Uudistustöiden keskellä alkuvuoden Pitkälahtea luotsanneet ABC:n palvelupäällikkö Maija Jormakka, S-marketin marketpäällikkö Laura Salminen ja Prisma Raudan myymäläpäällikkö Kari Hartikainen ovat iloisia, että pitkäjänteisen kehitystyön tuloksesta päästään nauttimaan täydellä teholla.

ABC:n, S-marketin ja Prisma Raudan palveluita suunniteltaessa on kuultu asiakkaita ja työntekijöitä. Uudelleen järjestellyt tilat luovat Pitkälahdesta erinomaisesti asiakasta palvelevan kokonaisuuden.

Prisma Rauta on asiakkaidensa toivoma ja työntekijöidensä toteuttama

Kari Hartikainen kertoo ylpeänä, kuinka Prisma Rauta on tänä päivänä asiakkaiden toiveiden mukaisesti toteutettu rautakauppa. Kunniamaininta menee Raudan omalle työntekijäporukalle, jotka ovat tehneet ison työn valikoiman ja palveluiden kehittämisessä.

– Olemme selvittäneet, mitkä tuoteryhmät ovat Prisma Raudan asiakkaille tärkeimmät. Palvelumme painottuvat rakentamiseen, kodin remontteihin ja kesäisin tarjoamme uudistetun puutarhamyymälän. Meillä on asiansa osaava henkilökunta. Saamme paljon hyvää palautetta tyylistämme palvella ihmiset henkilökohtaisesti alusta loppuun.

S-marketin palveluita on laajennettu toiveiden mukaisesti

Pitkälahden S-market on tärkeä kauppa eteläkuopiolaisille. Kaupan tilat ovat kasvaneet, valikoima on laajentunut, kassapalveluita on kehitetty ja asiakkaiden toiveiden mukaisia uudistuksia on tuotu mukaan.

– Laajentuneen valikoiman lisäksi kaupassa palvelevat nyt myös Savo-Karjalan operoima ruokatori, näillä näppäimillä aukeava Prismasta tuttu Konnichiwa sushibuffet ja todella suosittu Pika Deli -salaattibaari. Tila on avarampi, meillä on uusi sisäänkäynti ja olemme tuplanneet pikakassojen määrän, kertoo marketpäällikkö Laura Salminen.

Yksi näkyvimmistä muutoksista Pitkälahdessa on nimenomaan tilan avaruus. Yksi käytävä yhdistää kaikki liikekeskuksen palvelut selkeäksi kokonaisuudeksi. Yhdellä pysähdyksellä hoituu monta niin arjen kuin loma-ajankin tarvetta.

ABC:llä asiointi on laadukasta ja jouhevaa

Pitkälahden ABC on yksi Suomen vilkkaimpia, josta kuvaavasti kertoo sen kärkisija polttonesteen menekissä. Maija Jormakalla ja Pitkälahden liikennemyymäläpäälliköllä Mira Myllysellä on pitkä työkokemus Pitkälahdesta ja he tietävät, mitä ABC:llä asioivat kaipaavat.

– Meiltä odotetaan sujuvaa ja nopeaa asiointia. Näihin tarpeisiin vastataan muun muassa ABC-suurteholatauksella autoaan lataaville ja ABC-mobiilin palveluilla, joista esimerkiksi ruoan ennakkotilaus on todella toimiva niin arkeen kuin lomamatkoillekin.

Viimeisin kehityskohde ABC:n palveluissa on ollut ruokatarjonta. Mira kertoo, että asiakkaiden toiveita kuunneltiin ja nyt tarjolla on pizzapöytä noutopöydän ja à la carte -annosten lisäksi. Maija nostaa tärkeäksi asiaksi myös uudistetut kahvilaitteet ja jatkossa tarjolla olevat herkulliset jääkahvit.

Pitkälahden kehitys ulottuu myös työntekijöiden arkeen. S-marketin sähköiset hintanäytöt, ergonomiset sähköllä säädettävät kassalinjastot, paremmat paistopisteen tilat, laajentuneet varastotilat uudella lastaussillalla ja puolilämmin jätekatos ovat kaikki tekijöitä, jotka sujuvoittavat työarkea ja tekevät siitä turvallisemman.

8. päivä kesäkuuta kaikki Osuuskauppa PeeÄssän S-marketit ja Salet osallistuvat valtakunnalliseen kyläkauppapäivään. Kyläkauppapäivässä polkaistaan kesä käyntiin ja osoitetaan kaupan olevan oman kylän tai kaupunginosan sydän.

