Kauppaneuvoksen perintö elää -Eero Saukkonen sai S-ryhmästä palkkaa 48 vuoden aikana

Syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna hautaan siunatun kauppaneuvos Eero Saukkosen perintö elää vahvana paitsi Pohjois-Savon maakunnassa ja Osuuskauppa PeeÄssässä, myös koko S-ryhmässä. 48 vuoden aikana S-ryhmästä yhtäjaksoisesti palkkaa saanut Eero Saukkonen teki pitkän uran Kuopion Osuuskaupan sekä Osuuskauppa PeeÄssän toimitusjohtajana. Hänen johdollaan PeeÄssästä rakentui Pohjois-Savon suurin yksityinen työnantaja sekä vahva maakunnan elinvoimaisuuden ylläpitäjä ja rakentaja.  

Asiakasomistajuuden pioneereihin kuulunut Eero Saukkonen oli myös nykymuotoisen bonusjärjestelmän ”isä” sekä aiemmin SOK:n kenttäjohtajana yksi pääarkkitehdeista, kun S-ryhmässä toteutettiin Suomen taloushistorian suurin yrityssaneeraus.

Eero Saukkonen aloitti S-ryhmä-uransa vain 11-vuotiaana Ruoveden Osuuskaupan kesäpoikana. Kaupan arki kävi hänelle tutuksi seuraavien vuosien aikana, kesäpestien jatkuessa keskeytyksettä ylioppilaaksi valmistumiseen saakka. Jatko-opinnot johdattivat Eeron kauppakorkeakouluun Vaasaan, josta järjestyi myös SOK:n konttorinjohtajan apulaisen paikka 1970-luvun taitteessa. Ensimmäisen kerran muutto Kuopioon tuli ajankohtaiseksi, kun vastavalmistunut ekonomi nimitettiin vuonna 1972 SOK:n Kuopion konttorin konttoripäälliköksi ja myöhemmin apulaisjohtajaksi.

Kahdeksan Kuopiossa vietetyn vuoden jälkeen Eero Saukkonen siirtyi 33-vuotiaana Helsinkiin SOK:n pääkonttoriin kenttäosaston johtajaksi. Uudessa tehtävässään hän näki selkeästi, miten syvään kriisiin osuuskaupparyhmä oli yhteiskunnan rakennemuutoksen pyörteissä ajautunut. Kaupparyhmän pelastajien joukkoon kuulunut Eero muisti vielä vuosikymmenten jälkeenkin elävästi vuoden 1983 kesäkuussa Finlandia-talolla järjestetyn tapahtuman, jossa rakenteita järisyttävä, ”hiljaisen tyrmäävä” muutosohjelma julkistettiin osuuskauppaväelle. Yksi keskeinen asia oli osuuskauppaverkoston uusjako, mikä tarkoitti pitäjäosuuskauppojen määrän radikaalia vähentämistä ja alueosuuskauppojen perustamista.

– Se antoi hyvän oppitunnin siitä, miten jämäkästi tällaisessa tilanteessa pitää toimia. Infotilaisuus veti kuulijat niin polvilleen, ettei siihen kukaan osannut oikein sanoa mitään, Eero muisteli.

Kenttäosaston johtaja kiersi kesällä 1983 ympäri Suomea puhumassa strategiaohjelman toteuttamisen tärkeydestä ja alueosuuskaupparakenteen merkityksestä.

– Monille oli todella kova paikka päättää oman osuuskaupan fuusiosta, joka koettiin käytännössä lopettamiseksi. Joillain alueilla oli kovaa uhoamista ja tiukkaa vastustusta, kun taas toisaalla, esimerkiksi Savossa otettiin uudistukset vastaan rauhallisemmin, Eero kuvaili kenttäkierroksella koettuja tunnelmia.

 

Saneeraajasta kehittäjäksi

Vuonna 1985 Eero Saukkonen palasi Pohjois-Savoon. Ryhmätason strategian mukaisesti laajalla alueella Kuopion seudulla toimivaksi laajentunut Kuopion Osuuskauppa sai hänestä nuoren, innokkaan ja rohkean toimitusjohtajan. Hän käynnisti tervehdyttämis- ja kehittämistoimet viivyttelemättä.

