Osuuskauppa PeeÄssä onnistui 120v-juhlavuonna tuottamaan asiakasomistajilleen ennätyksellisen hyödyn. Asiakasomistajuuden hyödyt kiinnostivat ja entisestään kehittynyt asiakaskokemus sekä maakunnan palvelujen kehittämiseen tehdyt investoinnit vauhdittivat vahvaa kasvua. Henkilöstön työtyytyväisyys oli edelleen erinomaisella tasolla.  Paikallisia palveluita sekä tuotteita ostettiin lähes 115 miljoonalla eurolla. Tulostaso säilyi hyvänä, vaikka laski edellisestä vuodesta.

Osuuskauppa PeeÄssän asiakasomistajia oli vuoden lopussa 127 313. Uusia asiakasomistajia liittyi vuoden aikana yli 6 000. Asiakasomistajien määrä toimialueellamme kasvoi vuoden aikana erinomaisesti ja asiakasomistajat käyttävät palveluitamme entistä aktiivisemmin. Neljä taloutta viidestä asioi PeeÄssän toimipaikoissa ainakin kerran kuukaudessa.

Juhlavuoden aikana asiakasomistajien keskittämisestä saadut rahalliset edut, eli Bonus, maksutapaetu ja ylijäämänpalautus, olivat ennätyksellisen suuret. Asiakasomistajille palautettiin yhteensä 45,8 miljoonaa euroa, joka on keskimäärin 360 euroa asiakasomistajaa kohden. Näiden lisäksi asiakasomistajat hyötyivät päivittäin laajasti edullisesta hintatasosta, ilmaisista S-pankin peruspankkipalveluista sekä erilaisista asiakasomistajille tarkoitetuista eduista. Näistä kertyvää omistajahyötyä tuotettiin historian suurimman summan, lähes 100 miljoonaa euroa. Omistajien saama hyöty kasvoi juhlavuonna reilusti edellisvuodesta.

– Taloudellisesti haastavassa ajassa osuuskaupan vahvuudet, asiakasta hyödyttävät palvelut ja edullinen ostoskori, korostuivat. Teemme joka päivä työtä edullisen ostoskorin eteen varmistaaksemme kasvava hyöty omistajille. Puhuttiinpa sitten hinnasta, odotukset ylittävästä asiakaskohtaamisesta tai saavutettavuudesta, meidän tulee olla paras vaihtoehto. Asiakasomistajuuden hyödyt tuleva tämän päälle. Mahdollistaaksemme tämän on tärkeää kehittää toimintamme kustannustehokuutta, sillä vain se mahdollistaa parhaan hyödyn asiakasomistajillemme. Viime vuonna onnistuimme erinomaisesti kasvattamaan omistajahyötyä alueemme asiakasomistajille. Palautuksien lisäksi tarjosimme juhlavuotenamme asiakasomistajille lukuisia ilmaisia tapahtumia alueellamme ja ennätykselliset edut S-mobiilissa, kertoo toimitusjohtaja Mikko Junttila.

 

Henkilöstö- ja asiakastyytyväisyys sekä maine erinomaisella tasolla

PeeÄssän henkilöstön työtyytyväisyys säilyi erinomaisella tasolla. PeeÄssä sai erinomaiset tulokset vuoden 2023 henkilöstötutkimuksessa suurten organisaatioiden, yli 1 000 henkilöä työllistävien -sarjassa. Tunnustus kertoo henkilöstön korkeasta omistautuneisuudesta ja toiminnan kehittämisestä pitkäjänteisesti yhdessä henkilöstön kanssa.

T-Median tekemän mainemittauksen mukaan PeeÄssän kokonaismaine on erinomaisella tasolla ja parantunut edellisistä mittauksista. PeeÄssä pärjäsi erinomaisesti myös S-ryhmän eri ketjujen asiakkaille tehdyissä tutkimuksissa. PeeÄssän S-marketit, Sokos sekä kokonaisuutena ketjuravintolat sijoittuivat Suomen parhaiksi.

– Yhdessä henkilöstön sekä asiakkaiden kanssa sanoitetut arvot ja lupaukset näkyivät arjen kohtaamisissa erityisen hyvänä palveluna, jota asiakkaamme arvostavat. Kohtaamme päivittäin yli satatuhatta asiakasta ympäri Pohjois-Savoa ja tavoitteenamme on, että jokainen kohtaaminen on arvojemme eli lupauksiemme mukaista, Junttila sanoo.

PeeÄssä on Pohjois-Savon suurin yksityinen työnantaja. Henkilöstömäärä kasvoi edellisvuodesta ja peeässäläisiä oli vuoden vaihteessa töissä ennätyksellinen määrä, 2 120.

Vuoden aikana tehtiin yhteistyötä oppilaitosten kanssa muun muassa tarjoamalla ammatti- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille harjoittelujaksoja. Vuoden 2023 aikana ammatillisia harjoitteluja toteutui noin 300. Kesätöitä tarjottiin noin 1 000 nuorelle, joista valtaosalle työ on elämän ensimmäinen työpaikka.

Henkilökunnan tulospalkitsemiseen käytettiin 5,2 miljoonaa euroa. Koko henkilöstö kuuluu tulospalkkauksen piiriin. Henkilöstöetuja korotettiin juhlavuoden kunniaksi. Henkilöstö sai korotetuista eduista 1,2 miljoonan euron hyödyn. Näiden lisäksi henkilökunnan koulutukseen ja hyvinvointiin käytettiin 2,7 miljoonaa euroa, joka on selvästi edellisvuotta enemmän. Näiden lisäksi henkilöstölle tarjottiin korotetut hyvinvointiedut sekä järjestettiin Heimojuhlat 120v-juhlavuoden kunniaksi.

 

Investointeja yli 42 miljoonalla eurolla maakuntaan

PeeÄssä on toimialueellaan merkittävä työllistäjä myös välillisesti. Esimerkiksi rakentamisessa ja uudistuksissa käytetään aina paikallista yhteistyökumppania, mikäli se vain on mahdollista. Viime vuosi oli myös investointien osalta merkittävä panostuksien vuosi. Investoinnit maakunnan asiakasomistajien palveluihin olivat yhteensä 42,3 miljoonaa euroa ja ne jakautuivat 13 eri kunnan tai kaupungin alueelle. Investointeihin käytettävä summa lähes tuplattiin edellisestä vuodesta.

PeeÄssän suurimmat investoinnit vuoden aikana olivat uusien S-Marketien rakentamiset Sonkajärvelle ja Vesannolle sekä Salen rakentaminen Kangaslammille. Lisäksi tehtiin uudistustyöt Keilankannan, Juankosken ja Kaavin S-Marketeihin.

Majoituskaupassa merkittävimmät investoinnit olivat hotellien uudistukset Original Sokos Hotel Puijonsarvessa Kuopiossa ja Original Sokos Hotel Koljonvirrassa Iisalmessa. Myös Tahkon Break Sokos Hotelsin ensimmäinen uudisosa saatiin valmiiksi. Liikennekaupassa tehtiin uudistus ABC Marjahaassa sekä uudistettiin tankkauspisteet Varkauden Prismalla ja Sale Tervossa, johon tuli myös PeeÄssän toinen venetankkausasema. ABC-latausverkostoa laajennettiin merkittävästi ja autoilijan palveluverkosto kasvoi myös kahdella uudella ABC-Carwash autopesulalla.

 

Paikallisuutta korostaen -ostot alueelta lähes 115 miljoonaa euroa

Paikalliset ja kotimaiset tuotteet kiinnostavat asiakasomistajia. PeeÄssällä on tällä hetkellä yli 200 alueellista tavarantoimittajaa, joilta ostettiin ruokatuotteita 45,4 miljoonalla eurolla. Palveluostoja paikallisilta yrityksiltä oli 61,3 miljoonaa euroa. Hankinnat omalta toiminta-alueelta olivat yhteensä 114,8 miljoonaa euroa ja ne kasvoivat reilusti edellisvuodesta.

– Järjestimme viime vuonna lähitoimittajapäiviä Prismoissa ja yhteisen Lähitoimittajaillan, jonne saapui yli 100 lähitoimittajaamme. Ilta sai erittäin positiivisen vastaanoton. Tulemme järjestämään tapahtuman tänäkin vuonna. Tilaisuuden tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä entisessä ja helpottaa uusien yhteistyökontaktien syntymistä, Junttila kertoo.

 

Energiatehokkuutta ja päästöjen vähentämistä

Viime vuonna PeeÄssän kiinteistöissä tehtyjen erilaisten energiasäästötoimenpiteiden ansiosta saavutettiin vertailukelpoisessa energiankulutuksessa (kWh/m²) säästöä yhteensä 3,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Energian kokonaiskulutus väheni viime vuonna 2 292 MWH, joka vastaa vuosittain noin 153 sähkölämmitteiden pientalon kokonaiskulutusta.

Säästöjä saatiin aikaan laitekannan uusimisilla ja erilaisilla energiansäästötoimilla. Energian säästämiseksi toimipaikoissamme on muun muassa optimoitu lämpötiloja, ilmanvaihtoja ja valaistuksien määrää.

Toiminnassa käytetään uudistuvaa energiaa aina kun se on mahdollista. Uudistuvan sähkön osuus oli 50,8 prosenttia. PeeÄssän 27 toimipaikan katolla on aurinkovoimalat ja käytössä on 8 600 aurinkopaneeli. Aurinkoenergian tuotanto oli viime vuonna 1 700 MWH.