Etenkin maaseudulla kaupan palvelut turvaavat alueen yleistä elinvoimaa. Paras tapa tukea kylän omaa kauppaa on käydä siellä ostoksilla. Kyläkauppapäivässä S-marketit ja Salet järjestävät yhdessä oman alueen ihmisten ja toimijoiden kanssa yhteistä ohjelmaa kaupalle.

Kyläkauppapäivä tuo ennen kaikkea yhteisöllistä tunnelmaa kauppoihin ja päivän aikana halutaan tavata ihmisiä, olla yhdessä ja herättää ihmisissä keskustelua oman kyläkaupan merkityksestä.

Varkauteen kuuluva Kangaslampi on erinomainen esimerkki paikkakunnasta, jossa kaupan rooli kylän yhteisöllisyyttä vahvistava tekijänä korostuu.

– Me tunnemme asiakkaamme ja heidän kanssaan tulee paljon juteltua päivien aikana. Kyläkauppapäivä on kiva tapahtuma, jossa järjestämme ohjelmaa kaupalle yhdessä kylän ihmisten kanssa. Kyläyhdistys auttaa meitä kahvituksen järjestämisessä ja lapsia kiinnostaa varmasti paikalle saapuva paloauto, Kangaslammin Salepäällikkö Minna Lybeck kertoo.

Kyläkauppapäivät ovat myös mahdollisuus näyttää alueen ihmisille PeeÄssän sisäisen yhteistyön voimasta. Esimerkiksi Kangaslammin kyläkauppapäivään tuodaan Varkauden Rossosta pop-up -ravintola.

Teksti: Kristiina Tammitie | Kuvat: Pentti Vänskä

Saimaan Tuore -tuotteet ovat muutamassa vuodessa valloittaneet S-kauppojen kalahyllyt kautta valtakunnan. Meille pohjoissavolaisille Saimaan Tuore tarkoittaa paitsi tuoretta ja helppoa arkiruokaa, myös lähiruokaa aidoimmillaan. Siksi tuotteet löytyvät PeeÄssän Prismoista, S-marketeista ja Saleista Tiältä päin -hyllynreunamerkinnällä varustettuna.

Esimerkiksi Varkauden Prisman valikoimissa ovat kaikki oman kaupungin kalafirman tuotteet: kirjolohifileet sinkku- ja perhepakkauksina, maustamattomina, valmiiksi maustettuina ja savustettuina.

Kirjolohien matka kasvattamon puolelta jalostukseen, pakkaamoon ja tien päälle kohti kauppoja etenee nopeasti. Päivittäin tuotantolinjaston läpi kulkee noin 14 000 kalaa, jotka lajitellaan painon mukaan. Kalan optimaalinen koko on 750 grammaa, josta saadaan parhaimman kokoiset fileet. Kalat hyödynnetään päästä pyrstöön niin, ettei mitään mene hukkaan.

Uusin tulokas on kirjolohen fileejauheliha, jolla halutaan saada ihmiset lisäämään hyviä rasvahappoja ja tärkeitä vitamiineja sisältävää kirjolohta ruokavalioonsa.

– Jauhelihalla tavoittelemme erityisesti uusia asiakkaita, jotka ovat vieroksuneet kalaa esimerkiksi ruotojen pelossa tai valmistustaitojen puuttumisen vuoksi. Kalahyllyn äärellä asiakkaiden keski-ikä on aika korkea, mutta toivomme, että nuoret ikäluokat uskaltautuvat ostamaan kirjolohen fileestä valmistettua jauhelihaa, joka sopii niin pastaan, tortilloihin kuin makaronilaatikkoon, myyntijohtaja Kimmo Jokinen kuvailee.

Uusia tuotteitakin on työn alla, mutta niistä ei puhuta vielä sen enempää.

Myyntijohtaja Kimmo Jokinen ja markkinointipäällikkö Antti Hannuniemi ovat vilpittömän ylpeitä Saimaan Tuore -tuotteista. Finnforelin ekologinen tapa kasvattaa ja jalostaa maukasta ja terveellistä kirjolohta on ainutlaatuinen innovaatio.

Perinteiseen kalankasvatukseen verrattuna tämä meidän systeemi tarvitsee 99 prosenttia vähemmän uutta vettä.

Markkinointipäällikkö Antti Hannuniemi kertoo Finnforelin tekevän koko maailman tasolla tulevaisuuden ruokaa.

