Järvikylä, Joroisten vihreänä sykkivä sydän


13.6.2023

Tiesitkö, että valitessasi kaupassa Järvikylän salaatin tai yrtin, tuet samalla oman maakuntamme työllisyyttä ja elinvoimaa? Järvikylän priimalaadusta tunnetut tuotteet ovat lähtöisin Joroisista, jossa ne on kasvatettu sukutilalla, huolella ja vastuullisesti. Järvikylän tuotteiden myyntipaikkojen ykköstilaa pitää Kuopion Prisma.

 

Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Pentti Vänskä

Järvikylän kasvihuoneisiin sisään astuessa silmien eteen avautuu ihastuttava näkymä, jota hallitsevat vihreän eri sävyt: tummaa, vaaleaa, harmaaseen taittuvaa ja kirkasta vihreää valtavina alueina. Ilmassa leijailee huumaava tuoksu – basilikan, mintun, timjamin ja lukuisten muiden yrttien aromit sekoittuvat salaattien sekä kasvualustana toimivan turpeen miedompiin tuulahduksiin. 5,5 hehtaaria kattavissa kasvihuoneissa on kymmenittäin erilaisia salaatti- ja yrttilajikkeita, satoja tuhansia kasveja pienistä taimista myyntivalmiisiin tuotteisiin.

 

Ensimmäinen kasvihuone navetan vintillä

Järvikylän kartano on ollut 1600-luvulta asti saman suvun omistuksessa. Tällä hetkellä kartanon isäntänä toimii Albert Grotenfelt ja Järvikylä-tuotenimellä tunnetun Famifarm Oy yrityksen toimitusjohtajana on hänen sisarensa Caroline Grotenfelt-Fyhr.

Ensimmäinen kasvihuone rakennettiin vuonna 1987. Navetan katto vaati remonttia, jolloin kartanon 10. isäntä, Albertin ja Carolinen isä Karl Grotenfelt sai ajatuksen lasikatosta ja navetan vintin muuttamisesta kasvihuoneeksi. Kaupallisen kasvihuoneviljelyn käynnistämisen vaikuttimena oli kartanon toiminnan monipuolistaminen sekä ympäröivän maaseudun vahvistaminen ja elävöittäminen.

 

Siemenestä ruokapöytään

Järvikylä-brändin taustalla oleva Famifarm Oy on 36 toimintavuoden aikana noussut salaatti- ja yrttikasvattajien markkinajohtajaksi. Liikevaihto on yli 23 miljoonaa euroa ja tuloskunto hyvä. Työntekijöitä on 140 ja kasvihuonealaa liki kahdeksan jalkapallokentän verran. Viime vuonna Järvikylä nousi Suomen arvostetuimmaksi vihannesbrändiksi.

– Toimintamme on ympärivuotista, rytmittyen vuodenaikojen, sesonkien ja juhlapyhien viitoittamassa tahdissa. Viime syksyn ja talven korkeista energian hinnoista huolimatta pidimme kaikki kasvihuoneet lämpiminä eikä valotehoa vähennetty. Haluamme huolehtia tuotteidemme tasaisen korkeasta laadusta sekä mahdollistaa planetaarisen ruokavalion kaikille ympäri vuoden, markkinointipäällikkö Sini Memonen korostaa.

Tuotteiden arvoketju on selkeä: siemenestä ruokapöytään.

– Suomen suurimpana salaatti- ja yrttiviljelijänä vahvistamme kotimaisen ruokajärjestelmän kestävyyttä. Emme ainoastaan toimi vastuullisesti, vaan haluamme aidosti ja positiivisesti vaikuttaa niin ympäristön hyvinvointiin, työntekijöidemme arkeen kuin suomalaisten terveyteen.

 

Edelläkävijä ja laadun vaalija

Ruukuissa myytävät salaatit ja yrtit olivat 1980-luvulla kuluttajille outoja ja erikoisia, mutta nykyään ne ovat ruokapöydissämme päivittäin. Lienee harvassa ihmiset, jotka eivät Järvikylän tuotemerkkiä ja tuotteita tunnista, vaikka yrityksen sijainti Savon sydämessä ei tiedossa olisikaan.

Kartano oli aikoinaan tunnettu Pietarin hovin laatukriteerit täyttävästä oman meijerin voista sekä siitä, että tilalla ryhdyttiin ensimmäisenä Suomessa viljelemään heinää. Samaa edelläkävijyyttä, innovatiivisuutta ja tinkimätöntä laatua on haluttu vaalia myös kasvihuonetuotannossa alusta alkaen.

– 30 työvuoden aikana olen nähnyt tuotannon jatkuvasti kehittyvän ja tuoteperheen monipuolistuvan muutamasta perustuotteesta nykyiseen laajuuteensa, avainasiakaspäällikkö Mervi Tervonen kuvailee.