PeeÄssä on mukana S-Voiman uusimmassa Luvian tuulipuistohankkeessa, jonka on määrä olla tuotantokunnossa vuoden 2025 alusta. Hankkeella varmistetaan kestävän uusiutuvan energian tuotanto ja omavaraisuus.

Hiilidioksidipäästöt vähenivät 27 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. PeeÄssä on sitoutunut S-ryhmän hiilinegatiivisuustavoitteeseen ja pyrkii järjestelmällisesti oman toiminnan aiheuttamien hiilipäästöjen vähentämiseen.  Päästöjen vähentäminen vaatii energiankäytön tehostamista ja päästöttömän energian käyttöä. PeeÄssässä on jo vuosien ajan tehty toimipaikkoihinsa energiasäästötoimenpiteitä ja etsitty aktiivisesti uusia keinoja tehostaa energiankäyttöä.

PeeÄssä on sitoutunut osana S-ryhmää pitkän tähtäimen ilmastotoimiin nykyisten tieteeseen perustuvien lyhyen aikavälin tavoitteidensa lisäksi. S-ryhmä on asettanut kunnianhimoisen Net Zero -päästötavoitteen koko arvoketjulleen, mikä tarkoittaa ilmastopäästöjen vähentämistä nettonollaan sekä oman toiminnan että arvoketjun osalta vuoteen 2050 mennessä.

 

Vahva kasvu kaikilla toimialoilla ja ennätyksellinen osuustoiminnallinen tulos

Liikevaihto oli kokonaisuudessaan 754,8 miljoonaa euroa (+ 5,1 prosenttia). Liikevaihto kasvoi eniten päivittäistavarakaupassa, jossa kasvua oli 9 prosenttia. Liikevaihto kasvoi erityisesti Prismoissa, S-marketeissa ja ruoan verkkokaupassa sekä kahviloissa, pikaruokaravintoloissa ja ravintolamaailmoissa. Majoituskaupan kehitykseen vaikutti laskevasti Break Soko Hotel Tahkon sekä Original Sokos Hotel Koljonvirran täysremontointi ja uudisrakentaminen sekä Original Sokos Hotels Puijonsarven huoneuudistukset.

Liikenteen energioiden ja palveluiden liikevaihdon heikkenemiseen vaikutti polttoaineiden maailman markkinahinnan kehitys. Myytyjä polttoainelitroja oli kuitenkin lähes 4 prosenttia enemmän edelliseen vuoteen verrattuna ja uutena palveluna myös sähköautojen lataus on lähtenyt vilkkaasti liikkeelle.

Osuustoiminnallinen tulos oli viime vuodelta 103 miljoonaa euroa, josta operatiivinen tulos oli 20,7 miljoonaa euroa. Operatiivinen tulos laski -1,3 miljoonaa euroa. Hyötyä omistajille tuotimme 99,4 miljoonaa euroa.

– Osuustoiminnan periaatteiden mukaisesti operatiivinen tulos käytetään aina asiakasomistajien hyödyksi esimerkiksi investointeina maakunnan palveluihin tai palkitsemiseen. Tulos jää aina siis hyödyttämään meidän pohjoissavolaista yhteisöämme. Yritysten perinteinen tulosajattelu ei kuvaa laajasti osuustoiminnan luonnetta, tehtäväämme ja siinä onnistumista. Haluamme siirtyä kohti laajempaa näkemystä, joka mittaavaa paremmin osuustoiminnan tuottamaa hyötyä sen jäsenille. Osuustoiminnallinen tulos sisältää yhdistettynä asiakasomistajillemme tuottamamme hyödyn sekä perinteisen operatiivisen tuloksen, kertoo Junttila.

Vähittäiskaupan tulos kasvoi ja oli 25,1 miljoonaa euroa (+0,9 milj.€). Majoitus- ja ravitsemiskaupan tulos laski edelleen, ollen -1,2 miljoonaa euroa (-0,9 milj.€). Kokonaisuudessaan tulostaso oli hyvä.

– Panostuksemme omistajahyötyyn, henkilöstöetuihin, osaamisen kehittämiseen sekä merkittävät investoinnit ja yleinen kustannusten nousu heikensivät tulostamme. Tulostaso säilyi kuitenkin hyvänä ja olemme siihen tyytyväisiä, sillä näemme panostuksemme merkittävänä satsauksena tulevaisuuteen, toteaa Junttila.

– Tulevina vuosina Kuopion vähittäiskaupan markkinassa tapahtuu pitkästä aikaa isompia liikkeitä, kun meidän lisäksi kilpailijat kehittävät omaa tarjontaansa. Investoinnit ovat maakunnalle ja erityisesti Kuopiolle hyvä signaali siitä, että alueen kasvuun uskotaan. Investoinnit luovat alueelle työpaikkoja ja lisääntyvä kilpailu on kaikkien etu. Olemme investoineet viime vuosina liki 90 miljoonaa euroa kasvuun läpi maakunnan. Myös tulevien vuosien investointinäkymä on merkittävät. Tulemme jatkamaan vahvaa investointitahtia sekä nykyisiin kauppapaikkoihin että uusiin sijanteihin. Tällä hetkellä suunnitelmat kohdistuvat muun muassa Rautalammille ja Kuopion Pitkälahteen. Uudistustyöt ovat käynnissä myös Tahkolla Break Sokos Hotelsissa. Erityisesti Kuopiossa näemme tulevaisuudessa potentiaalia kasvulle, joka tulee näkymään tulevissa päätöksissämme parhaan elämän matkalla, Junttila kertoo.

– Olen aina halunnut olla mukana toiminnassa, joka vahvistaa yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä. Ajattelua, jossa ei etusijalla ole minä eikä minun, vaan me ja meidän. Siksi osuuskauppa on ollut minulle aina läheinen ja tärkeä.

Näin sanoo liki neljännesvuosisadan osuuskaupan edustajistossa ja hallintoneuvostossa vaikuttanut Matti Piironen.

Teksti: Kristiina Tammitie | Kuvat: Pentti Vänskä

 

Matti Piirosen kotoa Heinävedeltä löytyy kirjahyllystä mappi täynnä paikallista ja maakunnallista osuuskauppahistoriaa. Huolellinen mies on arkistoinut tunnollisesti kaikki osuuskaupan edustajiston ja hallintoneuvoston jäsenille lähetetyt aineistot, infokirjeet sekä kokousten esityslistat.

– Lähdin ensimmäisen kerran edustajiston vaaleihin ehdokkaaksi vuonna 1987, osuuskaupan Heinäveden myymälän hoitajan kannustamana. Tulin ensimmäisellä yrittämällä valituksi, ja siitä alkoi pitkä luottamustehtäväkausi. Olin ensin Kuopion Osuuskaupan edustajistossa neljän vuoden ajan ja sitten PeeÄssän hallintoneuvostossa alusta alkaen siihen asti, kun tuli sääntöjen mukainen ikäpykälä vastaan, Matti kertoo.

 

Merkityksellinen näköalapaikka

Matti laskee istuneensa 20 vuoden aikana 79 PeeÄssän hallintoneuvoston kokouksessa. Poissaoloja oli vain kolme kertaa, ja silloin esteellisyydet olivat painavia.

– Koin hallinnossa mukana olemisen hyvin tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Erityisesti arvostan sitä, että osuuskaupassa korostuu yhdessä tekeminen ja me-ajattelu, nykypäivänä muutoin vahvasti vallalla olevan minä-ajattelun sijasta.

Matilla on tärkeä viesti kaikille pohjoissavolaisille PeeÄssän omistajille juuri nyt, kun osuuskauppavaalit ovat käsillä ja ehdokasasettelu alkanut.

– Ehdottomasti kannattaa asettua ehdokkaaksi. Osuuskaupan luottamustehtävät tarjoavat erinomaisen näköalan yhteiskuntaan, palvelualoihin, omaan maakuntaamme ja niihin palveluihin, joita täällä tarvitsemme. Vaikuttaminen hallinnossa ei ole vain virallisten päätösten tekemistä, vaan siihen sisältyy paljon oman lähipiirin ihmisten kuuntelua ja yhteisen hyvän vahvistamista.

 

PeeÄssän perustamispäätös tehtiin 29.1.1991 klo 19.14

Matti Piirosen osuuskauppamappi tarjoaa mielenkiintoista luettavaa, erityisesti PeeÄssän syntyajoilta 1990-luvun taitteesta, kun Kuopion Osuuskauppaa ja Osuuskauppa Koljonvirtaa liitettiin yhteen. Hallinnossa mukana olevat osuuskauppojen jäsenet pidettiin hyvin kartalla fuusion valmistelusta ja etenemisestä.

– On päädytty selvittämään mahdollisuutta perustaa Pohjois-Savoon kokonaan uusi maakunnallinen osuuskauppa. Ennakkolaskelmien valossa näyttäisi siltä, että uusi osuuskauppa olisi useita miljoonia markkoja tehokkaampi vuositasolla kuin nykyiset osuuskaupat yhteensä. Tämä merkitsisi edessä olevassa kansantalouden suhdannevaiheessa merkittävää lisäkilpailuetua, jonka turvin voitaisiin varmistaa tarvittava kasvukehitys terveellä liiketoimintarakenteella. Samalla se turvaisi myös omistajaetujen edelleen kehittämisen, edustajiston jäsenille kirjelmöitiin lokakuussa 1990.

