmas kuin muut, ja laittoi panokset osuuskaupan alkuperäiseen toiminta-ajatukseen: tarjotaan jäsenille heidän tarvitsemiaan kilpailukykyisiä palveluja ja palkitaan niiden käytöstä sitä enemmän, mitä innokkaammin ostoja keskittää osuuskauppaan.

– Kyse oli osuuskaupan elämäntavasta, asiakasomistajuudesta, johon koko toiminta perustuu. Bonuksen kertymisen halusimme pitää mahdollisimman yksinkertaisena, helppotajuisena ja vertailtavana, asiakasomistajuuden tinkimätön lipunkantaja kuvaili.

Bonus-edun käyttöönotolla oli varsin suuri merkitys. Räjähdysmäistä kehitysloikkaa ei tapahtunut, mutta kun ihmiset alkoivat oivaltaa osuuskaupan asiakasomistajuuden hyödyt, alkoi jäsenmäärä ja palvelujen käyttö lisääntyä, liikevaihto kasvaa ja tuloskunto parantua. Bonuksen rinnalla kehitettiin myös muita etuja, mikä edelleen lisäsi asiakasomistajuuden vetovoimaa.

 

Eero Saukkonen muisteli bonusjärjestelmän kehittämistä viime huhtikuussa julkaistussa haastattelussa, jonka voit lukea täältä

 

Markkinat miinustivat, PeeÄssä kasvoi

Eero Saukkosen johdolla Pohjois-Savossa toteutettiin myös Kuopion Osuuskaupan ja Osuuskauppa Koljonvirran yhdistyminen Osuuskauppa PeeÄssäksi, joka merkittiin kaupparekisteriin 31.12.1991. Jo päätöksentekovaiheessa syntyi avoin, rakentava ja tulevaisuuteen katsova ilmapiiri, joka jatkui uuden aikakauden alkaessa.

– Yhdistyminen toi elintärkeää tehokkuutta, ostovoimaa sekä mahdollisuuden investoida ja kehittää palveluja tasapuolisesti koko toimialueella. Toimipaikkoja ei lopetettu eikä tappiollisia vuosia tehty, vaikka aika oli todella vaikea. 1990-luvun lamavuosina markkinat miinustivat, mutta PeeÄssä kasvoi. Ensimmäisten 10 vuoden aikana avattiin yksinomaan uusia S-marketeja toistakymmentä.

PeeÄssän alkuvuosina erityisesti päivittäistavarakauppa kasvoi hurjaa vauhtia. Vuonna 1991 osuuskaupan markkinaosuus oli esimerkiksi Kuopiossa alle 9 %. Seitsemässä vuodessa noustiin markkinajohtajaksi 36 prosentin osuudella. Tässä suuri merkitys oli Prisman avaamisella syksyllä 1996.

Eeron jäädessä eläkkeelle huhtikuussa 2005 hän laski PeeÄssän startin jälkeen 13 vuoden aikana asiakasomistajien määrän viisinkertaistuneen ja Bonusten määrän 14-kertaistuneen. Investointeja maakuntaan oli tehty keskimäärin joka vuosi 11 miljoonalla eurolla. Taloudellisen tuloksen kohentumisen myötä asiakasomistajille suunnattuja palveluja parantaneet investoinnit voitiin toteuttaa omarahoituksella.

 

Henkilöstölle suuri arvostus

Koko johtajauransa ajan Eero Saukkonen korosti henkilöstön merkitystä menestyksen tekemisessä. Työntekijöiden arvostus ja hyvinvointi olivat hänelle tärkeitä asioita. Eero oli aidosti kiinnostunut kuulemaan työntekijöidensä mietteitä ja osoitti arvostusta jokaista peeässäläistä kohtaan riippumatta siitä, missä tehtävissä kukakin työskenteli. Hänen visionsa työelämässä oli menestyvä PeeÄssä, jonka henkilökunta tuntee omakseen. Tärkeimmäksi arvokseen hän nosti henkilökunnan oikeudenmukaisen ja ystävällisen kohtelun. Hän korosti myös avointa keskustelukulttuuria.

– PeeÄssän menestyksen avaimia arvioidessa ei voi olla nostamatta esiin henkilökuntaa. Henkilöstön onnistuminen luo kestävän pohjan hyville ja pitkäaikaisille asiakassuhteille. Meidän väessämme on valtavasti potentiaalia, joka on saatu käyttöön, koska ihmiset ovat motivoituneita. Tämähän on meidän yhteinen firmamme. Työntekijät ovat itsekin asiakasomistajia, joten heidän pitää todella hyötyä PeeÄssän menestyksestä monella tavalla, paitsi Bonuksina ja ylijäämänpalautuksina, myös hyvinä henkilöstöetuina ja ylimääräisinä tulospalkkioina, Eero linjasi 2000-luvun alkupuolella.

 

20 miljoonan markan tappiosta 20 miljoonan euron tulokseen

Eero Saukkonen siirtyessä kauppaneuvoksena eläkepäivien viettoon, hän pohti PeeÄssän omassa julkaisussa kuluneiden vuosien saavutuksia – korostaen, että ne eivät olleet yksin hänen ansiotaan, vaan kunnia kuului yhtä lailla kaikille peeässäläisille.

