PeeÄssä aikoo nousta tämän vuosikymmenen aikana Parhaan Elämän Edelläkävijäksi Savossa. Päämäärää kohti kulkevan kehittämissuunnitelman pohjaksi osuuskauppa käynnistää pohjoissavolaisten kanssa vuorovaikutteisen keskustelun siitä, mitä paras elämä tarkoittaa. Asiakaslähtöisyyttä vahvistamalla ja asiakkaiden tarpeiden paremmalla ymmärryksellä varmistetaan, että kehittämistoimet ovat oikeaan osuvia.

 

Ensi vuonna 120-vuotisjuhlavuottaan viettävä Osuuskauppa PeeÄssä suuntaa kohti tulevaisuutta ja yhä epävarmemmaksi muuttuneen maailman haasteita muistaen juurensa ja osuustoiminnallisen ideologiansa. Kuten jo ensimmäisiä osuuskauppoja perustettaessa 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, PeeÄssän tehtävä on edelleen omistajiensa arjen helpottaminen ja taloudellisen hyvinvoinnin edistäminen.

Haluamme nyt avartaa ajatteluamme ja laajentaa toiminta-ajatukseemme liittyviä näkökulmia. Tähtäimessämme on rakentaa omasta maakunnastamme paras paikka elää meille kaikille. Annamme juhlavuotemme kynnyksellä PeeÄssän nimelle uuden merkityksen: haluamme olla Parhaan Elämän Edelläkävijä Savossa, toimitusjohtaja Mikko Junttila kuvailee.

 

Osuuskaupalle luonteva tapa toimia

PeeÄssän uutta päämäärää kohti on nyt lähdetty etenemään suunnitelmallisesti. Kehittämistyön taustalla on S-ryhmän missio (teemme yhdessä paremman paikan elää) ja visio (arjesta juhlaa makusi mukaan).

Me olemme lähteneet savolaistamaan näitä kahta asiaa, eli yhdistämään olemassaolon tarkoitustamme ja tulevaisuuden näkemystämme osallistamalla laajasti maakuntamme ihmiset niin kaupungeista kuin maaseudultakin aktiiviseen kehittämistyöhön. Asiakkaidensa omistamalle, vastuulliselle osuuskaupalle tämä on hyvin luonteva tapa toimia. Isona maakunnallisena osuustoimintayrityksenä meillä on paljon valtaa ja vastuuta siitä, minkälaista elämä Savon sydämessä on, Mikko korostaa.

 

Asiakaslähtöisyys ja -ymmärrys vahvistuvat

Parhaan elämän edelläkävijyyttä kohti kulkeva matka on nimetty parhaan elämän metsästykseksi. Ketterälle, laajasti osallistavalle ja vuorovaikutteiselle matkalle lähtivät loppukeväällä PeeÄssän hallinto ja henkilökunta.

– Ensimmäisellä keskustelukierroksella korostuivat erityisesti asiakaslähtöisyyden merkitys sekä asiakkaiden tarpeiden aito ymmärtäminen. Niinpä laajennamme vuoropuheluamme kutsumalla mukaan asiakasomistajamme sekä kaikki muutkin palvelujamme käyttävät asiakkaamme.

Toiveena on saada asiakasomistajan ääntä kuuluviin mahdollisimman laajasti koko maakunnasta.

Toivomme saavamme eri puolilta maakuntaa ihmiset mukaan kertomaan, missä me olemme onnistuneet ja mitä meidän pitää kehittää. Haluamme myös kuulla, odotetaanko meiltä jotain täysin uusia aluevaltauksia. 

 

Toiveista teoiksi

Huhtikuun alussa PeeÄssän toimitusjohtaja aloittanut Mikko Junttila vakuuttaa, että asiakkailta saadut mielipiteet, toiveet ja odotukset eivät häviä bittiavaruuteen tai sotkeudu vähin äänin arjen jalkoihin. Koska tavoitteet ja tekemiset ovat suuria, tähtäin on asetettu riittävän kauas, kuluvan vuosikymmenen loppuun. ­

Toimeenpanossa edetään kuitenkin parin, kolmen vuoden jaksoissa, tavoitteita todeksi muuttaen ja onnistumisia pitkin matkaa lunastaen. Monia asioita voimme itse kehittää ja toteuttaa, ja toisiin voimme vaikuttaa välillisesti, laajoja verkostojamme hyödyntäen.

Mikko muistuttaa, että keskustelussa usein toivottaviina asioihin tai teemoihin tartutaan varmasti.

Kesän mittaan asiakkailta saatujen näkökulmien pohjalta kootaan myöhemmin tänä vuonna osuuskaupan omille verkkosivuille kokonaisuus esiin nousseista teemoista sekä PeeÄssän tekemisistä kyseisten asioiden tiimoilta. Parhaan elämän metsästys tulee jatkossa olemaan näkyvästi esillä myös muissa osuuskaupan viestinnän kanavissa.