– Tuotteemme ovat helppoja, vastuullisia, terveellisiä ja sataprosenttisesti kotimaisia. Saatavuus on taattu ja kasvatusolosuhteiden muuttumattomuus takaa tasaisen korkean laadun. Eikä hintakaan heittele, vaan pysyy sellaisena, että kala on kaikkien ostettavissa.

Kiertovesikasvatus on kestävää kalataloutta

Ympäristön, kalojen ja työntekijöiden hyvinvoinnista kertovan ASC-sertifikaatin viime vuonna saaneen Finnforelin salaisuus on kiertovesikasvatus, joka on ainut kestävä ratkaisu kalanviljelyn ympäristöhaittojen poistamisessa.

Kala-altaissa lainehtii Saimaan vesi, mutta sisätiloissa vettä kierrätetään ja puhdistetaan jatkuvasti, eikä järjestelmästä päädy päästöjä luontoon lainkaan. Koko tuotantoketju on tarkkaan mietitty: jalostuksen ja kasvatuksen ohella mätituotanto ja kalojen rehun valmistus on omissa käsissä.

Aleksei Khoduevin kuvailee laitoksessa kiertävän veden määrän vastaavan pientä järveä.

Kalojen kasvusta ja terveydestä huolehditaan puhdistamalla ja hapettamalla virtaavaa vettä jatkuvasti. Laitoksessa kiertävä vesi vaihtuu altaissa kerran tunnissa. Uutta vettä tarvitaan Saimaasta kuitenkin vain yksi prosentti.

– Tulovesi puhdistetaan juomakelpoiksi ja poistuvasta vedestä suodatetaan ravinteet, eikä se kuormita ympäristöä. Vesi pidetään optimaalisen lämpöisenä, eli sitä joko lämmitetään tai jäähdytetään tarpeen mukaan. Osa käytettävästä energiasta tuotetaan aurinkovoimalla, kertoo kasvatuksen päällikkö Aleksei Khoduev.

Varkaudessa reilut 60 henkilöä työllistävän Finnforelin liikevaihto oli viime vuonna 5,5 miljoonaa euroa. Tänä vuonna luku tulee yli kolminkertaistumaan uuden viljelylaitoksen ansiosta. Vanhan kasvattamon rinnalla on otettu käyttöön uusi laitos, joka nostaa markkinoille tuotavan kalamäärän lähes kolmeen miljoonaan kiloon.

Finnforelin tavoitteena on viedä suomalaista kirjolohta maailmallekin. Ensivaiheessa katseet ovat Euroopan ja Lähi-idän markkinoilla. Toisaalta konsepti voidaan myös monistaa niin, että tuotanto tapahtuu paikallisesti, Varkauden esimerkin mukaisesti luontoa kuormittamatta.

– Kiertovesijärjestelmä mahdollistaa kalan kasvatuksen myös siellä, missä vettä ei ole niin rajattomasti käytettävissä. Perinteiseen kalankasvatukseen verrattuna tämä meidän systeemi tarvitsee 99 prosenttia vähemmän uutta vettä, Kimmo kertoo.

Kirjolohen matka mätimunasta haarukkaan kestää vuoden päivät. Kalojen kasvuolosuhteet pidetään kaikilta osin optimaalisina, muun muassa niiden stressitasoa seurataan säännöllisesti. EU:n Fish Welfare -komissio kävi joku aika sitten Varkaudessa tutustumassa kalankasvatuksen edelläkävijälaitokseen.

Sanna Hofmeister ja Niklas Ranimäki siistivät koneellisen käsittelyn jälkeen ruodottomat fileet käsityönä, ennen kuin ne jatkavat matkaansa pakattavaksi.

Osuuskauppa Keulan hallitus on kokouksessaan 24.4.2024 nimittänyt marketkaupan toimialajohtajaksi yhteiskuntatieteiden maisteri (eMBA) Kirsi Jeskasen. Kirsi siirtyy Keulaan Kuopion Prisman prismajohtajan tehtävästä.

Kirsi on yli 20 vuoden aikana toiminut useissa eri tehtävissä Osuuskauppa PeeÄssässä sekä S-ryhmässä. Monipuolisen uransa aikana Jeskanen on johtanut kaikkia S-ryhmän päivittäistavarakaupan ketjuja.

Ennen nykyistä tehtäväänsä prismajohtajana hän toimi seitsemän vuotta Osuuskauppa PeeÄssän kenttäpäällikkönä vastaten osuuskaupan S-market ja Sale -ketjuista.

