PeeÄssä panostaa palvelujensa kehittämiseen ympäri Pohjois-Savoa.

– Haluamme tarjota asiakasomistajillemme hyvät päivittäistavarakaupan palvelut joka puolella toimialuettamme niin pitkään kuin se on vain mahdollista. Huolehdimme omalta osaltamme siitä, että peruspalvelut säilyvät myös maaseutupaikkakunnilla, joissa väki vähenee, vähittäiskaupan toimialajohtaja Jouni Ruotsalainen perustelee.

 

PeeÄssä on investoinut muutaman viime vuoden aikana yli kymmenen miljoonaa euroa päivittäistavarakaupan palveluihin Pohjois-Savon maaseutupaikkakunnilla. Täysin uusi myymälä on avattu kolmen vuoden sisällä Maaningalla, Pielavedellä ja Vehmersalmella. Tänä vuonna rakennetaan Sonkajärvellä ja Vesannolla ja ensi vuonna ovat vuorossa Karttula sekä Tervo, kenties myös Rautalampi, mikäli kaavamuutos etenee toivotussa aikataulussa. Kattavia myymäläuudistuksia on myös toteutettu useita, viimeisimpinä Juankosken ja Kaavin S-marketeissa.

Nämä paikkakunnat ovat kaikki sellaisia, joissa väki on vähentynyt vuosi vuodelta, eikä asukasluvun kehityskäyrän suunnassa ole nähtävissä muutoksia tulevaisuudessakaan.

– Olemme laskeneet, että tekemämme kauppainvestoinnit ovat asiakkaiden vähentymisestä huolimatta kannattavia. Investointipäätöksiin vaikuttavat monet tekijät, muun muassa paikallisen päivittäistavaramarkkinan koko sekä kilpailutilanne paikkakunnalla. Esimerkiksi Juankoskella S-market on ollut ainoa kauppa vuodesta 2008 lähtien, mutta koska paikallinen päivittäistavaramarkkina on iso, helmikuussa valmistunut mittavan luokan uudistus oli perusteltu, Jouni Ruotsalainen toteaa.

 

Halvempaa tehdä uutta kuin remontoida vanhaa

Tiukkaa investointitahtia selittää osaltaan vajaan seitsemän vuoden päästä voimaan astuva lakimuutos, joka kieltää kasvihuonepäästöjä aiheuttavien kylmäaineiden käyttämisen.

– Hiilinegatiivisuuttamme edistävien uusien kylmälaitteiden asentaminen vaatii mittavia rakennusteknisiä muutoksia, muun muassa siksi, että hiilidioksidipohjaisten kylmälaitteiden putkistoissa paineet ovat aivan toista luokkaa kuin vanhoissa järjestelmissä. Jos kiinteistö on muutenkin elinkaarensa loppupäässä, on edullisempaa tehdä uutta kuin remontoida vanhaa. Tällainen tilanne on muun muassa Sonkajärvellä, Jouni toteaa.

 

Turhista neliöistä eroon

Vesannolla, Tervossa ja Karttulassa myymälät toimivat vielä nyt kiinteistöissä, jotka ovat perua menneiltä aikakausilta – jopa ajalta, jolloin samasta myymälästä ostettiin sokerin, kahvin ja kauraryynien lisäksi kalossit, apulannat ja niittokoneet. Rakennuksissa on tavattoman paljon energiakuluja kasvattavaa kallista hukkatilaa, esimerkiksi Vesannolla tyhjilleen jääneet paikallisosuuskaupan konttoritilat.

– Tällaisissa tilanteissa uusi, oikean kokoinen market on ilman muuta järkevämpi vaihtoehto myös henkilöstöä ajatellen. Meille on tärkeää säilyttää asiakasomistajiemme tarvitsemia palveluja myös pienemmillä paikkakunnilla ja taata samalla henkilöstöllemme toimivat ja turvalliset työskentelyolosuhteet.

Riikka Komulainen ja Eino-Elvis Niemi hyllyttävät tuotteita Juankosken S-marketin uusiin pakastekaappeihin.

Maaningan uusi S-market avattiin kolme vuotta sitten toukokuussa.

 

Ässäkokki-kurssi on tarkoitettu 8-12 -vuotiaille lapsille. Kurssi on ilmainen.

Kurssin tavoitteena on tarjota lapsille mielekäs tapa tutustua ruoanlaiton saloihin ja kokeilla uusia reseptejä ikätovereiden seurassa. Kurssin päätteeksi kaikki saavat mukaansa ässäkokki – reseptivihkon josta löytyy paljon erilaisia vinkkejä ja ohjeita ruoanlaittoon liittyen. Kokkaamisen ja ruokailun ohella kurssilaiset saavat myös vinkkejä ravitsemukseen, keittiöhygieniaan ja kierrätykseen liittyvissä asioissa.

Kursseja järjestetään Kuopiossa ja Varkaudessa kesäkuun 2023 alussa. Kurssille otetaan 10 osallistujaa/kurssi.

Ilmoittautuminen Ässäkokki-kursseille tapahtuu Marttojen tapahtumakalenterin kautta: martat.fi/assakokit

 

 

Ässäkokki-kurssit opettavat lapsille kukkarolle, ilmastolle ja omalle terveydelle fiksua ruoanlaittoa S-ryhmä ja Martat järjestävät jälleen 100 suosittua Ässäkokki-kurssia eri puolilla Suomea. Kursseilla keskitytään taloudelliseen, terveelliseen ja maistuvaan kotikokkailuun koululaisille sopivalla tavalla. Yhteisiä Ässäkokki-ruokakursseja on järjestetty yli 300 vuodesta 2018 alkaen.

”Haluamme mahdollistaa kaikille lapsille pääsyn keittiöön, sillä uskomme, että kotitaloustaidot ovat tärkeitä hyvän arjen mahdollistajia läpi elämän. Lasten kautta kestävän arjen opit kulkevat myös perheisiin. Tässä työssä S-ryhmän tuki on erityisen tärkeää”, kertoo pääsihteeri Marianne Heikkilä Marttaliitosta. ”Ässäkokki-toiminta on meille luonteva tapa olla mukana edistämässä lasten ruokakasvatusta. Olemme sitoutuneet edistämään itselle ja ilmastolle fiksua ruokavaliota. Kurssit ovat todella suosittuja ja haluammekin tarjota niitä eri paikkakunnilla, jotta mahdollisimman moni pääsee osallistumaan”, kertoo vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa S-ryhmästä.