– Kun aloitin toimitusjohtajana 1985, Kuopion Osuuskauppa teki 20 miljoonaa markkaa tappiota vuodessa. Nyt 20 vuotta myöhemmin Osuuskauppa PeeÄssä tekee 20 miljoonan euron voitollisen tuloksen. Suurempiakin voittoja olisi voitu tehdä, mutta se ei ollut tarpeen, koska tase oli tervehtynyt ja investointikyky oli hyvä, Eero Saukkonen summasi.

Hän laski saaneensa osuuskaupasta palkkaa yhtäjaksoisesti 48 vuoden aikana.

– PeeÄssän jätän luottavaisin mielin, sillä asiat ovat hyvällä mallilla. Asiakasomistajuus on niin vahva kilpailuetu, että sen turvin kyllä pärjätään jatkossakin.

Eero otti kantaa osuuskaupan tulevaisuuteen myös vuonna 2016, jolloin PeeÄssän aloituksesta tuli kuluneeksi neljännesvuosisata.

–  PeeÄssän suuri etu on tiivis yhteys omaan toimialueeseen. Se helpottaa tulevaisuuden linjaamista ja jatkuvuuden varmistamista. PeeÄssä on vahva maakunnallinen osuuskauppa myös 25 vuoden päästä, mutta koko ajan pitää olla reagointiherkkänä, kauppaneuvos Eero Saukkonen korosti.

 

Eero Saukkonen Kuopion Prisman avajaisissa 1996.

Osuuskauppa PeeÄssän tammi-kesäkuun liikevaihto kasvoi yli 7 prosenttia edellisvuodesta. Voimakkaimmin kasvoivat päivittäistavara- ja ravintolakauppa. Käyttötavarakaupassa kasvu oli maltillisempaa ja majoitustoimiala jäi viime vuodesta. Tulos pienentyi edellisestä vuodesta.

Liikevaihto oli alkuvuoden aikana 365,6 miljoonaa euroa, jossa kasvua verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaa oli 7,1 prosenttia (+24,1 milj.€). Liikevaihdon kasvun taustalla ovat edulliset hinnat, onnistumiset asiakaskohtaamisissa ja uudistuneet palvelut. Myös uusien jäsenten määrän kasvu on ollut ennätyksellisen voimakasta alkuvuoden aikana.

Päivittäistavarakaupan liikevaihto oli 239,9 miljoonaa euroa, jossa kasvua oli 11,8 prosenttia (+25,3 milj.€). Erityisesti Prisma- ja S-Market-ketjut kasvoivat vahvasti alkuvuoden aikana ja ruoan verkkokauppa kehittyi kivijalkamyymälöitä voimakkaammin. Uudistetut S-marketit ja uusi Maljalahden S-market Kuopiossa on olleet asiakasomistajien mieleen, joka on osaltaan tuonut kasvua liikevaihtoon.

Käyttötavarakaupan liikevaihto oli 27,7 miljoonaa euroa ja se kasvoi edellisvuodesta 3,3 prosenttia (+0,9 milj.€). Myyntiä vauhditti erityisesti Kuopion Sokoksen ja Iisalmen Emotionin hyvä kehitys.

Majoitus- ja ravitsemiskaupan liikevaihto kasvoi alkuvuoden aikana 9,4 prosenttia (+2 milj.€) ja oli 23,6 miljoonaa euroa. Majoituskauppa toteutui suunniteltua parempana, mutta jäi edellisestä vuodesta 8,5 prosenttia (-0,5 milj.€). Liikevaihtoon vaikutti remontissa olleiden hotellien vajaa majoituskapasiteetti. Ravintolakaupan liikevaihto puolestaan kasvoi alkuvuoden aikana 15,5 prosenttia (+2,5 milj.€). Suurinta kasvu oli pikaruokaravintoloissa. Kuopion satamaan avattu uusi ravintola Bona BBQ on myös ylittänyt odotuksia.

Polttonesteiden liikevaihto oli 72 miljoonaa euroa ja se pienentyi 5,4 prosenttia (-4,1 milj.€). Polttonesteiden liikevaihdon laskuun vaikutti edellisvuodesta laskenut markkinahinta. Polttoaineiden litrakehitys kasvoi 4,3 prosenttia.

– Käynnissä on PeeÄssän 120-vuotisjuhlavuosi, jonka kunniaksi olemme lisänneet taloudellista hyötyä S-mobiili ja henkilöstöetujen kautta asiakkaille ja henkilöstölle alkuvuoden aikana yli miljoonalla eurolla. Juhlavuoden aikana olemme mahdollistaneet tuhansien ihmisten kohtaamisia urheilun, tanssin ja musiikin äärellä erilaisissa tapahtumissa toimialueellamme. Omistajien saama hyöty on meille kaikki kaikessa ja pidämme siitä kiinni haastavinakin aikoina. Maksoimme keväällä myös yli 17 miljoonaa euroa ylijäämänpalautusta edellisen vuoden ostoksista ja Bonusta on alkuvuoden aikana maksettu yli 11 miljoonaa euroa. Vuodesta on tulossa ennätyksellinen omistajien saaman taloudellisen hyödyn näkökulmasta. Maailman epävakaa tilanne ja voimakas hintojen nousu näkyy ihmisten käyttäytymisessä ja hinnan merkitys korostuu entisestään. Osuustoiminta ja asiakasomistajuuden tuomat hyödyt kantavat eteenpäin vaikeimpinakin aikoina. Pyrimme omilla toimillamme helpottamaan tätä tilannetta, kertoo toimitusjohtaja Mikko Junttila.

