Teksti: Kristiina Tammitie | Kuvat: Pentti Vänskä

Projektipäällikkö Anni Paananen Kuopion Nuorkauppakamarista, mikä on Nuoriston tarkoitus?

Nuoret jäävät usein paitsioon, jopa silloin, kun puhutaan heidän omasta tulevaisuudestaan. Haluamme muuttaa tätä tilannetta keräämällä ja tuomalla julki tietoa nuorten ajatuksista, odotuksista ja maailmankuvasta.

Nuoristo on Kuopion Nuorkauppakamarin ja Osuuskauppa PeeÄssän yhteinen hanke, jolla saadaan nuorten ääni kuuluviin. Annamme oman maakuntamme nuorille mahdollisuuden ottaa kantaa ja vaikuttaa yrityksiin ja päätöksentekoon. Nuoristo tekee julkilausumia, joiden kautta pyritään vaikuttamaan meidän kaikkien ja ennen kaikkea nuorten tulevaisuuteen.

Milloin ja miten Nuoristo on saanut alkunsa?

Nuoristo päätettiin perustaa viime vuoden lopulla. Vuodenvaihteen molemmin puolin haimme PeeÄssän rekrytointikanavien kautta Nuoristoon kuuttakymmentä pohjoissavolaista 14–17-vuotiasta nuorta. Nuoret hakivat ryhmään mukaan samalla tavalla, kuin olisivat hakeneet työpaikkaa S-ryhmästä. Hakemukseen piti sisältyä myös video, jossa hakija kertoi itsestään ja siitä, miksi hän haluaa mukaan Nuoristoon.

Nuoriston toimikausi on kaksi vuotta, jonka jälkeen laitetaan haku uudelleen auki. Nyt valitut ensimmäisen Nuoriston jäsenet voivat parin vuoden päästä hakea jatkoaikaa tehtävässä, mikäli ikäraja sen edelleen sallii.

Saimme hienosti nuoria mukaan Suomen ensimmäiseen Nuoristoon, ja olemme innoissamme laittamassa toimintaa nyt käyntiin. Meillä Nuorkauppakamarissa on suuret odotukset Nuoriston suhteen. Meillä on kasassa mahtava joukko nuoria, jotka ovat taitavia keskustelijoita ja osaavat myös kyseenalaistaa asioita. Tuntuu siltä, että monet eivät malttaisi millään enää odottaa ensimmäistä kokoontumista.

Kuinka usein Nuoristo kokoontuu?

Nuoristo kokoontuu täyden toimintavuoden aikana neljä kertaa hybridimallilla. Nuoret voivat tulla fyysisesti paikan päälle tai osallistua tilaisuuteen etänä verkkoyhteyksien avulla, kumpi vain on itse kullekin helpompaa ja kätevämpää. Ensimmäinen kokoontuminen on huhtikuussa ja seuraavat elokuussa ja marraskuussa. Varsinaisten kokousten välillä pidetään keskustelua aktiivisena WhatsApp-ryhmässä.

Kokoontumisista nuorille maksetaan kokouspalkkiot.

Mitä kokoontumisissa tapahtuu?

Kokoontumisissa nuoret jaetaan 5–6 hengen pienryhmiin, joissa käydään syväluotaavaa keskustelua eri aihealueista, kuten kulutustottumuksista, työelämästä, vastuullisuudesta, ilmastonmuutoksesta ja muista nuoria koskettavista aiheista. Tavoitteena on, että jokainen saa äänensä kuuluviin, eikä mikään vastaus, mielipide tai tuntemus ole tärkeämpi toista.

Jokaisessa tapaamisessa on aina jokin ennalta valittu teema. Ensimmäisessä kokoontumisessa huhtikuussa puhutaan vastuullisuudesta ja siitä, miten nuoret sen kokevat ja mitä se heille tarkoittaa. Elokuussa keskitytään puolestaan työelämään ja siihen liittyviin odotuksiin, toiveisiin ja pelkoihinkin.

Nuoristossa ei ole oikeita tai vääriä ajatuksia äänen sanottavaksi.

Miten pidetään huolta, että keskustelu pysyy asiassa, hyvien tapojen mukaisena ja jokaista kunnioittavana?

Meiltä Nuorkauppakamarista tulee jokaiseen kokoontumiseen koulutetut fasilitaattorit eli ryhmien ohjaajat. He eivät esitä omia tai ohjaa mielipiteitä johonkin suuntaan, vaan luovat otolliset olosuhteet vuorovaikutukselle pienryhmissä ja varmistavat, että jokainen ryhmän jäsen tulee kuulluksi. Keskustelu saa toki olla värikästä, mutta sen pitää ilman muuta olla myös tasa-arvoista ja toisia kunnioittavaa.

Nuoriston jäsenet sitoutuvat yhteisiin sääntöihin, joissa luvataan toisten kunnioittamisen ja kuuntelemisen lisäksi kertoa oma mielipide ja muistaa, että ei ole oikeita tai vääriä ajatuksia äänen sanottavaksi. Lisäksi säännöissä korostetaan aktiivisuutta ja sitoutumista Nuoristoon sekä sitä, että puhelinta käytetään kokoontumisen aikana vain annetuissa tehtävissä.

PeeÄssältä voi olla kokoontumisissa mukana väkeä kertomassa esimerkiksi vastuullisista tekemisistä, mutta he eivät ohjaa keskustelua millään tavalla.

Onko Nuoristoja muissa maakunnissa?

Ei ainakaan tällä tavoin Nuorkauppakamarin ja osuuskaupan yhteisenä toteutuksena, eli olemme luoneet ihan uudenlaisen yhteistyöhankkeen. Nuoristomme onkin herättänyt todella paljon mielenkiintoa ainakin oman jäsenistömme parissa. Esimerkiksi Nuorkauppakamarien aluekokouksessa, jossa oli mukana meidän alueellisten yhdistysten jäseniä Varkaudesta ylöspäin, sain keskustella Nuoristosta todella paljon. Kieltämättä on tullut jo mietittyä, minkälaista pilottia olemmekaan lähteneet tekemään Pohjois-Savossa.

PeeÄssä on sitoutunut S-ryhmän yhteiseen muovilinjaukseen, joka sisältää konkreettisia tekoja vastuullisen muovin käytön edistämiseksi. Meneillään olevan Muoviton maaliskuu -kampanjan merkeissä PeeÄssä muistuttaa asiakkaitaan muovin kierrättämisen merkityksestä ja kannustaa korvaamaan muovipussin kestokassilla ruokaostosten kuljettamisessa.

Teksti: Kristiina Tammitie | Kuvat Pentti Vänskä

PeeÄssän kaupoista ostettiin vuonna 2023 yhteensä yli 6,7 miljoonaa muovikassia, mikä oli liki miljoona enemmän kuin edellisenä vuonna. Ostosten kuljettamiseen jokainen PeeÄssän asiakasomistaja hankki vuoden mittaan keskimäärin 53 muovikassia.

– Muovikassi on edelleen meidän myydyin tuotteemme. Muovikassien myynti kääntyi pari vuotta sitten selvään laskuun, mutta näyttää nyt palautuneen viime vuosikymmenen lopun tasolle, kenttäpäällikkö Timo Heiskanen kuvailee.

PeeÄssä on sitoutunut Kaupan liiton ja ympäristöministeriön Green Deal –sopimukseen, joka pyrkii muovijätteen määrän vähentämiseen. Tavoitteena on, että vuoden 2025 loppuun mennessä Suomessa kulutetaan vuodessa enintään 40 muovikassia henkilöä kohden.

