Osuuskauppa PeeÄssä on valittu Suomen 3. innostavimmaksi työpaikaksi 2022.
Suomen innostavimmat työpaikat -tunnustuksen voi saada suomalaisorganisaatiot, jotka ovat toteuttaneet Eezy Spiritin henkilöstötutkimuksen. Kyseessä on suomalaisen työelämän tunnustus, joka myönnetään vuosittain parhaille Eezy Flown People Power -tutkimukseen osallistuneille organisaatioille. Suomen innostavimmat työpaikat -kisan tulokset perustuvat vuonna 2022 tehtyjen työyhteisötutkimusten (TYT) tuloksiin.
PeeÄssä sai erinomaiset tulokset vuoden 2022 henkilöstötutkimuksessa suurten organisaatioiden, yli 1 000 henkilöä työllistävien -sarjassa. Tunnustus kertoo henkilöstön korkeasta omistautuneisuudesta ja toiminnan kehittämisestä pitkäjänteisesti yhdessä henkilöstön kanssa.
Työtyytyväisyys on jo vuosia ollut erinomaisella tasolla. Viime vuonna henkilöstön kokema työtyytyväisyys parani entisestään edellisestä vuodesta. Merkittävimmät parannukset liittyivät jaksamiseen: kokemus työn stressaavuudesta oli vähentynyt ja työkuorman koettiin pysyneen yksiköissä aiempaa useammin kohtuullisena.
Meillä PeeÄssällä on innostuva, osaava ja yhdessä tekemiseen sitoutunut henkilöstö, joten olen iloinen, että erinomainen työ näkyy myös tällaisena tunnustuksena henkilöstöllemme. Jatkuvan parantamisen mallia noudattaen teemme töitä säilyttääksemme sen hyvän, mitä olemme jo aikaansaaneet ja lisäämme ponnisteluja tullaksemme entistäkin haluttavammaksi työnantajaksi. Panostamme jatkossa mm. johtamisosaamisen kehittämiseen, jatkuvaan perehdytykseen sekä työkykyisyyden tukemiseen ja kehittymismahdollisuuksien tarjoamiseen työuran eri vaiheissa, kertoo henkilöstöjohtaja Tiina Tolvanen.
Kaikkein tärkeintä meille on kuitenkin se, että jokaisella peeässäläisellä on mahdollisuus tehdä itselle merkityksellistä työtä yhteisten arvojemme #toimeliaasti #ylpeästi #tunteella ja #yhdessä mukaisesti, Tiina kiteyttää.
Osuuskaupat ottivat kisassa kolmoisvoiton. Suurten yritysten sarjassa ykkössijan otti toista kertaa peräkkäin Osuuskauppa Suur-Savo. Toiseksi tuli Osuuskauppa KPO ja kolmanneksi Osuuskauppa PeeÄssä.
PeeÄssä on ollut kaupan alan eturintamassa modernisoimassa kylmäjärjestelmiä ympäristölle haitattomiksi.
PeeÄssän kylmälaiteuudistus on ollut pitkäjänteinen projekti, jossa loppusuora häämöttää.
– Kun Vesannon ja Karttulan uudet S-marketit sekä Tervon uusi Sale valmistuvat kesäksi 2024, olemme jälleen muutaman askeleen lähempänä hiilinegatiivisuutta. Oman toimintamme ilmastopäästöt pienenevät edelleen, kun uusimme loputkin kylmäjärjestelmät Sale-myymälöissämme sekä Keiteleen, Sonkajärven ja Rautalammin S-marketeissa. Muutaman vuoden sisällä luovumme otsonikerrokselle haitallisista kylmäaineista kokonaan, hyvissä ajoin ennen kuin lainsäädäntö sitä edellyttää, kenttäpäällikkö Timo Heiskanen kuvailee.
Laitteet eivät kuormita ilmastoa
Uusissa laitteissa ei tälläkään hetkellä saa enää käyttää aineita, joiden haitallisuutta ilmakehälle kuvaava GWP-indeksi on yli 2 500.
– Meidän uudet kylmälaitejärjestelmät perustuvat hiilidioksidiin, jonka GWP-indeksi on 1, kun vanhoissa laitteissa alalla hyvin yleisesti edelleen käytössä olevan R404-kylmäaineen vastaava luku on 4 000. R404 onkin kylmäaine, jonka käyttämiseen on takarajaksi asetettu vuosi 2030, ylläpitopäällikkö Jussi Lampinen kertoo.
S-market Keilankanta oli ensimmäinen
PeeÄssän ensimmäinen maalämpöön yhdistetty kylmäjärjestelmä otettiin käyttöön 2010 S-market Keilankannassa. Muutama vuosi myöhemmin vastaava järjestelmä tehtiin myös hypermarket-kokoluokan myymälään, kun Iisalmen Prismaa uudistettiin.
– Olemme tehneet pioneerityötä ilmastolle haitattomien ja energiatehokkaiden, kansilla ja ovilla varustettujen kylmälaitteiden käyttöönotossa Suomessa. Etenkään isoissa hypermarketeissa ei yleensä ole ovellisia kylmiä, mutta meillä ne laitettiin jopa Kuopion Prismaan, joka on asiakas- ja myyntimäärillään yksi Suomen suurimmista Prismoista, Timo kuvailee.
Kulutus pienentynyt viidenneksellä
Nämä ratkaisut ovat johtaneet siihen, että PeeÄssän energiankulutuskäyrä on suunnannut alaspäin jo vuosien ajan.
– Sähkönkulutuksemme on pienentynyt 20 prosenttia, kun verrataan vuosia 2015 ja 2022 keskenään, vaikka samaan aikaan kaupan neliöt ja kylmäsäilytysmetrit ovat tuntuvasti lisääntyneet. Tästä säästöstä reilusti yli puolet on tullut kylmälaiteuudistuksilla sekä entistä tehokkaammalla kylmälaitteiden jäähdyttämisestä syntyvän lämmön talteenotolla, Jussi kertoo.
Etävalvontaa 24/7
PeeÄssän marketeissa kylmä- ja pakkaskalusteet on tavallisesti kytketty keskuskoneelliseen järjestelmään, jota seurataan ja tarvittaessa säädetään 24/7 toimivan etävalvonnan kautta.
– Järjestelmä ilmoittaa kaikista muutoksista lämpötilassa. Valvomossa nähdään heti, jos esimerkiksi maitokaapin yksi ovi on jäänyt auki tai pakastekaapissa pizzalaatikko on siirretty anturin eteen. Kalusteiden häiriöttömän toiminnan ja väärien hälytysten välttämisen kannalta kaupan henkilökunnalla on tärkeä rooli. Kalusteita ei saa ylitäyttää ja niiden siivous ja sulatus on tehtävä ohjeistuksen mukaisesti.
Pakkanen pelasti
Uutta teknologiaa edustavat kylmälaitteet ovat pääsääntöisesti toimineet moitteettomasti. Vuorelan S-marketissa tapahtui kuitenkin viime vuoden lopulla haaveri, jonka muistavat varmasti sekä työntekijät että asiakkaat.