Henkilöstön kehittämiseen ja kouluttamiseen panostaminen jatkui alkuvuoden aikana voimakkaana. Isoin yksittäinen panostus oli uudistetun strategian teemoihin keskittyvät heimopäivät Tahkolla ja heimoillat Kuopiossa, joihin osallistui yli 2 000 peeässäläistä.

Alkuvuoden tulos oli 7,4 miljoonaa euroa. Tulos oli suunniteltua parempi, mutta pienentyi edellisen vuoden vastaavasta ajasta 1,7 miljoonaa euroa. Tulosta haastoivat toimipaikkojen uudistukset, korkea sähkön hinta, panostukset juhlavuoden etuihin ja investoinnit henkilöstön osaamisen, yhteistyön ja vuorovaikutuksen kehittämiseen. Tulosnäkymä loppuvuoteen on hyvä.

–  Alkuvuoteen voidaan kokonaisuutena olla tyytyväisiä. Yli 7 prosentin kasvu liikevaihdossa on erinomainen, josta kiitos kuuluu jokaiselle peeässäläisen tekemälle työlle. Tulosta haastavat kokonaisuudet ovat suunnitelman mukaisia ja haastavasta vuodesta huolimatta olemme pitäneet tiukasti kiinni pysyvästi edullisesta hintatasosta. Olemme alkuvuodesta lähteneet yhdessä kulkemaan Parhaan Elämän Matkaa, joka on tässä vaiheessa innostanut PeeÄssän heimoa erityisesti henkilökunnan osalta. Tavoitteemme on lisätä osallisuuden kokemusta, vaikuttamisen mahdollisuuksia ja vuoropuhelua asiakasomistajiemme kanssa. Parhaillaan on käynnissä koko maakunnan kattava arvokeskustelu, jossa tavoitteenamme on kuulla mitä arvomme tarkoittaa meidän asiakkaille, sillä arvomme ovat nyt myös asiakaslupauksemme, kertoo Junttila.

Tulossa on vahva investointi vuosi maakunnan palveluihin. Kuluvana vuonna investoinnit maakunnan palveluihin tulevat kohoamaan yli 40 miljoonaa euron.

 

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Mikko Junttila, mikko.junttila@sok.fi, p. 044 719 7200

PeeÄssä panostaa palvelujensa kehittämiseen ympäri Pohjois-Savoa.

– Haluamme tarjota asiakasomistajillemme hyvät päivittäistavarakaupan palvelut joka puolella toimialuettamme niin pitkään kuin se on vain mahdollista. Huolehdimme omalta osaltamme siitä, että peruspalvelut säilyvät myös maaseutupaikkakunnilla, joissa väki vähenee, vähittäiskaupan toimialajohtaja Jouni Ruotsalainen perustelee.

 

PeeÄssä on investoinut muutaman viime vuoden aikana yli kymmenen miljoonaa euroa päivittäistavarakaupan palveluihin Pohjois-Savon maaseutupaikkakunnilla. Täysin uusi myymälä on avattu kolmen vuoden sisällä Maaningalla, Pielavedellä ja Vehmersalmella. Tänä vuonna rakennetaan Sonkajärvellä ja Vesannolla ja ensi vuonna ovat vuorossa Karttula sekä Tervo, kenties myös Rautalampi, mikäli kaavamuutos etenee toivotussa aikataulussa. Kattavia myymäläuudistuksia on myös toteutettu useita, viimeisimpinä Juankosken ja Kaavin S-marketeissa.

Nämä paikkakunnat ovat kaikki sellaisia, joissa väki on vähentynyt vuosi vuodelta, eikä asukasluvun kehityskäyrän suunnassa ole nähtävissä muutoksia tulevaisuudessakaan.

– Olemme laskeneet, että tekemämme kauppainvestoinnit ovat asiakkaiden vähentymisestä huolimatta kannattavia. Investointipäätöksiin vaikuttavat monet tekijät, muun muassa paikallisen päivittäistavaramarkkinan koko sekä kilpailutilanne paikkakunnalla. Esimerkiksi Juankoskella S-market on ollut ainoa kauppa vuodesta 2008 lähtien, mutta koska paikallinen päivittäistavaramarkkina on iso, helmikuussa valmistunut mittavan luokan uudistus oli perusteltu, Jouni Ruotsalainen toteaa.

 

Halvempaa tehdä uutta kuin remontoida vanhaa

Tiukkaa investointitahtia selittää osaltaan vajaan seitsemän vuoden päästä voimaan astuva lakimuutos, joka kieltää kasvihuonepäästöjä aiheuttavien kylmäaineiden käyttämisen.

– Hiilinegatiivisuuttamme edistävien uusien kylmälaitteiden asentaminen vaatii mittavia rakennusteknisiä muutoksia, muun muassa siksi, että hiilidioksidipohjaisten kylmälaitteiden putkistoissa paineet ovat aivan toista luokkaa kuin vanhoissa järjestelmissä. Jos kiinteistö on muutenkin elinkaarensa loppupäässä, on edullisempaa tehdä uutta kuin remontoida vanhaa. Tällainen tilanne on muun muassa Sonkajärvellä, Jouni toteaa.

 

Turhista neliöistä eroon

Vesannolla, Tervossa ja Karttulassa myymälät toimivat vielä nyt kiinteistöissä, jotka ovat perua menneiltä aikakausilta – jopa ajalta, jolloin samasta myymälästä ostettiin sokerin, kahvin ja kauraryynien lisäksi kalossit, apulannat ja niittokoneet. Rakennuksissa on tavattoman paljon energiakuluja kasvattavaa kallista hukkatilaa, esimerkiksi Vesannolla tyhjilleen jääneet paikallisosuuskaupan konttoritilat.

