Vastuullisuus Archives - Page 2 of 4

– Haluamme tarjota kaikille ihmisille tasavertaisesti työelämäpolkuja ja -mahdollisuuksia. Työllistämme monikulttuuriseen työyhteisöömme ennakkoluulottomasti uusia ihmisiä, Varkauden Prisman johtaja Outi Rojo toteaa.

Varkauden Prismassa henkilökunnan taukohuoneen pitkän pöydän ääressä käy vilkas puheensorina. Suomen sijasta keskustelu käydään ukrainaksi, täydennettynä muutamilla englanninkielisillä kysymyksillä ja kommenteilla.

Serhii Tsybulko, Afrodita Sokorieva, Artur Savchenko, Alla Cherniakova, Natalia Gamarts ja Oksana Oliinyk ovat paenneet Ukrainan sotaa Suomeen ja Varkauteen, jossa he ovat saaneet työpaikan Prismasta.

– Oleskeluluvan sekä rajoittamattoman työnteko-oikeuden ansiosta olemme voineet hakea töitä paikallisista yrityksistä, kuusikko kertoo Prismassa työskentelevän Galina Timosen tulkkaamana.

Prismassa Artur, Serhii ja Afrodita ovat tehneet töitä viime kesästä lähtien. Pari kuukautta kestäneen työkokeilun päätyttyä heidät siirrettiin syksyllä oman talon kirjoille, virallisesti peeässäläisiksi ja täysivaltaisiksi työyhteisön jäseniksi.

– He ottivat alun perin itse meihin yhteyttä ja ovat osoittautuneet erinomaisiksi työntekijöiksi. Myös Alla, Natalia ja Oksana jatkavat omilla palkkalistoillamme työkokeilun päättyessä, Prisman palvelupäällikkö Joonas Marjanen kertoo.

Sydämellinen vastaanotto

Serhii on työskennellyt aiemmin logistiikka-alalla ja hänen puolisonsa Afrodita on kondiittori. Venäjän hyökättyä Ukrainaan Artur joutui jättämään puusepän työt Pietarissa ja hakeutumaan rajan yli Suomeen. Taloushallinnossa uraa luonut Alla sekä huoltoasemalla kotimaassaan töissä olleet Natalia ja Oksana tulivat Pohjois-Savoon kesäksi mansikkatilalle töihin. Kun poimintakausi päättyi, he hakivat Arturin kannustamina töitä Prismasta.

– Meidät on otettu vastaan todella sydämellisesti. Kaikki ovat ystävällisiä ja jokainen neuvoo ja auttaa. Tuntuu siltä, että olemme saaneet valtavan paljon uusia ystäviä ja tukijoita, ikään kuin toisen perheen, ukrainalaiset kuvailevat.

Myös asiakkaat ovat ottaneet heidät avosylin vastaan. Asiakkaiden myönteinen suhtautuminen on helposti nähtävissä, kun kuusikkoa kuvataan myymälän puolella. Moni pysähtyy seuraamaan tilannetta ja antaa samalla PeeÄssälle kiitokset pakolaisten työllistämisestä.

– Ei voisi osuuskauppa parempaa tehdä kuin auttaa näitä ihmisiä. Tämä on sitä oikeaa vastuullisuutta, iäkäs pariskunta kommentoi.

Kielimuuria ei ole pystytetty

Ukrainalaiset puhuvat jonkin verran englantia ja aktiivisen opiskelun ansiosta päivä päivältä paremmin suomea.

– Suomi on vaikea kieli, mutta haluamme oppia sitä. Ymmärtäminen on helpompaa, puhuminen vaikeampaa, Serhii ja Alla kuvailevat.

Puutteellisen kielitaidon vuoksi ukrainalaiset ovat keskittyneet työvuoroissaan muun muassa tuotteiden hyllytykseen, ostoskärryjen siirtelyyn sekä Ruokatorilla tuotteiden pakkaamiseen ja astioiden tiskaamiseen.

– Pääasiassa laitamme päivittäistavaraosastolla tuotteita esille, tarkistamme päiväyksiä ja huolehdimme hyllyjen siisteydestä. Asiakkaan kysyessä jotain tuotetta, osaamme näyttää oikean paikan. Jos kielen kanssa tulee ongelmia, radiopuhelimella voi aina pyytää työkaverin apuun, Natalia ja Oksana tietävät.

Prisma-johtaja Outi Rojo ei halua puhua kielimuurista, koska se on olemassa vain, jos muuri halutaan pystyttää.

– Kieli ei ole ongelma, jos siitä ei tehdä sellaista, vaikka ihan kaikkea ei aina ymmärretäkään. Porukassamme eivät läheskään kaikki puhu juurikaan englantia, mutta silti on tultu ukrainalaisten vahvistuksiemme kanssa oikein hyvin juttuun. Olen ollut vaikuttunut työyhteisömme avoimuudesta ja vastaanottohalukkuudesta, Joonas Marjanen vahvistaa.

Ilo tehdä töitä yhdessä

Perehdytys on hoidettu esimerkkiä näyttäen sekä hyllyjen välissä että videoilla ja kuvilla. Käännösohjelmatkin ovat olleet ahkerassa käytössä ja kymmenkunta vuotta Prismassa työskennelleen venäläistaustaisen Galinan tulkkaustaidoista on ollut paljon apua. Pääasiallisesti ukrainalaisille puhutaan kuitenkin suomea, jotta he oppisivat kielen nopeammin ja pystyvät tarttumaan monipuolisemmin kaikkiin tarjolla oleviin työtehtäviin.

Ukrainalaisten perehdyttäjänä toiminut Päivi Impivaara sanoo saaneensa vastuutehtävästään paljon.

– On ollut aivan ihanaa tehdä töitä mukavien ihmisten kanssa, jotka tuovat iloa omiin työpäiviini ja rikastuttavat koko työryhmäämme. Me kaikki olemme ukrainalaisistamme ylpeitä ja toivomme, että saamme pitää heidät työkavereinamme pitkään. He ovat äärimmäisen ahkeria ja tunnollisia työssään. Kuormat menevät hyllyyn sellaisella vauhdilla, ettei meinaa tahdissa pysyä, Päivi hymyilee.

Ihailtava asenne

Ukrainalaisten myötä Varkauden Prisman monikulttuurisuus on kasvanut entisestään.

– Työryhmässämme on tällä hetkellä edustettuna kahdeksan eri kansallisuutta. Suomalaisten ja ukrainalaisten lisäksi meiltä löytyy väkeä Venäjältä, Italiasta, Espanjasta, Filippiineiltä, Saksasta ja Kiinasta, Outi luettelee.