– Yhden kylmää tuottavan kompressorin hajoaminen ei näy myymälässä, mutta jostain tuntemattomasta syystä S-marketin kaikki kolme kompressoria rikkoutuivat samalla kerralla. Onni onnettomuudessa oli kova pakkanen, joten osa tuotteista saatiin pikavauhtia myymälän takapihalle tuotuun konttiin turvaan. Hävikkiä kuitenkin syntyi ja tuoretuotteiden sekä pakasteiden saatavuus oli pari päivää sanalla sanoen heikko, ennen kuin uudet laitteet saatiin asennettua.
Juomakaapissa 12 astetta
Talven mittaan PeeÄssän kauppoihin on tullut aika ajoin asiakkailta kyselyjä siitä, miksi juomakaapista ei vedetä pistoketta irti seinästä, kun sähkö on kallista ja sen riittävyyskin välillä vaakalaudalla.
– Järjestelmän toimivuuden takia Keskuskoneelliset kalusteet on parempi pitää ajossa. Olemme kuitenkin nostaneet juomakaappien lämpötilaa kuudesta asteesta kahteentoista asteeseen energiansäästötalkoiden merkeissä. Samasta syystä olemme poistaneet kokonaan kassojen läheisyydestä omakoneelliset kylmäkalusteet ainakin kevääseen saakka, Timo ja Jussi selvittävät.
– Kaupoissamme on valtavasti kylmätiloja, -altaita ja -kaappeja, joiden jäähdyttämiseen tarvitaan energiaa. Siksi ei ole ollenkaan sama, millä keinoilla energia tuotetaan ja miten tehokkaasti sitä käytetään, ylläpitopäällikkö Jussi Lampinen toteaa.
PeeÄssän uusissa kylmäjärjestelmissä kylmäaineena toimii hiilidioksidi, josta ei aiheudu ilmastopäästöjä.
Osuuskauppa PeeÄssä on mukana valtakunnallisissa energiansäästötalkoissa. Toimipaikkojen lämpötilaa on laskettu yhdellä asteella ja sähkönkulutusta vähennetään huippukulutuspiikkien aikana aamuisin ja alkuiltaisin.
– Olemme parantaneet energiatehokkuuttamme systemaattisesti jo pitkään ja onnistuneet pienentämään energian kokonaiskulutustamme esimerkiksi viimeisten viiden vuoden aikana lähes kolmanneksella. Tulemme tekemään edelleen erilaisia toimenpiteitä ja etsimään uusia keinoja sähköpulan hillitsemiseksi, toteavat PeeÄssän vähittäiskaupan toimialajohtaja Jouni Ruotsalainen, kiinteistöpäällikkö Tomi Vierimaa ja ylläpitopäällikkö Jussi Lampinen.
PeeÄssä on suuri sähkön kuluttaja. Palvelujen ja etujen tuottamiseen pohjoissavolaisille asiakasomistajille tarvittiin sähköä viime vuonna 47,8 gigawattituntia. Kiinteistöjä PeeÄssällä on yhteensä 64 ja kiinteistöneliöitä kaiken kaikkiaan 230 000. Eniten sähköä kuluu päivittäistavarakauppojen kylmälaitteisiin sekä toimipaikkojen valaistukseen. Kaikki käytettävä sähkö on tuotettu jo muutaman vuoden ajan yksinomaan uusiutuvilla energiamuodoilla, eli tuuli-, aurinko- ja vesivoimalla.
– Olemme tehneet viimeisten 10–15 vuoden aikana todella paljon toimenpiteitä ja investointeja sekä sähkön kulutuksen että toiminnastamme syntyvien hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Nyt energiakriisin myötä näkyvästi julkiseen keskusteluun noussut sähkön säästäminen ei ole meille todellakaan uusi asia, Tomi Vierimaa korostaa.
Jussi Lampinen vahvistaa asiaa lukujen perusteella.
– Vuoteen 2017 verrattuna PeeÄssän kuluttaman energian kokonaismäärä on pienentynyt 30 prosenttia, vaikka samaan aikaan kiinteistömassa on kasvanut noin 10 prosenttia, hän selvittää.
Kylmälaiteuudistukset jo loppusuoralla
Tehokkain tapa säästää energiaa on päivittäistavarakauppojen kylmäkaappien ja altaiden ovittaminen sekä loisteputkien korvaaminen led-valaisimilla.
– Näiden säästökeinojen osalta olemme jo loppusuoralla. Elinkaari-investointeina toteutettavat kylmälaiteuudistukset tehdään viimeisissäkin S-marketeissamme ja Sale-myymälöissämme tulevien neljän vuoden sisällä, Juankoskella ja Kaavilla jo tänä syksynä jouluun mennessä, Jouni Ruotsalainen aikatauluttaa.
PeeÄssä on ollut hiilidioksidipäästöttömien, energiatehokkaiden ovellisten kylmälaitteiden käyttöönotossa edelläkävijänä.
– Esimerkiksi Prisma-ketjussa ovellisista kylmäkaapeista tehtiin linjaus vasta tänä vuonna, kun me otimme ne Iisalmen Prismassa käyttöön jo yhdeksän vuotta sitten, Jouni kuvailee.
Tehokkaampaa lauhdelämmön hyötykäyttöä
Energian säästämiseen löytyy edelleen myös uusia, nopeasti toteutettavia ja/tai vaikutukseltaan merkittäviä keinoja. Tomi toteaa niiden liittyvän muun muassa kylmälaitteiden lauhdelämpöä tehokkaasti hyödyntäviin, lämpöpumpuilla toteutettuihin energian kierrätysjärjestelmiin. Jokaisella säästetyllä kilowatilla on merkitystä.
– Kylmälaitteet muodostavat toimiessaan lämpöä, jonka energiaa pystytään nykytekniikalla hyödyntämään aiempaa alhaisemmilla lämpötiloilla. Energian kierrätyksessä on paljon potentiaalia.
Toimipaikkojen sisäilman lämpötilaa on jo tänä syksynä pudotettu pysyvästi yhdellä asteella.
– Tämä tarkoittaa noin viiden prosentin säästöä lämmitysenergian kulutuksessa, Jussi kertoo.
Kulutushuippuina säädetään ilmanvaihtoa ja valaistusta
Sähkönkäytön kulutushuiput osuvat tyypillisesti arkiaamuihin (klo 8–9) ja alkuiltoihin (klo 17–18). Kulutus kasvaa erityisesti talvella, kun on pimeää ja kylmää.
– Kulutushuippujen aikana pienennämme ilmanvaihdon minimiin, mikä onnistuu automaation kautta etäohjattuna parissa kymmenessä toimipaikassamme. Asiakkaat eivät todennäköisesti huomaa muutosta, mutta sen avulla voidaan esimerkiksi Kuopion Prismassa vähentää sähkön kulutusta 100-200 kilowattia tuntia kohden.
Sähköä säästetään myös valaistusta säätämällä. Myymälöissä valon voimakkuus on tavallisesti aukioloaikoina 800 luxia, mutta nyt on lähdetty testaamaan valaistuksen himmentämistä jopa puoleen aiemmasta.