– Kassoillamme on muovikassien vaihtoehtoina tarjolla kesto-, paperi- ja kangaskasseja. Tärkeintä on, että jo ostettua kassia käytettäisiin mahdollisimman monta kertaa. Kesto- ja kangaskassit ovat pitkäikäisimpiä, sillä niitä pystyy tarvittaessa esimerkiksi pesemään. Muoviton maaliskuu -kampanjan merkeissä tarjoammekin maaliskuun aikana S-mobiilissa ilmaisen kestokassin asiakasomistajillemme, ja kannustamme näin vähentämään muovikassien ostamista, Timo Heiskanen vinkkaa.

 

Muovikassi kuuluu muovipakkauskeräykseen

90-prosenttisesti kierrätysmuovista valmistetut S-kauppojen muovikassit päätyvät useimmissa kotitalouksissa uusiokäyttöön roskapusseina sekajätteelle tai pakkausmuoville. Kun kassin elinkaari tulee päätökseen, se täytyy kierrättää oikein. Muovikassit kuuluvat muovikeräykseen, samoin kuin kaikki muutkin sellaiset muovipakkaukset, jotka ovat alun perin olleet jonkin tuotteen suojana kaupassa. Muovipakkausten kierrättäminen on tehty helpoksi. Tätä nykyä jo pienimissäkin taloyhtiöissä on muovipakkauksille oma keräysastia, ja omakotiasujia palvelevat Rinki-ekopisteet.

 

Näissä PeeÄssän myymälöiden yhteydessä sijaitsevissa Rinki-ekopisteissä on keräyssäiliö tai puristin muovipakkauksille:

• Prismat: Iisalmi, Kuopio, Varkaus.
• S-marketit: Juankoski, Kaavi, Keitele, Pyhäsalmi, Rautalampi, Suonenjoki, Tuusniemi, Vieremä, Vuorela.
• Sale: Kangaslampi.

 

Muoville 95 % kierrätystavoite vuoteen 2027 mennessä

PeeÄssän omasta toiminnasta syntyy muovijätettä väistämättä, sillä muovia tarvitaan suojaamaan tuotteita. Tavarakuormissa rullakoihin ja lavoihin pakattujen tuotepakkausten ympärille kääritty kirkas muovi kerätään tarkasti talteen, ja se menee muoviteollisuuden raaka-aineeksi, uusien tuotteiden valmistukseen. Suurimmissa PeeÄssän kaupoissa, eli Sokoksella, Prismoissa sekä Pitkälahden katon alla kirkas muovi paalataan. Näistä viidestä paikasta kirkasta muovia kertyi viime vuonna kaikkiaan 34,3 tonnia. S-marketien ja Sale-myymälöiden osalta kirkas muovi ei kirjaudu PeeÄssän jäteraporteille, sillä se kerätään säkkeihin, jotka S-ryhmän logistiikkakeskuksen tavara-autot vievät mennessään.

­– Olemme aloittaneet myös muovipakkausten erilliskeräyksen uusiokäyttöä varten Sokos Hotelleissa Tahkolla ja Puijonsarvessa sekä Varkauden Prismassa. Vaikka toiminnastamme syntyvän jätteen kokonaismäärässä muovin osuus on vain muutamia prosentteja, pyrimme kuitenkin paitsi vähentämään muovin määrää, myös lisäämään sen kierrätysastetta. Vielä tällä hetkellä pakkausmuovia menee energiajakeeseen ja edelleen hyötykäyttöön lämmöntuotantoon, mutta tavoitteenamme on, että vuonna 2027 kierrätämme toiminnastamme syntyvästä muovista 95 prosenttia, ylläpitopäällikkö Jussi Lampinen selvittää.

 

Vastuullisen pakkaamisen edistäminen on pitkäjänteistä työtä

Muovin turhan käytön minimoimisen osalta tavoitteet, toimet ja teot tapahtuvat S-ryhmän yhteisinä ponnistuksina. Mahdollisuuksia muovin vähentämiseen, kierrätettävyyden edistämiseen ja kierrätysraaka-aineiden käyttöön etsitään aktiivisesti. Vastuullisen pakkaamisen edistäminen ja tuotepakkausten kehittäminen ympäristöystävällisemmiksi on pitkäjänteistä työtä, jota tehdään yhdessä tavarantoimittajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Pakkausmuovia on viime vuosina vähennetty ja kierrätysmuovia hyödynnetty tavanomaisen neitseellisen muovin sijasta erityisesti omien merkkien tuotteissa, kun se tuotteen laadun ja säilyvyyden kannalta on ollut mahdollista. S-ryhmä ei salli lainkaan kierrätykseen kelpaamattoman mustan muovin käyttöä omien merkkien kuluttajapakkauksissa. Tavanomaista muovia korvataan pakkauksissa myös biopohjaisella muovilla. Tällaisilla muutoksilla säästetään kymmeniä tonneja muovia.

 

Omien merkkien pakkauksissa kierrätysmuovia

Erityisen hyvin kierrätysmuovi soveltuu päivittäiskäyttötavaratuotteiden pakkauksiin. Esimerkiksi omien merkkien pyykinpesuainepakkauksissa hyödynnetään kierrätysmuovia, samoin muun muassa vanujen ja vaippojen pakkauksissa. Kierrätysmuovia käytetään myös elintarvikkeiden pakkauksissa, esimerkiksi Herkku-tuotesarjan valmisruokien ja Kotimaista-merkin salaattien ja yrttien pakkauksissa sekä Mehustamo-sarjan pulloissa. Viime vuoden lopulla suosittujen oma merkki -pähkinöiden pusseissa muovia vähennettiin jopa 30 % ja pakkauksen kierrätyskelpoisuutta parannettiin.

– Olemme S-ryhmässä sitoutuneet kansalliseen muovisten kertakäyttöisten annospakkausten kulutuksen vähentämistä koskevaan sopimukseen, jonka taustalla on EU:n kertakäyttömuovidirektiivi. Pähkinäpusseihin tehty muutos on yksi konkreettinen esimerkki sitoumuksen piiriin kuuluvista toimenpiteistä, joilla vähennämme muovin käyttöä pakkauksissamme, S-ryhmän marketkaupan vastuullisuuspäällikkö Anni Loukaskorpi kertoo.

– Meille on tärkeää, että tavarantoimittajamme tietävät tavoitteistamme, jotta voimme yhdessä tuoda markkinoille ympäristön kannalta kestävämpiä pakkauksia. Pakkausten kierrättämisessä myös meillä kaikilla kuluttajilla on keskeinen rooli. Suomessa vain noin 30 % muovipakkauksista kierrätetään, kun EU:n kierrätystavoite vuodelle 2025 on 50 %. Kannustammekin ihan kaikkia lajittelemaan pakkaukset kierrätykseen.

Osuuskauppa PeeÄssän omasta toiminnasta syntyvät päästöt ovat tänä vuonna 80 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2016, jolloin S-ryhmän yhteiseksi tavoitteeksi asetettiin ensimmäisenä suomalaisyrityksenä hiilinegatiivisuuden saavuttaminen jo vuonna 2025. Kunnianhimoisen tavoitteen toteutuminen vaatii edelleen toimenpiteitä, mutta on saavutettavissa.

Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Pentti Vänskä

 

– Me PeeÄssässä olemme omalta osaltamme vahvasti sitoutuneet S-ryhmän yhteiseen hiilinegatiivisuuden tavoitteeseen, sillä haluamme olla parhaan elämän edelläkävijä Savossa. Teemme aina parhaamme Pohjois-Savon eteen, sillä suurena toimijana meillä on suuri vastuu siitä, millaisen nykyhetken luomme ja millaisen perinnön jätämme jälkeemme. Alueen rohkeana edelläkävijänä emme sorru viherpesuun, vaan keskitymme tekemään aitoja tekoja panostaen maakuntamme elinvoimaisuuteen, paikalliseen hyvinvointiin ja ympäristömme huomiointiin, Osuuskauppa PeeÄssän kiinteistöpäällikkö Tomi Vierimaa ja ylläpitopäällikkö Jussi Lampinen korostavat.

 

Päästöistä leikattu neljä viidesosaa

PeeÄssän omasta toiminnasta syntyvät päästöt ovat tänä vuonna jopa 80 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2016, jolloin kunnianhimoinen tavoite asetettiin.

– Reilussa kuudessa vuodessa hiilijalanjälkemme on pudonnut noin 17 000 tonnista reiluun 2 500 tonniin, mikä vastaa enää 243 keskivertosuomalaisen 10 300 kilon vuosittaista hiilijalanjälkeä, Jussi kertoo.

 

PeeÄssä on ilmastotyössään poikkeuksellisen pitkällä, muun muassa kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisen, lauhde- ja maalämmön hyödyntämisen sekä jatkuvasti lisääntyneen tuuli- ja aurinkovoiman ansiosta.

– Käyttämämme sähkö tuotetaan sataprosenttisesti uusiutuvilla energiamuodoilla, pääosin S-ryhmän omalla päästöttömällä tuulivoimalla.

Tuulivoiman lisäksi PeeÄssän käyttämää sähköä saadaan toimipaikkojen katoille rakennetuista aurinkovoimaloista, joiden määrä on nopeasti kasvanut. Aurinkosähkön tuotto on tänä vuonna arviolta 1 800 megawattituntia, joka vastaa noin neljän S-marketin sähkön vuosikulutusta.

 

Hiilijalanjäljen pienentämisen pioneeri alallaan

Tehokkaimmat tavat säästää energiaa ja edistää päästöttömyyttä ovat päivittäistavarakauppojen kylmäkaappien ja altaiden ovittaminen sekä kylmälaitteiden lauhdelämpöä tehokkaasti hyödyntävien, lämpöpumpuilla toteutettujen energiankierrätysjärjestelmien asentaminen.

– Esimerkiksi Kuopion Prisman energian tarve putosi noin 40 prosenttia pari vuotta sitten toteutetun uudistuksen myötä. Olemme modernisoineet kylmäjärjestelmiämme ympäristölle haitattomiksi usean myymälän vuositahdissa. Parin, kolmen vuoden sisällä siirrymme yksinomaan hiilidioksidin käyttöön kylmän tuottamisessa. Hiilidioksidi on kasvihuonekaasu, mutta suljetussa järjestelmässä se on myös verraton, luonnollinen kylmäaine.

 

Tomin ja Jussin mukaan päästöttömyyteen päästään vain pitkäjänteisellä työllä sekä jatkuvalla parantamisella. Ensimmäisen maalämpöön yhdistetyn, ympäristölle haitattoman kylmäjärjestelmän PeeÄssä otti käyttöön Kuopiossa S-market Keilankannassa Asuntomessujen alla jo vuonna 2010. Pian vastaava järjestelmä asennettiin myös Iisalmen Prismaan – huolimatta siitä, että tuolloin oli vielä vallalla yleinen käsitys, ettei hypermarket-kokoluokan myymälään voi järjestelmän mukanaan tuomia ovia kylmäkaappeihin laittaa.

– Olemme tehneet pitkäjänteisesti töitä oman toimintamme hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja toimineet pioneerina kaupan alalla ekologisuuden eteenpäin viemisessä. Ensi alkuun valintoja lähdettiin tosin tekemään taloudellisesta säästämisen näkökulmasta, mutta vuosien mittaan vastuullisuus ja ympäristöarvot ovat alkaneet painaa vaakakupissa yhä enemmän, Tomi kuvailee.

Investoimalla moderniin tekniikkaan ja uusiutuvaan energiaan on toiminnan aiheuttama hiilikuorma pienentynyt vuosi toisensa perään. Tämän vuoden loppuun mennessä PeeÄssällä on jo 30 täysin päästötöntä myymälä.

– Tänä vuonna otamme jälleen uusia edistyksellisiä ekologisuuden askelia, kun Break Sokos Hotel Tahkolle tulee nollapäästöiseen kasvihuonekaasuttomuuteen pohjautuva hotellihuoneiden jäähdytysjärjestelmä.

 

Vain sertifioitua vihreää kaukolämpöä

Osuuskaupan hiilidioksidipäästöttömyyden tiellä yksi keskeinen tekijä on paikallisilta energiayhtiöiltä ostettavan, lauhde- ja maalämmön rinnalla toimivan kaukolämmön lähteenä käytettävät energiamuodot.

– Edellytämme kaukolämmön toimittajiltamme ulkopuolisen ja riippumattoman tahon myöntämää sertifikaattia uusituvista energiapolttoaineista, ennen kuin listaamme kaukolämpöverkkoon kuuluvan kiinteistömme nollapäästöiseksi. Sertifikaatit ovat meille erittäin merkityksellisiä, sillä 60 kiinteistömme joukossa on vain muutamia sellaisia kohteita, joita ei ole liitetty kaukolämpöverkkoon, Jussi painottaa.

Savon Voiman kanssa PeeÄssällä on ollut vuoden 2021 alusta lähtien sertifioidun päästöttömän kaukolämmön käytöstä Kauko Vihreä -sopimus, joka koskee 12 toimipaikkaa Kuopion kaupunkialueen ulkopuolella.

– Tämän vuoden alussa vihreän kaukolämmön osuus kasvoi jo 85–90 prosenttiin, kun Kuopion Energia sai uusiutuvan lämmöntuotannon alkuperän todentavan Energiaviraston myöntämän sertifikaatin. Kuopion Prisma, Puijonsarvi, Sokos ja Pitkälahti siirtyivät käyttämään yleiskaukolämmön sijasta Kuopion Energian nollapäästöistä REHTI ekokaukolämpöä.

Sertifioidun vihreän kaukolämmön uusiutuvina lähteinä Savon Voima ja Kuopion Energia käyttävät puuperäisiä biopolttoaineita, biokaasua ja teollisuuden hukkalämpöä.

 

Kaukolämmön tuottaminen mahdollista

Tomi Vierimaa muistuttaa, että millään omilla toimenpiteillä ei täydelliseen hiilivapauteen ylletä. Päästöjen minimoimisen jälkeen jää vielä pieni määrä päästöjä kompensoitavaksi, esimerkiksi sitomalla ilmakehään tuotettua hiiltä metsiin tai maaperään.

– Yksi keino voisi olla myös se, että voisimme toimia kaukolämmön tuottajana verkon suuntaan kesäkuukausina, jolloin kylmälaitteidemme lauhdelämpöä ei tarvita kiinteistöjemme lämmittämiseen, kiinteistöpäällikkö pohtii.

Paikalliset ruokatuotteet kiinnostavat asiakkaita ja ovat tärkeässä roolissa PeeÄssän kauppojen hyllyillä. Mutta miten lähitoimittaja pääsee osuuskaupan valikoimiin?

­

– Kumppaneiksemme ovat tervetulleita kaikki paikalliset yritykset, joiden laadukkaille ja valikoimiamme täydentäville tuotteille annamme aina mahdollisuuden. Asiakkaat sitten ratkaisevat omilla ostopäätöksillään, jääkö tuote elämään, vastaa PeeÄssässä paikallisten tuotteiden valikoimista vastaava kenttäpäällikkö Timo Heiskanen.