Outi ja Joonas kannustavat myös muita yrityksiä työllistämään ukrainalaisia, sillä kotoutumisen kannalta työllä on iso merkitys.

– Heidän asenteensa on ihailtava. Vaikka jokaisella on varmasti suuri huoli sodan jaloissa sinnittelevistä läheisistään, he tekevät hommia tosissaan ja ovat ystävällisiä sekä työkavereitaan että asiakkaita kohtaan.

Eniten haasteita on ollut byrokratian kanssa.

– Suomalaisen henkilötunnuksen puuttuessa esimerkiksi pankkitilin avaus voi kestää useita viikkoja, mikä vaikeuttaa palkanmaksua. Olemme auttaneet uusia työntekijöitämme myös muissa kotoutumiseen liittyvissä asioissa, muun muassa verokorttien tilaamisessa, Joonas kuvailee.

– Paperiasioissa avun saaminen on ollut tärkeää. Olemme siitä todella kiitollisia, Artur Savchenko painottaa.

Allalla, Arturilla, Natalialla, Oksanalla, Afroditalla ja Serhiilla on tilapäisen suojelun mukanaan tuoma rajoittamaton työnteko-oikeus Suomessa. He ovat työllistyneet Varkauden Prismaan.

S-ryhmän valtakunnallinen ABC-latausverkosto ulottuu jatkossa Osuuskauppa PeeÄssän alueelle eri puolille Pohjois-Savoa. Verkostoa rakennetaan vaiheittain osuuskaupan palveluiden yhteyteen. Tavoitteena on rakentaa alueen kattavin teho- ja suurteholatauspisteiden verkosto seuraavan kahden vuoden aikana.

Latausverkoston rakentamisen ensimmäisessä vaiheessa siirretään osuuskaupan toimipaikkojen yhteydessä jo olemassa olevia latauslaitteita ABC-latauksen alle.

– Verkostoomme liitetään 20 olemassa olevaa latausasemaa, jotka sijaitsevat kattavasti eri puolilla osuuskauppamme toimialuetta. Latausasemilla on yhteensä 68 peruslatauspistettä. Asemien käyttöönotot alkavat tänään, kertoo Osuuskauppa PeeÄssän toimialajohtaja Ville Puustinen.

Käyttöönottojen yhteydessä näissä latauspisteissä asiointi siirtyy ABC:n omaan mobiilisovellukseen, ABC-mobiiliin, jonka avulla lataus myös maksetaan kätevästi.

Verkosto laajenee entisestään etenkin seuraavan kahden vuoden aikana, kun latausverkoston rakentamisen toinen vaihe pääsee vauhtiin. Tarkemmat suunnitelmat ovat vielä työpöydällä, mutta verkosto tullaan rakentamaan osuuskaupan kattavien palveluiden äärelle ja merkittävien reittien varsille maanteille.

– Tavoitteemme on olla toimialueen markkinajohtaja kattavimmalla verkostolla sähköautojen teho- ja suurteholataus pisteitä, Ville Puustinen kertoo.

Verkostoon rakennettavien uusien latauslaitteiden laitetoimittajana on Kempower Oy, joka on suomalainen sähköajoneuvojen pikalatauslaitteiden ja -ratkaisujen valmistaja ja tarjoaja.

PeeÄssässä mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot ovat vähentyneet, ja niitä on selvästi keskimääräistä vähemmän. Tällainen kehityskäyrä edellyttää kokonaisvaltaista ja systemaattista työhyvinvoinnin kehittämistä ja tukemista. Mielenterveydestä on tullut pysyvä työhyvinvoinnin painopiste.

– Huoltovarmuus tarkoittaa varautumista mahdollisiin kriiseihin ja häiriötilanteisiin sekä jatkuvuudenhallintaa turvaamalla elintärkeät toiminnot, jotta yhteiskunta ja elinkeinoelämä toimivat ja ihmiset voivat turvallisesti elää arkeaan.

Näin Huoltovarmuuskeskus määrittää nettisivuillaan huoltovarmuuden, josta on kuluneiden reilun parin vuoden aikana puhuttu paljon kriisien seuratessa toisiaan. Huoltovarmuudella tarkoitetaan yleensä materiaalista varautumista, mutta viime aikoina on alettu kiinnittää enemmän huomioita myös yhteiskunnan, yritysten ja kansalaisten psyykkiseen kestävyyteen.

– Uusiokäsite henkinen huoltovarmuus on äärimmäisen tärkeä asia jatkuvuuden näkökulmasta. Tuottavan työpanoksen edellytyksenä on, että osaaminen, motivaatio ja työkyky ovat kaikki kunnossa, PeeÄssän henkilöstöjohtaja Suvi Honkanen korostaa.

PeeÄssässä henkilöstön työhyvinvointiin panostetaan kokonaisvaltaisesti. Työkykyjohtaminen ja työhyvinvoinnin jatkuva parantaminen on strateginen valinta, joka tuo mukanaan selkeitä tavoitteita ja aitoja tekemisiä.

– Asia on juuri nyt erityisen tärkeä, sillä elämme murrosvaihetta. Kärsimme työvoimapulasta ja samaan aikaan työmarkkinoille tulee paljon nuoria ihmisiä, joiden henkinen ja fyysinen kestävyys ei ole aiempien sukupolvien tasolla. Yhä useampi uusi työntekijä tarvitsee tukea ja ohjausta jo työuran alussa erilaisen avun ja hoidon piiriin, Suvi kuvailee.

Erityisesti mielenterveyden oireet ovat haaste suomalaiselle työelämälle. Siksi mielen hyvinvoinnista on puhuttava avoimesti.

– Kyse on meidän kaikkien yhteisestä asiasta, erityisesti juuri täällä Pohjois-Savossa. Mehän olemme THL:n tilastoissa mielenterveyden mustimmalla alueella. Me PeeÄssässä annamme täyden tukemme viime vuonna käynnistyneelle maakunnalliselle Mieliteko-hankkeelle.

Osuuskaupassa mielenterveyden oireiden lisääntyminen on tunnistettu jo useampi vuosi sitten ja ryhdytty tukemaan henkilökunnan mielen hyvinvointia pitkäjänteisesti. Mielenterveydestä on tullut pysyvä työhyvinvoinnin painopiste.

Mielen tuki -mallin keskiössä PeeÄssässä ovat ennaltaehkäisevät toimet, kuten työkyvyn systemaattinen johtaminen, tehokkaat tukipalvelut, nopea hoitoon pääsy, kun mieltä painaa jokin asia sekä työn muokkaus esimerkiksi työpäiviä väliaikaisesti lyhentämällä tai työn sisältöä muuttamalla. Esihenkilöiden ymmärrystä ja osaamista on lisätty muun muassa Turvallinen, terveellinen ja tuottava työ-koulutuksella, jossa keskitytään kokonaisvaltaiseen työhyvinvoinnin johtamiseen.