– Sekä työskentelyn että asioinnin kannalta riittävän valaistuksen määrittäminen onnistuu vain kokeilemalla ja palautteita kuuntelemalla. Parhaillaan selvitämme myös sitä, siirrytäänkö vähäisempään valotehoon vain hiljaisimpina hetkinä ja sähkön kulutushuippujen aikana vai voidaanko valoja himmentää pysyvämminkin.
Oma sähköntuotanto kasvaa 30 % tänä vuonna
Sähköverkon kuormitusta pystytään merkittävästi vähentämään myös omalla energiantuotannolla, eli toimipaikkojen katoille rakennetuilla aurinkovoimaloilla. Ne tuottavat nykyisillä hinnoilla 160 000 euron edestä sähköä PeeÄssän omaan käyttöön. Tänä vuonna aurinkopaneelien määrä kasvaa 30 prosenttia.
– Meillä on kuluvan vuoden lopussa jo 15 toimipaikkaa, joissa on oma aurinkosähkövoimala. Aurinkovoimaloiden vuosituotto vastaa 50 omakotitalon vuoden kulutusta, Tomi vertaa.
Varkauden ja Kuopion Prismoissa varavoimalat
Mikäli sähkön kulutus nousee hetkellisesti niin, ettei sitä riitä kaikille, joudutaan sähkönjakelua rajoittamaan kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan parin tunnin katkoksilla.
– Jos näitä tilanteita tulee talven mittaan, joudumme sulkemaan suurimman osan toimipaikoistamme niiden aikana. Järjestelmämme ajautuvat alas 5–10 minuutin kuluessa sähkönjakelun katkeamisesta. Poikkeuksen tekevät uusi Varkauden Prisma ja uudistettu Kuopion Prisma, joissa varavoimakoneet käynnistyvät, jos sähköä ei ole saatavilla. Niissä kaupanteko voi jatkua sähkönjakelun mahdollisista rajoituksista huolimatta, Tomi Vierimaa kuvailee.
– Kuluvan vuoden loppuun mennessä meillä on 15 toimipaikassa oma aurinkovoimala tuottamassa sähköä omaan käyttöömme, Jussi Lampinen ja Tomi Vierimaa kertovat Kuopion Prisman katolla.
Nykypäivän moderni kiinteistötekniikka mahdollistaa esimerkiksi ilmanvaihdon ja valaistuksen säätämisen tarkasti ja keskitetysti.
Valtakunnallista Hävikkiviikkoa vietetään tänä vuonna 12.–18. syyskuuta, tarkoituksena nostaa ruoan arvostusta ja kertoa ruokahävikin vähentämisen tärkeydestä.
PeeÄssässä Hävikkiviikko on joka viikko: roskiin päätyvän ruoan määrän minimoiminen on keskeinen osa henkilökunnan arkityötä, ihan joka päivä.
Kaupassa hävikkiä syntyy monella tavalla.
– Poisheittohävikki on ruokaa, jota ei ole saatu myytyä tai se ei kelpaa syötäväksi, esimerkiksi jos tuote on mennyt pilalle pakkauksen rikkoutumisen vuoksi tai siksi, että asiakas on jättänyt lihapaketin jauhohyllyyn ja kylmäketju on katkennut. Meille hävikkiä on myös se, että tuote myydään isolla alennuksella alle hankintahinnan. Se on kuitenkin parempaa hävikkiä, koska alennetuilla hinnoilla myydyt tuotteet ovat pois biojätteestä, Iisalmen Prisman päivittäistavaraosaston myyntipäällikkö Anssi Pakarinen selvittää.
– Sitä parempi, mitä isompi osa tuotteista lähtee etuovesta asiakkaidemme lautasille ja pienempi osa takaovesta roska-auton kyytiin, vahvistaa Kuopion keskustan S-marketin päällikkö Sirpa Pennanen.
Hävikkiä syntyy myös tuotteiden katoamisesta.
– Näpistykset ovat yksi syy, samoin itsepalvelukassoilla tahattomasti maksamatta jääneet tuotteet. Tällaista hävikkiä tulee väistämättä, Sirpa kertoo.
Osuva valikoima ja vilkas myynti etusijalla
Kaupan henkilökunnan työ on jatkuvaa tasapainoilua parhaan asiakaskokemuksen takaavan hyvän saatavuuden sekä mahdollisimman pienen hävikin välillä. Iisalmen Prismassa myynnissä olevista tuotteista hävikkiin päätyy tällä hetkellä 1,3 prosenttia ja Kuopion keskustan S-marketissa hitusen yli 1,5 prosenttia. Molemmissa ollaan hyvin lähellä ketjukohtaisia tavoitteita.
– Hävikin parhaimpia vähentäjiä ovat asiakkaiden tarpeisiin mahdollisimman osuvasti vastaava valikoima sekä vilkas myynti. Mitä enemmän myydään, sen nopeampi kierto ja pienempi hävikki, päälliköt selvittävät.
– Hävikin torjumisessa on avainasia, että meille on sellaisia tuotteita hyllyillä, joita omat asiakkaamme haluavat ostaa, Sirpa Pennanen korostaa.
Oikeat tilausmäärät tärkeintä
Poisheittohävikin määrä on vähentynyt S-kaupoissa viime vuosina yli viidenneksellä. Merkittävin työ ruokahävikin minimoiseksi tapahtuu jo ennen kuin tuotteet laitetaan kaupan hyllyille. Pyrkimyksenä on, että tilausmäärät vastaavat mahdollisimman tarkasti tuotteiden kysyntää, jokaisessa myymälässä ja jokaisena päivänä. Sirpa ja Anssi myöntävät, että asiakkaiden ostokäyttäytymisen ennustamisessa kristallipallosta olisi apua. Kun sitä ei ole, turvaudutaan kovaan faktaan, eli raportteihin ja myyntidataan.
– Suurin osa tuotteistamme on mukana ennustepohjaisessa tilausjärjestelmässä, joka hyödyntää aiempien vuosien myyntitietoja ja huomioi tapahtumat, sesongit ja sääennusteet. Järjestelmä on erittäin hyvä työkalu, mutta yksinomaan sen vastuulle ei voi tilauksia jättää. Meidän ammattitaitoiset myyjämme seuraavat jatkuvasti tilausmääriä ja tekevät päivittäin korjausliikkeitä, lisäten yhtä tuotetta ja vähentäen toista.
Yksi tärkeimmistä tuoteryhmistä, hedelmät ja vihannekset, tilataan edelleen käsityönä.
– On todella tärkeää, että henkilökuntamme osaa kaikkien tuoteryhmien osalta lukea raportteja ja hyödyntää olemassa olevaa tietoa. Tilauksia ei tehdä tai korjata pelkällä mutu-tuntumalla.
Asiakkaat suosivat punalappuisia tuotteita
Kaupan henkilökunnan rooli on keskeinen myös kuormien tarkistamisessa sekä päiväysten vahtimisessa ja oikeaoppisessa hyllyttämisessä. Hyllyille laitetaan tuoreimmat tuotteet taakse ja lähempänä päivämäärää olevat tuotteet eteen. Kun viimeinen käyttöpäivä on käsillä, tuote saa punaisen – 30 % -lapun kylkeensä. Iltaisin kello 18 jälkeen alennusprosentti nousee 60 prosenttiin.