– Tällaisissa tilanteissa uusi, oikean kokoinen market on ilman muuta järkevämpi vaihtoehto myös henkilöstöä ajatellen. Meille on tärkeää säilyttää asiakasomistajiemme tarvitsemia palveluja myös pienemmillä paikkakunnilla ja taata samalla henkilöstöllemme toimivat ja turvalliset työskentelyolosuhteet.

 

Ässäkokki-kurssi on tarkoitettu 8-12 -vuotiaille lapsille. Kurssi on ilmainen.

Kurssin tavoitteena on tarjota lapsille mielekäs tapa tutustua ruoanlaiton saloihin ja kokeilla uusia reseptejä ikätovereiden seurassa. Kurssin päätteeksi kaikki saavat mukaansa ässäkokki – reseptivihkon josta löytyy paljon erilaisia vinkkejä ja ohjeita ruoanlaittoon liittyen. Kokkaamisen ja ruokailun ohella kurssilaiset saavat myös vinkkejä ravitsemukseen, keittiöhygieniaan ja kierrätykseen liittyvissä asioissa.

Kursseja järjestetään Kuopiossa ja Varkaudessa kesäkuun 2023 alussa. Kurssille otetaan 10 osallistujaa/kurssi.

Ilmoittautuminen Ässäkokki-kursseille tapahtuu Marttojen tapahtumakalenterin kautta: martat.fi/assakokit

 

 

Ässäkokki-kurssit opettavat lapsille kukkarolle, ilmastolle ja omalle terveydelle fiksua ruoanlaittoa S-ryhmä ja Martat järjestävät jälleen 100 suosittua Ässäkokki-kurssia eri puolilla Suomea. Kursseilla keskitytään taloudelliseen, terveelliseen ja maistuvaan kotikokkailuun koululaisille sopivalla tavalla. Yhteisiä Ässäkokki-ruokakursseja on järjestetty yli 300 vuodesta 2018 alkaen.

”Haluamme mahdollistaa kaikille lapsille pääsyn keittiöön, sillä uskomme, että kotitaloustaidot ovat tärkeitä hyvän arjen mahdollistajia läpi elämän. Lasten kautta kestävän arjen opit kulkevat myös perheisiin. Tässä työssä S-ryhmän tuki on erityisen tärkeää”, kertoo pääsihteeri Marianne Heikkilä Marttaliitosta. ”Ässäkokki-toiminta on meille luonteva tapa olla mukana edistämässä lasten ruokakasvatusta. Olemme sitoutuneet edistämään itselle ja ilmastolle fiksua ruokavaliota. Kurssit ovat todella suosittuja ja haluammekin tarjota niitä eri paikkakunnilla, jotta mahdollisimman moni pääsee osallistumaan”, kertoo vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa S-ryhmästä.

Tänä vuonna päivitettävät pohjoismaiset ravitsemussuositukset tulevat nostamaan ympäristövaikutukset terveysnäkökulman rinnalle. Myös S-ryhmä haluaa kannustaa asiakkaita kiinnittämään huomioita fiksuihin ruokavalintoihin. Ryhmän vastuullisuusohjelman tavoitteena on kasvispohjaisten ruokien määrän nostamisen 65 prosenttiin kaikesta myydystä ruoasta vuoteen 2030 mennessä.

Lisää kauden kasviksia, palkokasveja ja kalaa, vähemmän kovaa rasvaa, sokeria ja punaista lihaa

Ässäkokki-resepteissä kannustetaan lisäämään lautaselle reilusti satokauden kasviksia maukkautta ja herkullisuutta unohtamatta. S-ryhmän ja Marttaliiton järjestämillä kursseilla kiinnitetään lisäksi erityistä huomiota siihen, että lapset nauttivat ruoanvalmistuksesta ja saavat onnistumisen kokemuksia – näin syntyy ruokailoa. ”Kurssit tarjoavat lapsille mahdollisuuden tehdä ja oppia itse. Kurssitoiminnalla tuetaan kotien ja perheiden ruokakasvatusta. Lapset pääsevät tutustumaan myös perheelle uusiin raaka-aineisiin. Esimerkiksi tuore kala tai jotkut kasvikset ovat raaka-aineita, joihin moni lapsi tutustuu ensimmäistä kertaa kurssilla”, kertoo kehittämispäällikkö Emmi Tuovinen Marttaliitosta.

Suosittujen Ässäkokki-kurssien lisäksi reseptit ovat vapaasti hyödynnettävissä vaikkapa kotikokkailuun Yhteishyvän verkkosivuilla yhteishyva.fi/assakokki. Reseptit ovat S-kokeilukeittiön kotitalousopettajien käsialaa ja Martat ovat osallistuneet reseptien suunnitteluun.

Lontoon matkaan, laadukkaaseen turvaistuimeen, hotelliyöpymiseen sekä kevään ja kesän juhlavaatteisiin. Muun muassa tällaisiin kohteisiin PeeÄssän ylijäämänpalautuksia aiotaan käyttää. Ylijäämänpalautus vuoden 2022 tuloksesta on maksettu asiakasomistajien S-Tileille keskiviikkona 10.5. yhtä aikaa huhtikuun ostoista kertyneen Bonuksen kanssa.

