Juankosken S-marketien uudistaminen aloitettiin viime syksynä. Palveluita parannetaan muun muassa paistopisteellä, pikakassoilla ja asiakas-WC:llä, joista on tullut paljon asiakastoiveita.

 

Osuvaa valikoimaa toiveiden mukaan

Tuotevalikoimassa on otettu huomioon alueen asiakasomistajien toiveita ja myymälä tarjoaakin entistä osuvamman päivittäistavaravalikoiman. Uutena myymälöihin tulee asiakkaiden toivoma paistopiste ja pikakassa sujuvoittamaan asiakasomistajan palvelua.

Erityispanostuksia on tehty entistä herkullisempaan hedelmä- ja vihannesosastoon. Panimotuotteisiin on niin ikään tehty laajennus ja valikoimissa on nyt runsaasti myös paljon toivottuja pienpanimotuotteita. Uusi paistopiste tuo lisää vaihtoehtoja leipävalikoimiin.

Rakennettava myymälä parantaa paikkakunnan päivittäistavarakaupan palveluja nykyaikaisen myymälän, laajemman valikoiman ja näiden uusien palveluiden myötä. Uudistus helpottaa ja nopeuttaa asioimista sekä parantaa asiakaspalvelun nopeutta myös käyttöön otettavien itsepalvelukassojen ansiosta. Osuuskaupalle on tärkeää kehittää paikallisten ihmisten omistaman kaupan palveluja, kertoo vähittäiskaupan toimialajohtaja Jouni Ruotsalainen.

 

Energiatehokkaampi ja nykyaikainen myymälä

Uusittu myymälä on valmistuttuaan energia- ja ympäristötehokas, nykyaikainen ruokakauppa, jossa myös ostamisen helppouteen on kiinnitetty paljon huomiota. Hiilidioksidi-kylmälaitokset, ovelliset kylmäkalusteet, ja ledivalaistukset ovat esimerkkejä ympäristöystävällisistä ratkaisuista, joihin myymäläuudistuksessa tehdään. Juankosken uusi myymälä on hiilineutraali ja käytössä on sekä aurinkopaneelit että maalämpö. Näiden lisäksi teemme jatkuvia energiansäästötoimenpiteitä muun muassa valaistuksia, ilmanvaihtoa ja sisälämpötiloja säätämällä, kuvailee kiinteispäällikkö Tomi Vierimaa.

Myymälän kokonaisenergiansäästö verrattuna entiseen S-marketiin on noin 20 prosenttia. Myymälän jätteiden kierrätystä helpotetaan ja tehostetaan edelleen. Taustatiloja laajennetaan uudistuksen myötä ja tilojen toiminnallisuutta parannetaan.

Uudistamisen myötä myymälässä on uuden ilmeen mukainen, raikas ja skandinaavinen ilme.

Myymälöiden ilme tulee olemaan avara ja nykyaikainen. Uudessa myymälässä raikas yleisilme ja uudistettu värimaailma. Uusi värimaailma noudattelee hillittyä linjaa, toteaa Jouni.

Juankosken myymälän kokonaisinvestointi on 3 miljoonaa euroa ja sen toteutuksesta vastasi Crane Hill Group Oy.

 

S-marketien konseptiuudistus

S-marketeissa kautta maan on käynnissä laaja konseptimuutos, jossa myymälät viritetään huippuvireeseen esillepanon ja valikoimien kautta. Trendit ja sesongit tuodaan aiempaa vahvemmin esille Hedelmä- ja vihannesosastot, leipomotuotteet ja panimojuomat nousevat nykyistä merkittävämpään rooliin. Myymälämiljööt muuttuvat väljemmiksi, valoisammiksi ja modernimmaksi. Uuden S-market-konseptin mukaisesti myymälöiden värimaailmat muuttuivat hillityn raikkaiksi ja samalla valikoimat päivitettiin vastaamaan entistä paremmin paikallista kysyntää sekä asiakkaiden toiveita.

Johanna Niemi on ollut Riistaveden Salessa töissä parikymmentä vuotta, eikä ole missään vaiheessa miettinyt työpaikan vaihdosta. Tarja Piironen tuli samaiseen Saleen töihin väliaikaisella ajatuksella pari vuotta sitten, mutta kerran kotiuduttuaan ei tahtonutkaan enää palata takaisin entiseen työhönsä. Sale-päällikkö Riku Åstedt puhuu työryhmästään suurella kunnioituksella, kiitellen sekä yhteen hiileen puhaltamisesta että hyvän fiiliksen luomisesta. Kaikki viihtyvät työssään ja voivat hyvin. Mikä on heidän salaisuutensa?

 

– Mahtava porukka, jossa jokainen tekee työnsä hyvin, eikä kaveria jätetä pulaan. Tiiviissä, muutaman hengen työryhmässä kaikki tuntevat toisensa tosi hyvin ja haluavat, että jokaisella on hyvä ja helppo olla töissä. Yhteishenki on todella tärkeä asia työssä viihtymisen kannalta, Johanna Niemi ja Tarja Piironen avaavat työpaikkansa saloja.