– Alennuskäytäntö vaihtelee tuoteryhmittäin. Esimerkiksi liha ja kala alennetaan pääsääntöisesti viimeisen käyttöpäivän aamuna, valmisruoka ja jogurtit puolestaan edellisenä päivänä, kuvailee Anssi.
Sekä Iisalmessa että Kuopiossa punalaputus ekstra-alennuksineen on erittäin hyvin asiakkaiden tiedossa.
– Meillä pitää ottaa iltaisin alennusprosentin kaksinkertaistuessa yksi lisäkassa käyttöön, Sirpa selvittää.
Elisen tähtiä 195 424 kiloa
Hedelmiä ja vihanneksia ei alennuslaputeta, vaan niistä kootaan Eilisen tähdet -pusseja. Syötäväksi edelleen vallan mainiosti sopivat, mutta hiukkasen kolhiintuneet ja parhaat päivänsä nähneet hedelmät ja vihannekset myydään 60 sentin kilohinnalla. PeeÄssän kaikkien päivittäistavarakauppojen yhteenlaskettu Eilisen tähdet -myynti oli viime vuonna peräti 195 424 kiloa, mikä oli suoraan pois biojätteestä. Sirpan päälliköimässä S-marketissa Eilisen tähtiä pelastettiin biojätteestä vuoden mittaan 2 500 kiloa ja Anssin luotsaamalla Prisman päivittäistavaraosastolla 6 100 kiloa.
– Asiakkaat auttavat meitä tälläkin tavalla vähentämään poisheittohävikkiä. Valmiiksi pussitetut ja punnitut tuotteet katoavat parempiin suihin aina nopeasti, Anssi kiittelee.
Ruoka-apuun lahjoituksia jopa päivittäin
S-kauppojen hävikkitalkoisiin kuuluvat myös lahjoitukset hyväntekeväisyyteen, yhteistyökumppaneiden kautta vähävaraisille perheille. Iisalmessa ja Kuopiossa Ruoka-apu noutaa lahjoitusruokaa PeeÄssän kaupoista useita kertoja viikossa tai jopa päivittäin.
– Viime vuonna pelastimme asiakkaidemme kanssa Iisalmen Prismassa reilut 6 000 kiloa hedelmiä ja vihanneksia joutumasta biojätteisiin. Oman henkilökuntamme ideasta syntynyt Eilisen tähdet -toimintamalli on levinnyt käyttöön myös muihin osuuskauppoihin, Anssi Pakarinen kertoo.
Suurin osa hävikistä syntyy kotitalouksissa
Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa, joissa heitetään ruokaa roskiin henkilöä kohden 20–25 kiloa vuodessa.
Ruokahävikin jakautuminen elintarvikeketjussa:
Kotitaloudet 33 %
Elintarviketeollisuus 23 %
Ravitsemispalvelut (ravintolat) 17 %
Kauppa 16 %
Alkutuotanto 11 %
(Lähde: Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 49/2021, Elintarvikejätteen ja ruokahävikin seurantajärjestelmän rakentaminen ja ruokahävikkitiekartta)
Osuuskauppa PeeÄssän tammi-kesäkuun liikevaihto kasvoi lähes 13 prosenttia. Vähittäiskauppa kasvoi maltillisesti. Voimakkainta kasvu oli hotelli- ja ravintolakaupassa. Tulos kasvoi edellisestä vuodesta.
Liikevaihto oli alkuvuoden aikana 341,5 miljoonaa euroa, jossa kasvua verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaa oli 12,9 prosenttia (+39,1milj.€). Liikevaihdon kasvua vauhditti koronarajoitusten poistuminen majoitus- ja ravitsemiskaupasta sekä Kuopion Prisman remontin valmistuminen edellisen vuoden lopussa.
Päivittäistavarakaupan liikevaihto oli 214,7 miljoonaa euroa, jossa kasvua oli 3,4 prosenttia (+7,2milj.€). Erityisesti Prisma-ketju kasvoi vahvasti, ja etenkin Kuopion Prisman uudistus on otettu hyvin vastaan.
Käyttötavarakaupan liikevaihto oli 26,8 miljoonaa euroa ja se kasvoi edellisvuodesta 6,4 prosenttia (+1,6milj.€). Myyntiä vauhditti erityisesti Kuopion Sokoksen hyvä kehitys. Myös Iisalmessa Prismaan siirretty Emotion myymälä on ylittänyt odotuksia.
Majoitus- ja ravitsemiskaupan liikevaihto kasvoi alkuvuoden aikana 46,2 prosenttia (+6,8milj.€) ja oli 21,6 miljoonaa euroa. Kasvua siivitti koronarajoitusten poistuminen. Rajoitusten poistumisen jälkeen maalis-kesäkuussa ylitettiin jo vuoden 2019 liikevaihdon taso.
Polttonesteiden liikevaihto oli 73,9 miljoonaa euroa ja se kasvoi 43,8 prosenttia (+22,5milj.€). Poltto-nesteiden myynnin kasvuun vaikutti nousseiden maailmanmarkkinahintojen ohella liikkumisen aktivoi-tuminen. Polttoaineiden litrakehitys oli 2,1% prosenttia.
Alkuvuoden tulos oli yli 9 miljoonaa euroa, ja se oli viime vuotta sekä suunniteltua parempi.
– Alkuvuoteen voidaan kokonaisuutena olla tyytyväisiä. Iso kiitos tästä kuuluu koko PeeÄssän joukkueelle. Alkuvuoden onnistumisista katseet on jo suunnattu eteenpäin. PeeÄssän tavoitteena on olla Parhaan Elämän Edelläkävijä Savossa. Olemme aktiivisesti lähteneet työstämään yhdessä niitä valintoja, josta muodostuu visiomme mahdollistava pelikirja tuleviin vuosiin. Kutsuimme myös alueemme ihmiset mukaan tälle parhaan elämän metsästys matkalle ja haastoimme heitä kerto-maan odotuksiaan meille. Saimmekin 7000 uniikkia vastausta, joiden analysointi on parhaillaan käynnissä.Alueemme ihmisillä on selvästi halu vaikuttaa oman kaupan tulevaisuuden valintoihin, joka tuotti meille yhden arvokkaan näkökulman. Vastauksien valmistuttua voimme aloittaa vuoro-puhelun ihmisten kanssa. Ennen varsinaisia tuloksia voimme jo nyt todeta, että epävakaa tilanne ja voimakas hintojen nousu näkyy myös ihmisten ajatuksissa. Hinnan merkitys korostuu entisestään. Loppuvuoden aikana yleinen hintatason nousu vähentää alueemme ostovoimaa. Pyrimme omilla toimillamme helpottamaan tätä tilannetta. Loppuvuodelta odotamme kuitenkin kaupallisesti hyvää, toki epävarmuuksia vielä on ennustetun koronan uuden aallon vuoksi, kertoo toimitusjohtaja Mikko Junttila.