Pidämme keskustelua yllä ja uutisoimme tekemisistämme monikanavaisesti, verkkosivujemme ohella muun muassa PeeÄssä Tänään -lehdessä ja somekanavissamme, Mikko lupaa.

Kutsu parhaan elämän metsästykseen on lähetetty sähköpostitse laajalle joukolle pohjoissavolaisia.

Voit osallistua keskusteluun, vaikuttaa ja voittaa myös TÄSTÄ

 

Kilpailu- ja arvonta tietosuojaseloste

Kuopion satamaan on parhaillaan rakenteilla uusi S-market. Päivittäistavaravalikoimien rakentamisessa on huomioitu alueen kotitalouksien koko ja väestön ikäjakauma, samoin asukkaiden toiveet ja odotukset, joita selvitettiin viime vuonna kyselytutkimuksella. Lähialueen asukkaiden lisäksi S-market tulee palvelemaan kesäaikaan veneilijöitä ja muita sataman kävijöitä.

 

S-market Maljalahti avataan näillä näkymin syyskuun alussa.

– Maljalahti sekä läheiset Männistö ja Itkonniemi ovat suosittuja asuinalueita, joiden asukasmäärä kasvaa lähivuosina entisestään. Vastaamme asukkaiden päivittäistavarakaupan tarpeisiin helppoa ja nopeaa asiointia tarjoavalla modernilla S-marketilla. Ennakkoon olemme arvioineet, että uuden S-marketin asiakkaista 70 prosenttia tulee lähialueelta ja 30 prosenttia on veneilijöitä ja ohikulkijoita, PeeÄssän S-market-kenttäpäällikkö Timo Heiskanen kuvailee.

 

10 000 tuotteen ruokakauppa

S-marketin rakennustyöt ovat edenneet kevään ja kesän mittaan rivakkaa vauhtia. Myymälän valikoimien rakentamisen osalta ollaan vielä valmiimpia.

– Valikoimatyö alkaa olla loppusuoralla. Hyllykartat on piirretty. Niiden perusteella henkilökunta aloittaa hyllyjen täyttämisen heti, kun myymälän rakennustyöt sisätilojen osalta valmistuvat.

Uuden kaupan valikoiminen rakentamisessa lähdetään Timon mukaan liikkeelle myyntialasta, joka määrittää, kuinka paljon myymälään voidaan mahduttaa hyllyjä ja niille tavaraa.

– Maljalahden S-market profiloituu hyvin vahvasti ruokakaupaksi, johon tulee käytettävissä olevan reilun tuhannen neliömetrin myyntialan perusteella noin 10 000 tuotteen kokonaisvalikoima.

 

Vaikka kauppapaikka on uusi, PeeÄssässä osataan ennakoida melkoisen tarkkaan, minkälaiset ihmiset tulevat palveluja käyttämään ja mitä he lähi-Ässältään odottavat.

– Olemme teettäneet viime vuonna Maljalahden, Itkonniemen ja Männistön alueen asukkaiden parissa kyselytutkimuksen, jossa on selvitetty alueen kotitalouksien ikä- ja kokorakennetta sekä kysytty toiveita ja odotuksia uuden S-marketin suhteen. Lisäksi olemme hyödyntäneet valikoimatyössä 400 metrin päässä sijaitsevan Sataman Salen myyntidataa ja asiakastoiveita, Timo kertoo.

 

Sinkkuja (yksin asuvia) ja dinkkuja (kaksin asuvia pariskuntia)

Tutkimuksen mukaan S-market Maljalahden lähialueen asukkaista valtaosa on yksin tai kaksin asuvia ihmisiä, joista 45 prosenttia on yli 60-vuotiaita. Alle 18-vuotiaita lapsia on vain 12 prosentissa kotitalouksista. Valikoimatoiveita kysyttäessä mainintoja saivat muun muassa leipä-, liha- ja kalavalikoimat, lähiruoka, luomu ja erikoisruokavaliot, kuten gluteenittomuus.

– Pientalouksien suuri määrä tulee näkymään tuotteiden pakkauskoossa ja kyselyssä esiin nousseet toiveet vaikuttavat valikoimapainotuksiin. Haluamme tarjota tuleville asiakkaillemme heidän tarpeisiinsa mahdollisimman hyvin vastaavan laadukkaan ruokakaupan jokapäiväiseen asiointiin, S-market Maljalahden marketpäälliköksi nimitetty Heidi Sihvonen kuvailee.

 

Tuoteryhmäkohtaisia painotuksia

Tuoteryhmäkohtaisiin perusvalikoimiin tehdään profiloituja painotuksia etupäässä tuoretuotteissa, muun muassa juustoissa. Juomaosastolla painottuvat käsityöläisoluet sekä muut erikoisjuomat ja pakasteissa jäätelövalikoima tulee olemaan kesäsesongin aikana poikkeuksellisen runsas. Myös paikalliset tuotteet saavat reilusti tilaa, asukaskyselyssä esiin nousseiden toiveiden mukaisesti.

S-marketin yhdeksi kulmakiveksi noussee paistopiste, joka osaltaan vastaa take away -palvelujen kysyntään.