Riku Åstedt jatkaa toteamalla, että Riistavedellä esihenkilönä on helppo olla.

– Kaikki osaavat tehdä kaikkea, saavat oppia asioita laajalla kirjoilla ja kantaa vastuuta kokonaisuudesta, mikä varmasti vaikuttaa yhteishenkeen ja työyhteisön toimivuuteen. Yhteispeli sujuu ja arki rullaa, eikä tylsää hetkeä tule ikinä vastaan. Parhaimpia ovat sellaiset päivät, jolloin hommat menevät sutjakkaasti, koska jokainen saa tehtyä oman vuoronsa tehtävät ajallaan ja ongelmitta, hymy huulilla ja kenties vielä työkaveriakin auttaen, hän toteaa.

 

Yhteisölle tärkeä palvelu

Riistavedelle Sale avattiin vuonna 2004. Sitä ennen ehti kulua kymmenkunta vuotta niin, ettei osuuskaupalla ollut paikkakunnalla myymälää lainkaan.

– Täältä käydään paljon kaupungissa töissä, mutta silti monet haluavat käyttää paikallisia palveluja ja omalta osaltaan varmistaa, että ne kylällä myös pysyvät. Riistavedellä on poikkeuksellisen vahvaa yhteisöllisyyttä ja halua pitää kylä elävänä, ja siinä Salella on tärkeä rooli, Riku toteaa.

Hän tuli Saleen päälliköksi pari vuotta sitten, ja koki itsensä sekä henkilökunnan että asiakkaiden taholta tervetulleeksi.

– Alussa piti vähintään joka toiselle asiakkaalle kertoa kuka olen ja mistä tulen. Sen jälkeen on tultu oikein hyvin juttuun.

Salen apulaispäällikkönä työskentelevä Johanna arvelee, että asiakkaiden uteliaisuus on merkki välittämisestä.

– Tämä kauppa on riistaveteläisille aidosti tärkeä, koska tuotamme palveluja, joita tarvitaan päivittäin. Meillä ja työllämme on kyläläisille todella suuri merkitys, ja moni muistaa sen myös mainita ja kysellä, mitä meille kuuluu ja miten menee. Tämä on todellakin paikallisten asiakasomistajien oma kauppa.

Johanna asuu itsekin Riistavedellä, eikä ole liki parikymmentä vuotta kestäneen PeeÄssä-uransa aikana edes miettinyt hakeutumista töihin isompiin myymälöihin. Sale on ollut hänen paikkansa.

– Olen tottunut edustamaan Salea aina kylällä liikkuessani. Yksi tuttu kyselee, onko tänään tullut tiettyä leipää ja toinen tiedustelee, voisiko valikoimiin saada tuotteen, jota pitää hakea Prismasta. Minua tällainen ei haittaa ollenkaan, Johanna hymyilee.

 

Sesonkivaihtelut tuovat kivaa piristystä

Asiakkailtaan Salen väki saa positiivista palautetta myymälän siisteydestä, hyvästä järjestyksestä, arkitarpeisiin mainiosti vastaavista valikoimista sekä hyvästä fiiliksestä, joka onkin helposti aistittavissa ovista sisään astuessa. Myyjät tervehtivät iloisesti ja pieni turinatuokio asioinnin lomassa kuuluu kuvioon.

Tähän aikaan vuodesta asiakkaat ovat lähes poikkeuksetta Riistavedellä vakituisesti asuvia ihmisiä, vaikka toki joukkoon mahtuu aina myös tieltä poikkeavia ohikulkijoita sekä alueella ympäri vuoden viikonloppuja viettäviä mökkiläisiä. Mökkeily painottuu kuitenkin edelleen kesäkuukausiin, jolloin Salessa riittää vilinää ja vilskettä aamusta iltaan.

– Mökkikausi alkaa käynnistyä pääsiäisen tienoilla ja on vilkkaimmillaan juhannukselta heinäkuun loppuun. Sesonkivaihtelut ovat suuria, mutta nehän tuovat vain kivaa piristystä työhömme, joka on muutenkin hyvin monipuolista ja vaihtelevaa.

 

Sale otti omakseen

Riistaveden Sale ottaa helposti omakseen. Näin kävi Tarja Piiroselle, joka tuli alun perin Saleen töihin vain väliaikaisesti, kun koronan ensimmäinen aalto hiljensi Kuopion keskustan ja Sokos-tavaratalon vuonna 2020. Tarja ehti olla Sokoksella töissä parikymmentä vuotta eri osastoilla, ennen kuin pandemia vei hänet PeeÄssän sisällä päivittäistavarakaupan puolelle, Kaavin S-marketin kautta Riistaveden Saleen.