Koko osuuskaupan kattavasta myyntipisteverkostosta haaveilevalle yrittäjälle tulee usein yllätyksenä, miten suurista volyymeistä tuolloin puhutaan. Siksi useiden lähituotteiden kohdalla myymälöiden lukumäärä joudutaan pitämään rajallisena.

– Yrityksen resurssien mukaisesti tuote voidaan ottaa myyntiin vain yhteen, muutamaan tai kaikkiin kauppoihimme. Yrityksen koolla ei ole meille merkitystä. Meillä on kymmenittäin pieniä mikroyrityksiä kumppaneinamme.

Kuten hyviin kauppatapoihin kuuluu, Timo tekee jokaisen tavarantoimittajan kanssa kirjallisen sopimuksen, jossa määritellään raamit yhteistyölle.

– Pelaamme aina molempien osapuolien kannalta reilusti. Meillä on myös kykyä ja halua tukea ja auttaa yrittäjiä vahvistamaan ja kehittämään omaa toimintaansa.

 

Pitkäaikaisia kumppanuuksia

Yhteistyö pienen lähitoimittajan kanssa voi alkaa monella tavalla. Joskus yrittäjä tarjoaa tuotettaan suoraan myymälään tai ottaa yhteyttä osuuskaupan konttorille. Toisinaan taas aloite tulee PeeÄssän suunnalta, esimerkiksi asiakkaalta tai toiselta tavarantoimittajalta saadun vinkin perusteella.

– Arvioimme jokaisen tuotteen kohdalla, täydentääkö se olemassa olevaa tarjontaamme. Emme halua vetää mattoa paikallisen perunantoimittajakumppanimme jalkojen alta ottamalla valikoimiimme samanlaista perunaa uudelta lähituottajalta. Suosimme pitkäaikaisia kumppanuuksia, Timo korostaa.

Paikallisten tuotteiden valikoimat ovat runsaimmillaan kesäkuukausina.

– Kotimaisen satokauden ollessa parhaimmillaan, kaikkien myymälöidemme hedelmä- ja vihannesosastoilta saa tuoreita paikallisia tuotteita, ainakin perunaa ja mansikkaa, usein laajemminkin juureksia, vihanneksia ja marjoja. Lisäksi lähituottajilta tulee meille runsaasti hunajaa, jauhoja sekä leipomotuotteita.

 

Kuopion Prismassa 744 lähituotetta myynnissä

PeeÄssän suurimmalla kaupalla Kuopion Prismalla on paikallisia elintarviketoimittajia viime vuonna 67, joiden valmistamia lähituotteita oli valikoimissa 744. Tuotteiden myynti oli 2,8 miljoonaa euroa.

– Paikalliset tavarantoimittajat ovat meille todella tärkeitä, emmekä koskaan sano ei laadukkaalle lähituotteelle, joka täydentää valikoimiamme. Jokaisen lähitoimittajan kanssa sovitaan erikseen toimituspäivät ja määrät, joihin hän pystyy sitoutumaan, päivittäistavaraosaston myyntipäällikkö Miia Karjalainen kuvailee.

Hänen mukaansa lähituotteiden kysynnän kärjessä ovat kala, hedelmät ja vihannekset sekä leipä.

– Tarvitsisimmekin pikimmiten paikallisen yrttien tuottajan, sillä Järvikylä ei pysty toimittamaan meille tarvitsemiamme määriä. Sama tilanne on myös lähivesien järvikalan osalta. Olemme sitoutuneet ostamaan omalta kumppanikalastajaltamme koko saaliin, mutta se ei riitä kattamaan kysyntää, Miia kertoo.

Heimosen puutarhalla Tuusjärvellä ovat kevätkiireet alkaneet. Ensimmäiset kesäkukat ovat hyvässä kasvuvaiheessa ja vadelman versot aukovat pian silmujaan. Uusin kasvihuone on täynnä komeita terassihortensioita, jotka myydään S-kaupoissa ympäri Suomea äitienpäivän aikoihin. Pitkäaikainen ja toimiva yhteistyö PeeÄssän kanssa on avannut Heimosen puutarhalle tien S-ryhmän valtakunnallisiin valikoimiin.

Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Pentti Vänskä

Heimosen puutarhalla pelargonioiden meri lainehtii vihreänä, näkyypä etummaisissa pöydissä jo punaisia kukkiakin. Toisessa kasvihuoneessa äitienpäivän sesonkiin myyntiin menevät suuret terassihortensiat kehittelevät ensimmäisiä nuppujaan laajan lehvästön suojissa.

– SOK:n suunnalta ottivat yhteyttä ja kysyivät, olisiko meillä kiinnostusta kasvattaa S-ryhmän valtakunnallisiin valikoimiin Kotimaista-tuoteperheen hortensiaa 10 000 kappaletta. Viime vuosi onnistui todella hyvin, ja nyt on sama määrä hyvässä kasvuvaiheessa. Myynnissä hortensiat ovat ympäri Suomea S-kaupoissa äitienpäivän molemmin puolin viikoilla 16–20, Sami Heimonen kertoo.

 

Uusi kasvihuone suunnitteilla

Toukokuun lopulla alkavan kesäkukkien ja hyötykasvien sesongin aikana Heimosen puutarhalta lähtee kasvikuorma seitsemänä päivänä viikossa, tarvittaessa kahdestikin päivässä Kuopion ja Iisalmen Prismoihin sekä Kuopion Prisma Rautaan. Kyseisten myymälöiden Kesäpihoilla myydyistä kukista jopa 90 prosenttia on kotoisin Heimoselta Riistavedeltä tai Tuusjärveltä.

– Kysyntää olisi myös S-marketeiden suunnalta, mutta tällä hetkellä emme pysty lisäämään tuotantomääriämme. Tilanne muuttuu, kun saamme lisää kasvihuonealaa käyttöömme. Uusi kasvihuone on tarkoitus rakentaa tänä tai ensi vuonna, Sami kuvailee.

 

Vadelman satokausi alkaa toukokuun lopulla

Heimosen puutarhalla kasvaa PeeÄssän kauppoihin myös vadelmaa.

– Marjayhteistyö PeeÄssän kanssa alkoi kaksi vuotta sitten. Osuuskaupassa oltiin heti kovasti kiinnostuneita, kun pohdimme vadelman viljelyn aloittamista. Kun kumppaniksi saa alkumetreiltä lähtien ison ja luotettavan toimijan, on kokeilujen, kehittämisen ja laajennusten tekeminen mahdollista matalammalla kynnyksellä.

Tänä kesänä puutarhalla on vadelmaa kasvussa noin hehtaarin alalla, josta satoa pitäisi tulla kymmeniä tuhansia kiloja. Kasvihuoneviljely pidentää vadelman satokautta: Heimosen vadelmia saa PeeÄssän kaupoista toukokuusta syyskuulle saakka.

– Tämän kauden vadelmien taimet tulivat meille pakastettuina maaliskuun puolessa välissä, jolloin ne myös sulatettiin ja istutettiin. Ensimmäiset marjat saadaan kauppoihin toukokuun lopulla. Samoihin aikoihin pääsemme toivon mukaan lopettamaan myös kasvihuoneiden lämmittämisen. Meillä lämmitys tapahtuu puuhakkeella, emmekä valota kasveja, joten sähkön hinnan kanssa voi edelleen pärjätä.

 

Kasvihuonemansikka kokeilussa, yrtit uutuutena

Tänä vuonna Heimosella kokeillaan myös mansikan kasvihuoneviljelyä uudella tavalla.