– Satsaamme paistopisteeseen nopeutta, helppoutta ja herkullisuutta painottaen.

Marketpäällikkö Heidi Sihvonen kertoo kaupan valikoimien muokkaamisen olevan päättymätön prosessi jakso- ja sesonkivaihteluineen. – Otamme enemmän kuin mielellämme vastaan S-market Maljalahteen liittyviä valikoimatoiveita, joita voi esittää Sinuntoive-palvelussamme (sinuntoive.fi) tai antaa suoraan henkilökunnallemme myymälän avautumisen jälkeen.

 

– Paistopisteissämme korostamme paikallisuutta. Meillä on yhteistyökumppaneinamme useita oman maakuntamme leipomoita, jotka toimittavat meille tuoreita irtomyyntituotteita, aluepäällikkö Timo Heiskanen toteaa.

 

8 faktaa S-market Maljalahdesta:

 

S-market Maljalahti avataan Kuopion satamaan syyskuun alussa

 

Lue TÄSTÄ lisää Maljalahden S-marketista.

Juttu julkaistu PeeÄssä Tänään -lehdessä lokakuussa 2021.

PeeÄssä rakentaa Kuopion Maljalahden venesatamaan S-marketin kesäravintoloineen. Kokonaisuuteen sisältyy myös autoilijoiden ja veneilijöiden palveluja.

Kuopion kaupunki on jo jonkin aikaa etsinyt vuokralaista Maljalahden sataman tyhjälle tontille. Kaupungin kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena PeeÄssä tarttuu toimeen ja rakentaa kasvavan alueen asukkaille sekä sataman vierailijoille palvelukeskuksen, joka tarjoaa sekä päivittäistavarakaupan että ravintolapalveluja.

 

Avajaiset ensi kesän kynnyksellä

S-marketin rakentaminen aloitetaan näillä näkymin lokakuun aikana.

– Toukokuussa 2022 avattavan S-marketin myyntiala on noin 1 000 neliötä, eli suurin piirtein saman verran kuin S-market Puijonlaaksossa. Sataman Saleen verrattuna myymälän koko ja valikoima kasvavat yli kaksinkertaisiksi, toimialajohtaja Jouni Ruotsalainen vertaa.

Hanketta on viety hänen mukaansa eteenpäin hyvässä yhteistyössä kaupungin kanssa. Kuopio kasvaa ja kehittyy, mikä edellyttää myös kaupan palvelujen monipuolistumista.

– Maljalahti sekä läheiset Männistö ja Itkonniemi ovat suosittuja asuinalueita, joiden asukasmäärä kasvaa lähivuosina entisestään. Vastaamme asukkaiden päivittäistavarakaupan tarpeisiin helppoa ja nopeaa asiointia tarjoavalla modernilla S-marketilla. Kuten kaikissa uudiskohteissamme, myös Maljalahdessa aurinkovoimalalla varustetun S-marketin energiatehokkuus tulee olemaan huippuluokkaa.

 

Kesäravintola kaupan katolla

Alun toistakymmentä henkilöä työllistävän S-marketin katolle PeeÄssä rakentaa kesäkuukausina avoinna olevan terassiravintolan Kallavesi-maisemineen. Kahvila- ja ravintolapalveluilla vastataan asukaskyselyssä vahvasti esiin nousseisiin kaupunkilaisten toiveisiin. Ravintolan osalta suunnitelmat tarkentuvat talven mittaan.

– Palvelukokonaisuutta täydentävät viiden polttoainelaadun ABC-automaatti, sähköautojen latauspiste sekä polttonesteen jakeluasema veneilijöille. Vesitse liikkuville asiakkaille tarjoamme lisäksi septi- ja pilssivesien tyhjennysmahdollisuuden sekä satamaan kovasti kaivatut wc-, suihku- ja pyykinpesutilat, Jouni kertoo.

On helmikuinen maanantaiaamu ja Sari Roosbergin kauppapäivä Heinäveden S-marketissa.

– Käyn ruokaostoksilla kerran viikossa, yleensä aina varhain maanantaisin. Korona-aikana tämä rutiini on tullut entistä tärkeämmäksi, sitä oikein odottaa viikonloppuna, että pääsee kauppaan. Tuntuu niin mukavalta, kun myyjät huikkailevat iloisesti hyviä huomenia. Sitä tuntee itsensä tervetulleeksi, Sari kuvailee.

S-marketin henkilökunta on ristinyt hänen maanantaiaamun ihanaksi rouvaksi. Lempinimensä kuullessaan Sari on hyvin otettu, liikuttunutkin.

– Tuntuu, että ihan oikeasti meistä asiakkaista välitetään. Kaikki työntekijät ovat mukavia ja kivoja, juttelevat asiakkaiden kanssa, ja heille voi myös antaa toiveita, jos jotain hyllyiltä puuttuu. Tosin täytyy sanoa, että kylän kokoon nähden valikoima on hämmästyttävän hyvä, 10 vuotta sitten Etelä-Ruotsista Heinävedelle muuttanut Sari kehaisee.