– Olisin voinut palata entiseen työhöni, mutta halusin jäädä tänne, jossa asiakaspalvelu on jollain tavalla leppoisampaa. Olen oppinut valtavan paljon uusia asioita ja löytänyt itsestäni ihan uudenlaisia puolia. Arvostan todella paljon sitäkin, että voin käydä töissä joko mökiltä Vehmersalmen suunnalta tai kotoa Kuopiosta käsin.

Tarja tekee säännöllisesti vuoroja myös Vuorelan S-marketissa, ja Vehmersalmen Saleenkin hän on rientänyt pariin kertaan avuksi.

– Nykyisessä elämänvaiheessa tämä on ollut minulle hyvä ratkaisu. Olen todella iloinen, että uskalsin tehdä tällaisen valinnan, Tarja hymyilee.

Tarja, Riku ja Johanna viihtyvät työssään Salessa.

– Riistaveteläiset osoittavat päivittäin arvostavansa työtämme, he kertovat.

Kivat asiakkaat, mahtavat työkaverit ja monipuoliset työtehtävät. Nämä kolme asiaa nousevat selkeästi esiin Jynkän Salen henkilökunnan kertoessa omasta työstään. Heidän puheessaan kuuluu vilpitön ylpeys omasta kaupasta.

 

– Meillä on ihan älyttömän hyvä porukka, joka tekee työtään suurella sydämellä ja hyvällä palveluasenteella. Meillä on helppoa ja mutkatonta käydä ostoksilla, koska henkilökunta hoitaa myymälää niin hyvin, Sale-päällikkö Anni Hietamies kuvailee.

PeeÄssän päällikkövalmennuksessa oleva Anni tuli syksyllä Jynkän Saleen tuuraamaan vakituista esihenkilöä.

– Tämä on hyvä paikka oppia päällikkötehtäviä. Porukka on hyvin itseohjautuva. Kaikki osaavat kaikkea ja jokaisella on lisäksi oma vastuualueensa, Anni kiittää.

 

Suuri merkitys arjen helpottajana

Sale on keskeisellä paikalla Kuopion Jynkässä, koulun ja kirjaston naapurissa.

– Meillä on hyvin vakiintunut asiakaskunta, johon kuuluu niin senioreita, työikäisiä kuin koulun jälkeen kauppaan poikkeavia lapsia. Etenkin monet ikäihmiset ovat käyneet Salessa tekemässä päivittäiset ruokaostoksensa iät ja ajat, Anni kertoo.

Myyjä Timo Viinikainen toteaa, että Sale on Jynkän oma kyläkauppa. Ruokaostosten lomassa nähdään tuttuja ja vaihdetaan kuulumisia.

– Olemme mukana paikallisten ihmisten arjessa, niin iloissa kuin suruissakin. Monille iäkkäämmille, yksin asuville lähialueen asukkaille tarjoamme myös päivittäin tilaisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen. Vuosien mittaan onkin syntynyt monia tiiviitä asiakassuhteita, joita voisi kuvailla myös tietynlaisiksi ystävyyssuhteiksi, Timo miettii.

Apulaispäällikkö Piia Yrjönen on pannut merkille, että alueen asukkaat arvostavat aidosti lähipalvelujaan.

– Meidän työllämme on suuri merkitys Jynkän ihmisten elämässä. Helpotamme heidän arkeaan. Ei tarvitse lähteä isoihin kauppoihin, kun kaiken tarvittavan saa kätevästi ja nopeasti läheltä, ja tuotetoiveetkin yritämme täyttää parhaamme mukaan.

 

Työn monipuolisuus kiehtoo

Kymmenen vuotta Salessa työskennellyt Timo ei ole missään vaiheessa miettinyt paluuta isompiin ympyröihin.

– Tykkään enempi pienestä yksiköstä ja muutaman hengen työryhmästä. Työilmapiiri on todella hyvä ja työntekijöiltä vaaditaan enemmän vastuunkantoa ja osaamista, koska jokaisen pitää hallita kaikki myymälän eri työtehtävät. Työ on todella monipuolista, sisältäen kassalla rahastuksen ja hyllyjen täyttämisen ohella esimerkiksi tilauksiin liittyviä asioita sekä omalla kohdallani myös some-julkaisujen tekemistä.

– On hienoa, että jokainen saa hyödyntää työssään omia vahvuusalueitaan. Pidän myös siitä, että pystyn itse vaikuttamaan tekemieni työtuntien määrään. Tarjolla olisi enemmänkin työvuoroja, mutta minulla on ikää jo sen verran, että vähempikin riittää, Timo kuvailee.

 

Vastuuta koko myymälästä

Jonna Miettinen on myös tyytyväinen työpaikkaansa. Arki on sujuvaa ja porukassa jutustelu kulkee mukavasti.