– Taloudellinen tilanne oli surkea ja toiminta pahasti tappiollista. Olimme kilpailijoitamme heikompia, kalliimpia ja kömpelömpiä, hintakilpailuun kykenemättömiä. Toimitusjohtaja masensi itsensä aamulehden äärellä vertaillessaan kauppojen hintoja, Eero kuvaili toimitusjohtajuutensa alkutaivalta.

Kuopion Osuuskaupan taloudellinen tila analysoitiin perusteellisesti ja laadittiin kehittämissuunnitelma, sisältäen rakennemuutoksen ohella sisäisen toimintavan tehostamistoimia ja liiketoimintojen kehittämissuunnitelmia. Jo vuosi myöhemmin vuosikertomukseen voitiin kirjata tilanteen selkeä kohentuminen: velkaantuminen oli taittunut, tulos parantunut, toiminta tehostunut ja toimipaikkojen uudistaminen oli saatu käyntiin. Seuraavina vuosina ote muuttui yhä vahvemmin eteenpäin katsovaksi. Saneeraus, supistaminen, sulkeminen ja irtisanominen vaihtui voimakkaaksi kehittämiseksi, kasvun strategiaksi ja jatkuvuuden varmistamiseksi. PeeÄssä oli aktiivinen muun muassa S-market -ketjun kehittämisessä.

 

Asiakasomistajuus elämäntavaksi

Valtakunnallista historiaa Kuopion Osuuskaupassa tehtiin Eero Saukkosen johdolla, kun asiakasomistajille ryhdyttiin maksamaan kuukausittain ostohyvitystä eli Bonusta. Tilanne oli lähtökohdiltaan hankala, koska kaupparyhmä ui edelleen syvällä – Bonuksen käyttöönottoa vastustettiin ryhmätasolla yleisesti, ja sitä kuvailtiin pilkallisesti tuloksen hävittämisjärjestelmäksi.

Jotain oli kuitenkin pakko tehdä. Eero näki kauemmas kuin muut, ja laittoi panokset osuuskaupan alkuperäiseen toiminta-ajatukseen: tarjotaan jäsenille heidän tarvitsemiaan kilpailukykyisiä palveluja ja palkitaan niiden käytöstä sitä enemmän, mitä innokkaammin ostoja keskittää osuuskauppaan.

– Kyse oli osuuskaupan elämäntavasta, asiakasomistajuudesta, johon koko toiminta perustuu. Bonuksen kertymisen halusimme pitää mahdollisimman yksinkertaisena, helppotajuisena ja vertailtavana, asiakasomistajuuden tinkimätön lipunkantaja kuvaili.

Bonus-edun käyttöönotolla oli varsin suuri merkitys. Räjähdysmäistä kehitysloikkaa ei tapahtunut, mutta kun ihmiset alkoivat oivaltaa osuuskaupan asiakasomistajuuden hyödyt, alkoi jäsenmäärä ja palvelujen käyttö lisääntyä, liikevaihto kasvaa ja tuloskunto parantua. Bonuksen rinnalla kehitettiin myös muita etuja, mikä edelleen lisäsi asiakasomistajuuden vetovoimaa.

 

Eero Saukkonen muisteli bonusjärjestelmän kehittämistä viime huhtikuussa julkaistussa haastattelussa, jonka voit lukea täältä

 

Markkinat miinustivat, PeeÄssä kasvoi

Eero Saukkosen johdolla Pohjois-Savossa toteutettiin myös Kuopion Osuuskaupan ja Osuuskauppa Koljonvirran yhdistyminen Osuuskauppa PeeÄssäksi, joka merkittiin kaupparekisteriin 31.12.1991. Jo päätöksentekovaiheessa syntyi avoin, rakentava ja tulevaisuuteen katsova ilmapiiri, joka jatkui uuden aikakauden alkaessa.

– Yhdistyminen toi elintärkeää tehokkuutta, ostovoimaa sekä mahdollisuuden investoida ja kehittää palveluja tasapuolisesti koko toimialueella. Toimipaikkoja ei lopetettu eikä tappiollisia vuosia tehty, vaikka aika oli todella vaikea. 1990-luvun lamavuosina markkinat miinustivat, mutta PeeÄssä kasvoi. Ensimmäisten 10 vuoden aikana avattiin yksinomaan uusia S-marketeja toistakymmentä.