Edustajiston infokokous järjestettiin reilua kuukautta myöhemmin marraskuussa.

– Viralliset päätökset maakuntaosuuskaupan perustamisesta tehtiin joulukuussa ja tammikuussa kahdessa edustajiston kokouksessa, Matti kuvailee.

Hänen tekemistään kokousmuistiinpanoista käy ilmi, että PeeÄssän perustamiselle nuija kopautettiin pöytään 29.1.1991 klo 19.14. Kellonajan perään Matti on kirjoittanut ”Yksimielinen päätös.”

 

50 vuotta omistajana

Matti on ollut osuuskaupan omistaja 50 vuotta. Hän hankki vuonna 1974 jäsenkirjan Heinäveden Osuuskauppaan, joka liittyi 1982 Varkauden Talousosuuskauppaan ja edelleen Kuopion Osuuskauppaan 1984. Jäsenyys on säilynyt katkeamattomana, vaikka osuuskaupan toimialue ja nimi on vaihtunut neljään kertaan.

PeeÄssän ensimmäiseltä vuosikymmeneltä 1990-luvulta Matin mieleen on jäänyt erityisesti aika, jolloin Heinävedelle suunniteltiin uutta myymälää. Vihreästä mapista löytyy paksu pinkka paperia aiheeseen liittyen, sillä hanke sai kilpailijoiden taholta osakseen oikeusasteisiin yltänyttä vastusta ja pitkittyi usealla vuodella. Hallintoneuvoston paikallisjäsen oli myrskyn silmässä ottaessaan kantaa uuden myymälän puolesta kahvipöytäkeskusteluissa, toriparlamenteissa ja paikallislehden sivuilla. Hän oli itse mukana myös rakennuspaikan mittaamisessa ja merkitsemisessä niin, ettei menty varmasti senttiäkään viereisen, rakennuskaavassa toriksi vahvistetun alueen puolelle.

– Loppujen lopuksi siinäkin kävi hyvin. PeeÄssä pääsi rakentamaan kylän keskelle uuden S-marketin, jonka kokoa oli tarkkaan punnittu peilaten ennusteita 20 ja 30 vuoden päähän. Avajaisissa maaliskuussa 1999 pääsin silloisen toimialajohtajan Tapio Kankaanpään kanssa kättelemään ja toivottamaan tervetulleeksi uuteen myymälään yli tuhat ihmistä. Menneistä muistuttaa vielä S-marketin vieressä kasvava puu, jonka marketpäällikkö nimesi valaistusta asennettaessa Matin männyksi, metsätalouden parissa työuransa tehnyt Matti Piironen myhäilee.

 

Pohjois-Savon osuuskauppatoiminnassa kääntyi uusi lehti vuoden vaihtuessa 32 vuotta sitten. Maakunnassa aiemmin toimineet kaksi keskikokoista osuuskauppaa yhdistyi ja alkoi uusi PeeÄssän aikakausi. Minkälaisin miettein PeeÄssän alkuaikoja ja 1990-luvun ennätyksellisiä kasvun vuosia muistelevat osuuskaupan ex-johtajat kolmen vuosikymmenen jälkeen?

Teksti: Kristiina Tammitie | Kuvat: Pentti Vänskä

 

PeeÄssässä oli takavuosina tapana ikuistaa osuuskaupan johtoryhmä yhteiskuvaan kerran vuodessa. Kuvauspaikka oli tavallisesti toimitusjohtajan huoneessa, neuvottelupöydän päässä. Kutsuimme saman pöydän äärelle muutaman eläköityneen johtajan muistelemaan menneitä, erityisesti Kuopion Osuuskaupan ja Osuuskauppa Koljonvirran fuusioitumista sekä yhdistymisestä syntyneen PeeÄssän ensimmäistä vuosikymmentä, 1990-lukua.

 

Pakko tai ei, yhdistyminen onnistui

Osuuskauppa PeeÄssä aloitti virallisesti toimintansa vuoden 1992 alussa. Päätökset Kuopion Osuuskaupan ja Koljonvirran fuusioitumisesta uudeksi osuuskaupaksi oli tehty edellistalvena, ja toimintojen yhdistämistä oli valmisteltu niin, että uusi osuuskauppa pääsi heti syntyessään hyvään vauhtiin. Kuopion Osuuskaupan vetovastuusta PeeÄssän toimitusjohtajaksi nimitetty Eero Saukkonen kiitteli vuosikatsauksessa 1991 savolaisten ennakkoluulottomuutta, avarakatseisuutta ja nopeaa päätöksentekokykyä.

– Jo päätöksentekovaiheessa syntyi avoin, rakentava ja tulevaisuudenuskoa pönkittävä ilmapiiri. Kuopion Osuuskauppa oli todella heikossa hapessa, raha oli kallista ja velkaa joka suuntaan. Oltiin kombinaatiofuusiossa täysillä mukana, koska surkean taloustilanteen vuoksi ei ollut muita vaihtoehtoja, Kuopion Osuuskaupan kehitysjohtajan tehtävästä PeeÄssään vähittäiskaupan toimialajohtajaksi siirtynyt Manu Vesalo muistelee.

Koljonvirrassa hotelli- ja ravintolakaupan johtotehtävissä työskennellyt, PeeÄssässä aluepäällikkyyden kautta majoitus-, ravintola- ja liikennemyymäläkaupan toimialajohtajaksi päätynyt Elina Pallonen-Eriksson painottaa, että Iisalmen suunnalla fuusioon ei lähdetty pakon sanelemana.

– Koljonvirta oli pienempi, mutta taloudellisesti paljon paremmassa kunnossa. Toimitusjohtaja Keijo Pennanen oli lähdössä Etelä-Suomeen, jolloin heräsi ajatus siitä, että uuden toimitusjohtajan valitsemisen sijasta voisi olla oikea aika yhdistää voimia ja saada sitä kautta parempi hyöty kaikille.

PeeÄssän ideoija ja alullepanija oli Koljonvirran hallintoneuvoston puheenjohtaja Timo Sonninen, joka pyysi Helsingissä SOK:n hallintoneuvoston kokouksen jälkeen Kuopion Osuuskaupan hallintoneuvoston puheenjohtajan Aapeli Airaksisen lasillisella ja esitti hänelle fuusioidean. Tapaamisen jälkeen pantiin toimeen ja saatiin aikaan historiallisia ratkaisuja.

Vaikka päätökset tehtiin yksimielisesti, oli Iisalmen seudulla silti vallalla pelkoa siitä, että Kuopio saa kaiken ja Ylä-Savossa palvelut näivettyvät.

– PeeÄssän toiminnan käynnistyttyä alettiin nopeasti nähdä, että investointeja kohdennettiin tasapuolisesti koko toimialueelle. Ei ole yläsavolaisilla ollut syytä katua tuolloin tehtyjä päätöksiä, tietää Koljonvirrassa ja PeeÄssässä sekä talous- että henkilöstöpäällikön tehtävässä toiminut Sirkka Hartikainen.

 

1990-luvun lama koitui siunaukseksi

PeeÄssän ensimmäiseen strategiaan kirjattiin päätoimialojen, eli marketkaupan sekä hotelli-, ravintola- ja huoltamopalvelujen voimakas kehittäminen. Päivittäistavarakauppa nostettiin kärkeen. Vaatimatonta markkinaosuutta oli pakko saada nostettua. Oli selvää, että jos asiakkaiden perustarpeiden tärkeimmällä alueella ei pärjätä, on peli yksinkertaisesti menetetty.

Strategiaa lähdettiin toteuttamaan määrätietoisesti ja tuloksia syntyi: esimerkiksi vuonna 1992 PeeÄssän päivittäistavarakaupan myynti kasvoi 27 % ja seuraavana vuonna 21 %.

– Keskityimme tuottamaan asiakasomistajille aitoa hyötyä panostamalla palvelujen parantamiseen sekä bonusjärjestelmän kehittämiseen. Laitettiin toimipaikat, tarjonta, hintataso ja asiakasomistajaedut kuntoon, Manu kuvailee.

1990-luvun alkuvuosina elettiin maamme historian pahimpiin kuuluvan talouskriisin aikaa. Lamavuosina keskeisiä asioita olivat ruoan hinta ja ostoskorivertailut. Se koitui siunaukseksi PeeÄssälle.

– Pystyimme vastaamaan kuluttajien odotuksiin toimimalla tehokkaammin ja varmistamalla pysyvästi edulliset hinnat. Myös Bonus sai ihmiset kiinnostumaan osuuskaupan omistajuudesta uudella tavalla. Päivittäistavarakaupan markkinajohtajuuden saavutimme jo ennen uuden vuosituhannen alkua, muistaakseni vuonna 1998.

 

Prismoista vastannut Manu sai vuonna 1995 kollegakseen S-marketeista ja Sale-myymälöistä vastaavaksi toimialajohtajaksi Tapio Kankaanpään. Hän siirtyi Savoon Keski-Pohjanmaalla toimivasta, poikkeuksellisen vahvasta ja menestyvästä osuuskaupasta KPO:sta.

– Tulin selkeästi aiempaa pienempään osuuskauppaan, jossa oli kuitenkin vallalla vahva kehittämisen ilmapiiri ja kova into päällä. Kolme vuotta aiemmin toteutetun osuuskauppafuusion onnistumisesta kertoi se, ettei havaittavissa ollut mitään kitkaa tai tarrautumista vanhoihin jakolinjoihin.

