21.3.2025
– Vähän jännittää, toteaa Eija Rautaparta, joka on tehnyt vuosikymmenien mittaisen työuran Lapinlahden S-marketissa.
Eikä siitä käy Eijaa moittiminen. Hän on työnsä puolesta ollut viimeksi median kanssa tekemisissä lähes kymmenen vuotta sitten, kun tilausjärjestelmässä esiintyneen vian vuoksi Lapinlahden S-marketiin lähetettiin laatikkotolkulla leikkeleitä.
Kymmenen tuhannen asukkaan Lapinlahdelle oli toimitettu tuotteita yli 12 000 pakettia.
Tapausta muistellaan pitkään Lapinlahden S-marketissa työskennelleiden keskuudessa naurun saattelemana. Tapahtuma ylitti myös uutiskynnyksen Pohjois-Savon suurimmassa lehdessä Savon Sanomissakin.
– Tilanteesta selvittiin ripauksella luovuutta: leikkeleitä myytiin edullisempaan hintaan ja Facebookiin tehtiin leikkelearvonta. Kyllä silloin leikkelehyllyllä kävi säpinä, Eija naureskelee.
Tämän kuvan avulla Lapinlahden S-marketin tilille tehtiin arvonta, jossa palkintona oli leikkeleitä.
Eijalla on oman uransa muistelemiselle kuitenkin hyvä syy, sillä päivälleen 29. maaliskuuta hänellä tulee 40 vuotta täyteen työuraa Lapinlahden S-marketissa. Joitain tilaisuuksia vaihtaa työpaikkaa on uran varrelle osunut, mutta Eija on mielellään pitänyt kiinni työstään kotipaikkakunnallaan Lapinlahdella.
– PeeÄssä on turvallinen ja vakaa työnantaja. Meillä on osaava ja motivoitunut työyhteisö, jonka kanssa olemme kehittäneet kauppaamme ja saavuttaneet samalla paljon hyviä tuloksia. Vuosittain iloitsemme myös yhteisellä tekemisellä saavutettua tulospalkkiota hyvästä työstä.
Oman vastuualueen hoitamisesta osaksi moniosaajien tiimiä
– Silloin aikoinaan myyntiin päätyviä tuotteita valmisteltiin eri tavalla täällä kaupalla. Aloitin hommiani palvelutiskillä ja kyllä silloin lihan käsittely tuli tutuksi. Muistan, kuinka porsaan grillikylkiä leikattiin vannesahalla ja lihamestari sanoi: ”älä sahaa sitten sormiasi”. Vielä on onneksi sormet tallella, Eija naurahtaa.
Samalta ajalta Eija muistaa, kuinka alkuun nuorta aikuista hieman hätkähdytti näky lihakuorman toimittajasta kantamassa olallaan puolikasta sian ruhoa roikkumaan lihakylmiön lihakoukkuihin.
Vuonna 2025 kaupan arjessa ja Eijan työnkuvassa ei ole montaa asiaa, jotka hoidettaisiin samalla tavalla kuin vuonna 1985. Suurimmaksi yksittäiseksi muutoksesi Eija mainitsee työn luonteen muuttuneen yksin työskentelystä tiimityöskentelyksi. Osastonvastaavan roolissa Eija oppi pitämään ensisijaisesti vastuun omasta tontistaan.
Itselleen tärkeiksi työn osa-alueiksi Eija mainitsee tuotteiden laadun, saatavuuden ja hävikin hallinnan sekä hyvän asiakaspalvelun.
– Ensimmäisen kymmenen vuoden aikana ehdin vastata hedelmä- ja vihannes sekä maito-osastoista. Olin myös leipäosaston toiminnassa mukana ennen siirtymistäni lihaosaston vastaavaksi. Tuolloin valikoiman ylläpitämiseen vaadittiin enemmän käsityötä. Esimerkiksi tuoreet leivät pussitettiin ja juustot leikattiin isoista harkoista asiakkaille sopivaan kokoon. Samassa tuotteet tietenkin hinnoiteltiin – nykyajan digitaalisista hintanäytöistä ei osattu edes haaveilla.
– Nykyään hoidamme kaikki hyvin tasapuolisesti tehtäviä ympäri kauppaa. Olen tosi ylpeä meidän nuoremmista työntekijöistämme. He ovat jo lähtökohtaisesti sellaisia itsevarmoja moniosaajia. Kyllä me vanhemmatkin opimme uusiin toimintamalleihin, kun vaan pitää mielen avoimena.
Eijan näkemystä vahvistaa muutama työkavereiden kahvihuoneessa laukoma kommentti:
– Eijalle ei ole ongelmaa sopeutua uusiin juttuihin.
– Eijalla on sellaista tiettyä rautaista ammattilaisuutta. Hänellä on aina visio.
Eija tuo pitkällä kokemuksellaan tarpeellista osaamista myymälän arkeen. Hän seuraa liha- ja einesosaston myyntiä, hävikkiä ja ennakkotilaamista. Jaksovaihteessa Eija toteuttaa uudet hyllykartat eri osastoille. Hyllykartoista nähdään uutuustuotteiden paikat ja valikoimasta poistuvat tuotteet.
Työelämä muuttuu, mutta yhteishenki säilyy
– Näissä kuvissa on useampia kymmeniä vuosia kestäneitä työkaveruuksia, Eija toteaa palatessaan vanhoihin paperikuviin.
Eijan ja hänen pitkäaikaisten kollegojensa keskustelusta käy hyvin ilmi, mikä pitkän uran salaisuus on: heidän hersyvä muistelunsa menneistä mokista havainnollistaa sen, että töitä tehdään tosissaan, mutta ei totisesti.
Tarja Miettinen ja Eija Rautaparta ovat olleet työkavereita vuodesta 1995 asti.
– Onhan työkulttuuri kaupassa muuttunut valtavasti vuosien saatossa. Minun aikaani täällä on ollut töissä 10 eri päällikköä. Mielestäni on ollut hienoa seurata kehitystä, jossa päällikkö on työssään enemmän mukana myymälän puolella. Ihmisläheisempi tapa johtaa kiteytyy hienosti nykyään pidettäviin one to one -keskusteluihin.
Eija muistelee myös uusien työntekijöiden perehdyttämistä. Hän näkee, että ihmisten erilaisuutta ymmärretään nykyään paremmin. Ajatuksen kanssa toteutettu perehdytys auttaa uusia työntekijöitä pääsemään kiinni kaupan arkeen.
– Silloin kasiviis, kun lihamestari suusanallisesti opasti olemaan laittamatta sormia vannesahaan, oppiminen tapahtui itse tekemällä, Eija naurahtaa.
Kuvien ottamisen lomassa pysähdyttiin auttamaan asiakasta löytämään juuri ne oikeat paskastevihannekset.