Erityisesti on tartuttu pitkien sairauspoissaolojen katkaisuun, mikä tukee parantumista ja vähentää huomattavasti työkyvyttömyysriskiä.

– Mielenterveyssyistä johtuvia sairauspoissaoloja on meillä tuntuvasti vähemmän kuin yrityksissä keskimäärin ja myös S-ryhmässä olemme selvästi keskiarvon alapuolella. Peeässäläisten mielenhyvinvointia tuemme muun muassa lyhytpsykoterapialla. Kun apua saa nopeasti, ei tarvitse jäädä pois töistä kotiin neljän seinän sisään, Suvi Honkanen kuvailee.

Henkisen huoltovarmuuden turvaamisessa PeeÄssän avainkumppanina on henkilöstön työterveyshuollosta vastaavan S-Työterveyden ammattilaisten joukkoa, jota on tänä vuonna vahvistettu työpsykologilla.

– Ilmastokriisi, korona, Ukrainan sota, kiihtyvä inflaatio ja energiakriisi ovat peräkkäin ja päällekkäin luoneet epävarmuutta ja turvattomuutta sekä horjuttaneet tulevaisuudenuskoa. Erityisesti nuorten ahdistus ja masennus on lisääntynyt, koska luotto omaan pärjäämiseen kasvaa vasta iän myötä, peeässäläisten työpsykologina viime keväänä aloittanut Anni Narsakka muistuttaa.

Hän muistuttaa, että ihmiset jaksavat kuormittavaa tilannetta yleensä hyvin, kun he tietävät, milloin se päättyy.

– Nyt kuitenkin maailmantilanne on sellainen, ettei helpotuksen maaliviivaa näy, mikä kasvattaa kuormaa, toisilla toki enemmän ja toisilla vähemmän. Kokemus omien voimavarojen riittämisestä tai riittämättömyydestä on monen tekijän summa.

Liki parin tuhannen työntekijän yhteisössä on työpsykologin oven takana jatkuva jono. Vastaanoton lisäksi Anni tapaa peeässäläisiä työpaikkakäynneillään. Tiimien parissa tehtävä työ onkin erityisen mielenkiintoista, koska silloin hän pääsee vaikuttamaan laajemman joukon hyvinvointiin.

– Ryhmäkokoontumisissa jutellaan työyhteisön kuulumisista, työn vaateista ja pelimerkkien riittävyydestä, arkihuolista ja voimaannuttavista ilon hetkistä. Tärkeitä aiheita ovat myös oman työn hallintaan liittyvät asiat, samoin työstä irrottautumisen keinot. Kun ihmisillä on vilpitön halu tehdä työnsä mahdollisimman hyvin, työn unohtaminen ja palautuminen ei aina tahdo onnistua.

PeeÄssän esihenkilöitä Anni auttaa kaikissa työyhteisön johtamiseen liittyvissä asioissa. Työryhmät muuttuvat yhä monimuotoisemmiksi ja yksilöllisten tarpeiden huomiointi esimerkiksi työvuorojen suunnittelussa korostuu, mikä luo paineita päälliköille.

– Toivon voivani tarjota mahdollisimman konkreettisia arjen työkaluja kaikille kohtaamilleni peeässäläisille. On hyvin innostavaa kokea se hetki, jolloin ihminen oivaltaa jotain itselleen tärkeää ja hänen silmiinsä syttyy valo, Anni hymyilee.

PeeÄssässä on laitettu tänä vuonna lisää paukkuja uusien työntekijöiden laadukkaaseen perehdytykseen.

– Perehdytyksen merkitystä on vaikea korostaa liikaa, marketkaupan kehityspäällikkö Elli Räihä ja marketpäällikkö Elina Hautamäki tietävät.

Laadukas ja tasapuolinen perehdytys on työn sujuvuuden kannalta tärkeää. Se takaa uudelle työntekijälle onnistuneen startin. Hän saa nopeammin tehtävät hallintaansa, pääsee kiinni tuottavaan työhön ja osaa huomioida työturvallisuuteen liittyvät asiat työpaikallaan. Perehdytys on silta rekrytoinnista työn tekemiseen, joka hyvin toimiessaan motivoi ja sitouttaa.

– Laadukas perehdytys on yksi tapa varmistaa ylivoimainen työntekijäkokemus. Haluamme olla tässäkin asiassa edelläkävijänä ja vahvistaa henkilöstömme työhyvinvointia alkumetreiltä alkaen, Elli Räihä taustoittaa.

– Perehdytykseen panostaminen kertoo työntekijälle, että hän on tervetullut. Hänet halutaan ottaa mukaan tasavertaiseksi työyhteisön jäseneksi, hänen työpanostaan arvostetaan ja pidetään merkityksellisenä, Lapinlahden S-marketin päällikkö Elina Hautamäki jatkaa.

Viime keväänä PeeÄssässä otettiin käyttöön keskitetty alkuperehdytys kaikille uusille työntekijöille.

– Päivän aikana käydään läpi pelisäännöt, henkilöstöedut, hyvinvointiasiat, samoin osuuskaupan perustehtävät ja omistajapohja, joihin aito asiakaskeskeisyytemme perustuu. Kyseessä on hyvin kattava paketti PeeÄssästä työnantajana, jonka myötä jokainen tietää, miten meillä tehdään töitä, ollaan ja eletään toistemme kanssa.

Palautteiden perusteella perehdytyspäivä madaltaa kynnystä työn aloittamiseen. Oman toimipaikan arkeen on helpompi solahtaa mukaan, kun tietää, mihin on tulossa töihin.

Perehdytyspäivä järjestetään joka tiistai verkossa toimivalla viestintä- ja ryhmätyöskentelyalustalla. Kutsu tulee automaattisesti kaikille uusille työntekijöille. Osallistuminen tapahtuu työn aloittamisen ensiaskeleena ja se lasketaan työajaksi.

– Keskitetystä perehdytyksestä on ollut todella paljon hyötyä. Uudet työntekijät saavat yhteisistä asioistamme aiempaa kattavammin tietoa ja ovat sen jälkeen valmiimpia pureutumaan myymäläperehdytyksessä arjen tekemisiimme, arvioi Elina.

Jokaisessa toimipaikassa on vähintään yksi nimetty ja koulutettu vastuuperehdyttäjä, mutta käytännössä perehdyttäminen on koko työryhmän tehtävä.