– PeeÄssä oli hyvässä nousukiidossa, omavaraisuusasteen ollessa 12–13 prosentin luokkaa. Kun Kuopioon saatiin lopulta Prisma avattua 1996, kasvu sai uutta tuulta alleen ja tulosta alkoi tulla enemmän. Vuosikymmenen loppupuolella ajettiin muita osuuskauppoja kiinni kovalla vauhdilla, PeeÄssän toimitusjohtajana Eero Saukkosen jälkeen 17 vuotta toiminut Tapio Kankaanpää selvittää.

 

Edellä aikaansa

Vuosina 1992–1996 PeeÄssän liikevaihto kasvoi 42 % 805 miljoonaan markkaan (nykyrahassa 209 milj.€). Samaan aikaan tulos kasvoi viisitoistakertaiseksi. Vahvan kasvun yhdeksi selittäväksi tekijäksi ex-johtajat nostavat ehdottomasti asiakasomistajuuden ja bonusjärjestelmän, jonka kehittämisessä Eero Saukkosella oli koko S-ryhmässä keskeinen rooli (lue lisää: Aito ja alkuperäinen Bonus-Eero ja Kauppaneuvoksen perintö elää -Eero Saukkonen sai S-ryhmästä palkkaa 48 vuoden aikana). Asiakasomistajien määrä liki kaksikertaistui ensimmäisten viiden vuoden aikana ja ostojen keskittämisestä tuli yhä useammassa perheessä osa arkea.

– Eero ymmärsi, että asiakasomistaja tarvitsee ja käyttää erilaisia palveluja, ja siksi hänellä oli laaja näkemys kaikkia toimialoja kohtaan, Elina kertoo.

Toimitusjohtajan visionäärisyys näkyi myös 2000-luvun alkupuolella, jolloin PeeÄssä lähti mukaan Tahkon kehittämiseen hotelli- ja ravintolaliiketoimintakaupoilla.

– Hän oli edellä aikaansa tasa-arvokysymyksissäkin. Eero arvosti naisia päälliköinä ja johtajina, Elina kertoo.

– Eeron ansiosta PeeÄssä oli edelläkävijä myös henkilöstön palkitsemisessa. Kun tulosta alkoi tulla, oli toimitusjohtajalla selkeä suunnitelma sen käytöstä. Tuloksesta piti yksi kolmannes käyttää toiminnan kehittämiseen, toinen asiakasomistajien palkitsemiseen ja kolmas henkilöstön palkitsemiseen. Eero puhui henkilöstön merkityksestä ja arvostuksesta todella painokkaasti vuosia ennen kuin siitä tuli yleinen trendi yrityselämässä, Sirkka jatkaa.

Toimitusjohtaja-aikanaan asiakasomistajuuden vankkumattomana puolestapuhujana tunnettu Tapio kertoo myös saaneensa aikoinaan Eero Saukkoselta tärkeää oppia.

– Kun tulin PeeÄssään töihin, minulla ei ollut juuri mitään käsitystä asiakasomistajuuden syvemmästä merkityksestä tai ylipäätään osuustoiminnasta yritysmuotona. Muistan elävästi sen hetken Helsingin lennolla, kun ajatuksissani kirkastui osuuskaupan tehtävä. Meidän ei tarvitse tehdä miljoonapottia sijoittajille, vaan voimme todellakin keskittyä asiakkaidemme, eli omistajiemme palveluun, Tapio kiteyttää.

 

 

Oletko aktiivinen ja kiinnostunut asioista, jotka ovat tärkeä osa meidän jokaisen arkea? Haluatko vaikuttaa siihen, miten kauppapalvelut Pohjois-Savossa pelaavat? Keväällä 2024 järjestettävissä osuuskauppavaaleissa valitaan seuraaviksi neljäksi vuodeksi edustajisto, joka toimii äänitorvena PeeÄssän johdon suuntaan ja huolehtii siitä, että osuuskaupan palveluja ja etuja kehitetään asiakasomistajien toiveita kuunnellen. 60-jäseninen edustajisto puhuu PeeÄssän 128 000 asiakasomistajan äänellä. Osuuskaupan edustajisto on asiakasomistajien edustaja osuuskaupan hallinnossa. Se tekee päätöksiä ja toimii äänitorvena, joka vie osuuskaupan johdolle asiakasomistajien kehitysajatuksia: ideoita ja toiveita kaupan palveluiden parantamiseksi.

–Koska kyseessä on osuuskaupan vaalit, on tärkeää, että ehdokas on kiinnostunut omasta osuuskaupastaan ja haluaa vaikuttaa palvelujemme sujuvuuteen ja kehittämiseen. Taustalla, poliittisella aktiivisuudella, perhetilanteella, koulutuksella tai iällä ei ole väliä. Asuinpaikalla kuitenkin on, sillä ehdokkaan pitää asua Osuuskauppa PeeÄssän alueella. Toivomme, että ehdolle asettuu kattava joukko erilaisissa elämäntilanteissa olevia henkilöitä eri taustoilla., kuvailee PeeÄssän asiakkuuspäällikkö Reetta Innilä.

Mitä moninaisempi edustajisto on, sitä enemmän näkemystä sillä on. Ehdokasasettelu alkaa tammikuun 8. päivä ja loppuu 22. tammikuuta. PeeÄssän osuuskauppavaalit ovat suorat henkilövaalit, mikä tarkoittaa, että ehdokas saa kaikki hänelle kirjatut äänet.

Ehdokkaaksi asettumisessa on kuitenkin muutama kriteeri: Ehdokkaaksi voivat asettua ennen vaalikauden alkua osuuskauppaan hyväksytty, osuusmaksun kokonaan maksanut jäsen, joka vaalin alkaessa on täysivaltainen ja asuu osuuskaupan jäsenalueella.

Ehdokasilmoitus tehdään sähköisesti. Lisätietoja ehdokasasettelusta löytyy nettisivuiltamme peeassa.fi > Osuuskauppavaalit 2024. Pääset sivuille TÄSTÄ.

 

Mitä edustajisto tekee?

PeeÄssän sääntöjen mukaisesti edustajiston kokous järjestetään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi edustajistolla on epävirallisempia tapaamisia erilaisilla kokoonpanoilla. Nykyiset edustajiston jäsenet ovat olleet esimerkiksi mukana laatimassa PeeÄssän strategiaa lähivuosille.

– Edustajiston tehtäviin kuuluu muun muassa ylijäämänpalautuksen maksamisesta päättäminen, tilinpäätöksen vahvistaminen sekä liiketoimintaa valvovan hallintoneuvoston valitseminen. Näiden sääntömääräisten tehtävien ohella edustajiston jäsenet voivat vaikuttaa muun muassa oman myymälänsä palvelujen kehittämiseen tuomalla omia ja muiden asiakkaiden palautteita ja kehitysideoita päälliköidemme ja johtajiemme tietoon. Edustajiston jäsenenä voi vaikuttaa pitkin vuotta, kuvailee PeeÄssän toimitusjohtaja Mikko Junttila.

Edustajisto valitaan PeeÄssän kolmelta eri alueelta: pohjoisesta (Iisalmen seutu + Pyhäjärvi), keski-alueelta (Kuopion seutu) sekä etelästä (Varkauden seutu). Näin edustajistoon saadaan päättäjiä ja näkemystä koko toiminta-alueelta.

 

Osuuskaupassa omistat osan kauppaa

Osuuskauppa on asiakkaidensa omistama, mikä tarkoittaa, että jokainen PeeÄssän asiakasomistaja omistaa siivun PeeÄssästä. Osuuskaupan tehtävänä on tuottaa palveluja ja etuja asiakasomistajilleen. Esimerkkejä eduista ovat pysyvästi edulliset hinnat sekä Bonus, joka palkitsee palvelujen käytöstä.

PeeÄssä tarjoaa Pohjois-Savossa laajan palveluvalikoiman, johon sisältyy Prismojen, S-marketien, ja Sale-myymälöiden ja Sokos-tavaratalon lisäksi ABC-liikennemyymälöitä, liikenne-energia- ja autopesupalveluja, uniikkeja ja ketjuravintoloita sekä erilaisia hotelleja, S-Pankin kattavia pankkipalveluja unohtamatta. PeeÄssän palvelut on räätälöity vastaamaan mahdollisimman hyvin omien asiakasomistajien tarpeita.

PeeÄssä on myös Pohjois-Savon suurin yksityinen työnantaja, mikä korostaa osuuskaupan roolia työllisyyden alueellisena ylläpitäjänä, hyvinvoinnin vahvistajana ja paikallisen elinkeinoelämän vahvistajana.

 

Käytössä suora vaalitapa

PeeÄssän osuuskauppavaalit ovat suorat henkilövaalit, mikä tarkoittaa, että ehdokas saa kaikki hänelle kirjatut äänet.

– Äänestämään päästään helmikuun lopulla. Suorassa henkilövaalissa jäsenalueensa eniten ääniä saaneet ehdokkaat valitaan edustajiston jäseniksi. Äänioikeus on jokaisella ennen vaalivuoden alkua 15 vuotta täyttäneellä ja osuuskaupan jäseneksi hyväksytyllä jäsenellä. Äänestää voi vain oman asuinpaikkansa jäsenalueen ehdokasta. Jäsenalueiden ulkopuolella asuva jäsen voi äänestää minkä tahansa jäsenalueen ehdokasta. Reetta Innilä kuvailee.