– Tulin tänne harjoitteluun seitsemän vuotta sitten ja sille tielle jäin. Tykkään täällä ihan kaikesta; asiakkaista, työkavereista ja itse työstä, joka on paljon vaihtelevampaa kuin mitä päälle päin näyttää. Isommat kaupat eivät ole minun juttuni.

Jonnaa ei haittaa edes se, että pienmyymälässä tehdään päivittäin töitä muutaman tunnin ajan yksin.

– Tuntuu hyvältä olla välillä vastuussa koko myymälästä ja hoitaa sitä niin, että kaikki vuoroon kuuluvat tehtävät tulevat tehdyiksi.

 

Tyytyväiset asiakkaat motivoivat

Vaikka Jynkän Salen seitsemän hengen tiimissä on ollut viime vuosina poikkeuksellisen vähän vaihtuuutta, uudet työntekijät otetaan avosylin vastaan. Näin koki ainakin joukkoon viime kesänä sujuvasti solahtanut Piia.

– Urani alkoi Savonlinnan Prismasta, ja sen jälkeen olin useita vuosia töissä Suomen suurimmassa Prismassa, Helsingin Kannelmäessä sijaitsevassa Prisma Kaaressa. Muutettuani Kuopioon olin pari vuotta Leppävirran S-marketissa, josta siirryin tänne Jynkkään, Piia kertaa osuuskauppauraansa.

Hänen mielestään jokaisessa S-ryhmän ketjussa on omat hyvät puolensa. Ratkaisevinta on aina se, minkälainen työporukka on ja miten eletään, ollaan ja tehdään töitä yhdessä.

– Työssä minua motivoi, innostaa ja kannustaa hyvän tiimin lisäksi se, että saamme muokattua myymälästä mahdollisimman hyvin asiakkaidensa näköisen. Olemme onnistuneet yhdessä, kun asiakkaat tykkäävät kaupasta ja saavat sieltä tuotteet, joita tulivat hakemaan, Piia kiteyttää.

Piia, Timo, Anni ja Jonna tykkäävät Jynkän Salen kyläkauppahenkisestä tunnelmasta.

Timon vastuulla on Salen some-päivitykset. – On hienoa, että työntekijöille annetaan mahdollisuus hyödyntää vahvuuksiaan, hän toteaa.

– Haluamme tarjota kaikille ihmisille tasavertaisesti työelämäpolkuja ja -mahdollisuuksia. Työllistämme monikulttuuriseen työyhteisöömme ennakkoluulottomasti uusia ihmisiä, Varkauden Prisman johtaja Outi Rojo toteaa.

Varkauden Prismassa henkilökunnan taukohuoneen pitkän pöydän ääressä käy vilkas puheensorina. Suomen sijasta keskustelu käydään ukrainaksi, täydennettynä muutamilla englanninkielisillä kysymyksillä ja kommenteilla.

Serhii Tsybulko, Afrodita Sokorieva, Artur Savchenko, Alla Cherniakova, Natalia Gamarts ja Oksana Oliinyk ovat paenneet Ukrainan sotaa Suomeen ja Varkauteen, jossa he ovat saaneet työpaikan Prismasta.

– Oleskeluluvan sekä rajoittamattoman työnteko-oikeuden ansiosta olemme voineet hakea töitä paikallisista yrityksistä, kuusikko kertoo Prismassa työskentelevän Galina Timosen tulkkaamana.

Prismassa Artur, Serhii ja Afrodita ovat tehneet töitä viime kesästä lähtien. Pari kuukautta kestäneen työkokeilun päätyttyä heidät siirrettiin syksyllä oman talon kirjoille, virallisesti peeässäläisiksi ja täysivaltaisiksi työyhteisön jäseniksi.

– He ottivat alun perin itse meihin yhteyttä ja ovat osoittautuneet erinomaisiksi työntekijöiksi. Myös Alla, Natalia ja Oksana jatkavat omilla palkkalistoillamme työkokeilun päättyessä, Prisman palvelupäällikkö Joonas Marjanen kertoo.

 

Sydämellinen vastaanotto

Serhii on työskennellyt aiemmin logistiikka-alalla ja hänen puolisonsa Afrodita on kondiittori. Venäjän hyökättyä Ukrainaan Artur joutui jättämään puusepän työt Pietarissa ja hakeutumaan rajan yli Suomeen. Taloushallinnossa uraa luonut Alla sekä huoltoasemalla kotimaassaan töissä olleet Natalia ja Oksana tulivat Pohjois-Savoon kesäksi mansikkatilalle töihin. Kun poimintakausi päättyi, he hakivat Arturin kannustamina töitä Prismasta.

– Meidät on otettu vastaan todella sydämellisesti. Kaikki ovat ystävällisiä ja jokainen neuvoo ja auttaa. Tuntuu siltä, että olemme saaneet valtavan paljon uusia ystäviä ja tukijoita, ikään kuin toisen perheen, ukrainalaiset kuvailevat.

