6.9.2024
Teksti: Kristiina Tammitie | Kuvat: Pentti Vänskä
Mäkelän luomutuotantoon keskittyneen ylämaankarjatilan isäntäpariskunnan Katja ja Niko Setälän kodin takapihalla käyskentelee omena- ja pihlajapuiden alla kymmenkunta ylämaan nautaa laiduntamassa. Joukossa on myös lauman johtaja, kastanjanruskeita neitoja selvästi vaaleampi Trioli-sonni, joka astelee rauhallisesti Katjan rapsuteltavaksi.
– Ensimmäiset Highland Cattlet tulivat meille vuonna 2009 sen jälkeen, kun jätin työni Kuopion Prismassa, suoritin karjatalouden ammattitutkinnon ja otin kotitilan vastuulleni sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Tällä tilalla on harjoitettu karjataloutta 1800-luvulta lähtien, joten luonnonmukainen lihakarjanpito tuntui luontevalta vaihtoehdolta, Katja kertoo.
Mäkelän tilan uusin tulokas on Trioli-sonni, joka muutti Karttulaan Hartolasta heinäkuussa.
Paksujen sarviensa ja jykevän rakenteessa vuoksi highlanderit eli haikut näyttävät jopa hieman pelottavilta. Katja ja Niko kuitenkin vakuuttavat, että eläimet ovat kesyjä, ihmisystävällisiä ja helposti käsiteltäviä.
– Ne kiintyvät voimakkaasti hoitajiinsa ja kotilaitumiinsa, Katja toteaa ja vahvistaa sanomaansa kutsumalla toisella laitumella olevan lauman aidan viereen. Emännän äänen kuullessaan eläimet lähtevät juoksujalkaa tulemaan kohti, innostuneesti ammuen. Hetken aikaa Katjan lähelle on tungosta, mutta kun käy ilmi, ettei hänellä ole mitään herkkuja tarjolla, joukko hajaantuu takaisin laitumelle.
Lajityypillistä ulkoilmaelämää
Tällä hetkellä Mäkelän tilan highlander-lauman pääluku on noin 140. Joukossa on kokeiluluontoisesti neljä Gallowayta, joka on toinen skotlantilainen liharotu. Molemmat rodut ovat tottuneet elämään ulkona koko vuodenkierron ympäri. Eläimillä on aina tarjolla sulaa juomavettä, siistit ruokintapaikat, kuivitettuja makuupaikkoja, tuulensuojia ja mahdollisuus päästä katokseen, vaikka ne paremmin viihtyvätkin puiden katveessa.
– Kaksinkertaisen karvapeitteen ansiosta eläimet eivät hätkähdä edes kovaa pakkasta tai lumituiskua.
Kesällä ruoka löytyy laitumilta, mutta jo alkusyksystä alkaen tarvitaan lisäksi oman tilan pelloilla kasvatettua ja korjattua luomusäilörehuheinää. Vuositasolla isoja, muoviin käärittyjä heinäpaaleja kuluu noin 1 200, Niko selvittää.
Eläimet saavat kulkea vapaina laitumilla ja niiden lähimetsissä, lajityypillisesti ja luonnonmukaisesti eläen. Keväisin syntyvät vasikatkin vieroitetaan emostaan vasta noin kahdeksan kuukauden iässä. Osa hiehoista myydään emolehmiksi muille ylämaankarjatiloille.
Ylämaankarjan liha on erittäin arvostettua.
Arvostettua lihaa luomuna
Ylämaankarjan luomuliha on hitaasta kasvusta, luonnollisesta ravinnosta ja karusta kasvuympäristöstä johtuen erityisen maukasta. Monet kuvailevat sitä riistamaiseksi ja hirven lihaan verrattavaksi.
– Yhä useammat lihaa syövät ihmiset arvostavat sitä, että ylämaankarjan liha on eettisesti ja ekologisesti kestävämpää kuin perinteinen naudanliha. Se on myös terveellisempää, sisältäen vähemmän kolesterolia ja rasvaa sekä enemmän proteiineja, rautaa ja terveellisiä rasvahappoja, Katja kuvailee.
Mäkelän tilalla tuotetusta lihasta valtaosa myydään suoramyyntinä. Lähiseudun asukkaat ja mökkiläiset ovat löytäneet Mäkelän tilamyymälän, joka on avoinna sopimuksen mukaisesti. Lisäksi Niko ajaa ison kuorman ennakkoon tilattua lihaa Helsinkiin pari kertaa vuodessa, ja myös Savo-Karjalan liha ostaa ylämaankarjan lihaa Mäkelästä.
– Lisäksi useita tuotteitamme saa Syvänniemen kyläkaupasta sekä säilykettä Karttulan S-marketista, josta ne löytyvät maitokaappia vastapäätä Tiältä päin -hyllystä, Katja vinkkaa.
– Karttulan S-marketista löytyy tämän näköisissä purkeissa meidän tilan luomulihaa, Katja ja Niko esittelevät.