Tänä vuonna päivitettävät pohjoismaiset ravitsemussuositukset tulevat nostamaan ympäristövaikutukset terveysnäkökulman rinnalle. Myös S-ryhmä haluaa kannustaa asiakkaita kiinnittämään huomioita fiksuihin ruokavalintoihin. Ryhmän vastuullisuusohjelman tavoitteena on kasvispohjaisten ruokien määrän nostamisen 65 prosenttiin kaikesta myydystä ruoasta vuoteen 2030 mennessä.

Lisää kauden kasviksia, palkokasveja ja kalaa, vähemmän kovaa rasvaa, sokeria ja punaista lihaa

Ässäkokki-resepteissä kannustetaan lisäämään lautaselle reilusti satokauden kasviksia maukkautta ja herkullisuutta unohtamatta. S-ryhmän ja Marttaliiton järjestämillä kursseilla kiinnitetään lisäksi erityistä huomiota siihen, että lapset nauttivat ruoanvalmistuksesta ja saavat onnistumisen kokemuksia – näin syntyy ruokailoa. ”Kurssit tarjoavat lapsille mahdollisuuden tehdä ja oppia itse. Kurssitoiminnalla tuetaan kotien ja perheiden ruokakasvatusta. Lapset pääsevät tutustumaan myös perheelle uusiin raaka-aineisiin. Esimerkiksi tuore kala tai jotkut kasvikset ovat raaka-aineita, joihin moni lapsi tutustuu ensimmäistä kertaa kurssilla”, kertoo kehittämispäällikkö Emmi Tuovinen Marttaliitosta.

Suosittujen Ässäkokki-kurssien lisäksi reseptit ovat vapaasti hyödynnettävissä vaikkapa kotikokkailuun Yhteishyvän verkkosivuilla yhteishyva.fi/assakokki. Reseptit ovat S-kokeilukeittiön kotitalousopettajien käsialaa ja Martat ovat osallistuneet reseptien suunnitteluun.

Lontoon matkaan, laadukkaaseen turvaistuimeen, hotelliyöpymiseen sekä kevään ja kesän juhlavaatteisiin. Muun muassa tällaisiin kohteisiin PeeÄssän ylijäämänpalautuksia aiotaan käyttää. Ylijäämänpalautus vuoden 2022 tuloksesta on maksettu asiakasomistajien S-Tileille keskiviikkona 10.5. yhtä aikaa huhtikuun ostoista kertyneen Bonuksen kanssa.

 

– Keskitämme kaikki mahdolliset ostokset PeeÄssään, tietenkin siksi, että saamme mahdollisimman paljon Bonusta sekä ylijäämänpalautusta. Meillähän on täällä koko Suomen parasta antia ylijäämänpalautuksessa. Se on Pohjois-Savon luksusta, jota ei muualla saa ollenkaan tai ei ainakaan yhtä paljoa, kehuu muutama vuosi sitten eteläisemmästä Suomesta Kuopioon muuttanut Sinimaria Brandt.

Hänen perheeseensä kuuluu miehen lisäksi neljä lasta.

– Olen laskenut jo ennakkoon ja tiedän, kuinka paljon ylijäämänpalautusta on tulossa. Tarkkaa summaa en halua paljastaa, mutta sen voin sanoa, että sillä saadaan hankittua laadukas lapsen turvaistuin autoon.

Sinimaria Brandt kertoo olevansa kaiken kaikkiaan vaikuttunut PeeÄssän palveluista ja toimintatavoista.

– Luulin aikaisemmin, että S-ryhmä on yhtä ja samaa joka paikassa, mutta eihän se niin olekaan. Täällä Pohjois-Savossa halutaan jakaa hyvää oman alueen ihmisille, sekä asiakkaille että henkilökunnalle. Ja palvelut ovat oikeasti hyviä. Esimerkiksi Kuopion Prisma on aina todella hyvässä kunnossa.

 

Kolmisen sataa euroa tai enemmän

Ylijäämänpalautuksen ottaminen puheeksi levittää hymyn myös Jaana Sunin kasvoille.

– Oikein tuttu asia, totta kai. Onhan se aivan mielettömän hieno asia, joka todella kannustaa käymään PeeÄssässä kaupassa. Viime vuonna sain palautusta kolmisen sataa euroa ja samaa luokkaa tai vähän enemmän summa on tänäkin vuonna.

Hän aikoo käyttää rahat Lontoon matkaan.

– Monesti on ylijäämänpalautus mennyt johonkin reissuun. Poika asuu Pirkanmaalla ja häntä harmittaa, kun sikäläinen osuuskauppa ei palautusta maksa.

Jaana Suni korostaa, että rahana maksettavat edut eivät ole ainoa asia, joka PeeÄssässä ilahduttaa.

– Haluan mennä yhteen paikkaan ja ostaa sieltä kaiken mahdollisen. Prisma on nykyään juuri tällainen kauppa, kun vaatevalikoima on parantunut huomattavasti, ja hinta-laatusuhde on todella hyvä. Lisäksi pitää antaa kiitos siitä, että Prisman myyjät tervehtivät aina asiakkaitaan.

 

Maksupäivä hyvällä hetkellä

Kuopion Prisman myyntipäällikkö Sanna Isrikki kertoo ylijäämänpalautuksen vilkastuttavan Prisman käyttötavaraosaston kaupankäyntiä maksuajankohdan jälkeisinä päivinä.

– Omistajan tuplatilipäivä, eli Bonusten ja ylijäämänpalautuksen maksupäivä, tuo helpotusta asiakasomistajaperheiden arkeen hyvällä hetkellä näin kesän alla, kun kotiin ja mökille tehdään erilaisia hankintoja.

Ylijäämänpalautuksen tyypillisiä käyttökohteita ovat muun muassa televisiot, grillit ja polkupyörät.

– Palautus käytetään tyypillisesti johonkin hintavampaan tuotteeseen, myyjä Ulla Kelo vahvistaa.

Sanna kertoo käyttävänsä oman, noin 500 euron ylijäämänpalautuksensa kevään ja kesän juhliin.

– Vaatteisiin ja muihin tarvittaviin, hän toteaa.

Ulla paljastaa puolestaan panostavansa palautuksella vapaa-aikaan.

– Meillä rahat on monesti käytetty hotelliyöpymisiin.