Myös asiakkaat ovat ottaneet heidät avosylin vastaan. Asiakkaiden myönteinen suhtautuminen on helposti nähtävissä, kun kuusikkoa kuvataan myymälän puolella. Moni pysähtyy seuraamaan tilannetta ja antaa samalla PeeÄssälle kiitokset pakolaisten työllistämisestä.

– Ei voisi osuuskauppa parempaa tehdä kuin auttaa näitä ihmisiä. Tämä on sitä oikeaa vastuullisuutta, iäkäs pariskunta kommentoi.

 

Kielimuuria ei ole pystytetty

Ukrainalaiset puhuvat jonkin verran englantia ja aktiivisen opiskelun ansiosta päivä päivältä paremmin suomea.

– Suomi on vaikea kieli, mutta haluamme oppia sitä. Ymmärtäminen on helpompaa, puhuminen vaikeampaa, Serhii ja Alla kuvailevat.

Puutteellisen kielitaidon vuoksi ukrainalaiset ovat keskittyneet työvuoroissaan muun muassa tuotteiden hyllytykseen, ostoskärryjen siirtelyyn sekä Ruokatorilla tuotteiden pakkaamiseen ja astioiden tiskaamiseen.

– Pääasiassa laitamme päivittäistavaraosastolla tuotteita esille, tarkistamme päiväyksiä ja huolehdimme hyllyjen siisteydestä. Asiakkaan kysyessä jotain tuotetta, osaamme näyttää oikean paikan. Jos kielen kanssa tulee ongelmia, radiopuhelimella voi aina pyytää työkaverin apuun, Natalia ja Oksana tietävät.

Prisma-johtaja Outi Rojo ei halua puhua kielimuurista, koska se on olemassa vain, jos muuri halutaan pystyttää.

– Kieli ei ole ongelma, jos siitä ei tehdä sellaista, vaikka ihan kaikkea ei aina ymmärretäkään. Porukassamme eivät läheskään kaikki puhu juurikaan englantia, mutta silti on tultu ukrainalaisten vahvistuksiemme kanssa oikein hyvin juttuun. Olen ollut vaikuttunut työyhteisömme avoimuudesta ja vastaanottohalukkuudesta, Joonas Marjanen vahvistaa.

 

Ilo tehdä töitä yhdessä

Perehdytys on hoidettu esimerkkiä näyttäen sekä hyllyjen välissä että videoilla ja kuvilla. Käännösohjelmatkin ovat olleet ahkerassa käytössä ja kymmenkunta vuotta Prismassa työskennelleen venäläistaustaisen Galinan tulkkaustaidoista on ollut paljon apua. Pääasiallisesti ukrainalaisille puhutaan kuitenkin suomea, jotta he oppisivat kielen nopeammin ja pystyvät tarttumaan monipuolisemmin kaikkiin tarjolla oleviin työtehtäviin.

Ukrainalaisten perehdyttäjänä toiminut Päivi Impivaara sanoo saaneensa vastuutehtävästään paljon.

– On ollut aivan ihanaa tehdä töitä mukavien ihmisten kanssa, jotka tuovat iloa omiin työpäiviini ja rikastuttavat koko työryhmäämme. Me kaikki olemme ukrainalaisistamme ylpeitä ja toivomme, että saamme pitää heidät työkavereinamme pitkään. He ovat äärimmäisen ahkeria ja tunnollisia työssään. Kuormat menevät hyllyyn sellaisella vauhdilla, ettei meinaa tahdissa pysyä, Päivi hymyilee.

 

Ihailtava asenne

Ukrainalaisten myötä Varkauden Prisman monikulttuurisuus on kasvanut entisestään.

– Työryhmässämme on tällä hetkellä edustettuna kahdeksan eri kansallisuutta. Suomalaisten ja ukrainalaisten lisäksi meiltä löytyy väkeä Venäjältä, Italiasta, Espanjasta, Filippiineiltä, Saksasta ja Kiinasta, Outi luettelee.

Outi ja Joonas kannustavat myös muita yrityksiä työllistämään ukrainalaisia, sillä kotoutumisen kannalta työllä on iso merkitys.

– Heidän asenteensa on ihailtava. Vaikka jokaisella on varmasti suuri huoli sodan jaloissa sinnittelevistä läheisistään, he tekevät hommia tosissaan ja ovat ystävällisiä sekä työkavereitaan että asiakkaita kohtaan.

Eniten haasteita on ollut byrokratian kanssa.

– Suomalaisen henkilötunnuksen puuttuessa esimerkiksi pankkitilin avaus voi kestää useita viikkoja, mikä vaikeuttaa palkanmaksua. Olemme auttaneet uusia työntekijöitämme myös muissa kotoutumiseen liittyvissä asioissa, muun muassa verokorttien tilaamisessa, Joonas kuvailee.