– Testaamme, miten onnistuu mansikan satokauden pidentäminen. Keskikesällä ei kasvihuonemansikalle ole kysyntää, mutta kauden alussa ja lopussa tilanne on toinen.

Kehitystä tapahtuu myös yrttirintamalla. Kuopion Prisman suunnalta on esitetty toiveita paikallisten yrttivalikoimien vahvistamisesta. Sami joukkoineen aikoo vastata tähän toiveeseen.

– Tänä vuonna on tarkoitus saada ensimmäiset yrtit Prismaan ja muutamaan muuhun myymälään, aluksi pienimuotoisesti, mutta jatkossa kenties isoimpiakin määriä. Aloitamme yleisimmin käytetyillä yrteillä, kuten persiljalla, tillillä, ruohosipulilla ja herneenversolla.

 

PeeÄssän kanssa pitkä kumppanuus

1940-luvulle juurensa ulottavan Heimosen puutarhan keskeisiä arvoja ovat pitkäjänteisyys, kehittymishalu, positiivisuus ja luotettavuus. Arvot näyttävät toteutuvan myös arjessa: peeässäläiset kuvailevat Heimosen puutarhaa vain positiivisilla sanoilla, muun muassa esimerkilliseksi kumppaniksi sekä luotettavaksi ja joustavaksi laadun takaajaksi.

– Pyrimme luomaan kestävät ja luottamukselliset yhteistyösuhteet ja menestymään yhdessä asiakkaidemme kanssa. Tuotteidemme tasainen ja korkea laatu, asiantunteva henkilökunta ja joustava ja asiakaslähtöinen toimintatapamme luo pohjan pitkälle ja menestyksekkäälle asiakassuhteelle, Sami muotoilee.

PeeÄssän kanssa Heimosen puutarha on ollut kimpassa pitkään.

– Kun Prisma avattiin Kuopioon, tarjottiin sinne kesäkukkia myyntiin. Siitä alkoi yhteistyö, joka on tehnyt PeeÄssästä yhden meidän tärkeimmistä asiakkaistamme. Osuuskaupan rinnalla olemme kasvaneet ja kehittyneet, verkostoituneet ja investoineet, Sami hymyilee.

 

Yhteistyön kolme pointtia

Monet Pohjois-Savossa toimivat viljelijät ovat kyselleet Sami Heimoselta, miten puutarha on löytänyt tiensä PeeÄssän tärkeäksi kumppaniksi. Sami nostaa vastauksessaan esiin kolme pointtia.

– Ensinnäkin pitää tarjota laadukkaita tuotteita. Pelkkä paikallisuus ei kanna, vaan sen lisäksi tuotteen pitää olla sellainen, että osuuskaupan asiakkaat haluavat sitä ostaa. Ja toiseksi pitää olla kilpailukykyiset hinnat. Jos paikallinen tuote maksaa tuplahinnan verrattuna kauempaa tulleeseen vastaavaan tuotteeseen, on aika selvää, kumman niistä suurin osa asiakkaista kaupassa valitsee.

Kolmas asia liittyy yhteistyön käytännön toimivuuteen.

– Pitää olla valmis avoimeen vuoropuheluun ja toiminnan kehittämiseen osuuskaupan asiakkaiden tarpeet huomioiden. Kun asioista keskustellaan jo suunnitteluvaiheessa, siitä hyötyvät molemmat osapuolet. Kehitämme jatkuvasti toimintaamme, jotta voimme tarjota yhteistyökumppanillemme selkeää lisäarvoa, Sami korostaa.

Osuuskauppa PeeÄssä on valittu Suomen 3. innostavimmaksi työpaikaksi 2022.

Suomen innostavimmat työpaikat -tunnustuksen voi saada suomalaisorganisaatiot, jotka ovat toteuttaneet Eezy Spiritin henkilöstötutkimuksen. Kyseessä on suomalaisen työelämän tunnustus, joka myönnetään vuosittain parhaille Eezy Flown People Power -tutkimukseen osallistuneille organisaatioille. Suomen innostavimmat työpaikat -kisan tulokset perustuvat vuonna 2022 tehtyjen työyhteisötutkimusten (TYT) tuloksiin.

PeeÄssä sai erinomaiset tulokset vuoden 2022 henkilöstötutkimuksessa suurten organisaatioiden, yli 1 000 henkilöä työllistävien -sarjassa. Tunnustus kertoo henkilöstön korkeasta omistautuneisuudesta ja toiminnan kehittämisestä pitkäjänteisesti yhdessä henkilöstön kanssa.

Työtyytyväisyys on jo vuosia ollut erinomaisella tasolla. Viime vuonna henkilöstön kokema työtyytyväisyys parani entisestään edellisestä vuodesta. Merkittävimmät parannukset liittyivät jaksamiseen: kokemus työn stressaavuudesta oli vähentynyt ja työkuorman koettiin pysyneen yksiköissä aiempaa useammin kohtuullisena.

• Meillä PeeÄssällä on innostuva, osaava ja yhdessä tekemiseen sitoutunut henkilöstö, joten olen iloinen, että erinomainen työ näkyy myös tällaisena tunnustuksena henkilöstöllemme. Jatkuvan parantamisen mallia noudattaen teemme töitä säilyttääksemme sen hyvän, mitä olemme jo aikaansaaneet ja lisäämme ponnisteluja tullaksemme entistäkin haluttavammaksi työnantajaksi. Panostamme jatkossa mm. johtamisosaamisen kehittämiseen, jatkuvaan perehdytykseen sekä työkykyisyyden tukemiseen ja kehittymismahdollisuuksien tarjoamiseen työuran eri vaiheissa, kertoo henkilöstöjohtaja Tiina Tolvanen.
• Kaikkein tärkeintä meille on kuitenkin se, että jokaisella peeässäläisellä on mahdollisuus tehdä itselle merkityksellistä työtä yhteisten arvojemme #toimeliaasti #ylpeästi #tunteella ja #yhdessä mukaisesti, Tiina kiteyttää.

 

Osuuskaupat ottivat kisassa kolmoisvoiton. Suurten yritysten sarjassa ykkössijan otti toista kertaa peräkkäin Osuuskauppa Suur-Savo. Toiseksi tuli Osuuskauppa KPO ja kolmanneksi Osuuskauppa PeeÄssä.

SUOMEN INNOSTAVIMMAT TYÖPAIKAT 2022

Suuret organisaatiot (yli 1000 henkilöä)

1. Osuuskauppa Suur-Savo
2. Osuuskauppa KPO
3. Osuuskauppa PeeÄssä

 

Kisan tulokset kokonaisuudessaan Innostavimmat-sivustolla.

Tavoitteena toimialueen markkinajohtajuus teholatauksessa vuonna 2024

Osuuskauppa PeeÄssä investoi yli 2,4 miljoonaa euroa kattavan suurteholatausverkoston rakentamiseen toimialueelleen vuosina 2023–2024. Uusia ABC-latausasemia avataan Prisma, S-market-, Sale- ja ABC Liikennemyymälöiden yhteyteen. Suunnitelmissa on avata ABC-latausasemia Kuopioon, Varkauteen, Siilinjärvelle, Tahkolle, Iisalmeen, Suonenjoelle ja Pyhäjärvelle.

Osuuskauppa PeeÄssän ABC-latausverkostoon tulee 13 uutta teho- ja suurteholataus asemaa. ABC-latausasemille tulee yhteensä 50 teho- ja suurteholatauspistettä.

Verkostoa suunniteltaessa on kuunneltu ABC-latauksen asiakkaiden toiveita.