 

77 % vuoden 2022 tuloksesta

Palveluneuvoja Laura Kokko Prisman asiakasomistaja- ja S-Pankki-pisteestä kertoo, että PeeÄssä on maksanut ylijäämänpalautusta yhtäjaksoisesti jo yli 20 vuotta.

– Se ei kuitenkaan ole automaattisesti maksettava etu, kuten Bonus ja maksutapaetu. Ylijäämänpalautuksesta PeeÄssän edustajisto päättää joka vuosi erikseen. Palautus maksetaan edellisvuoden tuloksen perusteella.

Tänä vuonna PeeÄssän ylijäämänpalautuksen kokonaissumma on 17,1 miljoonaa euroa, mikä on yli kolme neljäsosaa koko viime vuoden tuloksesta. Kuten monet asiakkaat näyttävät tietävän, ylijäämänpalautusta maksaa vain osa osuuskaupoista.

– Edullisimman ruokakorin päälle tulevat rahana maksettavat edut ovat tärkein syy liittyä PeeÄssän asiakasomistajaksi. Toinen keskeinen perustelu ovat S-Pankin maksuttomat peruspankkipalvelut. Lisäksi PeeÄssän 120-vuotisjuhlavuoden mobiiliedut ovat herättäneet paljon kiinnostusta, Laura kertoo.

Hän muistuttaa, että PeeÄssä voi osuuskuntalain mukaisesti maksaa ylijäämänpalautusta vain omille asiakasomistajilleen ja omista toimipaikoista tehtyjen ostojen perusteella.

­– Näyttäisi siltä, että tietoisuus tästä asiasta on lisääntynyt. Osuuskaupan jäsenyyden jostain muusta osuuskaupasta PeeÄssään vaihtavat ovat pääsääntöisesti hyvin kartalla siitä, millä perusteilla ylijäämänpalautusta maksetaan.

Laura kuulee työssään lukemattomia tarinoita ylijäämänpalautuksen suuresta merkityksestä asiakasomistajille ja sen käyttökohteista.

– Isompien hankintojen ja matkaan säästämisen lisäksi aika tyypillistä on, että palautus menee Bonusten tavoin rahastoihin, jolloin kyse on pidemmän tähtäyksen säästämisestä, Laura kertoo.

 

– Luin vähän aikaa sitten lehdestä, että PeeÄssä on saanut alkunsa 120 vuotta sitten omalla syntymäpaikkakunnallani Lapinlahdella. Olen siitä hirveän iloinen. Mikään muu kauppa ei tunnu samalla tavalla omalta, Jaana Suni kuvailee.

Sanna Isrikki ja Ulla Kelo kannustavat hyödyntämään kaikki PeeÄssän asiakasomistajaedut. – Rahana maksettavista eduista, samoin kuin meidän 120-vuotisjuhlavuoden mobiilieduistamme, kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, he korostavat.

PeeÄssän asiakasomistajilla on  Omistajan TUPLAtilipäivä, kun 10.5.2023 maksetaan sekä ylijäämänpalautus vuodelta 2022 että Bonukset huhtikuulta.

Ylijäämänpalautusta maksetaan lähes 17,1 miljoonaa euroa ja Bonusta 2,4 miljoonaa euroa.

Yhteensä omistajille maksettava summa on 19,5 miljoonaa euroa.

Ylijäämänpalautusta maksetaan 3% PeeÄssän toimipaikoista vuoden 2022 aikana tehdyistä Bonukseen oikeuttavista ostoista.

Milloin ja mihin ylijäämänpalautus maksetaan?

Ylijäämänpalautus maksetaan PeeÄssän asiakasomistajien S-tileille keskiviikkona 10. toukokuuta 2023

Mistä ylijäämänpalautusta kertyy?

Ylijäämänpalautusta maksetaan PeeÄssän toimipaikoista vuoden 2022 aikana tehdyistä Bonukseen oikeuttavista ostoista. Alkoholi ja tupakka sekä ostot yhteistyökumppaneilta eivät kerrytä ylijäämänpalautusta.

Paljonko ylijäämänpalautusta on tulossa?

Ylijäämänpalautusta maksetaan 3% PeeÄssän toimipaikoista vuoden 2022 aikana tehdyistä Bonukseen oikeuttavista ostoista. Asiakasomistajat voivat arvioida sen summaa laskemalla omat PeeÄssän toimipaikoista tehdyt Bonusostot viime vuodelta esimerkiksi S-mobiilista.

 

LUE LISÄÄ Ylijäämänpalautuksesta

LIITY ASIAKASOMISTAJAKSI

Yhteishyvä- ja Samarbete-lehdet siirtyvät myymäläjakeluun toukokuusta alkaen. Jatkossa kaikki S-ryhmän asiakasomistajat voivat ottaa lehden mukaansa ilmaiseksi S-ryhmän kaupoista ja ruoan verkkokaupasta kautta maan. Luvassa on lisää satsauksia digisisältöihin sekä uudistunut lukupaketti printtilehtenä myymälöistä mukaan napattavaksi.

Yhteishyvä on toukokuusta alkaen kaikkien asiakasomistajien saatavilla ja noudettavissa ostosreissulla Prismoista, S-marketeista, Saleista, Food Market Herkuista, Sokoksista sekä ruoan verkkokaupasta (S-kaupat). Juuri ilmestynyt Yhteishyvän maaliskuun numero on viimeinen kotipostilaatikoihin jaeltu lehti.

”Lähes 120 vuoden ajan Yhteishyvä on inspiroinut ja tarjonnut miljoonille suomalaisille vinkkejä arkeen ja juhlaan sekä Suomen suosituimpia reseptejä. Suomalaisten arjen ja median käytön digitalisoituessa elämme ajassa mukana. Vahvistamme ja laajennamme kaupparyhmän digitaalista tarinankerrontaa”, sanoo mediajohtaja Päivi Anttikoski S-ryhmästä.

 

Myymäläjakelu sai kokeilussa hyvän vastaanoton asiakkailta

Myymäläjakelua kokeiltiin syksyllä 2022. Reilut kaksi kolmasosaa kokeilussa mukana olleista asiakasomistajista piti hyvänä sitä, että Yhteishyvä-lehden saa S-ryhmän kaupoista.​ Myönteisiä seikkoja olivat etenkin valinnanvapaus ja ympäristönäkökulmat. Hyvää palautetta tuli myös siitä, että lehti on myös uusien lukijoiden ja entistä useamman ulottuvilla.