Työkykyjohtamista ja työhyvinvointia kehitetään PeeÄssässä systemaattisesti.
– Työkyvystä huolehtiminen on asia, jonka pitää näkyä kautta linjan kaikessa tekemisessä. Siihen pitää sitoutua niin työnantajan kuin työntekijänkin. Tärkeintä on sujuva arki, kiteyttävät PeeÄssän HR-asiantuntija Tiina Keinänen ja S-Työterveyden työterveyshoitaja Jaana Taskinen.
Tiina Keinänen ja Jaana Taskinen ovat työkykyasiantuntijoita, joiden paneutuminen asiaan on syvällistä ja innostavaa. Henkilöstön työkyvyn ylläpitämistä ja kehittämistä koskevassa keskustelussa Tiina aloittaa ja Jaana jatkaa, tai toisin päin. Jutustelun myötä käy selväksi, että PeeÄssässä tahtotila on selkeä ja tekemiset aitoja asioita. Peeässäläisille työterveyspalvelut tarjoavan S-Työterveyden kanssa yhteistyö on sujuvaa ja saumatonta.
– Olemme lähes päivittäin tekemisissä keskenämme. Työterveydellä on hyvin keskeinen rooli henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämisessä, Tiina kuvailee.
Työkykyjohtaminen vähentää riskejä
Hyvä työkyky on yrityksen ja yksilön, mutta myös laajemmin koko yhteiskunnan etu. Työntekijöiden työurien tukemisen vaikutus henkilöstö- ja asiakastyytyväisyyteen ja edelleen liiketoimintaan on kiistaton.
– Työkykyjohtamisen keinoin kehitämme peeässäläisten työkykyä sekä vähennämme työkykyriskejä ja sairauspoissaoloja. Työkykyjohtaminen edellyttää yhteistä tahtotilaa, strategisia valintoja, selkeitä tavoitteita, aitoja tekemisiä ja toimivaa yhteistyötä moneen suuntaan, Tiina toteaa.
– On kyse sekä yksilön että työryhmien työkykyriskeistä ja niiden varhaisesta tunnistamisesta. PeeÄssässä ymmärretään, että mitä järjestelmällisemmin mahdollisiin riskeihin ja poikkeustilanteisiin varaudutaan ja puututaan, sitä parempia tuloksia saadaan, Jaana jatkaa.
Työkykyä ei voi ulkoistaa
Käytännön tekemisistä hyvä esimerkki löytyy esihenkilöiden valmennusohjelmasta.
– Olemme vetäneet kaikille PeeÄssän esihenkilöille terveellinen, turvallinen ja tuottava työura -koulutuksen. Esihenkilöt ovat lähijohtajina avainasemassa omien työryhmiensä ja tiimiläistensä mahdollisten riskitekijöiden tunnistamisessa, onpa kyse vuorovaikutuskatkoista, palautumisen ongelmista tai tuki- ja liikuntaelinvaivoista. Valmennuksessa on korostettu myös sitä, että esihenkilöiden on pidettävä omasta työkyvystään huolta, jotta heillä riittää paukkuja muiden työkyvyn johtamiseen.
Esihenkilö sen enempää kuin työntekijään ei voi ulkoistaa oman työkykynsä vaalimista henkilöstötoiminnoille tai työterveydelle. Jokainen on kuitenkin aina itse vastuussa omasta hyvinvoinnistaan.
– Mutta tukea ja apua voimme tarjota elämänhallinnan perusasioista lähtien. Yhä enemmän käymme työntekijöiden kanssa keskusteluja esimerkiksi siitä, että joskus elämässä tulee eteen pettymyksiä. Myös nukkumisen, liikunnan ja ravitsemuksen merkitys jaksamiselle vaatii entistä useammin kertausta.
Selkeitä toimintamalleja
Työkykyjohtamisessa ei ole kyse sairauksista, vaan välittämisestä ja arjen sujuvuudesta, jota Tiina kuvailee parhaaksi työkyvyn ylläpitäjäksi.
– Jos tulee henkistä tai fyysistä alenemaa työkyvyssä, käytössämme on paljon työkaluja ja toimintamalleja tilanteen oikaisemiseksi. Esimerkiksi varhaisen tuen mallilla, työn väliaikaisella muokkaamisella, työtehtävien uudelleenjärjestelyillä, urapolkujen monipuolistamisella ja muilla räätälöidyillä ratkaisuilla olemme saaneet hyviä tuloksia aikaiseksi.
Matalan kynnyksen työkykyneuvottelulla voidaan parhaassa tapauksessa jopa ehkäistä sairauspoissaolo kokonaan. Joskus riittää keskustelu työntekijän ja esimiehen kesken, ja toisinaan apuun tarvitaan myös Jaanaa ja/tai Tiinaa. Tarvittaessa järjestetään työterveyslääkäri- työpsykologi- tai työfysioterapeuttivetoisia neuvotteluja.
PeeÄssän henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimisesta on tullut vuosi vuodelta systemaattisempaa ja suunnitelmallisempaa. Matkantekoon panostetaan tositoimin, vaikka päätepysäkille ei päästä koskaan.
– Myös henkilöstön kiinnostus omaa työhyvinvointia kohtaan on kasvanut. Eivätkä työkyvyn aleneminen tai mielenterveyden haasteet ole enää samalla tavalla tabuja kuin takavuosina. Niistä puhutaan avoimemmin, mikä on yksinomaan hyvä asia ja helpottaa ongelmiin puuttumista. On tärkeää päästä kiinni työkykyä haittaavan asian juurisyihin.
Työhyvinvointi on vetovoimatekijä
Peeässäläisten työkyky on Jaanan ja Tiinan arvion mukaan hyvällä tasolla, vaikka viimeiset kaksi koronavuotta ovat olleet ennenkokemattoman raskaita.
– Korona on ymmärrettävästi vaikuttanut jaksamiseen ja stressitasoon niin työ- kuin yksityiselämässä. Moniin muihin yrityksiin verrattuna meillä on silti ollut henkilökunnalla poikkeuksellisen hyvä tilanne, koska ihmisten turvallisuudesta on pidetty huolta, lomautukset on vältetty kokonaan eikä irtisanomisia ole tarvinnut kenenkään pelätä.
Ihmisten hyvinvointia korostava inhimillisyys on menestystekijä tulevaisuuden työmarkkinoilla, ja siinä PeeÄssä on vahvoilla. Työhyvinvointi on osuuskaupan vetovoimatekijä, kun työvoiman saatavuus haastaa palvelualoja.
Pidämme huolta, että henkilöstön työtyytyväisyys pysyy erinomaisella tasolla.
Varmistamme peeässäläisten hyvinvoinnin ja työkuntoisuuden koko työuran ajan.
Räätälöimme työtä eri elämäntilanteisiin.
Tuemme työntekijöidemme fyysistä ja psyykkistä kuntoa ja jaksamista kattavilla työterveyshuollon palveluilla, työpaikalla tapahtuvilla tukitoimilla sekä poikkeustilanteisiin nopeasti reagoimalla.