– Kiitän luottamuksesta ja olen todella iloinen päästessäni tekemään yhteistyötä yhdessä huippuosaavien keulalaisten kanssa. Uusien tehtävien rinnalla odotan tutustumista elinvoimaiseen rannikkokaupunkiin ja viehättävään vanhaan Raumaan. Osuuskauppa Keula saa minusta iloisella energialla marketkauppaa luotsaavan toimialajohtajan, Kirsi iloitsee.

– Olemme PeeÄssässä iloisia Kirsin urakehityksestä. Hän on tarjonnut vahvan ammattitaidon alueemme marketkaupan kehitykseen vuosien varrella. Kirsistä Osuuskauppa Keula saa hymyilevän ja tehtäviinsä suurella sydämellä ottautuvan toimialajohtajan. S-Ryhmässä onnistumiset palkitaan, onneksi olkoon Kirsi, sanoo PeeÄssän vähittäiskaupan toimialajohtaja Jouni Ruotsalainen.

Kirsi aloittaa tehtävässä 3.6.2024. Haku Kuopion prismajohtajan tehtävään avataan toukokuun alkupuolella.

PeeÄssä tuo Kuopion katukuvaan kesän alussa verkkokauppa-asiakkaita palvelevat Starshipin kuljetusrobotit.

– Ihmiset suosivat yhä enemmän nopeaa asiointia ja siksi myös pikatoimitusten kysyntä kasvaa koko ajan. Starshipin roboteilla vastaamme tähän tarpeeseen, kuvailee PeeÄssän ruoan verkkokaupasta vastaava Prisma-johtaja Heli Wilska.

Pikakuljetuksen voi tilata mihin tahansa paikkaan, joka on kuljetusrobottien toimintasäteen sisällä. Robotti suunnittelee itselleen sopivimman reitin lähtöpisteestä toimituspaikkaan. Polvenkorkuinen laite kulkee kevyen liikenteen väyliä pitkin, tunnistaa mahdolliset esteet, osaa liikennesäännöt ja pyytää kohteliaasti apua, jos esimerkiksi liikennevaloissa pitää nappia painamalla tilata vihreä valo tien ylitykseen.

Tekoälyn avulla robotti oppii koko ajan lisää ympäristöstään ja välittää oppimansa tiedon myös muille laivueen roboteille. Laite tietää tilaajan sijainnin GPS-paikannuksen avulla ja tuo tavarat niin lähelle kuin pystyy, esimerkiksi kerrostalon alaovelle tai puistoon viheralueen reunaan.

– Vietät aurinkoista kesäpäivää Väinölänniemen uimarannalla. Nälän, janon tai herkkujen mieliteon yllättäessä avaat S-kaupat-sovelluksen, teet tilauksen S-market Maljalahdesta ja valitset robottitoimituksen. Sympaattisen ja söpön robotin etenemistä voit seurata sovelluksella, jolla pääset myös avaamaan laitteen kannen, kun se on saapunut luoksesi, Heli Wilska maalailee.

 

Kuljetusrobotin ominaisuuksia:

 

Teksti: Kristiina Tammitie | Kuvat: Pentti Vänskä

PeeÄssä laajentaa ennätyksellisen vauhdikkaasti verkosta ostamisen mahdollisuuksia asiakkailleen.

– Vuonna 2022 meillä oli ruoan verkkokauppa yhdeksässä myymälässä, viime vuonna luku kasvoi kahdeksalla ja tänä vuonna verkkokauppa on avattu 16 myymälään. Viimeisinä huhtikuussa mukaan tulevat S-market Maaninka, Varpaisjärvi, Vieremä ja Sonkajärvi, kuvailee PeeÄssässä ruoan verkkokaupasta vastaava Prisma-johtaja Heli Wilska.

Kehitysloikka tosimielellä

PeeÄssän kaupoista tehtiin maaliskuun aikana yhteensä yli 5 000 ruokakauppatilausta S-kaupat-sovelluksella tai verkossa osoitteessa S-kaupat.fi.

– Toimipaikoista eniten verkkokauppatilauksia on Kuopion Prismassa. S-marketeista suosituimpia ovat Siilinjärvi ja Pitkälahti. Myös Ykkösrasti on löytänyt asiakkaansa, ja vauhdikas startti on ollut myös Vuorelassa ja Nilsiässä, jossa tilausmäärissä näkyy Tahkon vaikutus.