– Työt aloitetaan kassalta, jossa perehdyttäjä on uuden työntekijän kanssa niin kauan, kuin on tarvis. Jotkut omaksuvat kassan nopeammin ja toiset hitaammin, ja sen mukaan toimitaan. Jos eteen tulee myöhemminkin joku uusi tilanne, aina on apu lähellä. Yleensä kokeneemmat ammattilaisemme neuvovat ja auttavat todella mielellään uusia työkavereitaan, Elina kertoo.

Perehdytyksessä ei rysäytetä kaikkea tietoa kerralla, vaan tekemisten oppiminen ja omaksuminen tapahtuu vaiheittain, kunkin oman oppimisen ehdoilla. Perehdytys voi kestää jopa useita viikkoja.

– Pilkomme opittavia asioita niin, että uusi työntekijä saa keskittyä yhteen hommaan kerrallaan. Koko ajan muistan myös kysellä mitä kuuluu ja miten menee, jonkun mielestä ehkä liiankin usein, Elina hymyilee.

– Ei minun mielestä ainakaan! On ihanaa, kun on helposti lähestyttävä esihenkilö, jolle voi puhua kaikesta. Parempaa päällikköä ei voisi toivoa, viime keväänä Lapinlahden S-marketissa aloittanut Helmiina Taipale kehaisee.

– Huhtikuun lopulla osallistuin keskitetyn perehdytyksen päivään omalta kotisohvalta. Siinä oli kivan rento tunnelma, jokainen esitteli itsensä, sai osallistua keskusteluun ja kysellä kaikkea mahdollista. Tosi paljon tuli tarpeellista tietoa. Kun esimerkiksi kuulin, miten paljon työntekijät saavat henkilökunta-alennusta, mentiin poikaystävän kanssa heti ravintolaan syömään, Helmiina nauraa.

Seuraavaksi vuorossa oli kaksi kassaperehdytyssessiota. Helmiina on nopea oppimaan, joten hän omaksui kassatoiminnot helposti.

– Ensimmäisen varsinainen kassavuoroni meni tosi hyvin, vaikka se osuikin tosi vilkkaaseen vappuaattoon. Silloin ja myöhemminkin on aina tarpeen tullen ollut joku työkaveri rinnalla auttamassa ja neuvomassa. Olen ehdottomasti saanut riittävän perehdytyksen tehtäviin, ja koen hallitsevani kaikkien työvuorojen tehtävät. Olen uskaltautunut ottamaan vuoroja vastaan myös Iisalmen Prismasta ja Siilinjärven S-marketista, ensi keväänä kaupan alalta opiskelupaikkaa hakeva Helmiina kertoo.

Osuuskauppa PeeÄssä on mukana valtakunnallisissa energiansäästötalkoissa. Toimipaikkojen lämpötilaa on laskettu yhdellä asteella ja sähkönkulutusta vähennetään huippukulutuspiikkien aikana aamuisin ja alkuiltaisin.

– Olemme parantaneet energiatehokkuuttamme systemaattisesti jo pitkään ja onnistuneet pienentämään energian kokonaiskulutustamme esimerkiksi viimeisten viiden vuoden aikana lähes kolmanneksella. Tulemme tekemään edelleen erilaisia toimenpiteitä ja etsimään uusia keinoja sähköpulan hillitsemiseksi, toteavat PeeÄssän vähittäiskaupan toimialajohtaja Jouni Ruotsalainen, kiinteistöpäällikkö Tomi Vierimaa ja ylläpitopäällikkö Jussi Lampinen.

PeeÄssä on suuri sähkön kuluttaja. Palvelujen ja etujen tuottamiseen pohjoissavolaisille asiakasomistajille tarvittiin sähköä viime vuonna 47,8 gigawattituntia. Kiinteistöjä PeeÄssällä on yhteensä 64 ja kiinteistöneliöitä kaiken kaikkiaan 230 000. Eniten sähköä kuluu päivittäistavarakauppojen kylmälaitteisiin sekä toimipaikkojen valaistukseen. Kaikki käytettävä sähkö on tuotettu jo muutaman vuoden ajan yksinomaan uusiutuvilla energiamuodoilla, eli tuuli-, aurinko- ja vesivoimalla.

– Olemme tehneet viimeisten 10–15 vuoden aikana todella paljon toimenpiteitä ja investointeja sekä sähkön kulutuksen että toiminnastamme syntyvien hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Nyt energiakriisin myötä näkyvästi julkiseen keskusteluun noussut sähkön säästäminen ei ole meille todellakaan uusi asia, Tomi Vierimaa korostaa.

– Vuoteen 2017 verrattuna PeeÄssän kuluttaman energian kokonaismäärä on pienentynyt 30 prosenttia, vaikka samaan aikaan kiinteistömassa on kasvanut noin 10 prosenttia, hän selvittää.

Tehokkain tapa säästää energiaa on päivittäistavarakauppojen kylmäkaappien ja altaiden ovittaminen sekä loisteputkien korvaaminen led-valaisimilla.

– Näiden säästökeinojen osalta olemme jo loppusuoralla. Elinkaari-investointeina toteutettavat kylmälaiteuudistukset tehdään viimeisissäkin S-marketeissamme ja Sale-myymälöissämme tulevien neljän vuoden sisällä, Juankoskella ja Kaavilla jo tänä syksynä jouluun mennessä, Jouni Ruotsalainen aikatauluttaa.

PeeÄssä on ollut hiilidioksidipäästöttömien, energiatehokkaiden ovellisten kylmälaitteiden käyttöönotossa edelläkävijänä.

– Esimerkiksi Prisma-ketjussa ovellisista kylmäkaapeista tehtiin linjaus vasta tänä vuonna, kun me otimme ne Iisalmen Prismassa käyttöön jo yhdeksän vuotta sitten, Jouni kuvailee.

Energian säästämiseen löytyy edelleen myös uusia, nopeasti toteutettavia ja/tai vaikutukseltaan merkittäviä keinoja. Tomi toteaa niiden liittyvän muun muassa kylmälaitteiden lauhdelämpöä tehokkaasti hyödyntäviin, lämpöpumpuilla toteutettuihin energian kierrätysjärjestelmiin. Jokaisella säästetyllä kilowatilla on merkitystä.

– Kylmälaitteet muodostavat toimiessaan lämpöä, jonka energiaa pystytään nykytekniikalla hyödyntämään aiempaa alhaisemmilla lämpötiloilla. Energian kierrätyksessä on paljon potentiaalia.

Toimipaikkojen sisäilman lämpötilaa on jo tänä syksynä pudotettu pysyvästi yhdellä asteella.

– Tämä tarkoittaa noin viiden prosentin säästöä lämmitysenergian kulutuksessa, Jussi kertoo.

Sähkönkäytön kulutushuiput osuvat tyypillisesti arkiaamuihin (klo 8–9) ja alkuiltoihin (klo 17–18). Kulutus kasvaa erityisesti talvella, kun on pimeää ja kylmää.