 

Oikein kotoisa paikka

S-marketin ystäviksi tunnustautuvat myös Raili ja Teijo Natunen.

– Kivoja ihmisiä on täällä töissä. Myyjät osallistuvat mukavasti keskusteluun, josta me suulaina eläkeläisinä tykätään. Oikein kotoinen paikka, Teijo vahvistaa.

Natusten mielestä S-marketissa on henkilökunnan lisäksi paljon muutakin hyvää. Teijo arvostaa muun muassa sitä, että kaupassa on avaruutta ja tavarat tutuilla paikoillaan.

– On tilaa liikkua, eikä ole käytävät tukossa. Ja valikoimat ovat ainakin meidän tarpeisiin riittävät. Emme ole vielä saaneet aikaiseksi edes käyntiä Varkauden uuteen Prismaan, kun omasta lähikaupasta saa kaiken tarvittavan.

Teijo kertoo joskus sanoneensa S-marketin päällikölle Heidi Sihvoselle siitä, että paikallisen Peten Herkun vuokaleipää ei meinaa aina ehtiä saamaan, kun se jo loppuu hyllystä niin nopeasti.

– Heti seuraavalla kerralla käydessämme saimme kuulla, että tilausmäärää on kasvatettu. Täytyy sanoa, että hyvää on palvelu.

 

S-market palvelee yrittäjääkin hyvin

S-marketin vakiasiakkaisiin kuuluu myös Tuija Tanttu. Hän on toiminut läheisessä lounasravintola Heinäkissassa yrittäjänä kolmisen vuotta, jona aikana Ässän väki on tullut varsin tutuksi.

– Haen täältä hyvin paljon elintarvikkeita ravintolaani. Minun ei tarvitse säilyttää isoja määriä tavaraa omassa varastossani, koska S-marketiin on helppo poiketa nopeasti ja hakea vain päivän tai parin tarpeet kerralla, Tuija naurahtaa.

S-marketin hintataso on hänen mielestään sangen kilpailukykyinen, eikä senkään vuoksi pitkä ajomatka tukkuun kannata tai houkuta.

– Varsinkin Kotimaista-sarjan tuotteet ovat yhtä aikaa edullisia ja laadukkaita.

 

Yhteisiä hävikkitalkoita

Tuija tekee marketpäällikkö-Heidin kanssa yhteistyötä myös hävikkitalkoiden merkeissä.

– Jos kaupalla meinaa jäädä vaikkapa jotain meidän ravintolaan sopivaa sesonkituotetta yli, teemme sopimuksen, että ostan pois isomman satsin kerralla. Näin toimimme esimerkiksi joulun aikaan myymättä jääneiden karjalanpaistilihojen kanssa. Käyttöaikaa oli vielä hyvin jäljellä, mutta kukapa sitä karjalanpaistia heti joulun jälkeen ostaa. Tällaisesta yhteistyöstä hyötyvät molemmat osapuolet. Kaupalle tulee vähemmän hävikkiä ja me saamme edullisesti hyviä elintarvikkeita.

Vastavuoroisesti Tuija on itseoikeutettu kokki silloin, kun S-marketin työntekijöitä palkitaan erityisherkuilla.

– Olen leiponut kaupan henkilökunnalle niin pizzaa kuin kakkujakin, Tuija kertoo.

 

Päätöksiä tekemässä

Paljasjalkaiseksi heinäveteläiseksi itsensä esittelevän Matti Piirosen lämmin suhde S-marketiin ja osuuskauppaan juontaa juurensa 1970-luvulle saakka.

– Olen seurannut Heinäveden Osuuskaupan eli Osukan liittymistä Varkauden Talousosuuskauppaan eli Talukkaan ja edelleen Kuopion Osuuskauppaan, missä toimin edustajiston jäsenenä. Olin myös mukana kokouksessa, jossa tehtiin yksimielinen päätös Kuopion Osuuskaupan sulautumisesta Osuuskauppa Koljonvirran kanssa perustettavaan Osuuskauppa PeeÄssään tammikuussa 31 vuotta sitten, PeeÄssän perustamisen jälkeen hallintoneuvostossa 20 vuotta toiminut Matti muistelee.

Erityisesti hänen mieleensä on jäänyt aika, jolloin Heinävedelle suunniteltiin uutta myymälää.

– S-market-hanke nykyiselle paikalle sai aikaan kilpailijoiden taholta oikeustoimiin johtanutta vastustusta, mutta parin vuoden viivästymisen jälkeen päästiin rakentamaan. Avajaisissa toimitusjohtajan kanssa kättelimme yli tuhat ihmistä.

Matti on halunnut aina tukea ja kannustaa marketin henkilökuntaa.

– Jollain tapaa koen itsekin kuluneeni etenkin takavuosina samaan porukkaan, hän toteaa.

Raili ja Teijo Natusella on matkaa kotoa kauppaan vain kolmisen sataa metriä. Cavalier kingcharlesinspanieli Tiinalle S-marketin piha on tuttu paikka.

