Mikä ihmeen Nuoristo?


Millaisen tulevaisuuden nuoret näkevät edessään? Millainen työelämä odottaa aikuisuuden kynnyksellä? Mitä vastuullisuus tarkoittaa nuorille? Muun muassa näitä kysymyksiä pohtii kokoontumisissaan 14–17-vuotiasta pohjoissavolaisista koottu 60 nuoren vaikuttajaryhmä Nuoristo.

15.4.2024

Teksti: Kristiina Tammitie | Kuvat: Pentti Vänskä

Projektipäällikkö Anni Paananen Kuopion Nuorkauppakamarista, mikä on Nuoriston tarkoitus?

Nuoret jäävät usein paitsioon, jopa silloin, kun puhutaan heidän omasta tulevaisuudestaan. Haluamme muuttaa tätä tilannetta keräämällä ja tuomalla julki tietoa nuorten ajatuksista, odotuksista ja maailmankuvasta.

Nuoristo on Kuopion Nuorkauppakamarin ja Osuuskauppa PeeÄssän yhteinen hanke, jolla saadaan nuorten ääni kuuluviin. Annamme oman maakuntamme nuorille mahdollisuuden ottaa kantaa ja vaikuttaa yrityksiin ja päätöksentekoon. Nuoristo tekee julkilausumia, joiden kautta pyritään vaikuttamaan meidän kaikkien ja ennen kaikkea nuorten tulevaisuuteen.

Milloin ja miten Nuoristo on saanut alkunsa?

Nuoristo päätettiin perustaa viime vuoden lopulla. Vuodenvaihteen molemmin puolin haimme PeeÄssän rekrytointikanavien kautta Nuoristoon kuuttakymmentä pohjoissavolaista 14–17-vuotiasta nuorta. Nuoret hakivat ryhmään mukaan samalla tavalla, kuin olisivat hakeneet työpaikkaa S-ryhmästä. Hakemukseen piti sisältyä myös video, jossa hakija kertoi itsestään ja siitä, miksi hän haluaa mukaan Nuoristoon.

Nuoriston toimikausi on kaksi vuotta, jonka jälkeen laitetaan haku uudelleen auki. Nyt valitut ensimmäisen Nuoriston jäsenet voivat parin vuoden päästä hakea jatkoaikaa tehtävässä, mikäli ikäraja sen edelleen sallii.

Anni Paananen Kuopion Nuorkauppakamarista toimii Nuoriston projektipäällikkönä.

Saimme hienosti nuoria mukaan Suomen ensimmäiseen Nuoristoon, ja olemme innoissamme laittamassa toimintaa nyt käyntiin. Meillä Nuorkauppakamarissa on suuret odotukset Nuoriston suhteen. Meillä on kasassa mahtava joukko nuoria, jotka ovat taitavia keskustelijoita ja osaavat myös kyseenalaistaa asioita. Tuntuu siltä, että monet eivät malttaisi millään enää odottaa ensimmäistä kokoontumista.

Kuinka usein Nuoristo kokoontuu?

Nuoristo kokoontuu täyden toimintavuoden aikana neljä kertaa hybridimallilla. Nuoret voivat tulla fyysisesti paikan päälle tai osallistua tilaisuuteen etänä verkkoyhteyksien avulla, kumpi vain on itse kullekin helpompaa ja kätevämpää. Ensimmäinen kokoontuminen on huhtikuussa ja seuraavat elokuussa ja marraskuussa. Varsinaisten kokousten välillä pidetään keskustelua aktiivisena WhatsApp-ryhmässä.

Kokoontumisista nuorille maksetaan kokouspalkkiot.

Mitä kokoontumisissa tapahtuu?

Kokoontumisissa nuoret jaetaan 5–6 hengen pienryhmiin, joissa käydään syväluotaavaa keskustelua eri aihealueista, kuten kulutustottumuksista, työelämästä, vastuullisuudesta, ilmastonmuutoksesta ja muista nuoria koskettavista aiheista. Tavoitteena on, että jokainen saa äänensä kuuluviin, eikä mikään vastaus, mielipide tai tuntemus ole tärkeämpi toista.

Jokaisessa tapaamisessa on aina jokin ennalta valittu teema. Ensimmäisessä kokoontumisessa huhtikuussa puhutaan vastuullisuudesta ja siitä, miten nuoret sen kokevat ja mitä se heille tarkoittaa. Elokuussa keskitytään puolestaan työelämään ja siihen liittyviin odotuksiin, toiveisiin ja pelkoihinkin.

Nuoristossa ei ole oikeita tai vääriä ajatuksia äänen sanottavaksi.

Miten pidetään huolta, että keskustelu pysyy asiassa, hyvien tapojen mukaisena ja jokaista kunnioittavana?

Meiltä Nuorkauppakamarista tulee jokaiseen kokoontumiseen koulutetut fasilitaattorit eli ryhmien ohjaajat. He eivät esitä omia tai ohjaa mielipiteitä johonkin suuntaan, vaan luovat otolliset olosuhteet vuorovaikutukselle pienryhmissä ja varmistavat, että jokainen ryhmän jäsen tulee kuulluksi. Keskustelu saa toki olla värikästä, mutta sen pitää ilman muuta olla myös tasa-arvoista ja toisia kunnioittavaa.

Nuoriston jäsenet sitoutuvat yhteisiin sääntöihin, joissa luvataan toisten kunnioittamisen ja kuuntelemisen lisäksi kertoa oma mielipide ja muistaa, että ei ole oikeita tai vääriä ajatuksia äänen sanottavaksi. Lisäksi säännöissä korostetaan aktiivisuutta ja sitoutumista Nuoristoon sekä sitä, että puhelinta käytetään kokoontumisen aikana vain annetuissa tehtävissä.

PeeÄssältä voi olla kokoontumisissa mukana väkeä kertomassa esimerkiksi vastuullisista tekemisistä, mutta he eivät ohjaa keskustelua millään tavalla.

Onko Nuoristoja muissa maakunnissa?

Ei ainakaan tällä tavoin Nuorkauppakamarin ja osuuskaupan yhteisenä toteutuksena, eli olemme luoneet ihan uudenlaisen yhteistyöhankkeen. Nuoristomme onkin herättänyt todella paljon mielenkiintoa ainakin oman jäsenistömme parissa. Esimerkiksi Nuorkauppakamarien aluekokouksessa, jossa oli mukana meidän alueellisten yhdistysten jäseniä Varkaudesta ylöspäin, sain keskustella Nuoristosta todella paljon. Kieltämättä on tullut jo mietittyä, minkälaista pilottia olemmekaan lähteneet tekemään Pohjois-Savossa.

Nuoriston tarkoituksena on selvittää, mitä pohjoissavolaiset 14–17-vuotiaat miettivät muun muassa työelämään siirtymisestä. Milla Kokkonen tutustui maaliskuussa työelämään TET-harjoittelun merkeissä Break Sokos Hotel Tahkon keittiössä.