Ruoan tilaaminen verkosta helpottaa ajankäyttöä ja vapauttaa tunteja muihin asioihin.

PeeÄssän päivittäistavarakaupan kokonaismyynnistä verkkokaupan osuus on edelleen vain muutamia prosentteja, ja kannattavuus vaatii vielä työtä. PeeÄssässä uskotaan kuitenkin, että siinä on tulevaisuus. Kun asiakkaat tottuvat uuteen asiointitapaan, ja prosessi saadaan hiottua kuntoon S-ryhmä-tasolla sekä omissa toimipaikoissa, verkosta tulee yhä keskeisempi alusta kaupanteolle.

– PeeÄssän strategiassa on korostettu kasvua, uudistumista ja alueen rohkeaa edelläkävijyyttä, joten lähdemme tähänkin kehitysloikkaan tosissamme. Haluamme tarjota asiakkaillemme kattavasti erilaisia vaihtoehtoja ja vapauden tehdä ruokaostoksia erilaisilla tavoilla arjen ja juhlan keskellä, Heli kuvailee.

Ajankäytön helpottaja

Ruoan tilaaminen verkosta helpottaa ajankäyttöä ja vapauttaa tunteja muihin asioihin. Pitkän ajan suunnittelua ei tarvita, sillä tilauksen pystyy tekemään seuraavalle, ja usein jopa samalle päivällä. Tilaaminen vaatii ensimmäisellä kerralla hieman paneutumista, mutta helpottuu, kun tilaushistoriaa kertyy ja sitä voi hyödyntää uutta tilausta tehdessä.

– Haluamme lunastaa lupauksemme parhaasta asiakaskokemuksesta riippumatta siitä, asioiko meillä fyysisessä myymälässä vai verkkokaupassa. Tilauksen keräilijöillä on esimerkiksi matala kynnys soittaa asiakkaalle ja kysyä vaikkapa tarkennuksia tuotteiden korvaamiseen.

Suomalaiset ovat verkko-ostamisessa noutokansaa, mikä näkyy myös Pohjois-Savossa.

– Suurimman osan tilauksista asiakkaat noutavat itse myymälästä valitsemiensa aikaikkunoiden puitteissa, mutta kyllä kotiinkuljetuksillekin on tarvetta. Toimitustavat vaihtelevat myymälöittäin. Kuljetus kotiin on valittavissa, mikäli olemme löytäneet paikkakunnalta luotettavan kumppanin tehtävää hoitamaan, Heli Wilska toteaa.

Henna Peittola kerää asiakkaan verkkokauppatilausta Siilinjärven S-marketissa.

PeeÄssän kaupoista tehtiin yksinomaan maaliskuussa yli 5 000 S-kaupat-ruokatilausta.

Hävikin vähentäminen on päivittäistä työtä, joka tapahtuu suuressa määrin asiakkailta näkymättömissä ja merkittävä osa työstä tehdäänkin jo ennen kuin tuotteet saapuvat kaupan hyllylle. Ennustepohjainen tilaaminen, data ja mittaaminen tähtäävät siihen, että kaupoissa olisi aina oikea määrä tuotteita asiakkaille tarjolla.

– Tilausmäärien optimoinnin eteen tehdään jatkuvasti valtava määrä töitä. Tuotteiden menekin aktiivisen seurannan ja ennustepohjaisen tilaamisen avulla pystymme löytämään hävikin vähentämistä edistävän tavan tuoda kaupan hyllyille juuri oikean määrän tuotteita asiakkaitamme varten, kertoo PeeÄssän vähittäiskaupan toimialajohtaja Jouni Ruotsalainen

Ennustepohjainen tilaaminen vaikuttaa siihen, että ruokakaupoissa pystytään vastaamaan tuotteiden kysyntään mahdollisimman vähällä hävikillä. Pitämällä kiinni jatkuvasti edullisesta ostoskorista kaupat varmistavat, että ruoan ostaminen PeeÄssän toimipaikoista on asiakkaille taloudellisesti kannattavaa.

Ruokaa ei laiteta roskiin – kolme varmaa keinoa ruokakaupan hävikin vähentämiseen

Jos tuotteen päiväys myymälässä alkaa lähestyä, vähennetään hävikkiä monin eri keinoin yhdessä asiakkaiden kanssa. Asiakkaille näkyvin ja tutuin osa hävikinhallintaa lienevät punalaputetut tuotteet. S-ryhmän ruokakaupoissa euromääräisesti eniten punalaputettuina myydään pakattuja kala-, kana- ja lihatuotteita, kuten broilerinfileetä, jauhelihaa ja karjalanpaistilihaa.