 

PeeÄssän edustajiston 23.3.2022 tekemän päätöksen mukaisesti PeeÄssän asiakasomistajille maksetaan 3 % ylijäämänpalautusta. Asiakasomistajille palautetaan vuoden 2021 tilikauden tuloksesta lähes 15,2 miljoonaa euroa.

Osuuskaupan tulos palautuu aina asiakasomistajille esimerkiksi investointien tai ylijäämän palautuksen kautta. Tuloksesta maksettiin myös veroja noin 5miljoonaa euroa.

– Ylijäämänpalautuksen maksaminen ei ole itsestäänselvyys. Sen takana on vuosien määrätietoinen työ toimipaikoissamme. Kustannustehokkaalla toiminnallamme varmistetaan edulliset hinnat, hyvä palvelu, investointien tekeminen palveluihin ja kaiken kukkuraksi tämä ylimääräinen palkitseminen. Tämän vuoden aikana maakunnan palveluiden kehittämiseen käytetään noin 25 miljoonaa euroa. Näihin investointeihin on varattu rahaa jo aiempina vuosina, joka tekee ylijäämän maksamisesta mahdollista, kun rakentamista ei ole tehty lainarahalla, kertoo Mikko.

Ylijäämänpalautus on osuustoiminnan periaatteisiin kuuluva tapa palauttaa osa osuuskaupan tekemästä tuloksesta eli ylijäämästä takaisin omistajille. Ylijäämän suuruuteen jokainen asiakasomistaja voi omalla kohdallaan vaikuttaa keskittämällä ostoksiaan PeeÄssään. Lopullisen päätöksen ylijäämänpalautuksen maksamisesta tekee aina osuuskaupan edustajisto hallituksen ja hallintoneuvoston esityksen pohjalta.

– Ylijäämänpalautus on erityisesti nyt tärkeä piristysruiske asiakasomistajiemme talouteen, onhan osuuskaupan sääntömääräinen tehtävä edistää omistajiensa taloudellista hyvinvointia. Toivomme, että se tuo helpotusta mahdollisimman monen asiakasomistajan arkeen, kertoo toimitusjohtaja Mikko Junttila.

Milloin ja mihin ylijäämänpalautus maksetaan?

Ylijäämänpalautus maksetaan PeeÄssän asiakasomistajien S-tileille perjantaina 20. toukokuuta.

Mistä ylijäämänpalautusta kertyy?

Ylijäämänpalautusta maksetaan PeeÄssän toimipaikoista vuoden 2021 aikana tehdyistä Bonukseen oikeuttavista ostoista. Alkoholi ja tupakka sekä ostot yhteistyökumppaneilta eivät kerrytä ylijäämänpalautusta.

Paljonko ylijäämänpalautusta on tulossa?

Asiakasomistajat voivat arvioida sen summaa laskemalla omat PeeÄssän toimipaikoista tehdyt Bonusostot viime vuodelta esimerkiksi S-mobiilista.

 

Lisätietoja:

Mikko Junttila, toimitusjohtaja, mikko.junttila@sok.fi, 044 719 7200

Suomen sairaimmat ihmiset asuvat Pohjois-Savossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sairastavuusindeksien perusteella erityisesti mielenterveyden ongelmissa ja päihteiden käytössä ero Pohjois-Savon ja muun maan välillä on hälyttävän iso. Meillä on syytä huoleen.

Kuopion kaupunki yhdessä 17 muun Pohjois-Savon kunnan ja kaupungin kanssa ovat käynnistäneet Hyvällä mielellä Pohjois-Savo 2021-2030 -hankkeen, joka tunnetaan Mieliteko-ohjelmana. Ohjelman tarkoituksena on löytää keinoja pohjoissavolaisten mielen hyvinvoinnin edistämiseen ja ennaltaehkäistä mielenterveysongelmien syntymistä sekä vähentää päihteiden käyttöä ja päihdemyönteisyyttä.

Koska pahoinvointimme kääntäminen hyvinvoinniksi on koko maakunnan yhteinen asia, Osuuskauppa PeeÄssä on yksi Mieliteko-ohjelman virallisista yhteistyökumppaneista. Yhteistyön tavoitteena on tehdä näkyväksi mielen hyvinvoinnin haasteita ja murtaa pohjoissavolaista puhumattomuuden kulttuuria sekä aktivoida ja kannustaa ihmisiä pieniin mielen hyvinvoinnin tekoihin. Mieliteko-ohjelmassa ovat mukana myös Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu.

 

Lue lisää: https://www.mielitekomedia.fi

PeeÄssän käyttämä sähkö on sataprosenttisesti päästötöntä ja yksinomaan uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua. S-ryhmän omista tuulipuistoista saadaan jo 40 prosenttia PeeÄssän sähköstä.

PeeÄssän toiminnasta syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat pienentyneet viime vuosina pitkin harppauksin, vuosina 2015–2020 peräti 64 prosenttia. Päästöjen nopeassa pudottamisessa keskeisin tekijä on ollut siirtyminen vuonna 2019 yksinomaan uusiutuvan sähkön käyttämiseen.