– Paperiasioissa avun saaminen on ollut tärkeää. Olemme siitä todella kiitollisia, Artur Savchenko painottaa.

Allalla, Arturilla, Natalialla, Oksanalla, Afroditalla ja Serhiilla on tilapäisen suojelun mukanaan tuoma rajoittamaton työnteko-oikeus Suomessa. He ovat työllistyneet Varkauden Prismaan.

Puuseppänä aiemmin työskennellyt Artur on rakentanut Prisman lastenosaston sovituskoppiin tonttuoven.

– Arvostan todella paljon sitä, että PeeÄssä rekrytoi rohkeasti myös ulkomaalaistaustaisia ihmisiä meille töihin. Heidän asenteestaan on paljon opittavaa, Afroditan ja muiden ukrainalaisten perehdyttämisestä vastuun ottanut Päivi Impivaara kiittää.

Kesätyö omassa osuuskaupassa opettaa nuorille arvokkaita työelämätaitoja – ja tarjoaa usein myös väylän pidempiaikaiseen työsuhteeseen. Kesätyö PeeÄssässä poiki Lauri Kortelaiselle ja Roope Kuroselle paitsi työsuhteen jatkumisen, myös paineensietokykyä sekä oppia erilaisten ihmisten kohtaamisesta, ajanhallinnasta ja ryhmässä työskentelystä.

 

Lauri Kortelainen, opiskelee Joroisten lukiossa:

”Olen viime joulusta saakka tehnyt lukio-opintojen ohessa ilta- ja viikonloppuvuoroja Varkauden Prismassa. Kun koulu toukokuussa päättyi, sain reilusti lisää työtunteja. Teinkin kesän ajan täyttä päivää Prisman päivittäistavarapuolella. Juomaosastolla oli myös muita kesätyöntekijöitä, mutta minä olin käytännössä vastuussa siitä, että paikat pysyivät siisteinä ja hyllyt täynnä tavaraa.

Kesän jälkeen olen jatkanut ilta- ja viikonlopputöitä opintojen ohella. Iltavuoroja teen silloin tällöin, ja vähintään joka toinen viikonloppu olen lauantaisin aamuvuorossa hyllyttämässä tuotteita. Vuoden vaihteessa täytän 18, jonka jälkeen pääsen tekemään myös kassavuoroja.

Prismassa työskentelystä olen jo nyt oppinut ainakin organisointikykyä ja ajankäyttöä. Minulla on välillä ollut koulussa vähän ongelmia aikatauluttamisen kanssa, mutta täällä olen oppinut, miten vaaditut tehtävät saa valmiiksi ajallaan.

Prismassa on todella hyvä työporukka. Ihmisten kanssa tulee hyvin toimeen ja asiat hoituvat. Olen saanut paljon uusia kavereita, joiden kanssa olemme viettäneet vapaa-aikaakin yhdessä.

Lukion jälkeen olen suunnitellut lähteväni opiskelemaan insinööriksi. Toinen vaihtoehto on kauppatieteet. Minne tahansa päädynkin, työkokemuksesta Prismassa on varmasti paljon hyötyä.

Lauri Kortelainen

Roope Kuronen, opiskelee Itä-Suomen yliopistossa biolääketiedettä:

Osuuskaupasta kesätöitä hakiessani kerroin olevani kiinnostunut erityisesti ravintola-alasta, sillä minulla oli aiempaa kokemusta kahvilatyöstä Sotkamosta. Pääsinkin toiveeni mukaisesti PeeÄssään kesätöihin, ja päädyin tarjoilijaksi Kuopion Rossoon. Kesän jälkeen olen jatkanut Rossossa sen, minkä koulun ohella jaksan ja kerkeän. On hienoa, että työantaja joustaa ja työvuoroja voi sovitella opintojen ja muiden menojen lomaan oman kalenterin mukaisesti.

Olen viihtynyt Rossossa tosi hyvin. Pääsin työn jujusta kiinni nopeasti hyvän perehdytyksen sekä työkavereiden ja esihenkilöiden tuen ansiosta. Ilmapiiri työryhmässä on hyvin kannustava ja tasavertaisuutta korostava.

PeeÄssä tuntuu turvalliselta ja luotettavalta työnantajalta, joka todella arvostaa työntekijöitään. Asiat hoituvat jouhevasti ja hyvin. Omasta työstä saa kiitosta ja henkilöstöeduista ekstrapalkintoa kiitoksena siitä, että pidetään joukolla hyvää asiakaspalvelua yllä.

Kesän ja syksyn aikana sosiaaliset taitoni ovat kehittyneet hurjasti. Olen oppinut valtavan paljon asiakkaiden kohtaamisesta, erilaisten ihmisten kanssa toimeen tulemisesta sekä ryhmässä työskentelystä. Myös paineensietokykyni on vahvistunut. Työn mukanaan tuomia parhaimpia asioita on ehdottomasti myös se, että olen saanut uusia kavereita.”