Osuuskauppa PeeÄssä ottaa käyttöön torstaina 16.11. toisen S-Biilin viemään Asiakasomistaja- ja S-Pankki-palveluja ihmisten luokse. PeeÄssän asiakasomistajat ovat olleet tyytyväisiä puolitoista vuotta sitten käyttöön otetun Suomen ensimmäisen S-Biilin tarjoamiin palveluihin.

Koko Suomessa S-Biilejä on viisi, joista kaksi liikennöi Pohjois-Savossa.

 

– Olemme investoineet toiseen S-Biiliin, koska haluamme tarjota asiakasomistaja- ja S-Pankki-palveluja siellä, missä asiakasomistajamme muitakin palvelujamme arjessaan käyttävät. Kahdella kiertävällä palveluautolla varmistamme, ettei pienemmiltä paikkakunnilta ole jatkossakaan tarvetta lähteä kaupunkiin hoitamaan asiakasomistajuuteen tai S-Pankin asiakkuuteen liittyviä asioita. Viemme palvelut heidän luokseen, PeeÄssän asiakkuuspäällikkö Reetta Innilä perustelee palveluautokapasiteetin lisäystä.

 

Toinen S-Biili korvaa aiemmin myymälätiloissa työskennelleen kiertävän palveluneuvojan.

– Jatkossa kaikki maakunnan asiakasomistaja- ja S-Pankki-asiat hoidetaan S-Biilin sisälle rakennetussa toimistossa. ASiakaskokemus parantuu merkittävästi, kun voidaan puhua rauhallisessa tilassa asiakkaan kanssa.

S-Biilit kiertävät PeeÄssän toimialueen eri paikkakunnalla PeeÄssän verkkosivulla julkaistavan aikataulun mukaisesti. S-Biilillä liikkuvat palveluneuvojat pysäköivät auton päivän ajaksi kunkin paikkakunnan S-marketin tai Salen pihaan. Tänä syksynä on asiakastoiveisiin vastaten kokeiltu myös puolipäiväisiä S-Biili-vierailuja kaupunkialueella sijaitsevien Sale-myymälöiden piha-alueilla Kuopiossa ja Varkaudessa. Asiointi S-Biilissä tapahtuu vuoronumeroiden perusteella.

 

S-Biilissä palvellaan asiakkaita samoissa asioissa kuin Prismojen asiakasomistajapalvelu ja S-Pankki-pisteilläkin, yksinkertaisista tilien avauksista vaativiin kuolinpesien selvityksiin. Myös PeeÄssän asiakasomistajaksi liittyminen tai jäsenyyden siirto osuuskauppojen välillä onnistuu. Turvallisuussyistä autossa ei käsitellä tai kuljeteta käteistä rahaa. Käteisen nostaminen ja tallettaminen onnistuu S-Pankin S-Tililtä S-Etukortti Visalla ja henkilöllisyystodistuksella kaikkien S-ryhmän kauppojen kassoilla.

 

PeeÄssän S-Biili-asiakkaiden määrissä on suuria eroja paikkakuntien välillä. Eniten liikkuvalla palveluautolla on asiakkaita ollut Suonenjoella ja Pyhäsalmella. Tyypillisesti päivän aikana palvellaan asiakkaita reilusta parista kymmenestä ylöspäin.

 

Suomen ensimmäinen S-Biili lähti liikkeelle Pohjois-Savossa vuoden 2022 helmikuussa. Ajokilometrejä autoon kertyi ensimmäisen puolentoista vuoden aikana noin 50 000.

 

S-Biilejä on nyt Suomessa yhteensä viisi. PeeÄssän kahden palveluauton lisäksi S-Biili on käytössä Pohjois-Karjalan Osuuskaupassa, Osuuskauppa Keskimaalla Keski-Suomessa sekä Osuuskauppa Arinalla Pohjois-Suomessa.

Mervi Vidgrén on PeeÄssän pitkässä historiassa ensimmäinen nainen hallintoneuvoston puheenjohtajana ja toimitusjohtajan esihenkilönä. Mervin puheenjohtajakaudella, viimeisten kuuden vuoden aikana, maailman tapahtumat ja muutokset toimintaympäristössä ovat olleet nopeampia kuin ikinä aiemmin.

– Olemme olleet hyvin hereillä ja osanneet reagoida muutoksiin herkästi ja nopeasti. Sekin on osuuskaupan vastuullisuutta, Mervi kuvailee.

 

Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Pentti Vänskä

 

Osuuskaupan merkitys on aina vahvistunut ihmisten elämässä vaikeina aikoina. Niin on käynyt nytkin, kun kaikki elinkustannukset ovat nousseet. Epävarmuus sekä huoli tulevaisuudesta ja toimeentulosta on ujuttautunut yhä useamman ihmisen arkeen.

– Turbulenssia ovat aiheuttaneet ensin koronapandemia ja sitten heti perään Ukrainan sota seurannaisvaikutuksineen. Tällaisessa tilanteessa asiakkaidensa omistaman ja yhteistä hyvää tavoittelevan osuuskaupan rooli korostuu ja erottautuu pörssiyrityksistä, joiden ainoa tehtävä on tuottaa osakkeiden omistajille voittoa. Osuuskauppa on arjen auttaja ja rinnalla kulkija, joka ajaa aina jäsenten eli asiakasomistajien etua. Asiakashyöty on kaiken toiminnan ydin, Mervi Vidgrén kuvailee.

 

Ostoskorin edullisuutta pitää vaalia

S-ryhmän toukokuussa teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan 59 prosenttia suomalaisista on joutunut miettimään ruoan hintaa vähintään jonkin verran. 66 prosenttia on joutunut vähentämään ostoksia tai luopumaan joistain elintarvikkeista kokonaan.

– Isolle osalle PeeÄssän asiakasomistajista ostoskorin hinta on äärimmäisen tärkeä asia. Tämä asia on pidettävä kirkkaana mielessä kaikissa tekemisissä ja päätöksissä. Se kulkee mukana koko ajan myös PeeÄssän uudessa strategiassa, Mervi kuvailee.

 

Parhaan elämän edelläkävijyyteen tähtäävä PeeÄssän pelikirja on hallintoneuvoston puheenjohtajan mukaan tähän aikaan oikea ja toimiva. Hän pitää erityisen tärkeänä sitä, että strategian laatimisessa sanansa ovat päässeet alusta pitäen sanomaan sekä henkilökunta, hallinnon väki että asiakasomistajat. Avoimuus ja vuorovaikutteisuus ovat lisääntyneet pitkin harppauksin, mikä sopii erityisen hyvin osuuskaupan pirtaan.

– Strategiaan on kirjattu juuri niitä asioita, joita ihmiset meillä täällä Pohjois-Savossa pitävät tärkeinä. Matkaan on lähdetty ja se etenee suunnitellusti, mutta toimintakulttuurin muutos ei tapahdu hetkessä, eikä kaikkia asioita voi laittaa yhtä aikaa liikkeelle.

 

Ihmisistä kaikki lähtee

Strategiassa nousee erityisesti esiin vastuullisuus. Siitä on tehty kyselyjä asiakasomistajille ja vastuullisuuden merkityksiä käsiteltiin loppukesällä myös hallinnossa mukana olevien ihmisten kesken. Edullisen ostoskorin takaamisen ohella etenkin henkilöstön hyvinvointia pidetään vastuullisuuden osoituksena. Henkilöstön hyvät työolot, toimeentulon turvaaminen, työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen sekä erilaisen osaamisen ja urapolkujen kehittäminen ovatkin asioita, joiden eteen tehdäänkin todella paljon töitä.

– Uudessa strategiassa korostuvat myös aiempaa enemmän inhimilliset arvot ja yksilölliset tarpeet, minkä uskon lisäävän entisestään kiinnostusta PeeÄssää kohtaan työnantajana ja vahvistavan kykyä pitää kiinni työntekijöistä. Se on äärimmäisen tärkeää, koska toiminta ei yksinkertaisesti pyöri ilman osaavaa ja tyytyväistä henkilöstöä. Osuuskauppa tarvitsee tekijöitä ympäri toimialuetta, myös maaseudulla, mikä tarkoittaa väistämättä sitä, että työyhteisö muuttuu monikulttuurisemmaksi ja monimuotoisemmaksi, hallintoneuvoston puheenjohtaja ennakoi.

PeeÄssä tekee vastuullisuustekoja myös koko maakunnan hyvinvointia ajatellen.

– Osuuskauppa on asemoinut itsensä entistä vahvemmin maakunnan matkailun veturiksi ja hiilinegatiivisuuden tiennäyttäjäksi investoimalla suuria summia palvelujen parantamiseen ja kehittämiseen. Investointien ja innovaatioiden avulla palvelut pystytään toivon mukaan ylläpitämään ja turvaamaan sielläkin, missä väki vähenee.

 

Avoinna 60 näköalapaikkaa osuustoimintaan

Mervi muistuttaa, että osuuskaupan luottamushenkilöt ovat asiakasomistajien asialla ja tekevät yhdessä työtä sen eteen, että PeeÄssä tuottaa aitoa hyötyä vihreän kortin käyttäjille. Asia on aina ajankohtainen, mutta lähikuukausina sille antaa painoarvoa ensi keväänä tulossa olevat vaalit, joissa valitaan 60-jäseninen edustajisto tekemään päätöksiä yhteiseksi hyväksi.