Yhteishyvän myymäläjakeluun siirtyminen on osa laajempaa S-ryhmän oman median ja kanavien kehitystyötä. S-ryhmässäkin on selvitetty asiakasomistajien mediankäyttöä: suomalaisten arjen ja median kulutuksen digitalisoituessa kaupparyhmässä satsataan digikanavien kehittämiseen. Jakelumuutokseen vaikuttavat myös kustannus- ja ympäristöseikat. Jatkossa voidaan hyödyntää omaa valtakunnallista jakeluverkostoa toimituksissa myymälöihin eri puolilla Suomea.

 

Yhteishyvä-lehti jatkossa veloituksetta S-ryhmän kaupoista

 

Yhteishyvä on Suomen luetuimpia aikakauslehtiä. Asiakasomistajien oman median sisältöjen parissa viihtyvät miljoonat suomalaiset. Lehti sai alkunsa vuonna 1905, kun osuuskaupan asiakasomistajille perustettiin oma Yhteishyvä-lehti. Tästä lähtien Yhteishyvä on neuvonut, inspiroinut ja antanut suomalaisille vinkkejä arkeen ja juhlaan.

Teksti: Kristiina Tammitie Kuvat: Pentti Vänskä

 

Meistä useimmat ovat luultavasti nähnyt televisiossa mainoksen omistajan tilipäivästä: vihreitä henkseleitä paukutteleva Bonustilittäjä Eero painaa nappia, jolloin ”magic happens, vihree liikkuu.”

Mainoksen nuorella miehellä on elävä esikuva meillä Pohjois-Savossa. Aito, oikea ja alkuperäinen Bonus-Eero on nykymuotoisen bonusjärjestelmän ”isä”, kauppaneuvos Eero Saukkonen.

PeeÄssä teki historiaa keväällä 1986, kun se ensimmäisenä osuuskauppana ryhtyi maksamaan kuukausittaista ja portaittain kasvavaa Bonusta asiakasomistajilleen.

S-ryhmän nykymuotoisen asiakasomistajuuden alkujuuret juontuvat 1980-luvulle, jolloin S-ryhmä kävi selviytymistaisteluaan. 1960- ja 1970-luvuilla tapahtuneen yhteiskunnan suuren rakennemuutoksen myllerryksessä osuuskaupat olivat jääneet altavastaajan asemaan. Kauppa kävi heikosti, kilpailijat valtasivat markkinaosuuksia, tulokset olivat tappiolla ja toimintaa piti rahoittaa velkaa lisäämällä. Osuustoimintaa pidettiin yleisesti aikansa eläneenä yritysmuotona, puhuttiin jopa maailmanlopun ideologiasta.

 

Jäsenyydellä ei ollut merkitystä

S-ryhmän sisällä rohkeiden visionäärien pieni joukko uskalsi ajatella asioita eri tavalla. He näkivät yritysmuodossa sekä asiakkaiden jäsenyydessä kaupparyhmän kipeästi kaipaaman pelastuksen. Kuopion Osuuskauppaa ja Osuuskauppa PeeÄssää vuosina 1985–2005 johtanut kauppaneuvos Eero Saukkonen kuului tähän joukkoon.

– Aloittaessani Kuopion Osuuskaupan toimitusjohtajana osuuskaupan jäsenyydellä ei ollut mitään merkitystä. Tarjouksia kyllä harrastettiin, mutta hinta oli sama kaikille jäsenyydestä riippumatta.

Jäsenrekisteriä ei ollut päivitetty moneen vuoteen, joten siinä oli kirjaimellisesti kuolleita sieluja, Eero Saukkonen kuvailee.

Kuopion Osuuskaupan taloudellinen tilanne oli surkea. Yritys oli tappiolla, eikä todellisia mahdollisuuksia hintakilpailuun ollut.

– Olimme kilpailijoitamme heikompia, kalliimpia ja kömpelömpiä. Ostohinta oli meillä kalliimpi, kuin millä kilpailija myi tuotteet ulos. Toimitusjohtaja masensi itsensä aamulehden äärellä vertaillessaan kauppojen hintoja.

 

Jäsenrekisteri hyötykäyttöön

Toivottomassa tilanteessa oli pakko keksiä jotain ihan uutta. Kuopion Osuuskaupan hätäsaneerausohjelmaan kirjattiin ”kaupallisen toiminnan kehittäminen”. Sen keinoksi nostettiin osuuskaupan jäsenrekisterin uudenlainen hyödyntäminen.

– Siihen aikaan liikkeenjohdon uusia oppeja olivat erilaistuminen sekä kanta-asiakasrekisterit. Lähdimme miettimään, miten meille saataisiin ajantasainen asiakastietokanta. Lähdimme markkinointijohtajan Risto Pyykösen sekä kaupallisen johtajan Manu Vesalon kanssa miettimään ostoja tekeville osuuskaupan jäsenille kuukausittain maksettavan, portaittain kasvavan ostohyvityksen ideaa. Osuuskaupan toiminta-ajatuksessa piti siis palata alkuperäiseen ideaan, kovistella pölyt pois, sittenkin uskoa osuustoimintaan, ottaa jäsenrekisteri hyötykäyttöön ja lähteä testaamaan porrastetun ostohyvityksen eli Bonuksen vetovoimaa.

 

Ensimmäiset Bonukset toukokuussa 1986

Kuopion Osuuskaupassa porrastettu bonusjärjestelmä otettiin käyttöön 1.4.1986, ja ensimmäiset Bonukset maksettiin toukokuussa. Tuohon aikaan jäseniä osuuskaupalla oli 19 000, joista Bonuksia sai vuoden aikana 18,4 prosenttia, eli 3 500 jäsentaloutta. Bonusraha lähetettiin postitse ostoja seuraavan kuukauden lopulla.

– Summa oli ensimmäisen vajaan vuoden aikana noin miljoona markkaa, ja vuonna 1987 se tuplaantui kahteen miljoonaan. Bonusta sai alusta alkaen kaikista myymälöistämme ja koko valikoimasta. Kun Bonuksen piiriin liitettiin aika pian myös polttoaineet, alkoivat miehetkin kiinnostua järjestelmästä, jonka he olivat sitä ennen leimanneet akkojen hömpötykseksi, Eero Saukonen muistelee.