 

– Keskitämme kaikki mahdolliset ostokset PeeÄssään, tietenkin siksi, että saamme mahdollisimman paljon Bonusta sekä ylijäämänpalautusta. Meillähän on täällä koko Suomen parasta antia ylijäämänpalautuksessa. Se on Pohjois-Savon luksusta, jota ei muualla saa ollenkaan tai ei ainakaan yhtä paljoa, kehuu muutama vuosi sitten eteläisemmästä Suomesta Kuopioon muuttanut Sinimaria Brandt.

Hänen perheeseensä kuuluu miehen lisäksi neljä lasta.

– Olen laskenut jo ennakkoon ja tiedän, kuinka paljon ylijäämänpalautusta on tulossa. Tarkkaa summaa en halua paljastaa, mutta sen voin sanoa, että sillä saadaan hankittua laadukas lapsen turvaistuin autoon.

Sinimaria Brandt kertoo olevansa kaiken kaikkiaan vaikuttunut PeeÄssän palveluista ja toimintatavoista.

– Luulin aikaisemmin, että S-ryhmä on yhtä ja samaa joka paikassa, mutta eihän se niin olekaan. Täällä Pohjois-Savossa halutaan jakaa hyvää oman alueen ihmisille, sekä asiakkaille että henkilökunnalle. Ja palvelut ovat oikeasti hyviä. Esimerkiksi Kuopion Prisma on aina todella hyvässä kunnossa.

 

Kolmisen sataa euroa tai enemmän

Ylijäämänpalautuksen ottaminen puheeksi levittää hymyn myös Jaana Sunin kasvoille.

– Oikein tuttu asia, totta kai. Onhan se aivan mielettömän hieno asia, joka todella kannustaa käymään PeeÄssässä kaupassa. Viime vuonna sain palautusta kolmisen sataa euroa ja samaa luokkaa tai vähän enemmän summa on tänäkin vuonna.

Hän aikoo käyttää rahat Lontoon matkaan.

– Monesti on ylijäämänpalautus mennyt johonkin reissuun. Poika asuu Pirkanmaalla ja häntä harmittaa, kun sikäläinen osuuskauppa ei palautusta maksa.

Jaana Suni korostaa, että rahana maksettavat edut eivät ole ainoa asia, joka PeeÄssässä ilahduttaa.

– Haluan mennä yhteen paikkaan ja ostaa sieltä kaiken mahdollisen. Prisma on nykyään juuri tällainen kauppa, kun vaatevalikoima on parantunut huomattavasti, ja hinta-laatusuhde on todella hyvä. Lisäksi pitää antaa kiitos siitä, että Prisman myyjät tervehtivät aina asiakkaitaan.

 

Maksupäivä hyvällä hetkellä

Kuopion Prisman myyntipäällikkö Sanna Isrikki kertoo ylijäämänpalautuksen vilkastuttavan Prisman käyttötavaraosaston kaupankäyntiä maksuajankohdan jälkeisinä päivinä.

– Omistajan tuplatilipäivä, eli Bonusten ja ylijäämänpalautuksen maksupäivä, tuo helpotusta asiakasomistajaperheiden arkeen hyvällä hetkellä näin kesän alla, kun kotiin ja mökille tehdään erilaisia hankintoja.

Ylijäämänpalautuksen tyypillisiä käyttökohteita ovat muun muassa televisiot, grillit ja polkupyörät.

– Palautus käytetään tyypillisesti johonkin hintavampaan tuotteeseen, myyjä Ulla Kelo vahvistaa.

Sanna kertoo käyttävänsä oman, noin 500 euron ylijäämänpalautuksensa kevään ja kesän juhliin.

– Vaatteisiin ja muihin tarvittaviin, hän toteaa.

Ulla paljastaa puolestaan panostavansa palautuksella vapaa-aikaan.

– Meillä rahat on monesti käytetty hotelliyöpymisiin.

 

77 % vuoden 2022 tuloksesta

Palveluneuvoja Laura Kokko Prisman asiakasomistaja- ja S-Pankki-pisteestä kertoo, että PeeÄssä on maksanut ylijäämänpalautusta yhtäjaksoisesti jo yli 20 vuotta.

– Se ei kuitenkaan ole automaattisesti maksettava etu, kuten Bonus ja maksutapaetu. Ylijäämänpalautuksesta PeeÄssän edustajisto päättää joka vuosi erikseen. Palautus maksetaan edellisvuoden tuloksen perusteella.

Tänä vuonna PeeÄssän ylijäämänpalautuksen kokonaissumma on 17,1 miljoonaa euroa, mikä on yli kolme neljäsosaa koko viime vuoden tuloksesta. Kuten monet asiakkaat näyttävät tietävän, ylijäämänpalautusta maksaa vain osa osuuskaupoista.

– Edullisimman ruokakorin päälle tulevat rahana maksettavat edut ovat tärkein syy liittyä PeeÄssän asiakasomistajaksi. Toinen keskeinen perustelu ovat S-Pankin maksuttomat peruspankkipalvelut. Lisäksi PeeÄssän 120-vuotisjuhlavuoden mobiiliedut ovat herättäneet paljon kiinnostusta, Laura kertoo.

Hän muistuttaa, että PeeÄssä voi osuuskuntalain mukaisesti maksaa ylijäämänpalautusta vain omille asiakasomistajilleen ja omista toimipaikoista tehtyjen ostojen perusteella.