Parannamme työn ja muun elämän yhteensovittamisen mahdollisuuksia, esimerkiksi työvuorosuunnittelua kehittämällä.
Pidämme työaikoihin liittyvän kuormituksen hallinnassa ja varmistamme palautumisen onnistumisen.
Tarjoamme työntekijöillemme riittävät työtunnit ja toimeentulon.
Panostamme henkilöstömme osaamisen kehittämiseen ja kouluttamiseen.
Tarjoamme monipuolisen työn ja kiinnostavia urapolkuja.
Edistämme keskustelevaa kulttuuria, jossa jokainen on arvostettu omana itsenään.
Korostamme henkilöstöllemme heidän työnsä merkityksellisyyttä ja arvoa.
PeeÄssä tarjoaa tänäkin vuonna kesätöitä noin 800 nuorelle. Heistä yksi on Roosa Ronkainen, jonka kesä kuluu Riistaveden Salessa asiakkaita palvellen.
19-vuotiaalle Roosa Ronkaiselle kesätyö löytyi helposti. Hän laittoi helmikuussa hakemuksen PeeÄssälle, toivoen pääsevänsä töihin Riistaveden Saleen. Jo parin päivän päästä Roosa kutsuttiin haastatteluun, ja työpaikasta sovittiin yhdellä istumalla.
Lukion toisen luokan pian päättävällä Roosalla on ikäisekseen paljon työkokemusta. Hän on myös reipas, eikä arastele sosiaalisia tilanteita.
– Olin aiemmin kahtena kesänä Salessa Tutustu ja tienaa -harjoittelijana sekä kesä-Ässänä. Välillä olin hoitamassa vanhuksia ja viime vuonna Levillä urheiluliikkeessä, Roosa kertoo.
Tutussa paikassa ei jännitä
Oman kotikylän Saleen on Roosan mielestä kiva palata välivuoden jälkeen. Työt alkavat viimeistään kesäkuun alussa, perehdytys kenties jo aiemmin.
– Ennalta tuttuun paikkaan ei jännitä tulla töihin. Työporukassa on hyvä henki ja myymälässä pääsee tekemään monenlaista hommaa. Työ on tosi monipuolista, varsinkin nyt, kun pääsen ikäni puolesta myös kassalle palvelemaan asiakkaita.
Roosa ei vielä tässä vaiheessa osaa sanoa, mille alalle hän tulevaisuudessa suuntautuu.
– Sen kuitenkin tiedän, että haluan tehdä jotain ihmisläheistä työtä, johon työkokemus Salessa antaa varmasti hyviä eväitä, Roosa ennakoi.
Vaiheittaista perehdytystä
Roosan palkkasi kesäksi töihin Sale-päällikkö Riku Åstedt. Hän korostaa, että perehdyttämisen pitää olla vaiheittaista, eikä uuden työntekijän syliin voi kerralla kipata määräänsä enempää uutta asiaa.
– Perehdytyksen aloitan perusasioista, kuten myymälän fyysisistä puitteista tai vaikkapa siitä, miksi töihin pitää tulla täsmällisesti ja muistaa hyvät käytöstavat. Käymme läpi myös PeeÄssän ja oman toimipaikan periaatteita ja toimintatapoja. Paikan päällä tapahtuvan perehdytyksen tukena käytämme verkkovalmennusta, Riku kertoo.
Nuoret haluavat onnistua
Riku on saanut aiemmin kesätyöntekijöiltä poikkeuksellisen hyvää palautetta perehdyttämistaidoistaan.
– Olen ajatellut asiaa siltä kantilta, minkälaisen perehdytyksen itse haluaisin. Meillä ei jätetä ketään kassalle yksin ensimmäisinä päivinä, eikä myöskään käsketä tekemään asioita tietyllä tavalla selittämättä, miksi näin tehdään ja mihin kaikkeen se tekeminen vaikuttaa. Kaupan termitkin ovat alussa outoja, joten ne pitää avata ymmärrettävällä tavalla.
Riku haluaa motivoida ja kannustaa kaikkia työntekijöitään, niin määräaikaisia kuin vakituisiakin.
– Lähes poikkeuksetta nuoret haluavat suoriutua työstään mahdollisimman hyvin. Minun tehtäväni on auttaa kesätyökavereitamme saamaan sellainen työkokemus, josta jää kaikin puolin positiivinen muistijälki.
Korvaamaton apu
Kesätyöntekijät ovat korvaamaton apu vuoden kovimman sesongin onnistumisen kannalta Riistaveden Salessa, kuten koko PeeÄssässä.
– Meillä täällä Riistavedellä myynti kaksin- tai jopa kolminkertaistuu samaan aikaan, kun vakituiset työntekijämme viettävät ansaittua lomaansa. Tämä yhtälö ei toimisi ilman nohevia kesätyöntekijöitämme.
Hyvän kesätyöntekijän ominaisuuksista Riku nostaa kärkeen iloisuuden, ripeyden ja oma-aloitteisuuden. On täysin luvallista, jopa toivottavaa, että nuori kyselee paljon ja haluaa ammentaa työstään kaiken mahdollisen tiedon.
– Uteliaisuus, avoimuus ja peruspositiivinen asenne kantavat pitkälle. Mitä enempi haluaa tietää ja on innokkuutta tehdä, sitä mielekkäämmältä ja antoisammalta työ tuntuu, Riku muistuttaa.
——————————————————————————————————————
”Työ ylitti odotukseni täysin”
Pohjois-Savon suurimpiin kesätyöllistäjiin kuuluva PeeÄssä on mukana Vastuullinen kesäduuni –kampanjassa, joka haastaa työnantajat tarjoamaan nuorille enemmän ja laadukkaampia kesätyöpaikkoja. Hyvän kesätyön periaatteiden noudattamista seurataan kesätyöntekijöille suunnatulla kyselytutkimuksella, jonka tulokset vuodelta 2021 kertoivat PeeÄssästä tällaisia asioita:
Kesätyökokemuksen keskiarvo oli 3,65 asteikolla 1–4.
Parhaimmat arvosanat tulivat kirjallisen työsopimuksen saamisesta, yleisestä tyytyväisyydestä sekä perehdytyksestä ja ohjaamisesta. Eniten kehitettävää oli työnhakuvaiheessa, mutta erot eivät olleet suuria teemakohtaisissa tuloksissa.
Kaupan alan keskiarvoon verrattuna erityisen positiivisesti PeeÄssän kesätyöntekijät arvioivat pelisääntöjen selkeyttä, perehdytyksen riittävyyttä, omaa ammatillista kehittymistään sekä sitä, miten kesätyö vastasi odotuksia.
Nuoret olivat tyytyväisiä kesätyöpaikkaansa (3,70), arvioivat työyhteisön ilmapiirin hyväksi (3,76), totesivat voivansa suositella PeeÄssää ystävilleen (3,75) ja olivat halukkaita jatkamaan työskentelyä osuuskaupassa myös tulevaisuudessa (3,51).
Tutkimuksesta poimittuja nuorten avoimia kommentteja PeeÄssästä kesätyöpaikkana:
Työ ylitti odotukseni täysin.