– Kulutushuippujen aikana pienennämme ilmanvaihdon minimiin, mikä onnistuu automaation kautta etäohjattuna parissa kymmenessä toimipaikassamme. Asiakkaat eivät todennäköisesti huomaa muutosta, mutta sen avulla voidaan esimerkiksi Kuopion Prismassa vähentää sähkön kulutusta 100-200 kilowattia tuntia kohden.

Sähköä säästetään myös valaistusta säätämällä. Myymälöissä valon voimakkuus on tavallisesti aukioloaikoina 800 luxia, mutta nyt on lähdetty testaamaan valaistuksen himmentämistä jopa puoleen aiemmasta.

– Sekä työskentelyn että asioinnin kannalta riittävän valaistuksen määrittäminen onnistuu vain kokeilemalla ja palautteita kuuntelemalla. Parhaillaan selvitämme myös sitä, siirrytäänkö vähäisempään valotehoon vain hiljaisimpina hetkinä ja sähkön kulutushuippujen aikana vai voidaanko valoja himmentää pysyvämminkin.

Sähköverkon kuormitusta pystytään merkittävästi vähentämään myös omalla energiantuotannolla, eli toimipaikkojen katoille rakennetuilla aurinkovoimaloilla. Ne tuottavat nykyisillä hinnoilla 160 000 euron edestä sähköä PeeÄssän omaan käyttöön. Tänä vuonna aurinkopaneelien määrä kasvaa 30 prosenttia.

– Meillä on kuluvan vuoden lopussa jo 15 toimipaikkaa, joissa on oma aurinkosähkövoimala. Aurinkovoimaloiden vuosituotto vastaa 50 omakotitalon vuoden kulutusta, Tomi vertaa.

Mikäli sähkön kulutus nousee hetkellisesti niin, ettei sitä riitä kaikille, joudutaan sähkönjakelua rajoittamaan kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan parin tunnin katkoksilla.

– Jos näitä tilanteita tulee talven mittaan, joudumme sulkemaan suurimman osan toimipaikoistamme niiden aikana. Järjestelmämme ajautuvat alas 5–10 minuutin kuluessa sähkönjakelun katkeamisesta. Poikkeuksen tekevät uusi Varkauden Prisma ja uudistettu Kuopion Prisma, joissa varavoimakoneet käynnistyvät, jos sähköä ei ole saatavilla. Niissä kaupanteko voi jatkua sähkönjakelun mahdollisista rajoituksista huolimatta, Tomi Vierimaa kuvailee.

– Kuluvan vuoden loppuun mennessä meillä on 15 toimipaikassa oma aurinkovoimala tuottamassa sähköä omaan käyttöömme, Jussi Lampinen ja Tomi Vierimaa kertovat Kuopion Prisman katolla.

Nykypäivän moderni kiinteistötekniikka mahdollistaa esimerkiksi ilmanvaihdon ja valaistuksen säätämisen tarkasti ja keskitetysti.

Valtakunnallista Hävikkiviikkoa vietetään tänä vuonna 12.–18. syyskuuta, tarkoituksena nostaa ruoan arvostusta ja kertoa ruokahävikin vähentämisen tärkeydestä.

PeeÄssässä Hävikkiviikko on joka viikko: roskiin päätyvän ruoan määrän minimoiminen on keskeinen osa henkilökunnan arkityötä, ihan joka päivä.

– Poisheittohävikki on ruokaa, jota ei ole saatu myytyä tai se ei kelpaa syötäväksi, esimerkiksi jos tuote on mennyt pilalle pakkauksen rikkoutumisen vuoksi tai siksi, että asiakas on jättänyt lihapaketin jauhohyllyyn ja kylmäketju on katkennut. Meille hävikkiä on myös se, että tuote myydään isolla alennuksella alle hankintahinnan. Se on kuitenkin parempaa hävikkiä, koska alennetuilla hinnoilla myydyt tuotteet ovat pois biojätteestä, Iisalmen Prisman päivittäistavaraosaston myyntipäällikkö Anssi Pakarinen selvittää.

– Sitä parempi, mitä isompi osa tuotteista lähtee etuovesta asiakkaidemme lautasille ja pienempi osa takaovesta roska-auton kyytiin, vahvistaa Kuopion keskustan S-marketin päällikkö Sirpa Pennanen.

– Näpistykset ovat yksi syy, samoin itsepalvelukassoilla tahattomasti maksamatta jääneet tuotteet. Tällaista hävikkiä tulee väistämättä, Sirpa kertoo.

Kaupan henkilökunnan työ on jatkuvaa tasapainoilua parhaan asiakaskokemuksen takaavan hyvän saatavuuden sekä mahdollisimman pienen hävikin välillä. Iisalmen Prismassa myynnissä olevista tuotteista hävikkiin päätyy tällä hetkellä 1,3 prosenttia ja Kuopion keskustan S-marketissa hitusen yli 1,5 prosenttia. Molemmissa ollaan hyvin lähellä ketjukohtaisia tavoitteita.

– Hävikin parhaimpia vähentäjiä ovat asiakkaiden tarpeisiin mahdollisimman osuvasti vastaava valikoima sekä vilkas myynti. Mitä enemmän myydään, sen nopeampi kierto ja pienempi hävikki, päälliköt selvittävät.

Poisheittohävikin määrä on vähentynyt S-kaupoissa viime vuosina yli viidenneksellä. Merkittävin työ ruokahävikin minimoiseksi tapahtuu jo ennen kuin tuotteet laitetaan kaupan hyllyille. Pyrkimyksenä on, että tilausmäärät vastaavat mahdollisimman tarkasti tuotteiden kysyntää, jokaisessa myymälässä ja jokaisena päivänä. Sirpa ja Anssi myöntävät, että asiakkaiden ostokäyttäytymisen ennustamisessa kristallipallosta olisi apua. Kun sitä ei ole, turvaudutaan kovaan faktaan, eli raportteihin ja myyntidataan.

– Suurin osa tuotteistamme on mukana ennustepohjaisessa tilausjärjestelmässä, joka hyödyntää aiempien vuosien myyntitietoja ja huomioi tapahtumat, sesongit ja sääennusteet. Järjestelmä on erittäin hyvä työkalu, mutta yksinomaan sen vastuulle ei voi tilauksia jättää. Meidän ammattitaitoiset myyjämme seuraavat jatkuvasti tilausmääriä ja tekevät päivittäin korjausliikkeitä, lisäten yhtä tuotetta ja vähentäen toista.

Yksi tärkeimmistä tuoteryhmistä, hedelmät ja vihannekset, tilataan edelleen käsityönä.