Jokaisen ostotapahtuman loppusumma ja päivämäärä kirjattiin käsin asiakasomistajatalouden ostoliuskaan. Kuun lopussa liuska palautettiin osuuskauppaan Bonuksen laskemista varten. Manuaalisesta ostojen kirjaamisesta siirryttiin kassajärjestelmään kytkettyyn sähköiseen Bonukseen vuonna 1989. Samalla otettiin käyttöön asiakasomistajuuden avaimena yhä tänä päivänä toimiva S-Etukortti, aluksi muutamissa osuuskaupoissa ja vuonna 1991 kattavasti kautta maan.

 

Selkeä ja reilu, eniten etua tuottava Bonus

Asiakasomistajille aitoa hyötyä tuottavan bonusjärjestelmän lähtökohtana oli alusta alkaen, että sen pitää olla selkeä ja reilu, vailla monimutkaisia kertoimia tai poikkeuksia.

– Bonuksen kertymisen halusimme pitää mahdollisimman yksinkertaisena, helppotajuisena ja vertailtavana. Tuhannen markan ostoista sai prosentin, kahdesta tuhannesta kaksi, kolmesta tuhannesta kolme, neljästä tuhannesta neljä ja viidestä tuhannesta viisi prosenttia takaisin päin. Taulukon perusteena oli keskivertoperheen kuukausittaiset päivittäis- ja käyttötavaraostokset.

Bonuksesta tuli valtakunnallinen etu vuonna 1994, eli palvelujen käytöstä alkoi saada Bonusta riippumatta siitä, missä päin Suomea asiointi tapahtui. Järjestelmä kohteli kuitenkin asiakasomistajia epätasa-arvoisesti, sillä porrastukset, ostojen määrät ja bonusprosentit vaihtelivat osuuskaupoittain. Taulukkojen yhdenmukaistuminen tapahtui vasta muutama vuosi sitten.

PeeÄssällä on alusta lähtien ollut käytössä eniten etua tuottava bonustaulukko.

– Muutoksia siihen ei ole tarvinnut tehdä. Kun Suomen valuutta vaihtui vuoden 1999 alussa, markat vain muutettiin tasalukuisiksi euroiksi.

 

Lähes miljardi euroa rahana maksettuja etuja

Tuskin Eero Saukkonen itsekään arvasi, miten kauaskantoista järjestelmää nykymuotoisen asiakasomistajuuden pioneerit Kuopiossa aikoinaan räätälöivät.

Progressiiviseen Bonukseen siirtymisellä oli liiketoimintastrategisesti varsin suuri merkitys. Mitään räjähdysmäistä kehitysloikkaa ei tapahtunut, mutta kun ihmiset alkoivat oivaltaa osuuskaupan asiakasomistajuuden hyödyt, alkoi jäsenmäärä ja palvelujen käyttö lisääntyä, liikevaihto kasvaa ja tuloskunto parantua. Bonuksen rinnalla kehitettiin myös muita etuja, mikä edelleen lisäsi asiakasomistajuuden vetovoimaa.

– Kun aloitin toimitusjohtajana, Kuopion Osuuskauppa teki 20 miljoonaa markkaa tappiota vuodessa. Jäädessäni eläkkeelle vuonna 2005 Osuuskauppa PeeÄssä teki 20 miljoonan euron voitollisen tuloksen. Suurempiakin voittoja olisi voitu tehdä, mutta se ei ollut tarpeen, koska tase oli tervehtynyt ja investointikyky oli hyvä, Eero Saukkonen summaa.

Bonusta PeeÄssä on maksanut asiakasomistajilleen vuosina 1986–2022 yhteensä lähes puoli miljardia, tarkkaan sanoen 486 327 519 euroa!

 

Toimitusjohtajuutensa ensimmäisinä vuosina Eero Saukkonen kiersi eri osuuskaupoissa puhumassa Bonuksen puolesta.
– Sain kerta toisensa perään todistella järjestelmän kannattavuutta, painottaa Bonuksen piiriin kuuluvien palvelujen kattavuutta ja korostaa, että kyse ei ole kampanjasta vaan elämäntavasta.

PeeÄssän asiakkuuspäällikkö Reetta Innilä ja kauppaneuvos Eero Saukkonen tutkivat taulua, joka kertoo osuuskauppatoiminnan kehittymisestä Pohjois-Savossa. PeeÄssä on muodostunut 120 vuoden aikana pienistä pitäjän- ja seutuosuuskaupoista.

Osuuskauppa PeeÄssä edustajisto päätti kevätkokouksessaan 22.3.2023 maksaa asiakasomistajilleen ylijäämänpalautusta vuoden 2022 tuloksesta. Ylijäämänpalautusta maksetaan asiakasomistajille tänä vuonna yhteensä 17,1 miljoonaa euroa. Ylijäämänpalautusta maksetaan 3% PeeÄssän toimipaikoista vuoden 2022 aikana tehdyistä Bonukseen oikeuttavista ostoista.

 

Asiakasomistajille palautetaan vuoden 2022 tilikauden tuloksesta yhteensä 17,1 miljoonaa euroa, joka on 1,9 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. PeeÄssän tulos viime vuodelta oli 22 miljoonaa euroa. Tuloksesta maksettiin myös yhteisöveroja noin 4,4 miljoonaa euroa.

–  Osuuskaupan tulos palautuu aina alueen asiakasomistajille esimerkiksi investointien tai ylijäämänpalautuksen kautta. Ylijäämänpalautus on erityisesti nyt tärkeä piristysruiske asiakasomistajiemme talouteen, onhan osuuskaupan sääntömääräinen tehtävä edistää omistajiensa taloudellista hyvinvointia. Toivomme, että se tuo helpotusta mahdollisimman monen asiakasomistajan arkeen, kertoo toimitusjohtaja Mikko Junttila.

Ylijäämänpalautus on osuustoiminnan periaatteisiin kuuluva tapa palauttaa osa osuuskaupan tekemästä tuloksesta, eli ylijäämästä, takaisin omistajille. Ylijäämän suuruuteen jokainen asiakasomistaja voi omalla kohdallaan vaikuttaa keskittämällä ostoksiaan PeeÄssään. Lopullisen päätöksen ylijäämänpalautuksen maksamisesta tekee aina osuuskaupan edustajisto hallituksen ja hallintoneuvoston esityksen pohjalta.