PeeÄssän alkuvuosina erityisesti päivittäistavarakauppa kasvoi hurjaa vauhtia. Vuonna 1991 osuuskaupan markkinaosuus oli esimerkiksi Kuopiossa alle 9 %. Seitsemässä vuodessa noustiin markkinajohtajaksi 36 prosentin osuudella. Tässä suuri merkitys oli Prisman avaamisella syksyllä 1996.

Eeron jäädessä eläkkeelle huhtikuussa 2005 hän laski PeeÄssän startin jälkeen 13 vuoden aikana asiakasomistajien määrän viisinkertaistuneen ja Bonusten määrän 14-kertaistuneen. Investointeja maakuntaan oli tehty keskimäärin joka vuosi 11 miljoonalla eurolla. Taloudellisen tuloksen kohentumisen myötä asiakasomistajille suunnattuja palveluja parantaneet investoinnit voitiin toteuttaa omarahoituksella.

 

Henkilöstölle suuri arvostus

Koko johtajauransa ajan Eero Saukkonen korosti henkilöstön merkitystä menestyksen tekemisessä. Työntekijöiden arvostus ja hyvinvointi olivat hänelle tärkeitä asioita. Eero oli aidosti kiinnostunut kuulemaan työntekijöidensä mietteitä ja osoitti arvostusta jokaista peeässäläistä kohtaan riippumatta siitä, missä tehtävissä kukakin työskenteli. Hänen visionsa työelämässä oli menestyvä PeeÄssä, jonka henkilökunta tuntee omakseen. Tärkeimmäksi arvokseen hän nosti henkilökunnan oikeudenmukaisen ja ystävällisen kohtelun. Hän korosti myös avointa keskustelukulttuuria.

– PeeÄssän menestyksen avaimia arvioidessa ei voi olla nostamatta esiin henkilökuntaa. Henkilöstön onnistuminen luo kestävän pohjan hyville ja pitkäaikaisille asiakassuhteille. Meidän väessämme on valtavasti potentiaalia, joka on saatu käyttöön, koska ihmiset ovat motivoituneita. Tämähän on meidän yhteinen firmamme. Työntekijät ovat itsekin asiakasomistajia, joten heidän pitää todella hyötyä PeeÄssän menestyksestä monella tavalla, paitsi Bonuksina ja ylijäämänpalautuksina, myös hyvinä henkilöstöetuina ja ylimääräisinä tulospalkkioina, Eero linjasi 2000-luvun alkupuolella.

 

20 miljoonan markan tappiosta 20 miljoonan euron tulokseen

Eero Saukkonen siirtyessä kauppaneuvoksena eläkepäivien viettoon, hän pohti PeeÄssän omassa julkaisussa kuluneiden vuosien saavutuksia – korostaen, että ne eivät olleet yksin hänen ansiotaan, vaan kunnia kuului yhtä lailla kaikille peeässäläisille.

– Kun aloitin toimitusjohtajana 1985, Kuopion Osuuskauppa teki 20 miljoonaa markkaa tappiota vuodessa. Nyt 20 vuotta myöhemmin Osuuskauppa PeeÄssä tekee 20 miljoonan euron voitollisen tuloksen. Suurempiakin voittoja olisi voitu tehdä, mutta se ei ollut tarpeen, koska tase oli tervehtynyt ja investointikyky oli hyvä, Eero Saukkonen summasi.

Hän laski saaneensa osuuskaupasta palkkaa yhtäjaksoisesti 48 vuoden aikana.

– PeeÄssän jätän luottavaisin mielin, sillä asiat ovat hyvällä mallilla. Asiakasomistajuus on niin vahva kilpailuetu, että sen turvin kyllä pärjätään jatkossakin.

Eero otti kantaa osuuskaupan tulevaisuuteen myös vuonna 2016, jolloin PeeÄssän aloituksesta tuli kuluneeksi neljännesvuosisata.

–  PeeÄssän suuri etu on tiivis yhteys omaan toimialueeseen. Se helpottaa tulevaisuuden linjaamista ja jatkuvuuden varmistamista. PeeÄssä on vahva maakunnallinen osuuskauppa myös 25 vuoden päästä, mutta koko ajan pitää olla reagointiherkkänä, kauppaneuvos Eero Saukkonen korosti.

 

Eero Saukkonen Kuopion Prisman avajaisissa 1996.