– On todella tärkeää, että henkilökuntamme osaa kaikkien tuoteryhmien osalta lukea raportteja ja hyödyntää olemassa olevaa tietoa. Tilauksia ei tehdä tai korjata pelkällä mutu-tuntumalla.

Kaupan henkilökunnan rooli on keskeinen myös kuormien tarkistamisessa sekä päiväysten vahtimisessa ja oikeaoppisessa hyllyttämisessä. Hyllyille laitetaan tuoreimmat tuotteet taakse ja lähempänä päivämäärää olevat tuotteet eteen. Kun viimeinen käyttöpäivä on käsillä, tuote saa punaisen – 30 % -lapun kylkeensä. Iltaisin kello 18 jälkeen alennusprosentti nousee 60 prosenttiin.

– Alennuskäytäntö vaihtelee tuoteryhmittäin. Esimerkiksi liha ja kala alennetaan pääsääntöisesti viimeisen käyttöpäivän aamuna, valmisruoka ja jogurtit puolestaan edellisenä päivänä, kuvailee Anssi.

Sekä Iisalmessa että Kuopiossa punalaputus ekstra-alennuksineen on erittäin hyvin asiakkaiden tiedossa.

– Meillä pitää ottaa iltaisin alennusprosentin kaksinkertaistuessa yksi lisäkassa käyttöön, Sirpa selvittää.

Hedelmiä ja vihanneksia ei alennuslaputeta, vaan niistä kootaan Eilisen tähdet -pusseja. Syötäväksi edelleen vallan mainiosti sopivat, mutta hiukkasen kolhiintuneet ja parhaat päivänsä nähneet hedelmät ja vihannekset myydään 60 sentin kilohinnalla. PeeÄssän kaikkien päivittäistavarakauppojen yhteenlaskettu Eilisen tähdet -myynti oli viime vuonna peräti 195 424 kiloa, mikä oli suoraan pois biojätteestä. Sirpan päälliköimässä S-marketissa Eilisen tähtiä pelastettiin biojätteestä vuoden mittaan 2 500 kiloa ja Anssin luotsaamalla Prisman päivittäistavaraosastolla 6 100 kiloa.

– Asiakkaat auttavat meitä tälläkin tavalla vähentämään poisheittohävikkiä. Valmiiksi pussitetut ja punnitut tuotteet katoavat parempiin suihin aina nopeasti, Anssi kiittelee.

S-kauppojen hävikkitalkoisiin kuuluvat myös lahjoitukset hyväntekeväisyyteen, yhteistyökumppaneiden kautta vähävaraisille perheille. Iisalmessa ja Kuopiossa Ruoka-apu noutaa lahjoitusruokaa PeeÄssän kaupoista useita kertoja viikossa tai jopa päivittäin.

Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa, joissa heitetään ruokaa roskiin henkilöä kohden 20–25 kiloa vuodessa.

(Lähde: Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 49/2021, Elintarvikejätteen ja ruokahävikin seurantajärjestelmän rakentaminen ja ruokahävikkitiekartta)

Osuuskauppa PeeÄssän tammi-kesäkuun liikevaihto kasvoi lähes 13 prosenttia. Vähittäiskauppa kasvoi maltillisesti. Voimakkainta kasvu oli hotelli- ja ravintolakaupassa. Tulos kasvoi edellisestä vuodesta.

Liikevaihto oli alkuvuoden aikana 341,5 miljoonaa euroa, jossa kasvua verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaa oli 12,9 prosenttia (+39,1milj.€). Liikevaihdon kasvua vauhditti koronarajoitusten poistuminen majoitus- ja ravitsemiskaupasta sekä Kuopion Prisman remontin valmistuminen edellisen vuoden lopussa.

Päivittäistavarakaupan liikevaihto oli 214,7 miljoonaa euroa, jossa kasvua oli 3,4 prosenttia (+7,2milj.€). Erityisesti Prisma-ketju kasvoi vahvasti, ja etenkin Kuopion Prisman uudistus on otettu hyvin vastaan.

Käyttötavarakaupan liikevaihto oli 26,8 miljoonaa euroa ja se kasvoi edellisvuodesta 6,4 prosenttia (+1,6milj.€). Myyntiä vauhditti erityisesti Kuopion Sokoksen hyvä kehitys. Myös Iisalmessa Prismaan siirretty Emotion myymälä on ylittänyt odotuksia.

Majoitus- ja ravitsemiskaupan liikevaihto kasvoi alkuvuoden aikana 46,2 prosenttia (+6,8milj.€) ja oli 21,6 miljoonaa euroa. Kasvua siivitti koronarajoitusten poistuminen. Rajoitusten poistumisen jälkeen maalis-kesäkuussa ylitettiin jo vuoden 2019 liikevaihdon taso.

Polttonesteiden liikevaihto oli 73,9 miljoonaa euroa ja se kasvoi 43,8 prosenttia (+22,5milj.€). Poltto-nesteiden myynnin kasvuun vaikutti nousseiden maailmanmarkkinahintojen ohella liikkumisen aktivoi-tuminen. Polttoaineiden litrakehitys oli 2,1% prosenttia.

Alkuvuoden tulos oli yli 9 miljoonaa euroa, ja se oli viime vuotta sekä suunniteltua parempi.

– Alkuvuoteen voidaan kokonaisuutena olla tyytyväisiä. Iso kiitos tästä kuuluu koko PeeÄssän joukkueelle. Alkuvuoden onnistumisista katseet on jo suunnattu eteenpäin. PeeÄssän tavoitteena on olla Parhaan Elämän Edelläkävijä Savossa. Olemme aktiivisesti lähteneet työstämään yhdessä niitä valintoja, josta muodostuu visiomme mahdollistava pelikirja tuleviin vuosiin. Kutsuimme myös alueemme ihmiset mukaan tälle parhaan elämän metsästys matkalle ja haastoimme heitä kerto-maan odotuksiaan meille. Saimmekin 7000 uniikkia vastausta, joiden analysointi on parhaillaan käynnissä.Alueemme ihmisillä on selvästi halu vaikuttaa oman kaupan tulevaisuuden valintoihin, joka tuotti meille yhden arvokkaan näkökulman. Vastauksien valmistuttua voimme aloittaa vuoro-puhelun ihmisten kanssa. Ennen varsinaisia tuloksia voimme jo nyt todeta, että epävakaa tilanne ja voimakas hintojen nousu näkyy myös ihmisten ajatuksissa. Hinnan merkitys korostuu entisestään. Loppuvuoden aikana yleinen hintatason nousu vähentää alueemme ostovoimaa. Pyrimme omilla toimillamme helpottamaan tätä tilannetta. Loppuvuodelta odotamme kuitenkin kaupallisesti hyvää, toki epävarmuuksia vielä on ennustetun koronan uuden aallon vuoksi, kertoo toimitusjohtaja Mikko Junttila.