– Osuuskauppa ja sen tarjoamat edut ja palvelut näyttävät kiinnostavan, sillä ostojen keskittäminen on lisääntynyt ja PeeÄssä on saanut viime aikoina uusia asiakasomistajia poikkeuksellisen paljon. Toivomme tietenkin, että ihmiset aktivoituvat myös hallinnon suuntaan. Pian on jälleen avoinna 60 näköalapaikkaa kauppaan, palvelualaan ja osuustoimintaan.

Tasapuolinen alueellinen jakauma on tärkeää niin edustajistossa kuin hallintoneuvostossakin.

– Olisi hyvä saada hallintoon mukaan kaikenikäisiä PeeÄssän palvelujen käyttäjiä, erilaisista elämäntilanteista ja ympäri PeeÄssän toimialuetta, myös pieniltä paikkakunnilta. Näin varmistetaan, että hallinnossa kuullaan koko aluetta ja asiakasomistajat saavat niitä palveluja, joita tarvitsevat ja toivovat, Mervi kuvailee.

Syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna hautaan siunatun kauppaneuvos Eero Saukkosen perintö elää vahvana paitsi Pohjois-Savon maakunnassa ja Osuuskauppa PeeÄssässä, myös koko S-ryhmässä. 48 vuoden aikana S-ryhmästä yhtäjaksoisesti palkkaa saanut Eero Saukkonen teki pitkän uran Kuopion Osuuskaupan sekä Osuuskauppa PeeÄssän toimitusjohtajana. Hänen johdollaan PeeÄssästä rakentui Pohjois-Savon suurin yksityinen työnantaja sekä vahva maakunnan elinvoimaisuuden ylläpitäjä ja rakentaja.  

Asiakasomistajuuden pioneereihin kuulunut Eero Saukkonen oli myös nykymuotoisen bonusjärjestelmän ”isä” sekä aiemmin SOK:n kenttäjohtajana yksi pääarkkitehdeista, kun S-ryhmässä toteutettiin Suomen taloushistorian suurin yrityssaneeraus.

Eero Saukkonen aloitti S-ryhmä-uransa vain 11-vuotiaana Ruoveden Osuuskaupan kesäpoikana. Kaupan arki kävi hänelle tutuksi seuraavien vuosien aikana, kesäpestien jatkuessa keskeytyksettä ylioppilaaksi valmistumiseen saakka. Jatko-opinnot johdattivat Eeron kauppakorkeakouluun Vaasaan, josta järjestyi myös SOK:n konttorinjohtajan apulaisen paikka 1970-luvun taitteessa. Ensimmäisen kerran muutto Kuopioon tuli ajankohtaiseksi, kun vastavalmistunut ekonomi nimitettiin vuonna 1972 SOK:n Kuopion konttorin konttoripäälliköksi ja myöhemmin apulaisjohtajaksi.

Kahdeksan Kuopiossa vietetyn vuoden jälkeen Eero Saukkonen siirtyi 33-vuotiaana Helsinkiin SOK:n pääkonttoriin kenttäosaston johtajaksi. Uudessa tehtävässään hän näki selkeästi, miten syvään kriisiin osuuskaupparyhmä oli yhteiskunnan rakennemuutoksen pyörteissä ajautunut. Kaupparyhmän pelastajien joukkoon kuulunut Eero muisti vielä vuosikymmenten jälkeenkin elävästi vuoden 1983 kesäkuussa Finlandia-talolla järjestetyn tapahtuman, jossa rakenteita järisyttävä, ”hiljaisen tyrmäävä” muutosohjelma julkistettiin osuuskauppaväelle. Yksi keskeinen asia oli osuuskauppaverkoston uusjako, mikä tarkoitti pitäjäosuuskauppojen määrän radikaalia vähentämistä ja alueosuuskauppojen perustamista.

– Se antoi hyvän oppitunnin siitä, miten jämäkästi tällaisessa tilanteessa pitää toimia. Infotilaisuus veti kuulijat niin polvilleen, ettei siihen kukaan osannut oikein sanoa mitään, Eero muisteli.

Kenttäosaston johtaja kiersi kesällä 1983 ympäri Suomea puhumassa strategiaohjelman toteuttamisen tärkeydestä ja alueosuuskaupparakenteen merkityksestä.

– Monille oli todella kova paikka päättää oman osuuskaupan fuusiosta, joka koettiin käytännössä lopettamiseksi. Joillain alueilla oli kovaa uhoamista ja tiukkaa vastustusta, kun taas toisaalla, esimerkiksi Savossa otettiin uudistukset vastaan rauhallisemmin, Eero kuvaili kenttäkierroksella koettuja tunnelmia.

 

Saneeraajasta kehittäjäksi

Vuonna 1985 Eero Saukkonen palasi Pohjois-Savoon. Ryhmätason strategian mukaisesti laajalla alueella Kuopion seudulla toimivaksi laajentunut Kuopion Osuuskauppa sai hänestä nuoren, innokkaan ja rohkean toimitusjohtajan. Hän käynnisti tervehdyttämis- ja kehittämistoimet viivyttelemättä.

– Taloudellinen tilanne oli surkea ja toiminta pahasti tappiollista. Olimme kilpailijoitamme heikompia, kalliimpia ja kömpelömpiä, hintakilpailuun kykenemättömiä. Toimitusjohtaja masensi itsensä aamulehden äärellä vertaillessaan kauppojen hintoja, Eero kuvaili toimitusjohtajuutensa alkutaivalta.

Kuopion Osuuskaupan taloudellinen tila analysoitiin perusteellisesti ja laadittiin kehittämissuunnitelma, sisältäen rakennemuutoksen ohella sisäisen toimintavan tehostamistoimia ja liiketoimintojen kehittämissuunnitelmia. Jo vuosi myöhemmin vuosikertomukseen voitiin kirjata tilanteen selkeä kohentuminen: velkaantuminen oli taittunut, tulos parantunut, toiminta tehostunut ja toimipaikkojen uudistaminen oli saatu käyntiin. Seuraavina vuosina ote muuttui yhä vahvemmin eteenpäin katsovaksi. Saneeraus, supistaminen, sulkeminen ja irtisanominen vaihtui voimakkaaksi kehittämiseksi, kasvun strategiaksi ja jatkuvuuden varmistamiseksi. PeeÄssä oli aktiivinen muun muassa S-market -ketjun kehittämisessä.

 

Asiakasomistajuus elämäntavaksi

Valtakunnallista historiaa Kuopion Osuuskaupassa tehtiin Eero Saukkosen johdolla, kun asiakasomistajille ryhdyttiin maksamaan kuukausittain ostohyvitystä eli Bonusta. Tilanne oli lähtökohdiltaan hankala, koska kaupparyhmä ui edelleen syvällä – Bonuksen käyttöönottoa vastustettiin ryhmätasolla yleisesti, ja sitä kuvailtiin pilkallisesti tuloksen hävittämisjärjestelmäksi.

Jotain oli kuitenkin pakko tehdä. Eero näki kauemmas kuin muut, ja laittoi panokset osuuskaupan alkuperäiseen toiminta-ajatukseen: tarjotaan jäsenille heidän tarvitsemiaan kilpailukykyisiä palveluja ja palkitaan niiden käytöstä sitä enemmän, mitä innokkaammin ostoja keskittää osuuskauppaan.

– Kyse oli osuuskaupan elämäntavasta, asiakasomistajuudesta, johon koko toiminta perustuu. Bonuksen kertymisen halusimme pitää mahdollisimman yksinkertaisena, helppotajuisena ja vertailtavana, asiakasomistajuuden tinkimätön lipunkantaja kuvaili.

Bonus-edun käyttöönotolla oli varsin suuri merkitys. Räjähdysmäistä kehitysloikkaa ei tapahtunut, mutta kun ihmiset alkoivat oivaltaa osuuskaupan asiakasomistajuuden hyödyt, alkoi jäsenmäärä ja palvelujen käyttö lisääntyä, liikevaihto kasvaa ja tuloskunto parantua. Bonuksen rinnalla kehitettiin myös muita etuja, mikä edelleen lisäsi asiakasomistajuuden vetovoimaa.

 

Eero Saukkonen muisteli bonusjärjestelmän kehittämistä viime huhtikuussa julkaistussa haastattelussa, jonka voit lukea täältä

 

Markkinat miinustivat, PeeÄssä kasvoi

Eero Saukkosen johdolla Pohjois-Savossa toteutettiin myös Kuopion Osuuskaupan ja Osuuskauppa Koljonvirran yhdistyminen Osuuskauppa PeeÄssäksi, joka merkittiin kaupparekisteriin 31.12.1991. Jo päätöksentekovaiheessa syntyi avoin, rakentava ja tulevaisuuteen katsova ilmapiiri, joka jatkui uuden aikakauden alkaessa.

– Yhdistyminen toi elintärkeää tehokkuutta, ostovoimaa sekä mahdollisuuden investoida ja kehittää palveluja tasapuolisesti koko toimialueella. Toimipaikkoja ei lopetettu eikä tappiollisia vuosia tehty, vaikka aika oli todella vaikea. 1990-luvun lamavuosina markkinat miinustivat, mutta PeeÄssä kasvoi. Ensimmäisten 10 vuoden aikana avattiin yksinomaan uusia S-marketeja toistakymmentä.