Rakennamme nyt erityisesti suuritehoisia latausasemia, joilla latausteho pysyy mahdollisimman korkeana myös silloin, kun asemalla on useampia lataajia samaan aikaan. Olemme tunnistaneet, että erityisesti ABC Liikenneasemillemme toivotaan nopeaa latausta ja nyt vastaamme myös siihen tarpeeseen, toimialajohtaja Ville Puustinen kertoo.

Suunnittelussa on myös huomioitu tulevaisuuden tarve kasvattaa latausasemien tehoa entisestään.

Hankkeen rakennustyöt käynnistyvät kesällä 2023 ja koko hankkeen on määrä valmistua kesällä 2024.

 

Tahkolle alueen ensimmäinen suurteholatausasema

Osuuskauppa PeeÄssä uskoo Tahkon alueen kehittyvän vahvasti lähivuosina.

Osuuskauppamme satsaa Tahkon alueeseen voimakkaasti. Break Sokos Hotel Tahko uudistuu tänä vuonna, ja nyt latausverkoston kasvaessa rakennamme hotellin läheisyyteen alueen ensimmäisen suurteholatausaseman, jossa on neljä suurteholatauspistettä, Puustinen kertoo. Lisäksi PeeÄssän alueelle, jo nykyisellään kattavaan verkostoomme lisätään peruslatauksen max. 22 kW latauspisteitä yhteensä 44 kappaletta. Nämä latausasemat tulevat hotellien, Prismojen ja S-markettien pihoihin. Laajennuksen jälkeen Peeässän toimialueella on jo 112 peruslatauspistettä asiakkaidemme käytössä nykyisen 68 latauspisteen sijaan.

Hankkeelle on myönnetty Energiaviraston sähköisen liikenteen infrastruktuuritukea teholatausverkoston rakentamiseen 483 tuhatta euroa.

Osuuskauppa Peeässän latausverkosto on osa maanlaajuista ABC-latausverkostoa. Latauksen voi maksaa helposti ja nopeasti ABC-mobiilista. Hinnoittelu on käyttäjien toiveiden mukaisesti kilowattituntiperusteinen sekä perus-, teho- että suurteholatauksessa eli asiakas maksaa ladatusta sähköstä.

ABC-latausasemia on tällä hetkellä yhteensä 220 kappaletta, ja niissä on latauspisteitä 1 330 autolle. Peruslatauspisteitä (teho max. 22 kW) on yhteensä 738, teholatauspisteitä (teho max. 100 kW) 261 ja suurteholatauspisteitä (teho max. 200 kW) 331 kappaletta. Loppuvuonna auton voi ladata jo noin 300 ABC-latausasemalla eri puolilla Suomea.  

 

Suomen suurimman teholatausverkoston kasvu jatkuu – ABC-lataus avaa noin 500 uutta latauspistettä vuoden aikana

Lue lisää: https://www.sttinfo.fi/tiedote/suomen-suurimman-teholatausverkoston-kasvu-jatkuu-abc-lataus-avaa-noin-500-uutta-latauspistetta-vuoden-aikana?publisherId=68574024&releaseId=69968292

Ostimme viime vuonna tontin uutta myymälää varten Sonkajärveltä. Nykyisen S-marketin tonttiratkaisut eivät tue uuden myymälän rakentamista nykyiselle tontille.

Nykyinen myymälä alkaa olla käyttöikänsä päässä eikä peruskorjaaminen enää ole järkevää. Uusi myymälä tehdään yhteistyössä sonkajärveläisen OmaTalo Oy:n kanssa ja hankkeen kokonaisvastuullisena urakoitsijana toimii Savon Laaturakennus Oy.

– On todella hienoa lähteä rakentamaan uutta myymälää yhteistyössä pohjoissavolaisten voimin. En muista omalla osuuskauppaurallani tilannetta, että tällainen paikallinen yhteistyö olisi ollut mahdollista. Paikallisuuden lisäksi uusi myymälä on valmistuttuaan energiaa- ja ympäristöä säästävä nykyaikainen ruokakauppa, jossa ostamisen helppouteen on kiinnitetty erityisen paljon huomiota. Hiilidioksidi-kylmälaitos, ovelliset kylmäkalusteet, aurinkopaneelit ja ledivalaistus ovat esimerkkejä ympäristöystävällisistä ratkaisuista, joita myymäläuudistuksessa tehdään, kuvailee vähittäiskaupan toimialajohtaja Jouni Ruotsalainen.

Uuden S-Marketin kokonaisenergiansäästö verrattuna entiseen on lähes 50 prosenttia. Myymälän jätteiden kierrätystä helpotetaan ja tehostetaan edelleen. Sähköautojen lataukselle tulee myös omat latauspaikat.

– Sonkajärven investointi on noin 3,5 miljoonaa euroa. Rakennettava myymälä parantaa Sonkajärven päivittäistavarakaupan palveluja nykyaikaisen myymälän ja laajemman valikoiman myötä, toteaa Jouni.

Uuden marketin avajaisia vietetään ennen joulua 2023.

 

Lisätietoja:
vähittäiskaupan toimialajohtaja Jouni Ruotsalainen, p. 050 573 0770

Lue lisää: https://www.sttinfo.fi/tiedote/osuuskauppa-peeassa-on-ostanut-kiinteiston-sonkajarvelta?publisherId=68574992&releaseId=69940160

Kauppa kävi hyvin vähittäis- sekä matkailu- ja ravitsemiskaupassa ja kysyntä alkaa olla pandemiaa edeltävällä tasolla kaikilla toimialoilla. Haasteena vuoden aikana oli kustannusten nousu esimerkiksi energian osalta. Asiakasomistajien hyötyä pystyttiin kustannusten noususta huolimatta kasvattamaan.

Liikevaihtomme oli kokonaisuudessaan 720,9 miljoonaa euroa ja se kasvoi 13,4 prosenttia. Päivittäistavarakaupan liikevaihto oli 450,7 miljoonaa euroa ja kasvua siinä 7,2 prosenttia. Kehitykseen vaikuttivat erityisesti Kuopion Prisman hyvä remontin jälkeinen myynnin kasvu sekä uusien myymälöiden avaaminen Kuopion Särkiniemeen ja Maljalahteen. Kasvu on selkeästi parempi kuin S-ryhmän valtakunnallinen kehitys.

Ruoanverkkokaupan osuus oli viime vuonna 0,8 prosenttia myynnistämme ja se laski hieman korona-aikana kasvaneen kysynnän hiipuessa. Myös haasteet työvoiman saatavuudessa vaikuttivat ruoanverkkokaupan tarjontaan, sillä ensisijaisesti olemme halunneet varmistaa palvelujen saatavuuden kivijalkamyymälässä.

Käyttötavarakaupan osalta etenkin kauneuden ja pukeutumisen kauppa kävi hyvin. Kysynnän jälleen normalisoiduttua hyvässä kasvussa olivat Sokos tavaratalo sekä edellisvuoden syksyllä avatut parturi-kampaamot Kuopion ja Varkauden Prismoihin. Käyttötavarakauppa liikevaihto oli kokonaisuudessa 57,1 miljoonaa euroa ja se kasvoi 3,4 prosenttia.

Majoitus- ja ravitsemiskaupassa päästiin alkuvuoden jälkeen toimimaan ilman koronarajoituksia ja se siivitti ravintolakaupan 32 prosentin kasvuun. Ravintolakaupan liikevaihto oli 37,8 miljoonaa euroa. Majoituskaupan liikevaihto kasvoi 1,9 miljoonaa euroa edellisvuodesta ja oli 11,5 miljoonaa euroa. Kasvua siivitti onnistunut kesäkauppa ja rajoitusten purkaminen maaliskuussa.