Panostukset kasvatusteknologiaan, automaatioon ja data-analytiikan hyödyntämiseen ovat vieneet koko toimialaa eteenpäin. Tuotekehitys on puolestaan monipuolistanut suomalaista ruokakulttuuria, sillä Järvikylä on tehnyt vuosien saatossa suomalaisille tutuksi monia ulkomaisten keittiöiden erikoisuuksia.

– Karl Grotenfelt toi matkoiltaan muun muassa rucolan, Mervi vahvistaa.

 

Aito lähitoimittaja PeeÄssälle

Järvikylän tuotteet ovat myynnissä kaikissa kaupoissa Hangosta Ivaloon. Sähköisesti kaupoilta tulevat tilaukset keräillään pääsääntöisesti myymäläkohtaisesti ja toimitetaan täysillä rekoilla esimerkiksi Kuopion terminaaliin kuljetettavaksi edelleen PeeÄssän myymälöihin eri puolille Pohjois-Savoa.

Tuotteet lähtevät kauppoihin vuorokauden kuluessa tilauksesta, tuoreina ja raikkaina.

– Olemme aito lähitoimittaja PeeÄssälle, jonka valikoima on yksi osuuskauppojen kattavimmista. Yksittäisistä kaupoista Kuopion Prisma Suomen suurimpia myymälöitä Järvikylän tuotteiden myynnissä, Mervi kuvailee.

Suomen suosituimpien salaattien ja yrttien tuotannossa kylvölinjasto on automatisoitu. Muoviset ruukut on korvattu biohajoavilla selluruukuilla, jotka kootaan ja täytetään turpeella automaattisesti. Ruukun täytön jälkeen painaja tekee turpeeseen kylvöohjelman mukaisesti salaateille yhdestä kolmeen koloa ja yrteille epätasaisen pinnan, joihin kylvöyksiköt jakavat siemenet. – Ruukkumuutos oli merkittävä vastuullisuusteko, joka vähensi muovin käyttöämme kaikkiaan 80 000 kg vuodessa. Kylvölinjastolta tulee noin 100 000 ruukkua päivässä, tuotantopäällikkö Nina Mustonen kertoo.

Kylvön ja kastelun jälkeen limittäin ladotut kasvualustat siirretään 2–6 päiväksi idättämöön, jossa kosteusprosentti on lähes 100 ja lämpötila noin 20 astetta. Tulevien viikkojen kuluessa paperikääreet katoavat, mutta kasvin oma juuristo pitää paakun hyvin kasassa.

Kasvihuoneilla tuotantolinjoja on 26. Pienet taimet ovat kiinni toisissaan taimialueella sekä tuotantolinjan alkupäässä. Kasvun edistyessä kourujen välejä levennetään, jotta kasvit saavat riittävästi tilaa. – Optimaalisten kasvuolosuhteiden takaamiseksi kasvihuoneiden ilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta mitataan jatkuvasti, ja myös omien sääasemiemme keräämiä tietoja hyödynnetään kattoluukkujen, valaistuksen, lämmityksen, verhojen ja sumutuksien ohjauksessa, Nina kuvailee. Tuotantolinjoilla kastelu tapahtuu vettä säästävässä suljetussa järjestelmässä altakasteluna, mikä näkyy kasvien laadussa. Mahdollisten tuholaisten, kuten kirvojen torjunta tapahtuu biologisesti petohyönteisillä, joille tarjotaan ravintoa myös kirvapankeista.

Järvikylän kartanolta lähtee vuodessa yli 25 miljoonaa salaatti- ja yrttituotetta suomalaisille. Tuotantoprosessi kestää 3–7 viikkoa, tuotteesta riippuen. – Vuodenajat vaikuttavat kaikkien kasvien kasvuvauhtiin ja siten myös tuotantomääriimme. Esimerkiksi jääsalaatin kasvu idätyksestä myyntivalmiiksi tuotteeksi kestää kesällä 34–35 vuorokautta ja talvella 44 vuorokautta. Seuraava iso koitoksemme on myynnin tuplaava juhannus, johon olemme valmistautuneet jo viikkojen ajan, kuvailevat Mervi Tervonen ja Sini Memonen.

Työntekijät tarkistavat ja jokaisen salaatin ja yrtin ennen pakkausta laadun varmistamiseksi. Myös pussittaminen tapahtuu käsityönä. Pakkauksen jälkeen kasvit, basilikoja ja sitruunamelissaa lukuun ottamatta, jäähdytetään vakuumissa nopeasti kolmen asteen lämpötilaan. Tämä vaihe antaa tuotteille säilyvyyttä ja lisää käyttöaikaa kotikeittiöissä.

Famifarm Oy tuo Järvikylä-tuotemerkillä uutuuksia markkinoille vuosittain. – Yksi viimeisimmistä lisäyksistä tuoteperheeseemme on syötävä orvokki, Sini ja Mervi esittelevät. Taustalla näkyy osa 36 vuotta sitten navetan vintille rakennetusta, edelleen käytössä olevasta kasvihuoneesta.