­– Näyttäisi siltä, että tietoisuus tästä asiasta on lisääntynyt. Osuuskaupan jäsenyyden jostain muusta osuuskaupasta PeeÄssään vaihtavat ovat pääsääntöisesti hyvin kartalla siitä, millä perusteilla ylijäämänpalautusta maksetaan.

Laura kuulee työssään lukemattomia tarinoita ylijäämänpalautuksen suuresta merkityksestä asiakasomistajille ja sen käyttökohteista.

– Isompien hankintojen ja matkaan säästämisen lisäksi aika tyypillistä on, että palautus menee Bonusten tavoin rahastoihin, jolloin kyse on pidemmän tähtäyksen säästämisestä, Laura kertoo.

 

Sanna Isrikki ja Ulla Kelo kannustavat hyödyntämään kaikki PeeÄssän asiakasomistajaedut. – Rahana maksettavista eduista, samoin kuin meidän 120-vuotisjuhlavuoden mobiilieduistamme, kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, he korostavat.

PeeÄssän asiakasomistajilla on  Omistajan TUPLAtilipäivä, kun 10.5.2023 maksetaan sekä ylijäämänpalautus vuodelta 2022 että Bonukset huhtikuulta.

Ylijäämänpalautusta maksetaan lähes 17,1 miljoonaa euroa ja Bonusta 2,4 miljoonaa euroa.

Yhteensä omistajille maksettava summa on 19,5 miljoonaa euroa.

Ylijäämänpalautusta maksetaan 3% PeeÄssän toimipaikoista vuoden 2022 aikana tehdyistä Bonukseen oikeuttavista ostoista.

Milloin ja mihin ylijäämänpalautus maksetaan?

Ylijäämänpalautus maksetaan PeeÄssän asiakasomistajien S-tileille keskiviikkona 10. toukokuuta 2023

Mistä ylijäämänpalautusta kertyy?

Ylijäämänpalautusta maksetaan PeeÄssän toimipaikoista vuoden 2022 aikana tehdyistä Bonukseen oikeuttavista ostoista. Alkoholi ja tupakka sekä ostot yhteistyökumppaneilta eivät kerrytä ylijäämänpalautusta.

Paljonko ylijäämänpalautusta on tulossa?

Ylijäämänpalautusta maksetaan 3% PeeÄssän toimipaikoista vuoden 2022 aikana tehdyistä Bonukseen oikeuttavista ostoista. Asiakasomistajat voivat arvioida sen summaa laskemalla omat PeeÄssän toimipaikoista tehdyt Bonusostot viime vuodelta esimerkiksi S-mobiilista.

 

LUE LISÄÄ Ylijäämänpalautuksesta

LIITY ASIAKASOMISTAJAKSI

Yhteishyvä- ja Samarbete-lehdet siirtyvät myymäläjakeluun toukokuusta alkaen. Jatkossa kaikki S-ryhmän asiakasomistajat voivat ottaa lehden mukaansa ilmaiseksi S-ryhmän kaupoista ja ruoan verkkokaupasta kautta maan. Luvassa on lisää satsauksia digisisältöihin sekä uudistunut lukupaketti printtilehtenä myymälöistä mukaan napattavaksi.

Yhteishyvä on toukokuusta alkaen kaikkien asiakasomistajien saatavilla ja noudettavissa ostosreissulla Prismoista, S-marketeista, Saleista, Food Market Herkuista, Sokoksista sekä ruoan verkkokaupasta (S-kaupat). Juuri ilmestynyt Yhteishyvän maaliskuun numero on viimeinen kotipostilaatikoihin jaeltu lehti.

”Lähes 120 vuoden ajan Yhteishyvä on inspiroinut ja tarjonnut miljoonille suomalaisille vinkkejä arkeen ja juhlaan sekä Suomen suosituimpia reseptejä. Suomalaisten arjen ja median käytön digitalisoituessa elämme ajassa mukana. Vahvistamme ja laajennamme kaupparyhmän digitaalista tarinankerrontaa”, sanoo mediajohtaja Päivi Anttikoski S-ryhmästä.

 

Myymäläjakelu sai kokeilussa hyvän vastaanoton asiakkailta

Myymäläjakelua kokeiltiin syksyllä 2022. Reilut kaksi kolmasosaa kokeilussa mukana olleista asiakasomistajista piti hyvänä sitä, että Yhteishyvä-lehden saa S-ryhmän kaupoista.​ Myönteisiä seikkoja olivat etenkin valinnanvapaus ja ympäristönäkökulmat. Hyvää palautetta tuli myös siitä, että lehti on myös uusien lukijoiden ja entistä useamman ulottuvilla.

Yhteishyvän myymäläjakeluun siirtyminen on osa laajempaa S-ryhmän oman median ja kanavien kehitystyötä. S-ryhmässäkin on selvitetty asiakasomistajien mediankäyttöä: suomalaisten arjen ja median kulutuksen digitalisoituessa kaupparyhmässä satsataan digikanavien kehittämiseen. Jakelumuutokseen vaikuttavat myös kustannus- ja ympäristöseikat. Jatkossa voidaan hyödyntää omaa valtakunnallista jakeluverkostoa toimituksissa myymälöihin eri puolilla Suomea.