 

 

 Kaavin ja Juankosken S-marketien uudistaminen on aloitettu syyskuussa.  Uudistetut myymälät tulevat tarjoamaan entistä laajemman päivittäistavaravalikoiman. Palveluita parannetaan muun muassa paistopisteellä ja pikakassoilla sekä asiakas-WC:llä.

S-marketeissa kautta maan on käynnissä laaja konseptimuutos, jossa myymälät viritetään huippuvireeseen esillepanon ja valikoimien kautta. Trendit ja sesongit tuodaan aiempaa vahvemmin esille.

Osuvaa valikoimaa toiveiden mukaan

Tuotevalikoimassa on otettu huomioon alueen asiakasomistajien valikoimatoiveet ja näin uudistuvat myymälät tarjoavat entistä osuvamman päivittäistavaravalikoiman. Uutena myymälöihin tulee asiakkaiden toivoma paistopiste ja pikakassa sujuvoittamaan asiakasomistajan palvelua.

Sekä Kaavilla että Juankoskella tulee olemaan aiempaa herkullisempi hedelmä- ja vihannesosasto. Panimotuotteisiin tehdään niin ikään laajennusta, ja valikoimissa on nyt runsaasti myös paljon toivottuja pienpanimotuotteita. Molemmissa marketeissa täysin uusi paistopiste tuo lisää vaihtoehtoja leipävalikoimiin.

Rakennettava myymälä parantaa paikkakuntien päivittäistavarakaupan palveluja nykyaikaisen myymälän, laajemman valikoiman ja näiden uusien palveluiden myötä. Uudistus helpottaa ja nopeuttaa asioimista sekä parantaa asiakaspalvelun nopeutta myös käyttöön otettavien itsepalvelukassojen ansiosta. Lisäksi panostamme nopeaan syömiseen take away -palveluiden lisäämisellä. Osuuskaupalle on tärkeää kehittää paikallisten ihmisten omistaman kaupan palveluja, kertoo vähittäiskaupan toimialajohtaja Jouni Ruotsalainen

 

Energiatehokkaampi ja ympäristöystävällisempi myymälä

Uusitut myymälät ovat valmistuttuaan energia- ja ympäristötehokas nykyaikainen ruokakauppa, jossa ostamisen helppouteen on kiinnitetty paljon huomiota. Hiilidioksidi-kylmälaitokset, ovelliset kylmäkalusteet, ja ledivalaistukset ovat esimerkkejä ympäristöystävällisistä ratkaisuista, joihin myymäläuudistuksessa tehdään, kuvailee Ruotsalainen.

Myymälän kokonaisenergiansäästö verrattuna entiseen S-marketiin on noin 20 prosenttia. Myymälän jätteiden kierrätystä helpotetaan ja tehostetaan edelleen. Taustatiloja laajennetaan uudistuksen myötä ja tilojen toiminnallisuutta parannetaan.

 

Nykyaikaisempi ilme

Uudistamisen myötä Kaavin ja Juankosken ihmiset saavat uuden ilmeen mukaisen, raikkaan skandinaavisen oman kaupan.

Myymälöiden ilme tulee olemaan avara ja nykyaikainen. Uudessa myymälässä raikas yleisilme ja uudistettu värimaailma. Uusi värimaailma noudattelee hillittyä linjaa, toteaa Jouni.

S-marketien konseptiuudistus

S-marketeissa kautta maan on käynnissä laaja konseptimuutos, jossa myymälät viritetään huippuvireeseen esillepanon ja valikoimien kautta. Hedelmä- ja vihannesosastot, leipomotuotteet ja panimojuomat nousevat nykyistä merkittävämpään rooliin. Myymälämiljööt muuttuvat väljemmiksi, valoisammiksi ja modernimmaksi. Uuden S-market-konseptin mukaisesti myymälöiden värimaailmat muuttuivat hillityn raikkaiksi ja samalla valikoimat päivitettiin vastaamaan entistä paremmin paikallista kysyntää sekä asiakkaiden toiveita.

Valtakunnallista Hävikkiviikkoa vietetään tänä vuonna 12.–18. syyskuuta, tarkoituksena nostaa ruoan arvostusta ja kertoa ruokahävikin vähentämisen tärkeydestä.

PeeÄssässä Hävikkiviikko on joka viikko: roskiin päätyvän ruoan määrän minimoiminen on keskeinen osa henkilökunnan arkityötä, ihan joka päivä.

 Kaupassa hävikkiä syntyy monella tavalla.

– Poisheittohävikki on ruokaa, jota ei ole saatu myytyä tai se ei kelpaa syötäväksi, esimerkiksi jos tuote on mennyt pilalle pakkauksen rikkoutumisen vuoksi tai siksi, että asiakas on jättänyt lihapaketin jauhohyllyyn ja kylmäketju on katkennut. Meille hävikkiä on myös se, että tuote myydään isolla alennuksella alle hankintahinnan. Se on kuitenkin parempaa hävikkiä, koska alennetuilla hinnoilla myydyt tuotteet ovat pois biojätteestä, Iisalmen Prisman päivittäistavaraosaston myyntipäällikkö Anssi Pakarinen selvittää.