PeeÄssän alkuvuosina erityisesti päivittäistavarakauppa kasvoi hurjaa vauhtia. Vuonna 1991 osuuskaupan markkinaosuus oli esimerkiksi Kuopiossa alle 9 %. Seitsemässä vuodessa noustiin markkinajohtajaksi 36 prosentin osuudella. Tässä suuri merkitys oli Prisman avaamisella syksyllä 1996.

Eeron jäädessä eläkkeelle huhtikuussa 2005 hän laski PeeÄssän startin jälkeen 13 vuoden aikana asiakasomistajien määrän viisinkertaistuneen ja Bonusten määrän 14-kertaistuneen. Investointeja maakuntaan oli tehty keskimäärin joka vuosi 11 miljoonalla eurolla. Taloudellisen tuloksen kohentumisen myötä asiakasomistajille suunnattuja palveluja parantaneet investoinnit voitiin toteuttaa omarahoituksella.

 

Henkilöstölle suuri arvostus

Koko johtajauransa ajan Eero Saukkonen korosti henkilöstön merkitystä menestyksen tekemisessä. Työntekijöiden arvostus ja hyvinvointi olivat hänelle tärkeitä asioita. Eero oli aidosti kiinnostunut kuulemaan työntekijöidensä mietteitä ja osoitti arvostusta jokaista peeässäläistä kohtaan riippumatta siitä, missä tehtävissä kukakin työskenteli. Hänen visionsa työelämässä oli menestyvä PeeÄssä, jonka henkilökunta tuntee omakseen. Tärkeimmäksi arvokseen hän nosti henkilökunnan oikeudenmukaisen ja ystävällisen kohtelun. Hän korosti myös avointa keskustelukulttuuria.

– PeeÄssän menestyksen avaimia arvioidessa ei voi olla nostamatta esiin henkilökuntaa. Henkilöstön onnistuminen luo kestävän pohjan hyville ja pitkäaikaisille asiakassuhteille. Meidän väessämme on valtavasti potentiaalia, joka on saatu käyttöön, koska ihmiset ovat motivoituneita. Tämähän on meidän yhteinen firmamme. Työntekijät ovat itsekin asiakasomistajia, joten heidän pitää todella hyötyä PeeÄssän menestyksestä monella tavalla, paitsi Bonuksina ja ylijäämänpalautuksina, myös hyvinä henkilöstöetuina ja ylimääräisinä tulospalkkioina, Eero linjasi 2000-luvun alkupuolella.

 

20 miljoonan markan tappiosta 20 miljoonan euron tulokseen

Eero Saukkonen siirtyessä kauppaneuvoksena eläkepäivien viettoon, hän pohti PeeÄssän omassa julkaisussa kuluneiden vuosien saavutuksia – korostaen, että ne eivät olleet yksin hänen ansiotaan, vaan kunnia kuului yhtä lailla kaikille peeässäläisille.

– Kun aloitin toimitusjohtajana 1985, Kuopion Osuuskauppa teki 20 miljoonaa markkaa tappiota vuodessa. Nyt 20 vuotta myöhemmin Osuuskauppa PeeÄssä tekee 20 miljoonan euron voitollisen tuloksen. Suurempiakin voittoja olisi voitu tehdä, mutta se ei ollut tarpeen, koska tase oli tervehtynyt ja investointikyky oli hyvä, Eero Saukkonen summasi.

Hän laski saaneensa osuuskaupasta palkkaa yhtäjaksoisesti 48 vuoden aikana.

– PeeÄssän jätän luottavaisin mielin, sillä asiat ovat hyvällä mallilla. Asiakasomistajuus on niin vahva kilpailuetu, että sen turvin kyllä pärjätään jatkossakin.

Eero otti kantaa osuuskaupan tulevaisuuteen myös vuonna 2016, jolloin PeeÄssän aloituksesta tuli kuluneeksi neljännesvuosisata.

–  PeeÄssän suuri etu on tiivis yhteys omaan toimialueeseen. Se helpottaa tulevaisuuden linjaamista ja jatkuvuuden varmistamista. PeeÄssä on vahva maakunnallinen osuuskauppa myös 25 vuoden päästä, mutta koko ajan pitää olla reagointiherkkänä, kauppaneuvos Eero Saukkonen korosti.

 

Eero Saukkonen Kuopion Prisman avajaisissa 1996.

Osuuskauppa PeeÄssän tammi-kesäkuun liikevaihto kasvoi yli 7 prosenttia edellisvuodesta. Voimakkaimmin kasvoivat päivittäistavara- ja ravintolakauppa. Käyttötavarakaupassa kasvu oli maltillisempaa ja majoitustoimiala jäi viime vuodesta. Tulos pienentyi edellisestä vuodesta.

Liikevaihto oli alkuvuoden aikana 365,6 miljoonaa euroa, jossa kasvua verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaa oli 7,1 prosenttia (+24,1 milj.€). Liikevaihdon kasvun taustalla ovat edulliset hinnat, onnistumiset asiakaskohtaamisissa ja uudistuneet palvelut. Myös uusien jäsenten määrän kasvu on ollut ennätyksellisen voimakasta alkuvuoden aikana.

Päivittäistavarakaupan liikevaihto oli 239,9 miljoonaa euroa, jossa kasvua oli 11,8 prosenttia (+25,3 milj.€). Erityisesti Prisma- ja S-Market-ketjut kasvoivat vahvasti alkuvuoden aikana ja ruoan verkkokauppa kehittyi kivijalkamyymälöitä voimakkaammin. Uudistetut S-marketit ja uusi Maljalahden S-market Kuopiossa on olleet asiakasomistajien mieleen, joka on osaltaan tuonut kasvua liikevaihtoon.

Käyttötavarakaupan liikevaihto oli 27,7 miljoonaa euroa ja se kasvoi edellisvuodesta 3,3 prosenttia (+0,9 milj.€). Myyntiä vauhditti erityisesti Kuopion Sokoksen ja Iisalmen Emotionin hyvä kehitys.

Majoitus- ja ravitsemiskaupan liikevaihto kasvoi alkuvuoden aikana 9,4 prosenttia (+2 milj.€) ja oli 23,6 miljoonaa euroa. Majoituskauppa toteutui suunniteltua parempana, mutta jäi edellisestä vuodesta 8,5 prosenttia (-0,5 milj.€). Liikevaihtoon vaikutti remontissa olleiden hotellien vajaa majoituskapasiteetti. Ravintolakaupan liikevaihto puolestaan kasvoi alkuvuoden aikana 15,5 prosenttia (+2,5 milj.€). Suurinta kasvu oli pikaruokaravintoloissa. Kuopion satamaan avattu uusi ravintola Bona BBQ on myös ylittänyt odotuksia.

Polttonesteiden liikevaihto oli 72 miljoonaa euroa ja se pienentyi 5,4 prosenttia (-4,1 milj.€). Polttonesteiden liikevaihdon laskuun vaikutti edellisvuodesta laskenut markkinahinta. Polttoaineiden litrakehitys kasvoi 4,3 prosenttia.

– Käynnissä on PeeÄssän 120-vuotisjuhlavuosi, jonka kunniaksi olemme lisänneet taloudellista hyötyä S-mobiili ja henkilöstöetujen kautta asiakkaille ja henkilöstölle alkuvuoden aikana yli miljoonalla eurolla. Juhlavuoden aikana olemme mahdollistaneet tuhansien ihmisten kohtaamisia urheilun, tanssin ja musiikin äärellä erilaisissa tapahtumissa toimialueellamme. Omistajien saama hyöty on meille kaikki kaikessa ja pidämme siitä kiinni haastavinakin aikoina. Maksoimme keväällä myös yli 17 miljoonaa euroa ylijäämänpalautusta edellisen vuoden ostoksista ja Bonusta on alkuvuoden aikana maksettu yli 11 miljoonaa euroa. Vuodesta on tulossa ennätyksellinen omistajien saaman taloudellisen hyödyn näkökulmasta. Maailman epävakaa tilanne ja voimakas hintojen nousu näkyy ihmisten käyttäytymisessä ja hinnan merkitys korostuu entisestään. Osuustoiminta ja asiakasomistajuuden tuomat hyödyt kantavat eteenpäin vaikeimpinakin aikoina. Pyrimme omilla toimillamme helpottamaan tätä tilannetta, kertoo toimitusjohtaja Mikko Junttila.

Henkilöstön kehittämiseen ja kouluttamiseen panostaminen jatkui alkuvuoden aikana voimakkaana. Isoin yksittäinen panostus oli uudistetun strategian teemoihin keskittyvät heimopäivät Tahkolla ja heimoillat Kuopiossa, joihin osallistui yli 2 000 peeässäläistä.

Alkuvuoden tulos oli 7,4 miljoonaa euroa. Tulos oli suunniteltua parempi, mutta pienentyi edellisen vuoden vastaavasta ajasta 1,7 miljoonaa euroa. Tulosta haastoivat toimipaikkojen uudistukset, korkea sähkön hinta, panostukset juhlavuoden etuihin ja investoinnit henkilöstön osaamisen, yhteistyön ja vuorovaikutuksen kehittämiseen. Tulosnäkymä loppuvuoteen on hyvä.