 

Yhteishyvä-lehti jatkossa veloituksetta S-ryhmän kaupoista

• Yhteishyvä-lehti siirtyy toukokuusta 2023 alkaen myymäläjakeluun
• Yhteishyvä on kaikkien asiakasomistajien saatavilla ilmaiseksi S-Etukortilla. Ilman vihreää S-Etukorttia lehti maksaa neljä euroa
• Lehden saa S-marketeista, Prismoista, Saleista, Food Market Herkuista ja Sokoksista sekä ruoan verkkokaupasta (S-kaupat) kautta maan
• Yhteishyvä-lehti ilmestyy jatkossa neljä kertaa vuodessa. Vuonna 2023 lehti ilmestyy 15.3. (viimeinen kotijakelu) sekä 15.5., 15.8., 15.11.
• Yhteishyvän artikkelit ja suositut reseptit ovat saatavilla yhteishyva.fi:ssä ja somekanavissa Yhteishyvän uutiskirjeessä.

 

Yhteishyvä on Suomen luetuimpia aikakauslehtiä. Asiakasomistajien oman median sisältöjen parissa viihtyvät miljoonat suomalaiset. Lehti sai alkunsa vuonna 1905, kun osuuskaupan asiakasomistajille perustettiin oma Yhteishyvä-lehti. Tästä lähtien Yhteishyvä on neuvonut, inspiroinut ja antanut suomalaisille vinkkejä arkeen ja juhlaan.

Teksti: Kristiina Tammitie Kuvat: Pentti Vänskä

 

Meistä useimmat ovat luultavasti nähnyt televisiossa mainoksen omistajan tilipäivästä: vihreitä henkseleitä paukutteleva Bonustilittäjä Eero painaa nappia, jolloin ”magic happens, vihree liikkuu.”

Mainoksen nuorella miehellä on elävä esikuva meillä Pohjois-Savossa. Aito, oikea ja alkuperäinen Bonus-Eero on nykymuotoisen bonusjärjestelmän ”isä”, kauppaneuvos Eero Saukkonen.

PeeÄssä teki historiaa keväällä 1986, kun se ensimmäisenä osuuskauppana ryhtyi maksamaan kuukausittaista ja portaittain kasvavaa Bonusta asiakasomistajilleen.

S-ryhmän nykymuotoisen asiakasomistajuuden alkujuuret juontuvat 1980-luvulle, jolloin S-ryhmä kävi selviytymistaisteluaan. 1960- ja 1970-luvuilla tapahtuneen yhteiskunnan suuren rakennemuutoksen myllerryksessä osuuskaupat olivat jääneet altavastaajan asemaan. Kauppa kävi heikosti, kilpailijat valtasivat markkinaosuuksia, tulokset olivat tappiolla ja toimintaa piti rahoittaa velkaa lisäämällä. Osuustoimintaa pidettiin yleisesti aikansa eläneenä yritysmuotona, puhuttiin jopa maailmanlopun ideologiasta.

 

Jäsenyydellä ei ollut merkitystä

S-ryhmän sisällä rohkeiden visionäärien pieni joukko uskalsi ajatella asioita eri tavalla. He näkivät yritysmuodossa sekä asiakkaiden jäsenyydessä kaupparyhmän kipeästi kaipaaman pelastuksen. Kuopion Osuuskauppaa ja Osuuskauppa PeeÄssää vuosina 1985–2005 johtanut kauppaneuvos Eero Saukkonen kuului tähän joukkoon.

– Aloittaessani Kuopion Osuuskaupan toimitusjohtajana osuuskaupan jäsenyydellä ei ollut mitään merkitystä. Tarjouksia kyllä harrastettiin, mutta hinta oli sama kaikille jäsenyydestä riippumatta.

Jäsenrekisteriä ei ollut päivitetty moneen vuoteen, joten siinä oli kirjaimellisesti kuolleita sieluja, Eero Saukkonen kuvailee.

Kuopion Osuuskaupan taloudellinen tilanne oli surkea. Yritys oli tappiolla, eikä todellisia mahdollisuuksia hintakilpailuun ollut.

– Olimme kilpailijoitamme heikompia, kalliimpia ja kömpelömpiä. Ostohinta oli meillä kalliimpi, kuin millä kilpailija myi tuotteet ulos. Toimitusjohtaja masensi itsensä aamulehden äärellä vertaillessaan kauppojen hintoja.

 

Jäsenrekisteri hyötykäyttöön

Toivottomassa tilanteessa oli pakko keksiä jotain ihan uutta. Kuopion Osuuskaupan hätäsaneerausohjelmaan kirjattiin ”kaupallisen toiminnan kehittäminen”. Sen keinoksi nostettiin osuuskaupan jäsenrekisterin uudenlainen hyödyntäminen.

– Siihen aikaan liikkeenjohdon uusia oppeja olivat erilaistuminen sekä kanta-asiakasrekisterit. Lähdimme miettimään, miten meille saataisiin ajantasainen asiakastietokanta. Lähdimme markkinointijohtajan Risto Pyykösen sekä kaupallisen johtajan Manu Vesalon kanssa miettimään ostoja tekeville osuuskaupan jäsenille kuukausittain maksettavan, portaittain kasvavan ostohyvityksen ideaa. Osuuskaupan toiminta-ajatuksessa piti siis palata alkuperäiseen ideaan, kovistella pölyt pois, sittenkin uskoa osuustoimintaan, ottaa jäsenrekisteri hyötykäyttöön ja lähteä testaamaan porrastetun ostohyvityksen eli Bonuksen vetovoimaa.