Tuulivoimalla yli 1 000 omakotitalon kulutusta vastaava määrä sähköä

PeeÄssän kaupoissa, liikennemyymälöissä, ravintoloissa ja hotelleissa kulutetusta sähköstä tuotetaan tuulivoimalla tänä vuonna noin 40 prosenttia. Tuulisähkön tuottaja ja toimittaja on SOK:n ja alueosuuskauppojen yhdessä eri suuruisilla osuuksilla omistama energiayhtiö S-Voima Oy. PeeÄssän sähkön vuosikulutus on 47,8 gigawattituntia, josta tuulesta tulee voimayhtiön omistusosuuden perusteella 19,1 GWh:ta. Se vastaa yli tuhannen sähkölämmitteisen omakotitalon keskimääräistä vuosikulutusta (19 000 kWh).

– Tuulivoiman lisäksi PeeÄssän käyttämää sähköä saadaan toimipaikkojen katoille rakennetuista aurinkovoimaloista, joiden määrä on nopeasti kasvanut. Loppuosa tarvittavasta sähköstä tuotetaan alkuperätakuulla varmennetulla vesivoimalla, kuvailee S-Voiman toimitusjohtaja Mikko Halonen.

Loka-maaliskuu on tuulisinta aikaa

S-ryhmä on tällä hetkellä Suomen kolmen suurimman tuulisähkön tuottajan joukossa.

Ensimmäinen tuulivoimala on valmistunut vuonna 2009 ja ensimmäinen tuulipuisto kaksi vuotta myöhemmin. Kaiken kaikkiaan S-ryhmä on ollut mukana mahdollistamassa yli 130 tuulivoimalan rakentamista Suomeen kuluneiden reilun kymmenen vuoden aikana. Tänä päivänä S-ryhmälle sähköä tuottavia tuulivoimaloita on 63 neljässä tuulipuistossa, jotka sijaitsevat länsirannikolla Porin yläpuolella Siikaisissa, Oulun alapuolella Raahessa sekä Peräpohjolassa Simossa.

– Simon Sarvisuon 27 voimalan tuulipuisto on valmistunut tämän vuoden alussa ja saatu kevään mittaan täyteen tuotantoon. Tuulivoiman kannalta tuottoisimpia eli tuulisimpia ovat talvikuukaudet lokakuulta maaliskuulle. Ero on huomattava aurinkoiseen kesäaikaan verrattuna. Kaupparyhmälle sopii hyvin toisiaan täydentävien tuulivoiman ja aurinkovoiman yhdistelmä, Mikko Halonen toteaa.

Uusinta teknologiaa edustavista suurvoimaloista koostuva Sarvisuon tuulipuisto tuottaa yksinään noin puolet koko S-ryhmän vuotuisesta sähköntarpeesta. Voimaloiden korkeus on 247 metriä ja roottorin halkaisija 162 metriä. Tuulipuiston kokonaisteho on 151 megawattia.

Kun mukaan lasketaan S-Voiman kolme muuta puistoa, tuulivoimakapasiteetti nousee noin 270 megawattiin ja yhteenlaskettu vuosituotanto arviolta noin 800 gigawattituntiin. Vertailun vuoksi: Kuopion Haapaniemen voimalaitoksen sähkön vuosituotanto on kaksi-kolme kertaa vähemmän, Kuopion Energian verkkosivujen mukaan 300–350 GWh.

Tuulisähköä vain omaan käyttöön, ei myyntiin

Mikko Halonen korostaa, että S-Voiman tuulipuistot jauhavat uusiutuvaa sähköä vain ja ainoastaan osuuskauppojen omaan tarpeeseen. Sähköä ei myydä kilowatinkaan vertaa S-ryhmän ulkopuolelle.

– Sähkön jatkuvasti kallistuessa S-ryhmässä ryhdyttiin 2000-luvun loppupuolella pohtimaan, miten voidaan varmistaa, etteivät energiakustannukset karkaa kokonaan käsistä. Erityisesti suurin toimialamme päivittäistavarakauppa tarvitsee paljon sähköä, jonka joudumme joko ostamaan ulkopuolelta tai tuottamaan itse. Päädyimme siihen, että investoimalla itse voimme parhaiten varmistaa, että käyttämämme sähkö on hinnaltaan kilpailukykyistä ja se on tuotettu kestävästi.

Lisää s-ryhmäläistä tuulivoimaa on jo suunnitteilla.

– Tuulipuistohankkeiden jalalle laittaminen kestää pitkän tovin, mutta investointiesitys uudesta noin 14 voimalan ja 100 megawatin kokonaistehon tuulipuistosta tullaan tekemään osuuskaupoille tämän vuoden aikana. Uusi puisto on tulossa nykyisten tapaan länsirannikolle, Eurajoelle lähelle Olkiluotoa, Mikko Halonen kuvailee.