– Ylijäämänpalautuksen maksaminen ei ole itsestäänselvyys. Sen takana on vuosien määrätietoinen työ osuuskaupassamme. Kustannustehokkaalla toiminnallamme varmistetaan edulliset hinnat, hyvä palvelu, investointien tekeminen palveluihin ja kaiken kukkuraksi tämä ylimääräinen palkitseminen. Tämän vuoden aikana maakunnan palveluiden kehittämiseen käytetään noin 38 miljoonaa euroa. Näihin investointeihin on varattu rahaa jo aiempina vuosina, joka tekee ylijäämän maksamisesta mahdollista, kun rakentamista ei ole tehty lainarahalla, kertoo Mikko.

 

—————————————————————————————————————————————————————————

Milloin ja mihin ylijäämänpalautus maksetaan?

Ylijäämänpalautus maksetaan PeeÄssän asiakasomistajien S-tileille keskiviikkona 10. toukokuuta.

Mistä ylijäämänpalautusta kertyy?

Ylijäämänpalautusta maksetaan PeeÄssän toimipaikoista vuoden 2022 aikana tehdyistä Bonukseen oikeuttavista ostoista. Alkoholi ja tupakka sekä ostot yhteistyökumppaneilta eivät kerrytä ylijäämänpalautusta.

Paljonko ylijäämänpalautusta on tulossa?

Ylijäämänpalautusta maksetaan 3% PeeÄssän toimipaikoista vuoden 2022 aikana tehdyistä Bonukseen oikeuttavista ostoista. Asiakasomistajat voivat arvioida sen summaa laskemalla omat PeeÄssän toimipaikoista tehdyt Bonusostot viime vuodelta esimerkiksi S-mobiilista.

 

Osuuskauppa PeeÄssä on valittu Suomen 3. innostavimmaksi työpaikaksi 2022.

Suomen innostavimmat työpaikat -tunnustuksen voi saada suomalaisorganisaatiot, jotka ovat toteuttaneet Eezy Spiritin henkilöstötutkimuksen. Kyseessä on suomalaisen työelämän tunnustus, joka myönnetään vuosittain parhaille Eezy Flown People Power -tutkimukseen osallistuneille organisaatioille. Suomen innostavimmat työpaikat -kisan tulokset perustuvat vuonna 2022 tehtyjen työyhteisötutkimusten (TYT) tuloksiin.

PeeÄssä sai erinomaiset tulokset vuoden 2022 henkilöstötutkimuksessa suurten organisaatioiden, yli 1 000 henkilöä työllistävien -sarjassa. Tunnustus kertoo henkilöstön korkeasta omistautuneisuudesta ja toiminnan kehittämisestä pitkäjänteisesti yhdessä henkilöstön kanssa.

Työtyytyväisyys on jo vuosia ollut erinomaisella tasolla. Viime vuonna henkilöstön kokema työtyytyväisyys parani entisestään edellisestä vuodesta. Merkittävimmät parannukset liittyivät jaksamiseen: kokemus työn stressaavuudesta oli vähentynyt ja työkuorman koettiin pysyneen yksiköissä aiempaa useammin kohtuullisena.

 

Osuuskaupat ottivat kisassa kolmoisvoiton. Suurten yritysten sarjassa ykkössijan otti toista kertaa peräkkäin Osuuskauppa Suur-Savo. Toiseksi tuli Osuuskauppa KPO ja kolmanneksi Osuuskauppa PeeÄssä.

SUOMEN INNOSTAVIMMAT TYÖPAIKAT 2022

Suuret organisaatiot (yli 1000 henkilöä)

  1. Osuuskauppa Suur-Savo
  2. Osuuskauppa KPO
  3. Osuuskauppa PeeÄssä

 

Kisan tulokset kokonaisuudessaan Innostavimmat-sivustolla.

Kauppa kävi hyvin vähittäis- sekä matkailu- ja ravitsemiskaupassa ja kysyntä alkaa olla pandemiaa edeltävällä tasolla kaikilla toimialoilla. Haasteena vuoden aikana oli kustannusten nousu esimerkiksi energian osalta. Asiakasomistajien hyötyä pystyttiin kustannusten noususta huolimatta kasvattamaan.

Liikevaihtomme oli kokonaisuudessaan 720,9 miljoonaa euroa ja se kasvoi 13,4 prosenttia. Päivittäistavarakaupan liikevaihto oli 450,7 miljoonaa euroa ja kasvua siinä 7,2 prosenttia. Kehitykseen vaikuttivat erityisesti Kuopion Prisman hyvä remontin jälkeinen myynnin kasvu sekä uusien myymälöiden avaaminen Kuopion Särkiniemeen ja Maljalahteen. Kasvu on selkeästi parempi kuin S-ryhmän valtakunnallinen kehitys.

Ruoanverkkokaupan osuus oli viime vuonna 0,8 prosenttia myynnistämme ja se laski hieman korona-aikana kasvaneen kysynnän hiipuessa. Myös haasteet työvoiman saatavuudessa vaikuttivat ruoanverkkokaupan tarjontaan, sillä ensisijaisesti olemme halunneet varmistaa palvelujen saatavuuden kivijalkamyymälässä.

Käyttötavarakaupan osalta etenkin kauneuden ja pukeutumisen kauppa kävi hyvin. Kysynnän jälleen normalisoiduttua hyvässä kasvussa olivat Sokos tavaratalo sekä edellisvuoden syksyllä avatut parturi-kampaamot Kuopion ja Varkauden Prismoihin. Käyttötavarakauppa liikevaihto oli kokonaisuudessa 57,1 miljoonaa euroa ja se kasvoi 3,4 prosenttia.

Majoitus- ja ravitsemiskaupassa päästiin alkuvuoden jälkeen toimimaan ilman koronarajoituksia ja se siivitti ravintolakaupan 32 prosentin kasvuun. Ravintolakaupan liikevaihto oli 37,8 miljoonaa euroa. Majoituskaupan liikevaihto kasvoi 1,9 miljoonaa euroa edellisvuodesta ja oli 11,5 miljoonaa euroa. Kasvua siivitti onnistunut kesäkauppa ja rajoitusten purkaminen maaliskuussa.

Polttonestekaupan liikevaihto oli 158,9 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 35,8 prosenttia. Kasvuun vaikutti maailmanmarkkinahinnan nousu ja myytyjen litrojen kasvu. Myytyjä polttoainelitroja oli 1,5 prosenttia enemmän kuin edellisen vuotena alan yleisesti miinustaessa.

