Osuustoiminnallinen Valio työllistää yli 4 000 yläsavolaista


10.2.2023

Osuustoiminta-aate sai 1900-luvun ensimmäisinä vuosina poikkeuksellisen vahvasti tuulta alleen Lapinlahdella. PeeÄssän tarina alkoi 1903 Lapinlahden Osuuskaupan perustamisesta, ja pari vuotta myöhemmin kesällä 1905 lääninkuvernööri hyväksyi ja vahvisti osuusmeijerin säännöt.

Tänä päivänä tuottajaosuuskunta voi edelleen hyvin paikkakunnalla: Valio työllistää Lapinlahden tehtaalla sekä lähialueen maatiloilla ja maidon keräilyssä yhteensä yli 4 000 henkilöä.

 

teksti Kristiina Tammitie, kuvat Valio

 

Vuonna 1907 ensimmäiset maitolastit vastaanottaneen, jo historiaan siirtyneen Lapinlahden osuusmeijerin ja reilun kilometrin päässä sijaitsevan nykyisen Valion tehtaan välillä ei äkkiseltään näyttäisi olevan juuri mitään yhteistä.

Tosiasiassa yhteisiä tekijöitä on paljonkin, yritysmuodosta alkaen. Lapinlahden meijeri oli maidontuottajien perustama ja omistama osuuskunta, jonka tehtävä oli jalostaa maidosta tuotteita myytäväksi. Samoin tänä päivänä maitotilayrittäjät omistavat maidonhankintaosuuskunnat, jotka omistavat maitoa jalostavan Valion.

Viimeisten vuosikymmenien aikana osuuskunnat ovat yhdistyneet ja kasvaneet suuremmiksi. Lapinlahden meijerille kävi rakennemuutoksen pyörteissä samoin kuin sadoille muillekin pienille ja paikallisille osuuskunnille: Lapinlahden osuusmeijeri toimi itsenäisenä 1990-luvun alkuun asti, jolloin se liitettiin osaksi Kuopion osuusmeijeriä, joka sulautui pian sen jälkeen Osuuskunta Promilkiin ja edelleen Osuuskunta Itämaitoon sekä nykyiseen Osuuskunta Maitosuomeen. Tänä päivänä Lapinlahdella kotipaikkaansa pitävä Maitosuomi on Valion suurin omistaja 42,4 prosentin osuudellaan.

 

Liki koko suku töissä tehtaalla

Valion Lapinlahden nykyisen tehtaan paikalla on tehdaspalvelupäällikkö Marko Ollikaisen mukaan jalostettu maitoa jo 64 vuotta. Ensimmäinen tuote oli maitojauhe. 1970-luvulla aloitettiin heran jalostaminen ja juustojen valmistus.

– Oma ukkini oli aikoinaan rakentamassa ensimmäistä tehdasta, ja myöhemmin isänikin on osallistunut kiinteistöjen rakentamiseen. Mummo oli Emmental-pakkaamossa töissä ja yhdellä sedälläni oli yli 40-vuotinen työura juustotehtaan kunnossapidossa. Matkan varrella on serkkujakin puolenkymmentä ollut täällä hommissa, Marko kertoo sukunsa tiukasta sidoksesta maidon jalostukseen.

Hän itse tuli ensimmäisen kerran tehtaalle töihin insinööriopintojensa lomassa kunnossapidon ohjausjärjestelmän käyttöönottoon.

­– Valmistuttuani olin vähän aikaa muulla, mutta jo muutaman kuukauden päästä palasin takaisin juurilleni, Marko hymyilee.

Marko Ollikainen työskentelee Lapinlahdella Valion tehdaspalvelupäällikkönä.

446 miljoonaa litraa maitoa, 67 kilometrin säteeltä

Alkuaikoina tehtaan omisti Kuivamaito Oy, joka yhdistyi Valioon 1990-luvulla. Sen jälkeen alueelle on investoitu ripeään tahtiin. Tätä nykyä Lapinlahdella syntyy noin 35 prosenttia Valion juustoista ja 40 prosenttia jauheista.

– Meillä valmistetaan Emmental-, Edam- ja erikoisjuustoja sekä hera- ja maitojauheita. Juustot menevät pääosin kuluttajakauppaan kotimaahan ja jauheet vientiin, suurimmaksi osaksi Aasian kasvaville markkinoille.

Moni ei tulekaan ajatelleeksi, että poimiessaan tutun Valion juuston PeeÄssän kaupassa ostoskärryyn, tulee valinneeksi aidosti paikallisen tuotteen, niin työn, valmistuksen kuin tärkeimmän raaka-aineen osalta.

– Jalostamme vuodessa 446 miljoonaa litraa maitoa 60 miljoonaksi kiloksi juustoja ja jauheita. Maito tulee meille 1 200 tilalta, keskimäärin 67 kilometrin säteeltä.

On sanottu, että Ylä-Savossa ollaan Suomen tärkeimmän maitosuonen päällä.

– Se on varmasti totta. Otamme vastaan neljäsosan kaikesta Valion maidosta täällä Lapinlahdella, Marko vahvistaa.

Valion Lapinlahden tehtaan työllistävä vaikutus lähiseudulla on valtava, yli 4 000 henkilöä. Tehdasalueella työskentelee maidon hankintaosuuskunta Maitosuomi mukaan lukien noin 320 ja tehtaalle maitoa tuottavilla valiolaisilla maatiloilla 3 600 henkilöä. Lisäksi väkeä tarvitaan maidon keräilyssä sekä tehtaan erilaisissa urakoissa, kunnostuksessa ja kiinteistönhoidossa.

­– Osuustoiminnallisilla yrityksillä on iso merkitys maakunnallemme, Marko Ollikainen kiteyttää.

Valmistuksenohjaaja Tuomo Jääskeläinen ja elintarviketurvallisuusasiantuntija Anni Pohjola tutkivat juuston koostumusta juustotehtaalla.

Monika Kaatrasalon työpaikka on Valion laboratoriossa.

Lapinlahden osuusmeijerin vaiheita:

1905 osuusmeijeri perustetaan ja voin valmistus alkaa.

1907 punatiilinen meijerirakennus valmistuu.

1916–1927 mylly, voimalaitos, konttorirakennus, saha ja henkilökunnan asuinrakennus valmistuvat.

1953 juustola rakennetaan ja Emmental-juuston valmistus alkaa.

1966 juuston valmistus lopetetaan.

1975 voin valmistus lopetetaan, vastaanotettu maito aletaan myydä Kuivamaito Oy:lle.

1988 meijerirakennukset myydään Lapinlahden kunnalle.

1991 meijeri sulautuu osaksi Kuopion osuusmeijeriä. Toiminta lopetetaan.

(Lähde: Lapinlahden osuusmeijeri, Rakennushistoriaselvitys 8.11.2017)

 

Valion Lapinlahden tehtaan vaiheita:

1959 Kuivamaito Oy:n tehdas otetaan käyttöön ja maitojauheen valmistus alkaa.

1970 aloitetaan heran jalostaminen, tehdään myös voita.

1971 Emmental-juustola valmistuu.

1974 Edam-juustola valmistuu.

1983 tehdasta laajennetaan.

1990-luku Kuivamaito fuusioituu Valioon.

2002 maidon vastaanotto alkaa.

2000–2020 lukuisia investointeja, mm. uusi kattilaitos ja lastenruokatehdas. Ennätyksellisiä maidonvastaanottomääriä.

2022 alueella toimii mm. juustola, neljä jauhetehdasta, erikoistuotetehdas ja laboratorio. Tulevaisuus näyttää valoisalta.

(lähde: Valio Oy)