Lisää aiheesta: Kohti nollarajaa – PeeÄssä lisää hiilidioksidipäästötöntä energiaa

 

 

Iisalmen Prismassa jonotettiin pinkkejä ämpäreitä kauneuden ja hyvinvoinnin erikoisliikkeen Emotionin avajaisten merkeissä. Emotionin uusi paikka sai asiakkailta paljon kiitoksia.  

Emotion Iisalmi avajaiset 22.4.2022

    Asta ja Ville Kosonen olivat lähteneet ostoksille yhdessä Venni-pojan kanssa.

– Olen käynyt Emotionissa säännöllisesti aikaisemminkin, mutta nyt tässä uudessa myymälässä tulee varmaankin poikettua vielä useammin. Periaatteessa tykkäisin siitä, että erikoisliikkeet pysyisivät keskustassa, mutta käytännön kannalta on kuitenkin kätevää, että ruokaostoksilla käynnin yhteydessä saa hoidettua Emotion-ostokset samalla kertaa, Asta totesi.

Emotionin avajaisiin Kososet houkutteli 20 prosentin alennus kaikista tuotteista.

– Tällä kertaa ostin shampoota ja hoitoainetta. Tykkään käyttää erikoisliikkeitä ja Emotionista olen aina saanut asiantuntevaa ja ystävällistä palvelua.

Emotion vahvistaa entisestään Iisalmen Prisman ostoskeskusmaisuutta. Uudesta Emotionista löytyy laaja valikoima kosmetiikan huippumerkkejä, luonnonkosmetiikkaa, tuoksuja, hiustenhoitotuotteita ja terveystuotteita. Myymälässä on panostettu entistä enemmän esillepanoihin sekä helppoon asiointiin.

– Aivan superihana myymälä, apulaispäällikkö Miia Reinikainen ehti huikata asiakaspalvelun lomassa.

22 vuotta täyttävä Emotion-ketju on tunnettu poikkeuksellisen korkeasta asiakastyytyväisyydestään. Periaatteena on, että jokainen asiakas on samanarvoinen riippumatta siitä, ostaako yhdellä eurolla vanulappuja tai 500 eurolla huippukosmetiikkaa. Myös hyvän mielen hakeminen kauniita tuotteita katselemalla, hypistelemällä ja tuoksuttelemalla on täysin luvallista.

– Meidän ehdoton valttikorttimme on kauneuden ja hyvän olon huippuammattilaisista koostuva henkilökuntamme. Meillä on todella osaavat, ajan hermolla hyvin etupainotteisesti olevat myyjät, joiden tietotaitoa kannattaa hyödyntää. He osaavat varmasti löytää jokaisen asiakkaan tarpeisiin parhaiten sopivat tuotteet, ketjupäällikkö Birgitta Remes korosti.

 

Mimmi Leikas tunnustautui Emotionin vakituiseksi asiakkaaksi.

– Myymälän uusi paikka on näyttävä. Sisäänkäynnin edestä kulkee niin paljon ihmisiä, että varmasti lisääntyy asiakasmäärä. Ei tarvitse enää varta vasten lähteä Emotioniin, vaan voi poiketa muun asioinnin lomassa tekemään nämäkin ostokset, kolmisen kertaa viikossa Prismassa käyvä Mimmi tuumaili.

Hän kertoi hankkivansa Emotionista sekä kosmetiikkaa että ihonhoitotuotteita.

– Tykkään siitä, että saan asiantuntevaa palvelua ja myyjät kertovat myös omia kokemuksiaan tuotteista.

 

Arjen keskelle ripauksen tervetullutta luksusta tarjoavan Emotionin valikoimissa on huomioitu alan megatrendit: kokonaisvaltainen itsestä huolehtiminen, kotimaisuuden korostuminen, luonnonmukaisuus, ekologisuus, luonnonkosmetiikan tuotteet sekä tuotteiden vastuullisuus kautta linjan niin raaka-aineissa, valmistuksessa, pakkauksissa kuin kuljetuksessa. Hintahaitari on laaja, joten vaihtoehtoja riittää jokaiselle.

Huippulaadukkaita ihonhoitotuotteita, meikkejä, tuoksuja ja miesten tuotteita tarjoavista kansainvälisistä selektiivisen kosmetiikan brändeistä valikoimiin kuuluvat muun muassa Lancôme, Sensai, Biotherm, Estée Lauder ja Clinique. Kotimaisista merkeistä Lumene kuuluu tietenkin itseoikeutetusti Emotionin hyllyille.

 

Moni asiakas tulee Emotioniin kuin kylään tutun luottomyyjänsä luo. Myyjää voisi kuvailla kauneuden personal traineriksi, joka ei vain myy tuotteita, vaan varmistaa, että tuotteet ovat asiakkaalle sopivia ja opastaa myös käyttämään niitä kotona oikein. Näin kylpyhuoneen kaappeihin ei jää lojumaan harmittavia ostoksia käyttämättöminä.

– Toivotamme sekä entiset että uudet asiakkaat lämpimästi tervetulleeksi ja kannustamme astumaan rohkeasti sisään myymäläämme. Me olemme täällä auttamassa ja tarjoamassa asiantuntijuuttamme, erityiseksi vahvuusalueekseen ihonhoidon mainitseva kosmetologi/myyjä Sonja Bergman korostaa.