Hedelmissä ja vihanneksissa oivalliseksi poisheittohävikin torjuntakeinoksi on osoittautunut Eilisen tähdet -toimintamalli: edelleen käyttökelpoiset, mutta ykkösluokan laatukriteerit täyttämättömät hedelmät ja vihannekset pussitetaan ja myydään 60 sentin kilohinnalla. Asiakkaat kertovat tekevänsä Eilisen tähdistä esimerkiksi smoothieita.

”Hävikin vähentäminen on yhteinen asia, johon jokainen meistä voi vaikuttaa”

Kaupoissa myymättä jääneet elintarvikkeet ohjataan hyväntekeväisyyteen. Jokaisella myymälällä on ruoka-apukumppani, joka toimittaa tuotteet lahjoituksina eteenpäin. Esimerkiksi Kuopion Prismasta hyväntekeväisyysjärjestöt Virvatuli ja Ruoka-apu hakevat päivittäin tuotteita ruoka-apuun. Jotta ruoka-avulle tarkoitetut lihatuotteet eivät menisi roskiin, ne pakastetaan hakupäivää edeltävänä iltana.

– Hävikin hallinta, toisin sanoen hävikin määrän minimointi, on ollut PeeÄssässä osana päivittäistä toimintaa jo pitkään. Hävikin puolittamistavoite on mielestäni hyvä ja kunnianhimoinen projekti, jossa ilokseni voin todeta osuuskauppa PeeÄssän edustavan kirkkainta kärkeä. Osuuskauppojen vertailussa PeeÄssän hävikin vähentäminen on huipputasoa, Ruotsalainen tarkentaa.

Ruokahävikin puolittaminen vuoteen 2030 mennessä

Vuonna 2014 vastuullisuusohjelmaan kirjattu ruokahävikin puolittamistavoite ylitti vuonna 2023 merkittävän puolivälin rajapyykin, kun ruokahävikin määrä laski ryhmän ruokakaupoissa 29 prosenttiin vuoden 2014 vertailutasosta. Laskun määrä vuonna 2023 oli merkittävä vastaavan luvun ollessa vuonna 2022 vielä 19 prosenttia.

– Viime vuoden loikkamme hävikin vähentämisessä on huima ja kertoo pitkäjänteisestä, hyvästä työstä myymälöissämme ja asiakkaidemme halusta tehdä helppoja ympäristötekoja. Olemme S-ryhmässä tehneet töitä ruokahävikin vähentämiseksi ruokaketjussa jo pitkään, mutta hävikin vähentäminen on yhteinen asia, johon jokainen meistä voi vaikuttaa – myös kotitalouksissa, sanoo vastuullisuusasiantuntija Iida Lehtimäki S-ryhmän marketkaupasta.

Teksti: Kristiina Tammitie | Kuvat: Pentti Vänskä

Uusi myymälä on avara ja selkeä sekä päivittäistavaravalikoimat ovat kasvaneet sadoilla tuotteilla, yli 5 000 tuotteeseen. Valikoimien muodostamisessa on huomioitu asiakkaiden tarpeet, ja tulevaisuudessa asiakkaat pystyvät vaikuttamaan oman kauppansa valikoimaan lähestymällä henkilökuntaa sekä Sinuntoive-palvelun kautta.

– Olemme todella iloisia siitä, että palvelumme Tervossa ovat hypänneet kertaheitolla nykyaikaan. Olemme nyt avanneet kylälle uuden aikakauden modernin, energiatehokkaan ja päästöttömän Salen, jossa ostaminen on kätevää ja nopeaa, summaa PeeÄssän Sale-kenttäpäällikkö Jetta Pöyhönen.

Toimialajohtaja Jouni Ruotsalainen ja kenttäpäällikkö Jetta Pöyhönen kiittivät Salen avauksen aamuna henkilökuntaa hyvin tehdystä työstä viime kuukausina, kun yhtä aikaa on palveltu asiakkaita vanhalla kaupalla ja laitettu uutta kauppaa avauskuntoon. Kiitos- ja onnittelupuhetta ehtivät kuulemaan Terhi Liimatainen, Aira Varis, Raita Vanamo, Anne Raatikainen ja Anne Kuusela.

Kyläläiset seurasivat tarkoin uuden kaupan valmistumista ja odottivat pääsiäisviikon alle ajoittunutta avausta malttamattomina.