Juuri sellainen työnantaja mitä toivoin.
Vaikka kokemus olikin ihan mukava, haluan silti kokeilla muita asioita.
Kiva tapa tutustua työelämään tällaisessa porukassa.
Pääsin kehittymään työntekijänä ja ihmisenä.
Yhteishenki jäi ehdottomasti mieleen. Työkaverit auttoivat ja olivat positiivisia ja avuliaita.
Tulisin mielelläni uudestaan tähän työpaikkaan. Tekeminen on miellyttävää ja työilmapiiri on mukava.
Oli ihanaa kokeilla päivittäistavarakauppatyötä ja sain kiinni mitä se on oikeasti. Välillä tuntui, että työssä on vaikeaa päästää käyttämään luovuutta tai ideoita.
Oli tosi kivaa ja tykkäsin tulla töihin, vaikka piti herätä tosi aikaisin.
Kokemus oli yllättävän hyvä ja kiva. Ajattelin aluksi, että on tylsää mutta ei ollut.
Suomen sairaimmat ihmiset asuvat Pohjois-Savossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sairastavuusindeksien perusteella erityisesti mielenterveyden ongelmissa ja päihteiden käytössä ero Pohjois-Savon ja muun maan välillä on hälyttävän iso. Meillä on syytä huoleen.
Kuopion kaupunki yhdessä 17 muun Pohjois-Savon kunnan ja kaupungin kanssa ovat käynnistäneet Hyvällä mielellä Pohjois-Savo 2021-2030 -hankkeen, joka tunnetaan Mieliteko-ohjelmana. Ohjelman tarkoituksena on löytää keinoja pohjoissavolaisten mielen hyvinvoinnin edistämiseen ja ennaltaehkäistä mielenterveysongelmien syntymistä sekä vähentää päihteiden käyttöä ja päihdemyönteisyyttä.
Koska pahoinvointimme kääntäminen hyvinvoinniksi on koko maakunnan yhteinen asia, Osuuskauppa PeeÄssä on yksi Mieliteko-ohjelman virallisista yhteistyökumppaneista. Yhteistyön tavoitteena on tehdä näkyväksi mielen hyvinvoinnin haasteita ja murtaa pohjoissavolaista puhumattomuuden kulttuuria sekä aktivoida ja kannustaa ihmisiä pieniin mielen hyvinvoinnin tekoihin. Mieliteko-ohjelmassa ovat mukana myös Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu.
PeeÄssän käyttämä sähkö on sataprosenttisesti päästötöntä ja yksinomaan uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua. S-ryhmän omista tuulipuistoista saadaan jo 40 prosenttia PeeÄssän sähköstä.
PeeÄssän toiminnasta syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat pienentyneet viime vuosina pitkin harppauksin, vuosina 2015–2020 peräti 64 prosenttia. Päästöjen nopeassa pudottamisessa keskeisin tekijä on ollut siirtyminen vuonna 2019 yksinomaan uusiutuvan sähkön käyttämiseen.
Tuulivoimalla yli 1 000 omakotitalon kulutusta vastaava määrä sähköä
PeeÄssän kaupoissa, liikennemyymälöissä, ravintoloissa ja hotelleissa kulutetusta sähköstä tuotetaan tuulivoimalla tänä vuonna noin 40 prosenttia. Tuulisähkön tuottaja ja toimittaja on SOK:n ja alueosuuskauppojen yhdessä eri suuruisilla osuuksilla omistama energiayhtiö S-Voima Oy. PeeÄssän sähkön vuosikulutus on 47,8 gigawattituntia, josta tuulesta tulee voimayhtiön omistusosuuden perusteella 19,1 GWh:ta. Se vastaa yli tuhannen sähkölämmitteisen omakotitalon keskimääräistä vuosikulutusta (19 000 kWh).
– Tuulivoiman lisäksi PeeÄssän käyttämää sähköä saadaan toimipaikkojen katoille rakennetuista aurinkovoimaloista, joiden määrä on nopeasti kasvanut. Loppuosa tarvittavasta sähköstä tuotetaan alkuperätakuulla varmennetulla vesivoimalla, kuvailee S-Voiman toimitusjohtaja Mikko Halonen.
Loka-maaliskuu on tuulisinta aikaa
S-ryhmä on tällä hetkellä Suomen kolmen suurimman tuulisähkön tuottajan joukossa.
Ensimmäinen tuulivoimala on valmistunut vuonna 2009 ja ensimmäinen tuulipuisto kaksi vuotta myöhemmin. Kaiken kaikkiaan S-ryhmä on ollut mukana mahdollistamassa yli 130 tuulivoimalan rakentamista Suomeen kuluneiden reilun kymmenen vuoden aikana. Tänä päivänä S-ryhmälle sähköä tuottavia tuulivoimaloita on 63 neljässä tuulipuistossa, jotka sijaitsevat länsirannikolla Porin yläpuolella Siikaisissa, Oulun alapuolella Raahessa sekä Peräpohjolassa Simossa.
– Simon Sarvisuon 27 voimalan tuulipuisto on valmistunut tämän vuoden alussa ja saatu kevään mittaan täyteen tuotantoon. Tuulivoiman kannalta tuottoisimpia eli tuulisimpia ovat talvikuukaudet lokakuulta maaliskuulle. Ero on huomattava aurinkoiseen kesäaikaan verrattuna. Kaupparyhmälle sopii hyvin toisiaan täydentävien tuulivoiman ja aurinkovoiman yhdistelmä, Mikko Halonen toteaa.
Uusinta teknologiaa edustavista suurvoimaloista koostuva Sarvisuon tuulipuisto tuottaa yksinään noin puolet koko S-ryhmän vuotuisesta sähköntarpeesta. Voimaloiden korkeus on 247 metriä ja roottorin halkaisija 162 metriä. Tuulipuiston kokonaisteho on 151 megawattia.
Kun mukaan lasketaan S-Voiman kolme muuta puistoa, tuulivoimakapasiteetti nousee noin 270 megawattiin ja yhteenlaskettu vuosituotanto arviolta noin 800 gigawattituntiin. Vertailun vuoksi: Kuopion Haapaniemen voimalaitoksen sähkön vuosituotanto on kaksi-kolme kertaa vähemmän, Kuopion Energian verkkosivujen mukaan 300–350 GWh.
Tuulisähköä vain omaan käyttöön, ei myyntiin
Mikko Halonen korostaa, että S-Voiman tuulipuistot jauhavat uusiutuvaa sähköä vain ja ainoastaan osuuskauppojen omaan tarpeeseen. Sähköä ei myydä kilowatinkaan vertaa S-ryhmän ulkopuolelle.
– Sähkön jatkuvasti kallistuessa S-ryhmässä ryhdyttiin 2000-luvun loppupuolella pohtimaan, miten voidaan varmistaa, etteivät energiakustannukset karkaa kokonaan käsistä. Erityisesti suurin toimialamme päivittäistavarakauppa tarvitsee paljon sähköä, jonka joudumme joko ostamaan ulkopuolelta tai tuottamaan itse. Päädyimme siihen, että investoimalla itse voimme parhaiten varmistaa, että käyttämämme sähkö on hinnaltaan kilpailukykyistä ja se on tuotettu kestävästi.