– Onhan tämä ehdottomasti parempi paikka kuin aiempi keskustassa, koska tähän on helppo kaikkien tulla. Nyt kävin 20 prosentin avajaisalennuksen innostamana hakemassa hajusteetonta saippuaa, Saija Hynynen kertoi.

 

Hän onnistui toiveidensa mukaisesti saamaan myös Emotionin logolla varustetun ämpärin itselleen.

– Tämä on juuri sopiva marjasanko, hyvän kokoinen ja erottuu varmasti metsässä.

 

300 ämpärin jakamiseen aikaa kului reilut puoli tuntia. Vauhdikkaan operaation suorittivat PeeÄssän muodin, kauneuden ja hyvän olon palvelukokonaisuudesta vastaava Kuopion Sokoksen tavaratalojohtaja Pia Virtanen sekä PeeÄssän Emotion-myymälöiden ja parturi-kampaamoiden ryhmäpäällikkö Tarja Koponen.

Kiitos nuoret! Saimme valtavasti hyviä hakemuksia.
Kesätöihin ja Kesä-Ässiksi haki miltei 4000 nuorta. Iso hakijajoukko on meille positiivinen haaste ja valintaprosessimme ovat vielä kesken. Maltathan odottaa vielä hetken.
Kesätöiden osalta pyrimme ilmoittamaan valinnoistamme kaikille huhtikuun loppuun mennessä ja Kesä-Ässille ilmoitukset tulevat toukokuun loppuun mennessä.
Kiitos kaikille hakeneille. Teidän avullamme teemme onnistuneen kesän asiakkaillemme.
PeeÄssällä on vielä avoimia työpaikkoja, joten jos et ole vielä hakenut, käy kurkkaamassa avoimet työpaikat PeeÄssän verkkosivuilta.

Varkauden ja Iisalmen Prismoihin viime syksynä avatut parturi-kampaamo Rimmaamot ovat mainio esimerkki siitä, miten PeeÄssässä palveluja kehitetään asiakasomistajien toiveita ja tarpeita kuunnellen.

PeeÄssän oman Rimmaamo-konseptin kehittämisen ja kahden uuden toimipaikan avaamisen taustalla olivat asiakasomistajilta tulleet lukuisat toiveet hiusalan palvelun monipuolistamisesta. Sokoksen Hyvä Olo -parturi-kampaamo sekä parturi-kampaamo Rasti saivat Kuopiossa rinnalleen kolmannen asiakasomistajia palvelevan parturi-kampaamon Rimmaamosta. Vastaavasti Varkaudessa tarjolla on kaksi vaihtoehtoa, kun Emotionin parturi-kampaamon lisäksi hiusalan ammattilaisia löytyy Prisman Rimmaamosta. Kaikista parturi-kampaamopalveluista kertyy Bonusta normaaliin tapaan.

Miehiä ja naisia yhtä paljon

– Asiakkaat ovat tykänneet Rimmaamoista todella paljon. On kätevää, kun hiukset saa kuntoon samalla, kun käy Prismassa ostoksilla tai ravintolamaailmassa syömässä. Tarjoamme nopean ja helpon asioinnin lisäksi hetken rentoutuksen alan ammattilaisten käsissä, ryhmäpäällikkö Tarja Koponen kuvailee.

Varkaudessa Rimmaamo on niin näkyvällä paikalla Prisman kassalinjastoa vastapäätä, ettei sen avaamista kukaan päässyt ohittamaan huomioimatta asiaa. Kuopion Prismassa Rimmaamon sijainti kiinteistön pohjoispäässä Alkon entisellä paikalla vaati sen sijaan vähän pidemmän ajan, ennen kuin asiakkaat alkoivat sen löytää.

– Asiakasmäärät kasvavat kuitenkin molemmissa pisteissämme nyt hyvää vauhtia. Asiakkaista miehiä ja naisia on aika tarkasti puolet ja puolet. Yhä enemmän asiakkaiksi tulee myös kokonaisia perheitä.

Rimmaamot toimivat ilman ajanvarausta vuoronumeroperiaatteella, keskittyen 15–45 minuutin palveluihin, kuten hiusten leikkauksiin, pikakampauksiin sekä ripsien ja kulmien kestovärjäyksiin.

Turvallista asiointia

PeeÄssän kaikissa parturi-kampaamoissa kiinnitetään paljon huomiota hygieniaan ja turvalliseen asiointiin.

Henkilökunta käyttää aina maskia, mikäli kasvosuojaimien käytöstä on suositus päällä. Lisäksi asiakaspaikat sekä työskentelyvälineet, kuten kammat, harjat ja sakset desinfioidaan jokaisen asiakkaan jälkeen.

– Saamiemme palautteiden perusteella uskon, että olemme saaneet asioinnin turvallisuuden huolellisen vaalimisen ansioista paljon uusia asiakkaita, Tarja arvio.