 

Omistajat hyötyivät ennätyksellisen paljon

Asiakasomistajiamme palkittiin vuoden aikana 41,6 miljoonalla eurolla. Summa sisältää kuukausittain maksettavan Bonuksen, maksutapaedun ja ylijäämänpalautuksen. Ylijäämänpalautusta maksettiin lähes 15,2 miljoonaa euroa. Näiden lisäksi asiakasomistajat hyötyivät päivittäin laajasti edullisesta hintatasosta, ilmaisista S-pankin peruspankkipalveluista sekä erilaisista asiakasomistajille tarkoitetuista eduista. Näistä kertyvää omistajahyötyä pystyimme tuottamaan historian suurimman summan, 91,5 miljoonaa euroa. Omistajien saama hyöty kasvoi reilusti edellisvuodesta.

Asiakasomistajien määrä toimialueellamme kasvoi edelleen hyvin, ja he käyttävät palveluitamme entistä aktiivisemmin. Neljä taloutta viidestä asioi toimipaikoissamme ainakin kerran kuukaudessa. Digitaaliset palvelut kiinnostivat asiakasomistajia erityisen paljon ja aktiivisia käyttäjiä saatiin sekä S-mobiilissa että ABC-mobiilissa. Myös asiakas- ja vastuullisuustutkimuksissa saimme erinomaisia arvosanoja asiakkailtamme.

– Vaikka kustannusten nousu haastaa meitä, pidimme kiinni kustannustehokkuudestamme. Sen avulla mahdollistamme asiakasomistajien hyödyn. Erityisesti tällaisessa haastavassa tilanteessa osuuskauppa pitää huolen jäsenistään ja autamme omalla toiminnallamme yli haastavien aikojen. Teemme joka päivä työtä meidän omistajien hyödyn eteen ja pidämme kiinni 120 vuotta vanhoista periaatteistamme. Viime vuoden osalta onnistuimme hyvin kasvattamaan omistajahyötyä, vaikka kustannusten nousu oli kovaa. Varmistamme paikallisesti, että toimimme osuuskaupan tehtävän mukaisesti tarjoamalla laadukkaita tuotteita pysyvästi edulliseen hintaan. Tämän lisäksi omistajan hyötyä kasvattaa myös rahana takaisin maksettavat Bonus ja maksutapaetu, mahdollinen ylijäämänpalautus sekä muut asiakasomistajuuden rahalliset hyödyt, kertoo toimitusjohtaja Mikko Junttila.

 

Henkilöstön hyvinvointiin panostettiin

Erinomaisella tasolla ollut työtyytyväisyys nousi entisestään edellisvuodesta. Merkittävimmät parannukset liittyivät jaksamiseen: kokemus työn stressaavuudesta oli vähentynyt ja työkuorman koettiin pysyneen aiempaa useammin kohtuullisena yksiköissä.

Viime kesän aikana tarjosimme kesätyötä noin 900 nuorelle, joista valtaosalle työ on elämän ensimmäinen työpaikka. Lisäksi teimme aktiivista yhteistyötä oppilaitosten kanssa muun muassa tarjoamalla ammatti- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille harjoittelujaksoja. Viime vuoden aikana ammatillisia harjoitteluja toteutui yli 300. Henkilöstömäärä kasvoi edellisvuodesta ja peeässäläisiä oli vuoden vaihteessa töissä ennätyksellinen määrä, 2116.

Henkilöstömme hyvinvointiin, työkyvyn tukemiseen, koulutukseen sekä työturvallisuuden kehittämiseen käytimme viime vuonna 1,9 miljoonaa euroa. Tuimme työkykyä esimerkiksi työn keventämisellä tai muokkauksella, työergonomisilla ratkaisuilla, työaikajärjestelyillä, osasairauspäivärahalla, kuntoutuksella tai työkokeilulla. Mahdollistimme myös lyhytpsykoterapian käytön osana työterveyshuollon palveluja.

Henkilökunnan tulospalkitsemiseen käytimme 5,1 miljoonaa euroa. Koko henkilöstömme kuuluu tulospalkkauksen piiriin ja keskimääräinen tulospalkkio vastaa noin yhden kuukauden palkkaa.

 

Vastuullisia investointeja maakunnan palveluihin

Investoimme maakunnassamme asiakasomistajien palveluihin yhteensä 21,9 miljoonaa euroa. Suurimmat investoinnit olivat Kuopion Maljalahteen avattu uusi S-market, S-market Ykkösrastin uudistus, kesällä aloitetut Sokos Hotel Koljonvirran ja Puijonsarven remontit sekä ABC Pitkälahden uudistus. Myös polttonestekauppaan tehtiin merkittäviä investointeja. Avasimme Kuopion Maljalahteen täysin uuden aseman sekä autoille että veneille. Uudistimme asemat S-market Ykkösrastilla, Nilsiässä ja Varkauden Prismalla.

Energiankulutuksemme väheni vuoden aikana 8 prosenttia. Säästöjä on saatu aikaan laitekannan uusimisilla. Lisäksi toimipaikoissamme on muun muassa laskettu myymälälämpötiloja, ilmanvaihtoja ja valaistuksien määrää sekä nostettu lämpötiloja osasta juomakaapeista.

Varmistaaksemme kestävän uusiutuvan energian tuotannon ja omavaraisuuden olemme mukana myös S-Voiman uusimmassa Luvian tuulipuistohankkeessa, jonka on määrä olla tuotantokunnossa vuoden 2025 alusta.

Toimipaikkojemme jätteistä kaatopaikalle päätyy vain vähäinen määrä jätettä. Suurin osa, 96 prosenttia, hyödynnetään joko energiaksi tai kierrättämällä uusiokäyttöön.

Paikalliset ja kotimaiset tuotteet kiinnostavat paljon asiakasomistajia. Lähiruoka ja -palvelut koetaan tärkeäksi. Paikallisia toimittajia meillä on noin 230 ja tuoteostoja paikallisilta toimittajilta tehtiin 46 miljoonalla eurolla. Palveluostoja paikallisilta yrityksiltä oli 46,7 miljoonaa euroa. Hankinnat omalta toiminta-alueelta olivat yhteensä 92,7 miljoonaa euroa.

Yhteisöveroa maksoimme viime vuoden tuloksesta 4,4 miljoonaa euroa ja olemme yksi Pohjois-Savon suurimmista yhteisöveron maksajista. Myös maksamamme yhteisöveron kautta kehitetään maakunnan palveluita.