 

Ensimmäiset Bonukset toukokuussa 1986

Kuopion Osuuskaupassa porrastettu bonusjärjestelmä otettiin käyttöön 1.4.1986, ja ensimmäiset Bonukset maksettiin toukokuussa. Tuohon aikaan jäseniä osuuskaupalla oli 19 000, joista Bonuksia sai vuoden aikana 18,4 prosenttia, eli 3 500 jäsentaloutta. Bonusraha lähetettiin postitse ostoja seuraavan kuukauden lopulla.

– Summa oli ensimmäisen vajaan vuoden aikana noin miljoona markkaa, ja vuonna 1987 se tuplaantui kahteen miljoonaan. Bonusta sai alusta alkaen kaikista myymälöistämme ja koko valikoimasta. Kun Bonuksen piiriin liitettiin aika pian myös polttoaineet, alkoivat miehetkin kiinnostua järjestelmästä, jonka he olivat sitä ennen leimanneet akkojen hömpötykseksi, Eero Saukonen muistelee.

Jokaisen ostotapahtuman loppusumma ja päivämäärä kirjattiin käsin asiakasomistajatalouden ostoliuskaan. Kuun lopussa liuska palautettiin osuuskauppaan Bonuksen laskemista varten. Manuaalisesta ostojen kirjaamisesta siirryttiin kassajärjestelmään kytkettyyn sähköiseen Bonukseen vuonna 1989. Samalla otettiin käyttöön asiakasomistajuuden avaimena yhä tänä päivänä toimiva S-Etukortti, aluksi muutamissa osuuskaupoissa ja vuonna 1991 kattavasti kautta maan.

 

Selkeä ja reilu, eniten etua tuottava Bonus

Asiakasomistajille aitoa hyötyä tuottavan bonusjärjestelmän lähtökohtana oli alusta alkaen, että sen pitää olla selkeä ja reilu, vailla monimutkaisia kertoimia tai poikkeuksia.

– Bonuksen kertymisen halusimme pitää mahdollisimman yksinkertaisena, helppotajuisena ja vertailtavana. Tuhannen markan ostoista sai prosentin, kahdesta tuhannesta kaksi, kolmesta tuhannesta kolme, neljästä tuhannesta neljä ja viidestä tuhannesta viisi prosenttia takaisin päin. Taulukon perusteena oli keskivertoperheen kuukausittaiset päivittäis- ja käyttötavaraostokset.

Bonuksesta tuli valtakunnallinen etu vuonna 1994, eli palvelujen käytöstä alkoi saada Bonusta riippumatta siitä, missä päin Suomea asiointi tapahtui. Järjestelmä kohteli kuitenkin asiakasomistajia epätasa-arvoisesti, sillä porrastukset, ostojen määrät ja bonusprosentit vaihtelivat osuuskaupoittain. Taulukkojen yhdenmukaistuminen tapahtui vasta muutama vuosi sitten.

PeeÄssällä on alusta lähtien ollut käytössä eniten etua tuottava bonustaulukko.

– Muutoksia siihen ei ole tarvinnut tehdä. Kun Suomen valuutta vaihtui vuoden 1999 alussa, markat vain muutettiin tasalukuisiksi euroiksi.

 

Lähes miljardi euroa rahana maksettuja etuja

Tuskin Eero Saukkonen itsekään arvasi, miten kauaskantoista järjestelmää nykymuotoisen asiakasomistajuuden pioneerit Kuopiossa aikoinaan räätälöivät.

Progressiiviseen Bonukseen siirtymisellä oli liiketoimintastrategisesti varsin suuri merkitys. Mitään räjähdysmäistä kehitysloikkaa ei tapahtunut, mutta kun ihmiset alkoivat oivaltaa osuuskaupan asiakasomistajuuden hyödyt, alkoi jäsenmäärä ja palvelujen käyttö lisääntyä, liikevaihto kasvaa ja tuloskunto parantua. Bonuksen rinnalla kehitettiin myös muita etuja, mikä edelleen lisäsi asiakasomistajuuden vetovoimaa.

– Kun aloitin toimitusjohtajana, Kuopion Osuuskauppa teki 20 miljoonaa markkaa tappiota vuodessa. Jäädessäni eläkkeelle vuonna 2005 Osuuskauppa PeeÄssä teki 20 miljoonan euron voitollisen tuloksen. Suurempiakin voittoja olisi voitu tehdä, mutta se ei ollut tarpeen, koska tase oli tervehtynyt ja investointikyky oli hyvä, Eero Saukkonen summaa.

Bonusta PeeÄssä on maksanut asiakasomistajilleen vuosina 1986–2022 yhteensä lähes puoli miljardia, tarkkaan sanoen 486 327 519 euroa!

 

Toimitusjohtajuutensa ensimmäisinä vuosina Eero Saukkonen kiersi eri osuuskaupoissa puhumassa Bonuksen puolesta.
– Sain kerta toisensa perään todistella järjestelmän kannattavuutta, painottaa Bonuksen piiriin kuuluvien palvelujen kattavuutta ja korostaa, että kyse ei ole kampanjasta vaan elämäntavasta.

PeeÄssän asiakkuuspäällikkö Reetta Innilä ja kauppaneuvos Eero Saukkonen tutkivat taulua, joka kertoo osuuskauppatoiminnan kehittymisestä Pohjois-Savossa. PeeÄssä on muodostunut 120 vuoden aikana pienistä pitäjän- ja seutuosuuskaupoista.