Kuukasjärven marjatilalla on viljelty mansikkaa jo yli puoli vuosisataa. Pari vuotta sitten mansikan rinnalla aloitettiin vadelman tunneliviljely.

– Meille oli tärkeä askel saada marjamme viime kesästä alkaen myyntiin PeeÄssän kauppoihin, erityisesti Iisalmen Prismaan, tilan isäntä Olli Kuukasjärvi kertoo.

Pyhäsalmella Kuukasjärven marjatilalla eletään parhaillaan vuoden kiireisintä aikaa. Vielä ennen juhannusta mansikan kypsyminen eteni viileän sään vuoksi hitaanlaisesti, mutta helleaallon myötä tunneleissa mansikkarivit ryhtyivät nopeasti punoittamaan ja avomaallakin alkoi tapahtua.

– Aika tarkkaan 50 vuotta on siitä, kun tänne Toivolanniemelle on ensimmäiset mansikat istutettu. Siitä lähtien on marjahomma jatkunut keskeytyksettä. Ensi alkuun lähdettiin liikkeelle pienesti, mutta nopeasti mansikanviljelyn merkitys alkoi kasvaa. Se on edelleen tilan päätuotantosuunta, vaikka mansikan rinnalla on pari vuotta sitten aloitettu vadelman viljely, Olli Kuukasjärvi kertoo.

Ollin ukki osti Pyhäjärven ensimmäisenä pappilana aikoinaan toimineen tilan pakkohuutokaupasta ennen sotia vuonna 1936. Kolmannelle Toivolanniemen isännälle Ollille ja hänen Merja-vaimolleen vetovastuu siirtyi parikymmentä vuotta sitten. Sukupolvien ketju saa myös jatkoa, sillä pariskunnan puutarha-alaa opiskeleva poika Aleksi on valmis ottamaan vuosien saatossa kasvaneen tilan ja sen kehittämisen kontolleen lähivuosina.

– Kyllähän se mukavalta tuntuu, kun tietää, että tilalla on tulevaisuutta, Olli myöntää.

Kuukasjärven marjoista valtaosa kasvaa avomaalla, mutta satokautta pidentävien viljelymenetelmien osuus on kasvussa ja kehitteillä. Katettuja puolikaaren muotoisia suuria kasvutunneleita on tällä hetkellä kymmenen, joista neljä on valmistunut viime syksyn ja talven mittaan. Tunneliviljelyssä on nyt menossa kolmas kesä.

– Tunneleita olisi pitänyt tehdä jo aikaisemmin. Niiden avulla saadaan aikaistettua kauden aloitusta ja varmistettua ensimmäiset marjat myyntiin juhannusviikolla säästä riippumatta. Kasvihuoneiden rakentamistakin on suunniteltu esikasvatusta ja kenties tuotantoakin varten, Olli kertoo.

Kuukasjärven marjatila tarjoaa mahdollisuuden itsepoimintaan, mutta valtaosa mansikka- ja vadelmasadosta kerätään valmiiksi laatikoihin ja rasioihin ja kuljetetaan myyntiin lähialueen kauppoihin.

– Poimijat ovat pääosin ukrainalaisia kausityöntekijöitä, joista pitkäaikaisimmat ovat olleet tilalla töissä kesä toisena perään vuodesta 2008 lähtien.

– Saimme jalan PeeÄssän oven väliin vadelman ansiosta, ja samalla sovittiin myös mansikkayhteistyöstä. Pyhäjärven S-marketin lisäksi marjojamme saa Iisalmen Prismasta, josta onkin tullut meille erittäin tärkeä myyntipaikka. Yhteistyö on sujunut oikein mallikkaasti ja myynti kehittynyt hyvin.

Olli kertoo vievänsä marjat itse kauppoihin päivittäin, sunnuntaita lukuun ottamatta. Samalla tarjoutuu tilaisuus saada asiakkailta suoraa palautetta tuotteista.

– Erityisesti kotimaisten, mutta myös paikallisten tuotteiden arvostus on selvästi kasvanut viime aikoina. Äskettäin eräs miesasiakas kertoi Prismassa jääneensä odottamaan tuloani, koska meidän vadelmaa on pakko saada jokaisella kauppareissulla. Kyllä tällaisen palautteen kanssa pystyy hyvin elämään, Olli nauraa

SuhosFarmin pelloilla Joroisissa uuden kasvun ihme on tähän aikaan vuodesta kiivaimmillaan. Perunanvarsien kasvun kohinan melkein kuulee ja loputtomilta näyttävien sipulirivien yllä leijailee tuttu tuoksu. Raija Korjansalon ja Timo Suhosen peltojen antimista suuri osa myydään Varkauden Prismassa elokuun ja toukokuun välisenä aikana.

– Meidän tilalta on viety suoratoimituksina sipulia ja perunaa yli 30 vuotta Varkauden Prismaan, joka on ehdottomasti meidän tärkein yhteistyökumppanimme myös tänä päivänä, tilan isäntä Timo Suhonen kuvailee.

Tilan peruna-alasta noin kolmannes on käytännössä varattu Prisman asiakkaille.

– Tarjoamme heille aitoa lähiruokaa, sillä matkaa pellolta kauppaan on vain 16 kilometriä. Jos Prismassa tulee hätä perunan loppumisesta, olemme siellä puolentoista tunnin sisällä täyttämässä laareja.

Timolle maanviljely on elämäntapa, jonka hän on saanut verenperintönään. Hänen isänsä Viljo Suhosen aikanaan ostamat pellot ovat osa SuhosFarmia, jota on vuosien mittaan kehitetty, uudistettu ja laajennettu pinta-alaa kasvattamalla. Tätä nykyä farmin kokonaisala on 220 hehtaaria.

– Isä osti aikoinaan maaläntin ja siitä se lähti. Olisi varmasti ollut helpompiakin töitä tarjolla, mutta veri veti pellolle, Timo naurahtaa.

Vuosien saatossa on viljelty ja kokeiltu monenlaisia kasviksia ja juureksia, samoin viljaa. Sipulin tuotanto on kuitenkin jatkunut isä-Suhosen alkuajoista lähtien keskeytymättömänä, eikä perunan viljelyn perinteetkään ole kuin muutaman vuoden nuorempia.

– Olemme keskittyneet kesäkauden sijasta ympärivuotisuuteen, mikä tietenkin edellyttää hyviä ja riittävän suuria varastotiloja. Juhannukselta käynnistyvään varhaisperunakauteen emme ole lähteneet mukaan, ja siksi keskikesä tarjoaa meille pienen hengähdystauon ennen sadonkorjuun aloittamista. Alkusyksy on puolestaan vuoden kiireisintä aikaa kevään toukotöiden ohella.