– Uskon, että uudesta myymälästämme tullaan tykkäämään todella paljon. Puitteet ovat nyt kunnossa, mutta ennen kaikkea asiakastyytyväisyydestä pitää huolta työstään innostunut henkilökuntamme, joka haluaa kehittää Saleamme koko ajan paremmaksi asiakkaillemme, Sale-päällikkö Anne Kuusela kiittelee tiimiään.

Myymälän suunnittelussa on huomioitu, että Tervossa on enemmän vapaa-ajanasukkaiden mökkitalouksia kuin vakituisten asukkaiden kotitalouksia.

Salme Karttunen pyörittää Tervossa pitopalvelua sekä kesäaikaan paikallista leirikeskusta.

– Oikein hyvältä näyttää uusia myymälä. Tämä on minulle todella tärkeä kauppa, josta teen ison osan yrityksen ruokaostoista. Myymälään on helppo poiketa, kun se on lähellä, ja lisäksi monet tuotteet, esimerkiksi sokerit ja kahvit, ovat täällä halvempia kuin tukussa. Tykkään myös siitä, että S-Business-korttia käyttäessä saa kaikki ostokset koontilaskuun, eikä tarvitse yrittää säilytellä lippuja ja lappuja, kertoo tervolainen pitopalveluyrittäjä Salme Karttunen.

­Valikoimien pyörittely vuodenaikojen ja sesonkien mukaisesti on entistä helpompaa, joten uudessa Salessa pystytään yhä paremmin vastaamaan kesällä tuntuvasti kasvavan asiakaskunnan tarpeisiin. Ruokatarvikkeiden lisäksi Salesta saa paljon muutakin tarpeellista, kuten vaikkapa nestekaasut, mullat ja huussikuivikkeet.

Salen sisäänkäynnin vieressä katseenvangitsijana toimii teollisen muotoilun taidonnäyte, konnevetisen Jukola Industriesin toteuttama teos, jossa valokuva Tervon kuuluisasta männystä on ikuistettu Iisveden Metsän sahalta hankittuun ja tummaksi maalattuun kuusipaneeliin.

Julkisivuun ikuistettu Tervon mänty on valmistettu Konnevedellä.

– Koneistomme on huippuluokkaa ja geometrinen designimme sekä korkealaatuinen tekninen tuotantomme pystyy toteuttamaan suunnittelun sekä ratkaisut moniin eri ympäristöihin. Teoksiamme on esillä esimerkiksi S-ryhmässä pitkin Suomea, mutta aina on erityisen hienoa, kun pääsemme näyttämään osaamistamme omilla kotikulmillamme, toimitusjohtaja Jouni Lehmonen totesi.

Myös Tervon Maa- ja kotitalousseura onnitteli PeeÄssää ja uutta Salea näyttävällä kevätkoristeella, joka sijoitettiin kaupalle johtavan suojatien äärelle. Seuran jäsenille on tärkeää pystyä käyttämään mahdollisimman paljon tervolaisia lähipalveluja.

Tervon Maa- ja kotitalousseuran aktiiviset vököstelijät tekevät kierrätys- ja luonnonmateriaaleja hyödyntäen kylän kaunistukseksi ja ihmisten iloksi erilaisia koristeita ja hahmoja. Teija Korhonen, Liisa Korhonen, Iiris Korhonen, Helena Lemmetty sekä Seppo ja Aune Matilainen

 

Tervon Yhtenäiskoulun eskarit sekä 1.–2.-luokkalaiset olivat valmistautuneet kaupan avauspäivään laulu- ja runoesityksellä. Esiintymistä oli harjoiteltu selvästikin ahkerasti, sen verran hienosti kajahtivat niin Juokse sinä humma kuin Peipon pesäkin, ja myös kauppateemainen runo muistettiin hyvin ulkoa.

Seppo Pajarinne iloitsi itsepalvelukassoista, joita hän on tottunut isoimmissa kaupoissa käyttämään.

Saleen on helppo tulla ostoksille vesireittejäkin. Kauppaan on vain kivenheitto kunnan rakentamalta laiturilta, jossa on myös veneiden tankkauspiste.

Pilotissa kotiinkuljetuksen voi tilata Foodoran kautta Kuopion alueella Sale Satamasta, Sale Niiralasta ja Sale Särkiniemestä. Ostoksia voi tilata maanantaista sunnuntaihin klo 10–20.