Polttonestekaupan liikevaihto oli 158,9 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 35,8 prosenttia. Kasvuun vaikutti maailmanmarkkinahinnan nousu ja myytyjen litrojen kasvu. Myytyjä polttoainelitroja oli 1,5 prosenttia enemmän kuin edellisen vuotena alan yleisesti miinustaessa.

 

Omistajat hyötyivät ennätyksellisen paljon

Asiakasomistajiamme palkittiin vuoden aikana 41,6 miljoonalla eurolla. Summa sisältää kuukausittain maksettavan Bonuksen, maksutapaedun ja ylijäämänpalautuksen. Ylijäämänpalautusta maksettiin lähes 15,2 miljoonaa euroa. Näiden lisäksi asiakasomistajat hyötyivät päivittäin laajasti edullisesta hintatasosta, ilmaisista S-pankin peruspankkipalveluista sekä erilaisista asiakasomistajille tarkoitetuista eduista. Näistä kertyvää omistajahyötyä pystyimme tuottamaan historian suurimman summan, 91,5 miljoonaa euroa. Omistajien saama hyöty kasvoi reilusti edellisvuodesta.

Asiakasomistajien määrä toimialueellamme kasvoi edelleen hyvin, ja he käyttävät palveluitamme entistä aktiivisemmin. Neljä taloutta viidestä asioi toimipaikoissamme ainakin kerran kuukaudessa. Digitaaliset palvelut kiinnostivat asiakasomistajia erityisen paljon ja aktiivisia käyttäjiä saatiin sekä S-mobiilissa että ABC-mobiilissa. Myös asiakas- ja vastuullisuustutkimuksissa saimme erinomaisia arvosanoja asiakkailtamme.

– Vaikka kustannusten nousu haastaa meitä, pidimme kiinni kustannustehokkuudestamme. Sen avulla mahdollistamme asiakasomistajien hyödyn. Erityisesti tällaisessa haastavassa tilanteessa osuuskauppa pitää huolen jäsenistään ja autamme omalla toiminnallamme yli haastavien aikojen. Teemme joka päivä työtä meidän omistajien hyödyn eteen ja pidämme kiinni 120 vuotta vanhoista periaatteistamme. Viime vuoden osalta onnistuimme hyvin kasvattamaan omistajahyötyä, vaikka kustannusten nousu oli kovaa. Varmistamme paikallisesti, että toimimme osuuskaupan tehtävän mukaisesti tarjoamalla laadukkaita tuotteita pysyvästi edulliseen hintaan. Tämän lisäksi omistajan hyötyä kasvattaa myös rahana takaisin maksettavat Bonus ja maksutapaetu, mahdollinen ylijäämänpalautus sekä muut asiakasomistajuuden rahalliset hyödyt, kertoo toimitusjohtaja Mikko Junttila.

 

Henkilöstön hyvinvointiin panostettiin

Erinomaisella tasolla ollut työtyytyväisyys nousi entisestään edellisvuodesta. Merkittävimmät parannukset liittyivät jaksamiseen: kokemus työn stressaavuudesta oli vähentynyt ja työkuorman koettiin pysyneen aiempaa useammin kohtuullisena yksiköissä.

Viime kesän aikana tarjosimme kesätyötä noin 900 nuorelle, joista valtaosalle työ on elämän ensimmäinen työpaikka. Lisäksi teimme aktiivista yhteistyötä oppilaitosten kanssa muun muassa tarjoamalla ammatti- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille harjoittelujaksoja. Viime vuoden aikana ammatillisia harjoitteluja toteutui yli 300. Henkilöstömäärä kasvoi edellisvuodesta ja peeässäläisiä oli vuoden vaihteessa töissä ennätyksellinen määrä, 2116.

Henkilöstömme hyvinvointiin, työkyvyn tukemiseen, koulutukseen sekä työturvallisuuden kehittämiseen käytimme viime vuonna 1,9 miljoonaa euroa. Tuimme työkykyä esimerkiksi työn keventämisellä tai muokkauksella, työergonomisilla ratkaisuilla, työaikajärjestelyillä, osasairauspäivärahalla, kuntoutuksella tai työkokeilulla. Mahdollistimme myös lyhytpsykoterapian käytön osana työterveyshuollon palveluja.

Henkilökunnan tulospalkitsemiseen käytimme 5,1 miljoonaa euroa. Koko henkilöstömme kuuluu tulospalkkauksen piiriin ja keskimääräinen tulospalkkio vastaa noin yhden kuukauden palkkaa.

 

Vastuullisia investointeja maakunnan palveluihin

Investoimme maakunnassamme asiakasomistajien palveluihin yhteensä 21,9 miljoonaa euroa. Suurimmat investoinnit olivat Kuopion Maljalahteen avattu uusi S-market, S-market Ykkösrastin uudistus, kesällä aloitetut Sokos Hotel Koljonvirran ja Puijonsarven remontit sekä ABC Pitkälahden uudistus. Myös polttonestekauppaan tehtiin merkittäviä investointeja. Avasimme Kuopion Maljalahteen täysin uuden aseman sekä autoille että veneille. Uudistimme asemat S-market Ykkösrastilla, Nilsiässä ja Varkauden Prismalla.

Energiankulutuksemme väheni vuoden aikana 8 prosenttia. Säästöjä on saatu aikaan laitekannan uusimisilla. Lisäksi toimipaikoissamme on muun muassa laskettu myymälälämpötiloja, ilmanvaihtoja ja valaistuksien määrää sekä nostettu lämpötiloja osasta juomakaapeista.

Varmistaaksemme kestävän uusiutuvan energian tuotannon ja omavaraisuuden olemme mukana myös S-Voiman uusimmassa Luvian tuulipuistohankkeessa, jonka on määrä olla tuotantokunnossa vuoden 2025 alusta.

Toimipaikkojemme jätteistä kaatopaikalle päätyy vain vähäinen määrä jätettä. Suurin osa, 96 prosenttia, hyödynnetään joko energiaksi tai kierrättämällä uusiokäyttöön.

Paikalliset ja kotimaiset tuotteet kiinnostavat paljon asiakasomistajia. Lähiruoka ja -palvelut koetaan tärkeäksi. Paikallisia toimittajia meillä on noin 230 ja tuoteostoja paikallisilta toimittajilta tehtiin 46 miljoonalla eurolla. Palveluostoja paikallisilta yrityksiltä oli 46,7 miljoonaa euroa. Hankinnat omalta toiminta-alueelta olivat yhteensä 92,7 miljoonaa euroa.

Yhteisöveroa maksoimme viime vuoden tuloksesta 4,4 miljoonaa euroa ja olemme yksi Pohjois-Savon suurimmista yhteisöveron maksajista. Myös maksamamme yhteisöveron kautta kehitetään maakunnan palveluita.

 

Perinteisestä tulosajattelusta osuustoiminnalliseen tulokseen

Osuustoiminnallinen tuloksemme oli viime vuodelta 98,3 miljoonaa euroa, josta operatiivinen tulos oli 22 miljoonaa euroa. Operatiivinen tulos laski 1,3 miljoonaa euroa. Hyötyä omistajille tuotimme 91,5 miljoonaa.