Lisää s-ryhmäläistä tuulivoimaa on jo suunnitteilla.
– Tuulipuistohankkeiden jalalle laittaminen kestää pitkän tovin, mutta investointiesitys uudesta noin 14 voimalan ja 100 megawatin kokonaistehon tuulipuistosta tullaan tekemään osuuskaupoille tämän vuoden aikana. Uusi puisto on tulossa nykyisten tapaan länsirannikolle, Eurajoelle lähelle Olkiluotoa, Mikko Halonen kuvailee.
PeeÄssä on hyvää vauhtia lähestymässä hiilineutraaliutta. Nollarajan saavuttamisessa keskeinen tekijä on energian uusiutuvuus ja päästöttömyys, muun muassa lauhde- ja maalämpöä hyödyntäen. Energiaomavaraisuutta lisäävät hiilidioksidivapaat aurinkovoimalat, jotka tuottavat sähköä tänä kesänä jo 23 PeeÄssän kiinteistön käyttöön.
PeeÄssän kiinteistöpäällikön Tomi Vierimaan mukaan päästöttömyyteen päästään vain pitkäjänteisellä työllä sekä jatkuvalla parantamisella.
– Investoimalla hiilidioksidivapaaseen tekniikkaan ja uusiutuvaan energiaan vähennämme päästöjämme kestävästi. On täysin mahdollista, että olemme kunnianhimoisten tavoitteidemme mukaisesti oman toimintamme osalta jopa hiilinegatiivinen vuoteen 2025 mennessä, Tomi Vierimaa ennakoi.
8 täysin päästötöntä myymälää
PeeÄssällä on jo useita myymälöitä, joista ei tule CO2-päästöjä uusittujen kylmälaitosten ja niiden tuottaman lämmön talteenoton, maalämmön hyödyntämisen sekä uusiutuvan energian ansiosta.
– Täysin päästöttömiä kiinteistöjämme ovat Jynkän, Särkiniemen ja Vehmersalmen Salet sekä Kommilan, Maaningan, Pielaveden, Vieremän sekä Vuorelan S-marketit, Tomi listaa.
Vain uusiutuvaa energiaa vuodesta 2019 lähtien
PeeÄssässä siirryttiin sähkön käytössä jo vuonna 2019 hiilidioksidivapaisiin uusiutuviin energiamuotoihin. Tuuli- ja aurinkovoiman lisäksi sähköä saadaan vesi- ja biovoimasta. Tuulivoimalla tuotetaan noin puolet koko S-ryhmän vuotuisesta sähköntarpeesta, kun tänä vuonna valmistuneen Simon Sarvisuon tuulipuiston 27 suurvoimalaa on täydessä tuotannossa.
7 339 aurinkopaneelia reilussa kolmessa vuodessa
Myös paikallisesti tuotetun ja kulutetun aurinkosähkön määrä jatkaa vahvaa kasvuaan. Koko S-ryhmän aurinkosähköstä tuotetaan Pohjois-Savossa noin 7,5 prosenttia.
– Ensimmäinen aurinkovoimalamme valmistui Pitkälahden kiinteistön katolle marraskuussa 2018, sisältäen 1 019 paneelia. Reilun kolmen vuoden aikana olemme lisänneet aurinkosähkön tuotantoa varsin ripeään tahtiin. Aurinkovoimaa hyödynnetään nyt jo 23 kiinteistössä ja aurinkopaneeleja meillä on tällä hetkellä 7 339, tekninen isännöitsijä Reijo Jäntti kuvailee.
Tänä vuonna aurinkovoimaan investoidaan ainakin kolmessa kiinteistössä. Tekniikka on kehittynyt muutamassa vuodessa pitkin harppauksin: yksittäisen aurinkopaneelin tuotto on liki kaksinkertaistunut.
– Aurinkosähköjärjestelmä tehdään Kuopion satamaan loppukesällä valmistuvaan S-market Maljalahteen sekä syksyllä myymäläuudistusten yhteydessä Juankosken ja Kaavin S-marketeihin. Jatkossa aurinkopaneelit lisätään kaikkiin uusiin sekä remontoitaviin kiinteistöihimme.
Aurinkosähköä kylmälaitteisiin ja jäähdyttämiseen
Ilmaista ja päästötöntä aurinkosähköä saadaan kiinteistöjen katoilta keväästä syksyyn silloin, kun paneelit eivät ole lumen alla. Suurimmillaan tuotanto on aurinkoisina kesäpäivinä, jolloin toimipaikan energiankulutus voidaan kattaa ajoittain jopa kokonaan omalla tuotannolla. Pilvipoudallakin paneelit tekevät hyvää työtä, eikä nollille mennä sadesäälläkään.
Kaikkien PeeÄssän käytössä olevien aurinkopaneelien kokonaistuotto tulee tänä vuonna olemaan arviolta 1 700–2 000 megawattituntia.
– Meidän kohteistamme suurin aurinkosähkön tuottaja on Pitkälahti, jossa energiaa saadaan katolta noin 200–220 megawattituntia per vuosi. Viime vuoden kesä-heinäkuussa noin 20 prosenttia kiinteistön sähkönkulutuksesta kuitattiin omalla tuotannolla. Myymälöissä energiaa tarvitaan erityisesti kylmälaitteisiin sekä jäähdyttämiseen, Reijo Jäntti kertoo.
Sertifioitua vihreää kaukolämpöä
Osuuskaupan hiilidioksidipäästöttömyyden tiellä yksi keskeinen tekijä on Tomi Vierimaan mukaan paikallisilta energiayhtiöiltä ostettavan kaukolämmön lähteenä käytettävät energiamuodot.
– Edellytämme kaukolämmön toimittajaltamme ulkopuolisen ja riippumattoman tahon myöntämää sertifikaattia uusituvista energiapolttoaineista, ennen kuin listaamme kaukolämpöverkkoon kuuluvan kiinteistömme nollapäästöiseksi. Esimerkiksi Varkauden Prisma täyttäisi muilta osin hiilineutraaliuden kriteerit, mutta kaukolämmön osalta meillä ei vielä ole todennettua tietoa lämmönlähteiden sataprosenttisesta päästöttömyydestä.
Savon Voiman kanssa PeeÄssällä on ollut viime vuoden alusta lähtien Kauko Vihreä -sopimus, joka koskettaa 12 toimipaikkaa. Sertifioidun vihreän kaukolämmön uusiutuvina lähteinä Savon Voima käyttää puuperäisiä biopolttoaineita (metsähake, sahanpuru, kuori ja puutähdehake) sekä teollisuuden hukkalämpöä.
Aurinkopaneelit tuottavat tänä kesänä sähköä näissä PeeÄssän kiinteistöissä:
Pitkälahti (ABC, S-market, Prisma Rauta)
Ykkösrasti (S-market, Presso & Buffa, Parturi-kampaamo Rasti)
Prismat: Iisalmi, Kuopio (myymälä ja parkkihalli) ja Varkaus