– Haluamme tarjota asiakkaillemme kattavasti erilaisia vaihtoehtoja tehdä ruokaostoksia. Erityisesti isommissa kaupungeissa kotiinkuljetuspalveluiden kysyntä kasvaa ja nyt testaamme ruokaostosten pikatoimituksia Foodora-palvelun kautta, toimialajohtaja Jouni Ruotsalainen Osuuskauppa Peeässästä kertoo.

Yhteistyökumppani Foodora on yksi Pohjoismaiden johtavista ruoan ja päivittäistavarakaupan kuljetuspalveluista, joka toimittaa ravintolaruokia ja päivittäistavaroita suoraan asiakkaiden ovelle. Foodora toimii yli sadalla paikkakunnalla Suomessa, Kuopiossa Foodora on toiminut vuodesta 2018 lähtien. Foodora on myös S-ryhmän ravintoloiden kotiinkuljetuskumppani, yhteistyö aloitettiin syksyllä 2023.

Tavoitteena on toimittaa tilaukset kotiovelle jopa puolessa tunnissa.

– On hienoa lähteä yhteistyöhön Suomen johtavan päivittäistavarakumppanin kanssa ja odotamme pilotin tuloksia innokkaasti. Uskomme vahvasti, että kotiinkuljetukset tuovat lisäarvoa sekä S-ryhmän että Foodoran asiakkaille. Kaupassa käymisen sijaan kuluttajille vapautuu aikaa moneen muuhun tärkeämpään asiaan, kertoo Foodoran kehitysjohtaja Max Börman.

Päätöksiä palvelun laajentumisesta tehdään pilotin jälkeen.

– Testaamme palvelua nyt avoimin mielin ja odotamme mielenkiinnolla, millaista palautetta saamme asiakkailta. Palvelun laajentumista arvioidaan pilotin jälkeen, päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho S-ryhmästä kertoo.

Taloudellisesti haastavassa ajassa osuuskaupan vahvuudet korostuvat. Asiakasomistajat hyötyvät sitä enemmän, mitä enemmän he käyttävät S-ryhmän palveluita.

Edullinen hintataso on kaikkien asiakkaiden etu. Ruoan hinta on pysynyt keskeisenä asiana niin asiakkaiden arjessa kuin julkisessa keskustelussakin.

PeeÄssä on järjestelmällisesti pitänyt kiinni edullisesta ostoskorista, sillä sen nähdään olevan yksi tärkeimmistä asiakasomistajan hyödyistä.

– Osuuskaupan tarkoitus on ensisijaisesti tuottaa hyötyä asiakasomistajilleen. PeeÄssässä investoimme vuonna 2023 myymäläverkoston ja palveluiden kehittämiseen, joka näkyi esimerkiksi ruoan verkkokaupan avaamisella kaikkiin Prismoihin ja S-marketeihin, kertoo PeeÄssän vähittäiskaupan toimialajohtaja Jouni Ruotsalainen.

PeeÄssä toi vuonna 2023 merkittäviä hyötyjä asiakasomistajilleen

120. juhlavuosi näkyi kattavasti PeeÄssän toiminnassa ja asiakasomistajille oli tarjolla hyviä ja tuntuvia etuja.

Vuonna 2023 PeeÄssä maksoi ennätysmäärän bonuksia asiakasomistajilleen, mikä kertoo siitä, että ihmiset todella näkevät keskittämisen hyödyt. Edullinen hinta, ja asiakasomistajan hyödyt sen päälle, kannustavat asiakkaita liittymään asiakasomistajaksi. Viime vuonna nähtiinkin ennätys uusien asiakasomistajien määrässä.

Lisäksi PeeÄssän asiakasomistajille maksettiin ylijäämänpalautuksia yli 17 miljoonaa euroa.

– ­Bonusten ja ylijäämänpalautuksen lisäksi asiakashyöty toteutui PeeÄssän investoinneissa osuuskaupan alueella. Asiakasomistajien palveluita kehitettiin vuonna 2023 yhteensä yli 42 miljoonalla eurolla, Ruotsalainen kertoo.

S-ryhmällä on tällä hetkellä yli tuhat päivittäistavarakaupan toimipaikkaa eri puolilla Suomea ja Virossa 13 Prismaa. S-Ryhmän vankka johto päivittäistavarakaupan markkinaosuudessa näkyy myös edelleen vahvistuneena asemana ruoan verkkokaupan markkinajohtajana.  S-ryhmän päivittäistavarakaupat tarjoavat työtä lähes 20 000 kaupan alan ammattilaiselle.