–  Alkuvuoteen voidaan kokonaisuutena olla tyytyväisiä. Yli 7 prosentin kasvu liikevaihdossa on erinomainen, josta kiitos kuuluu jokaiselle peeässäläisen tekemälle työlle. Tulosta haastavat kokonaisuudet ovat suunnitelman mukaisia ja haastavasta vuodesta huolimatta olemme pitäneet tiukasti kiinni pysyvästi edullisesta hintatasosta. Olemme alkuvuodesta lähteneet yhdessä kulkemaan Parhaan Elämän Matkaa, joka on tässä vaiheessa innostanut PeeÄssän heimoa erityisesti henkilökunnan osalta. Tavoitteemme on lisätä osallisuuden kokemusta, vaikuttamisen mahdollisuuksia ja vuoropuhelua asiakasomistajiemme kanssa. Parhaillaan on käynnissä koko maakunnan kattava arvokeskustelu, jossa tavoitteenamme on kuulla mitä arvomme tarkoittaa meidän asiakkaille, sillä arvomme ovat nyt myös asiakaslupauksemme, kertoo Junttila.

Tulossa on vahva investointi vuosi maakunnan palveluihin. Kuluvana vuonna investoinnit maakunnan palveluihin tulevat kohoamaan yli 40 miljoonaa euron.

 

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Mikko Junttila, mikko.junttila@sok.fi, p. 044 719 7200

PeeÄssä panostaa palvelujensa kehittämiseen ympäri Pohjois-Savoa.

– Haluamme tarjota asiakasomistajillemme hyvät päivittäistavarakaupan palvelut joka puolella toimialuettamme niin pitkään kuin se on vain mahdollista. Huolehdimme omalta osaltamme siitä, että peruspalvelut säilyvät myös maaseutupaikkakunnilla, joissa väki vähenee, vähittäiskaupan toimialajohtaja Jouni Ruotsalainen perustelee.

 

PeeÄssä on investoinut muutaman viime vuoden aikana yli kymmenen miljoonaa euroa päivittäistavarakaupan palveluihin Pohjois-Savon maaseutupaikkakunnilla. Täysin uusi myymälä on avattu kolmen vuoden sisällä Maaningalla, Pielavedellä ja Vehmersalmella. Tänä vuonna rakennetaan Sonkajärvellä ja Vesannolla ja ensi vuonna ovat vuorossa Karttula sekä Tervo, kenties myös Rautalampi, mikäli kaavamuutos etenee toivotussa aikataulussa. Kattavia myymäläuudistuksia on myös toteutettu useita, viimeisimpinä Juankosken ja Kaavin S-marketeissa.

Nämä paikkakunnat ovat kaikki sellaisia, joissa väki on vähentynyt vuosi vuodelta, eikä asukasluvun kehityskäyrän suunnassa ole nähtävissä muutoksia tulevaisuudessakaan.

– Olemme laskeneet, että tekemämme kauppainvestoinnit ovat asiakkaiden vähentymisestä huolimatta kannattavia. Investointipäätöksiin vaikuttavat monet tekijät, muun muassa paikallisen päivittäistavaramarkkinan koko sekä kilpailutilanne paikkakunnalla. Esimerkiksi Juankoskella S-market on ollut ainoa kauppa vuodesta 2008 lähtien, mutta koska paikallinen päivittäistavaramarkkina on iso, helmikuussa valmistunut mittavan luokan uudistus oli perusteltu, Jouni Ruotsalainen toteaa.

 

Halvempaa tehdä uutta kuin remontoida vanhaa

Tiukkaa investointitahtia selittää osaltaan vajaan seitsemän vuoden päästä voimaan astuva lakimuutos, joka kieltää kasvihuonepäästöjä aiheuttavien kylmäaineiden käyttämisen.

– Hiilinegatiivisuuttamme edistävien uusien kylmälaitteiden asentaminen vaatii mittavia rakennusteknisiä muutoksia, muun muassa siksi, että hiilidioksidipohjaisten kylmälaitteiden putkistoissa paineet ovat aivan toista luokkaa kuin vanhoissa järjestelmissä. Jos kiinteistö on muutenkin elinkaarensa loppupäässä, on edullisempaa tehdä uutta kuin remontoida vanhaa. Tällainen tilanne on muun muassa Sonkajärvellä, Jouni toteaa.

 

Turhista neliöistä eroon

Vesannolla, Tervossa ja Karttulassa myymälät toimivat vielä nyt kiinteistöissä, jotka ovat perua menneiltä aikakausilta – jopa ajalta, jolloin samasta myymälästä ostettiin sokerin, kahvin ja kauraryynien lisäksi kalossit, apulannat ja niittokoneet. Rakennuksissa on tavattoman paljon energiakuluja kasvattavaa kallista hukkatilaa, esimerkiksi Vesannolla tyhjilleen jääneet paikallisosuuskaupan konttoritilat.

– Tällaisissa tilanteissa uusi, oikean kokoinen market on ilman muuta järkevämpi vaihtoehto myös henkilöstöä ajatellen. Meille on tärkeää säilyttää asiakasomistajiemme tarvitsemia palveluja myös pienemmillä paikkakunnilla ja taata samalla henkilöstöllemme toimivat ja turvalliset työskentelyolosuhteet.

 

Ässäkokki-kurssi on tarkoitettu 8-12 -vuotiaille lapsille. Kurssi on ilmainen.

Kurssin tavoitteena on tarjota lapsille mielekäs tapa tutustua ruoanlaiton saloihin ja kokeilla uusia reseptejä ikätovereiden seurassa. Kurssin päätteeksi kaikki saavat mukaansa ässäkokki – reseptivihkon josta löytyy paljon erilaisia vinkkejä ja ohjeita ruoanlaittoon liittyen. Kokkaamisen ja ruokailun ohella kurssilaiset saavat myös vinkkejä ravitsemukseen, keittiöhygieniaan ja kierrätykseen liittyvissä asioissa.

Kursseja järjestetään Kuopiossa ja Varkaudessa kesäkuun 2023 alussa. Kurssille otetaan 10 osallistujaa/kurssi.

Ilmoittautuminen Ässäkokki-kursseille tapahtuu Marttojen tapahtumakalenterin kautta: martat.fi/assakokit

 

 

Ässäkokki-kurssit opettavat lapsille kukkarolle, ilmastolle ja omalle terveydelle fiksua ruoanlaittoa S-ryhmä ja Martat järjestävät jälleen 100 suosittua Ässäkokki-kurssia eri puolilla Suomea. Kursseilla keskitytään taloudelliseen, terveelliseen ja maistuvaan kotikokkailuun koululaisille sopivalla tavalla. Yhteisiä Ässäkokki-ruokakursseja on järjestetty yli 300 vuodesta 2018 alkaen.

”Haluamme mahdollistaa kaikille lapsille pääsyn keittiöön, sillä uskomme, että kotitaloustaidot ovat tärkeitä hyvän arjen mahdollistajia läpi elämän. Lasten kautta kestävän arjen opit kulkevat myös perheisiin. Tässä työssä S-ryhmän tuki on erityisen tärkeää”, kertoo pääsihteeri Marianne Heikkilä Marttaliitosta. ”Ässäkokki-toiminta on meille luonteva tapa olla mukana edistämässä lasten ruokakasvatusta. Olemme sitoutuneet edistämään itselle ja ilmastolle fiksua ruokavaliota. Kurssit ovat todella suosittuja ja haluammekin tarjota niitä eri paikkakunnilla, jotta mahdollisimman moni pääsee osallistumaan”, kertoo vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa S-ryhmästä.

Tänä vuonna päivitettävät pohjoismaiset ravitsemussuositukset tulevat nostamaan ympäristövaikutukset terveysnäkökulman rinnalle. Myös S-ryhmä haluaa kannustaa asiakkaita kiinnittämään huomioita fiksuihin ruokavalintoihin. Ryhmän vastuullisuusohjelman tavoitteena on kasvispohjaisten ruokien määrän nostamisen 65 prosenttiin kaikesta myydystä ruoasta vuoteen 2030 mennessä.

Lisää kauden kasviksia, palkokasveja ja kalaa, vähemmän kovaa rasvaa, sokeria ja punaista lihaa

Ässäkokki-resepteissä kannustetaan lisäämään lautaselle reilusti satokauden kasviksia maukkautta ja herkullisuutta unohtamatta. S-ryhmän ja Marttaliiton järjestämillä kursseilla kiinnitetään lisäksi erityistä huomiota siihen, että lapset nauttivat ruoanvalmistuksesta ja saavat onnistumisen kokemuksia – näin syntyy ruokailoa. ”Kurssit tarjoavat lapsille mahdollisuuden tehdä ja oppia itse. Kurssitoiminnalla tuetaan kotien ja perheiden ruokakasvatusta. Lapset pääsevät tutustumaan myös perheelle uusiin raaka-aineisiin. Esimerkiksi tuore kala tai jotkut kasvikset ovat raaka-aineita, joihin moni lapsi tutustuu ensimmäistä kertaa kurssilla”, kertoo kehittämispäällikkö Emmi Tuovinen Marttaliitosta.

Suosittujen Ässäkokki-kurssien lisäksi reseptit ovat vapaasti hyödynnettävissä vaikkapa kotikokkailuun Yhteishyvän verkkosivuilla yhteishyva.fi/assakokki. Reseptit ovat S-kokeilukeittiön kotitalousopettajien käsialaa ja Martat ovat osallistuneet reseptien suunnitteluun.