 

Perinteisestä tulosajattelusta osuustoiminnalliseen tulokseen

Osuustoiminnallinen tuloksemme oli viime vuodelta 98,3 miljoonaa euroa, josta operatiivinen tulos oli 22 miljoonaa euroa. Operatiivinen tulos laski 1,3 miljoonaa euroa. Hyötyä omistajille tuotimme 91,5 miljoonaa.

– Osuustoiminnan periaatteiden mukaisesti operatiivinen tulos käytetään aina asiakasomistajien hyödyksi esimerkiksi investointeina maakunnan palveluihin tai palkitsemiseen. Tulos jää aina siis hyödyttämään meidän pohjoissavolaista yhteisöämme. Yritysten perinteinen tulosajattelu ei  kuvaa laajasti osuustoiminnan luonnetta, tehtäväämme ja siinä onnistumista. Haluamme siirtyä kohti laajempaa näkemystä, joka mittaavaa paremmin osuustoiminnan tuottamaa hyötyä sen jäsenille. Osuustoiminnallinen tulos sisältää yhdistettynä asiakasomistajillemme tuottamamme hyödyn sekä perinteisen operatiivisen tuloksen, kertoo Junttila.

Vähittäiskaupan tulos 24,2 miljoonaa euroa ja se pienentyi 2,1 miljoonalla eurolla. Majoitus- ja ravitsemiskaupan tulos oli edelleen tappiollinen 0,4 miljoonaa euroa, mutta parantui koronavuosista. Tulostaso säilyi erittäin hyvänä, vaikka kustannusten voimakas nousu haastoi sitä.

– Päivitimme strategiaamme viime vuonna ja saimme huiman määrän alueen asiakasomistajia mukaan kertomaan omat ajatuksensa siihen liittyen. Omistajahyödyn tärkeyden ohella alueemme ihmisiltä nousi esiin toiveita palvelujen parantamista muun muassa matkailuelinkeinon osalta. Olemme käynnistäneetkin PeeÄssän historian suurimmat investoinnit alueemme matkailuelinkeinoon. Uudistamme hotellimme kuluvan vuoden aikana ja olemme mukana kehittämässä Tahkosta edelleen kilpailukykyisempää kohdetta myös kansainvälistä matkailua silmällä pitäen. Meidän uutta visiota, Parhaan elämän edelläkävijä Savossa, alamme konkretisoimaan koko henkilöstön Heimopäivillä kevään aikana. Tulemme myös ottamaan asiakasomistajat enenevissä määrin keskusteluun kanssamme matkan edetessä, kertoo Junttila.

Juankosken S-marketien uudistaminen aloitettiin viime syksynä. Palveluita parannetaan muun muassa paistopisteellä, pikakassoilla ja asiakas-WC:llä, joista on tullut paljon asiakastoiveita.

 

Osuvaa valikoimaa toiveiden mukaan

Tuotevalikoimassa on otettu huomioon alueen asiakasomistajien toiveita ja myymälä tarjoaakin entistä osuvamman päivittäistavaravalikoiman. Uutena myymälöihin tulee asiakkaiden toivoma paistopiste ja pikakassa sujuvoittamaan asiakasomistajan palvelua.

Erityispanostuksia on tehty entistä herkullisempaan hedelmä- ja vihannesosastoon. Panimotuotteisiin on niin ikään tehty laajennus ja valikoimissa on nyt runsaasti myös paljon toivottuja pienpanimotuotteita. Uusi paistopiste tuo lisää vaihtoehtoja leipävalikoimiin.

– Rakennettava myymälä parantaa paikkakunnan päivittäistavarakaupan palveluja nykyaikaisen myymälän, laajemman valikoiman ja näiden uusien palveluiden myötä. Uudistus helpottaa ja nopeuttaa asioimista sekä parantaa asiakaspalvelun nopeutta myös käyttöön otettavien itsepalvelukassojen ansiosta. Osuuskaupalle on tärkeää kehittää paikallisten ihmisten omistaman kaupan palveluja, kertoo vähittäiskaupan toimialajohtaja Jouni Ruotsalainen.

 

Energiatehokkaampi ja nykyaikainen myymälä

– Uusittu myymälä on valmistuttuaan energia- ja ympäristötehokas, nykyaikainen ruokakauppa, jossa myös ostamisen helppouteen on kiinnitetty paljon huomiota. Hiilidioksidi-kylmälaitokset, ovelliset kylmäkalusteet, ja ledivalaistukset ovat esimerkkejä ympäristöystävällisistä ratkaisuista, joihin myymäläuudistuksessa tehdään. Juankosken uusi myymälä on hiilineutraali ja käytössä on sekä aurinkopaneelit että maalämpö. Näiden lisäksi teemme jatkuvia energiansäästötoimenpiteitä muun muassa valaistuksia, ilmanvaihtoa ja sisälämpötiloja säätämällä, kuvailee kiinteispäällikkö Tomi Vierimaa.

Myymälän kokonaisenergiansäästö verrattuna entiseen S-marketiin on noin 20 prosenttia. Myymälän jätteiden kierrätystä helpotetaan ja tehostetaan edelleen. Taustatiloja laajennetaan uudistuksen myötä ja tilojen toiminnallisuutta parannetaan.

Uudistamisen myötä myymälässä on uuden ilmeen mukainen, raikas ja skandinaavinen ilme.

– Myymälöiden ilme tulee olemaan avara ja nykyaikainen. Uudessa myymälässä raikas yleisilme ja uudistettu värimaailma. Uusi värimaailma noudattelee hillittyä linjaa, toteaa Jouni.

Juankosken myymälän kokonaisinvestointi on 3 miljoonaa euroa ja sen toteutuksesta vastasi Crane Hill Group Oy.

 

S-marketien konseptiuudistus

S-marketeissa kautta maan on käynnissä laaja konseptimuutos, jossa myymälät viritetään huippuvireeseen esillepanon ja valikoimien kautta. Trendit ja sesongit tuodaan aiempaa vahvemmin esille Hedelmä- ja vihannesosastot, leipomotuotteet ja panimojuomat nousevat nykyistä merkittävämpään rooliin. Myymälämiljööt muuttuvat väljemmiksi, valoisammiksi ja modernimmaksi. Uuden S-market-konseptin mukaisesti myymälöiden värimaailmat muuttuivat hillityn raikkaiksi ja samalla valikoimat päivitettiin vastaamaan entistä paremmin paikallista kysyntää sekä asiakkaiden toiveita.