– Osuustoiminnan periaatteiden mukaisesti operatiivinen tulos käytetään aina asiakasomistajien hyödyksi esimerkiksi investointeina maakunnan palveluihin tai palkitsemiseen. Tulos jää aina siis hyödyttämään meidän pohjoissavolaista yhteisöämme. Yritysten perinteinen tulosajattelu ei  kuvaa laajasti osuustoiminnan luonnetta, tehtäväämme ja siinä onnistumista. Haluamme siirtyä kohti laajempaa näkemystä, joka mittaavaa paremmin osuustoiminnan tuottamaa hyötyä sen jäsenille. Osuustoiminnallinen tulos sisältää yhdistettynä asiakasomistajillemme tuottamamme hyödyn sekä perinteisen operatiivisen tuloksen, kertoo Junttila.

Vähittäiskaupan tulos 24,2 miljoonaa euroa ja se pienentyi 2,1 miljoonalla eurolla. Majoitus- ja ravitsemiskaupan tulos oli edelleen tappiollinen 0,4 miljoonaa euroa, mutta parantui koronavuosista. Tulostaso säilyi erittäin hyvänä, vaikka kustannusten voimakas nousu haastoi sitä.

– Päivitimme strategiaamme viime vuonna ja saimme huiman määrän alueen asiakasomistajia mukaan kertomaan omat ajatuksensa siihen liittyen. Omistajahyödyn tärkeyden ohella alueemme ihmisiltä nousi esiin toiveita palvelujen parantamista muun muassa matkailuelinkeinon osalta. Olemme käynnistäneetkin PeeÄssän historian suurimmat investoinnit alueemme matkailuelinkeinoon. Uudistamme hotellimme kuluvan vuoden aikana ja olemme mukana kehittämässä Tahkosta edelleen kilpailukykyisempää kohdetta myös kansainvälistä matkailua silmällä pitäen. Meidän uutta visiota, Parhaan elämän edelläkävijä Savossa, alamme konkretisoimaan koko henkilöstön Heimopäivillä kevään aikana. Tulemme myös ottamaan asiakasomistajat enenevissä määrin keskusteluun kanssamme matkan edetessä, kertoo Junttila.

PeeÄssä on ollut kaupan alan eturintamassa modernisoimassa kylmäjärjestelmiä ympäristölle haitattomiksi.

 

PeeÄssän kylmälaiteuudistus on ollut pitkäjänteinen projekti, jossa loppusuora häämöttää.

– Kun Vesannon ja Karttulan uudet S-marketit sekä Tervon uusi Sale valmistuvat kesäksi 2024, olemme jälleen muutaman askeleen lähempänä hiilinegatiivisuutta. Oman toimintamme ilmastopäästöt pienenevät edelleen, kun uusimme loputkin kylmäjärjestelmät Sale-myymälöissämme sekä Keiteleen, Sonkajärven ja Rautalammin S-marketeissa. Muutaman vuoden sisällä luovumme otsonikerrokselle haitallisista kylmäaineista kokonaan, hyvissä ajoin ennen kuin lainsäädäntö sitä edellyttää, kenttäpäällikkö Timo Heiskanen kuvailee.

­

Laitteet eivät kuormita ilmastoa

Uusissa laitteissa ei tälläkään hetkellä saa enää käyttää aineita, joiden haitallisuutta ilmakehälle kuvaava GWP-indeksi on yli 2 500.

– Meidän uudet kylmälaitejärjestelmät perustuvat hiilidioksidiin, jonka GWP-indeksi on 1, kun vanhoissa laitteissa alalla hyvin yleisesti edelleen käytössä olevan R404-kylmäaineen vastaava luku on 4 000. R404 onkin kylmäaine, jonka käyttämiseen on takarajaksi asetettu vuosi 2030, ylläpitopäällikkö Jussi Lampinen kertoo.

 

S-market Keilankanta oli ensimmäinen

PeeÄssän ensimmäinen maalämpöön yhdistetty kylmäjärjestelmä otettiin käyttöön 2010 S-market Keilankannassa. Muutama vuosi myöhemmin vastaava järjestelmä tehtiin myös hypermarket-kokoluokan myymälään, kun Iisalmen Prismaa uudistettiin.

– Olemme tehneet pioneerityötä ilmastolle haitattomien ja energiatehokkaiden, kansilla ja ovilla varustettujen kylmälaitteiden käyttöönotossa Suomessa. Etenkään isoissa hypermarketeissa ei yleensä ole ovellisia kylmiä, mutta meillä ne laitettiin jopa Kuopion Prismaan, joka on asiakas- ja myyntimäärillään yksi Suomen suurimmista Prismoista, Timo kuvailee.

 

Kulutus pienentynyt viidenneksellä

Nämä ratkaisut ovat johtaneet siihen, että PeeÄssän energiankulutuskäyrä on suunnannut alaspäin jo vuosien ajan.

– Sähkönkulutuksemme on pienentynyt 20 prosenttia, kun verrataan vuosia 2015 ja 2022 keskenään, vaikka samaan aikaan kaupan neliöt ja kylmäsäilytysmetrit ovat tuntuvasti lisääntyneet. Tästä säästöstä reilusti yli puolet on tullut kylmälaiteuudistuksilla sekä entistä tehokkaammalla kylmälaitteiden jäähdyttämisestä syntyvän lämmön talteenotolla, Jussi kertoo.

 

Etävalvontaa 24/7

PeeÄssän marketeissa kylmä- ja pakkaskalusteet on tavallisesti kytketty keskuskoneelliseen järjestelmään, jota seurataan ja tarvittaessa säädetään 24/7 toimivan etävalvonnan kautta.

– Järjestelmä ilmoittaa kaikista muutoksista lämpötilassa. Valvomossa nähdään heti, jos esimerkiksi maitokaapin yksi ovi on jäänyt auki tai pakastekaapissa pizzalaatikko on siirretty anturin eteen. Kalusteiden häiriöttömän toiminnan ja väärien hälytysten välttämisen kannalta kaupan henkilökunnalla on tärkeä rooli. Kalusteita ei saa ylitäyttää ja niiden siivous ja sulatus on tehtävä ohjeistuksen mukaisesti.

 

Pakkanen pelasti

Uutta teknologiaa edustavat kylmälaitteet ovat pääsääntöisesti toimineet moitteettomasti. Vuorelan S-marketissa tapahtui kuitenkin viime vuoden lopulla haaveri, jonka muistavat varmasti sekä työntekijät että asiakkaat.

– Yhden kylmää tuottavan kompressorin hajoaminen ei näy myymälässä, mutta jostain tuntemattomasta syystä S-marketin kaikki kolme kompressoria rikkoutuivat samalla kerralla. Onni onnettomuudessa oli kova pakkanen, joten osa tuotteista saatiin pikavauhtia myymälän takapihalle tuotuun konttiin turvaan. Hävikkiä kuitenkin syntyi ja tuoretuotteiden sekä pakasteiden saatavuus oli pari päivää sanalla sanoen heikko, ennen kuin uudet laitteet saatiin asennettua.

 

Juomakaapissa 12 astetta

Talven mittaan PeeÄssän kauppoihin on tullut aika ajoin asiakkailta kyselyjä siitä, miksi juomakaapista ei vedetä pistoketta irti seinästä, kun sähkö on kallista ja sen riittävyyskin välillä vaakalaudalla.

– Järjestelmän toimivuuden takia Keskuskoneelliset kalusteet on parempi pitää ajossa. Olemme kuitenkin nostaneet juomakaappien lämpötilaa kuudesta asteesta kahteentoista asteeseen energiansäästötalkoiden merkeissä. Samasta syystä olemme poistaneet kokonaan kassojen läheisyydestä omakoneelliset kylmäkalusteet ainakin kevääseen saakka, Timo ja Jussi selvittävät.