SuhosFarmin rakennukset sijaitsevat Etelä-Savossa Maavedellä, mutta suurin osa pelloista on Joroisissa Pohjois-Savon puolella. Varkauden Prisman lisäksi tilan tuotteita saa PeeÄssän kaupoista Kommilan ja Leppävirran S-marketeista sekä Varkauden ABC:n marketista.

Toinen merkittävä asiakas on Etelä-Savon puolella toimiva Osuuskauppa Suur-Savo, joka myy SuhosFarmin tuotteita seitsemässä myymälässään, suurimpana Pieksämäen Prisma.

– Tänä päivänä osuuskaupoissa todella arvostetaan kotimaisia ja erityisesti paikallisia tuotteita ja halutaan, että tuottajat pärjäävät. Toisin kuin takavuosina, meille maksettavasta hinnasta ollaan valmiita neuvottelemaan, jos koemme siihen olevan tarvetta, Timo kiittää.

Tässä yhteydessä hän haluaa välittää myös kiitokset S-kauppojen henkilökunnalle.

– Aina on ollut ystävällistä ja asiansaosaavaa yhteistyötä heidän kanssaan.

Tuotantopanosten hintojen roimat korotukset ovat todellisuutta myös SuhosFarmilla.

– Tänä vuonna pärjätään vielä entiseen malliin, kun lannoitteet ja polttoöljy on ostettu viime vuoden hinnoilla. Ensi vuonna kustannukset nousevat kuitenkin noin 100 000 eurolla, Timo arvio.

– Toivottavasti kaikki suomalaiset ymmärtävät, että jos suomalainen maatalous ajetaan nyt alas, sen uudelleen nostaminen on käytännössä mahdotonta. Elämme ratkaisevia hetkiä tulevan vuoden aikana, hän jatkaa.

– S-ryhmää mollataan joillain tahoilla alkutuottajien ahdingosta, mutta minulla ei ole sama näkemys. Päinvastoin pitää olla tyytyväinen, että meillä on suurimpana kaupan toimijana kotimainen osuuskaupparyhmä. Jos ei olisi S-ryhmää, tilalla olisi todennäköisesti joku ulkomainen ketju, jolla ei varmasti olisi samalla tavalla kiinnostusta tehdä yhteistyötä lähiruokatoimittajien kanssa sillä ajatuksella, että kannattavan hinnan maksaminen ja viljelijän pärjääminen on tärkeää kummallekin osapuolelle, Timo Suhonen pohtii.

Kun avomaalla mansikka vasta kukkii, Tervossa Green Growthin kasvihuoneissa marjojen poiminta alkaa kääntyä lopuilleen. PeeÄssän kaupoissa kotimaisen mansikan satokausi on aikaistunut kasvihuoneviljelyyn keskittyneen Ilkka Tarvaisen ansiosta liki parilla kuukaudella.

Green Growthin kasvihuoneet sijaitsevat Tervon ja Karttulan välillä, Rasvangin rantamaisemissa. Aamuyhdeksän jälkeen lasikattojen alla on hiljaista, sillä mansikat on tältä päivältä kerätty, pakattu rasioihin ja siirretty laatikoissa kylmätiloihin odottamaan kuljetusta PeeÄssän kauppoihin. Yrittäjä Ilkka Tarvainen on lähdössä jakelukierrokselle, mutta ennättää onneksi ennen auton lastaamista esitellä vierailleen mansikan harvinaisempaa viljelytapaa.

– Lumihankien ollessa korkeimmillaan helmikuun loppupuolella, istutimme lämpöverhoilla suojattuihin kasvihuoneisiin 50 000 mansikantaimea, jotka lähtivät kasvuun saman tien. Ensimmäiset marjat saatiin kauppoihin huhtikuun 25. päivä, satokausi oli toukokuussa parhaimmillaan ja kääntyi kohti loppuaan kesäkuun toisella viikolla. Kovimmat myyntipiikit olivat äitienpäivä sekä kuun vaihteessa koulujen päättyminen, Green Growthin omistajayrittäjä Ilkka Tarvainen kertoo.

Mansikan kasvihuoneviljelyä on Ilkan mukaan ainakin vielä tätä nykyä Suomessa vain muutamalla puutarhalla.

– Kaupallista tuotantoa taitaa olla meidän lisäksi vain Turun seudulla Närpiössä ja Sauvossa, mutta uskon, että se tulee jatkossa lisääntymään. Kustannusrakenne on tietysti hyvin erilainen kuin tunnelissa tai avomaalla.

Kasvihuonekasvatuksella voidaan kuitenkin aikaistaa kotimaisen mansikan satokautta liki parilla kuukaudella, ennen kuin tunneleista aletaan saada marjaa.

– Avomaalla mansikka pääosin vasta kukkii siinä vaiheessa, kun meillä kausi on ohi ja alamme valmistautua seuraavaa kevättä varten.

Ilkan mukaan parasta on kevääseen ja alkukesään ajoittuvan satokauden ohella se, että kasvihuoneissa ei olla säiden armoilla, kuten yleensä mansikanviljelyssä. Kuivuus ei kiusaa, eikä liiasta vedensaannista ole pelkoa, kun kastelujärjestelmä hoitaa ohjelmoidusti oikean määrän vettä jokaiselle kasville.

– Onhan tämä vähän sellaista herraskaista hommaa perinteiseen tapaan verrattuna, Ilkka naurahtaa.

Kasvihuoneviljelystä Ilkalla on kokemusta vuosikymmenien ajalta, niin leikkoruusuista kuin tomaatistakin. Kun tomaatin viljely kävi muutama vuosi sitten kannattamattomaksi valaistuskustannusten jatkuvasti noustessa, oli aika miettiä vaihtoehtoja. Mansikkaan päädyttiin, koska se kasvaa vähemmälläkin valolla.

Parin harjoittelukauden jälkeen yhteistyö PeeÄssän kanssa käynnistyi vuosi sitten keväällä.

– Tänä vuonna meidän mansikkaa on saanut lähes kaikista PeeÄssän kaupoista. Kaiken kaikkiaan tuotannostamme myydään PeeÄssän kautta noin 80 prosenttia. Parhaat myyntipaikat ovat Prismat sekä S-marketeista Ykkösrasti, Kuopion keskusta, Pitkälahti ja Siilinjärvi.

Satokaudella Ilkka hoitaa itse jakelun, mikä tarkoittaa noin 300 kilometrin kierrosta Pohjois-Savon teillä viitenä päivänä viikossa.