– Sitä parempi, mitä isompi osa tuotteista lähtee etuovesta asiakkaidemme lautasille ja pienempi osa takaovesta roska-auton kyytiin, vahvistaa Kuopion keskustan S-marketin päällikkö Sirpa Pennanen.

Hävikkiä syntyy myös tuotteiden katoamisesta.

– Näpistykset ovat yksi syy, samoin itsepalvelukassoilla tahattomasti maksamatta jääneet tuotteet. Tällaista hävikkiä tulee väistämättä, Sirpa kertoo.

Osuva valikoima ja vilkas myynti etusijalla

Kaupan henkilökunnan työ on jatkuvaa tasapainoilua parhaan asiakaskokemuksen takaavan hyvän saatavuuden sekä mahdollisimman pienen hävikin välillä. Iisalmen Prismassa myynnissä olevista tuotteista hävikkiin päätyy tällä hetkellä 1,3 prosenttia ja Kuopion keskustan S-marketissa hitusen yli 1,5 prosenttia. Molemmissa ollaan hyvin lähellä ketjukohtaisia tavoitteita.

– Hävikin parhaimpia vähentäjiä ovat asiakkaiden tarpeisiin mahdollisimman osuvasti vastaava valikoima sekä vilkas myynti. Mitä enemmän myydään, sen nopeampi kierto ja pienempi hävikki, päälliköt selvittävät.

– Hävikin torjumisessa on avainasia, että meille on sellaisia tuotteita hyllyillä, joita omat asiakkaamme haluavat ostaa, Sirpa Pennanen korostaa.

Oikeat tilausmäärät tärkeintä

Poisheittohävikin määrä on vähentynyt S-kaupoissa viime vuosina yli viidenneksellä. Merkittävin työ ruokahävikin minimoiseksi tapahtuu jo ennen kuin tuotteet laitetaan kaupan hyllyille. Pyrkimyksenä on, että tilausmäärät vastaavat mahdollisimman tarkasti tuotteiden kysyntää, jokaisessa myymälässä ja jokaisena päivänä. Sirpa ja Anssi myöntävät, että asiakkaiden ostokäyttäytymisen ennustamisessa kristallipallosta olisi apua. Kun sitä ei ole, turvaudutaan kovaan faktaan, eli raportteihin ja myyntidataan.

– Suurin osa tuotteistamme on mukana ennustepohjaisessa tilausjärjestelmässä, joka hyödyntää aiempien vuosien myyntitietoja ja huomioi tapahtumat, sesongit ja sääennusteet. Järjestelmä on erittäin hyvä työkalu, mutta yksinomaan sen vastuulle ei voi tilauksia jättää. Meidän ammattitaitoiset myyjämme seuraavat jatkuvasti tilausmääriä ja tekevät päivittäin korjausliikkeitä, lisäten yhtä tuotetta ja vähentäen toista.

Yksi tärkeimmistä tuoteryhmistä, hedelmät ja vihannekset, tilataan edelleen käsityönä.

– On todella tärkeää, että henkilökuntamme osaa kaikkien tuoteryhmien osalta lukea raportteja ja hyödyntää olemassa olevaa tietoa. Tilauksia ei tehdä tai korjata pelkällä mutu-tuntumalla.

Asiakkaat suosivat punalappuisia tuotteita

Kaupan henkilökunnan rooli on keskeinen myös kuormien tarkistamisessa sekä päiväysten vahtimisessa ja oikeaoppisessa hyllyttämisessä. Hyllyille laitetaan tuoreimmat tuotteet taakse ja lähempänä päivämäärää olevat tuotteet eteen. Kun viimeinen käyttöpäivä on käsillä, tuote saa punaisen – 30 % -lapun kylkeensä. Iltaisin kello 18 jälkeen alennusprosentti nousee 60 prosenttiin.

­– Alennuskäytäntö vaihtelee tuoteryhmittäin. Esimerkiksi liha ja kala alennetaan pääsääntöisesti viimeisen käyttöpäivän aamuna, valmisruoka ja jogurtit puolestaan edellisenä päivänä, kuvailee Anssi.

Sekä Iisalmessa että Kuopiossa punalaputus ekstra-alennuksineen on erittäin hyvin asiakkaiden tiedossa.

– Meillä pitää ottaa iltaisin alennusprosentin kaksinkertaistuessa yksi lisäkassa käyttöön, Sirpa selvittää.

Elisen tähtiä 195 424 kiloa

Hedelmiä ja vihanneksia ei alennuslaputeta, vaan niistä kootaan Eilisen tähdet -pusseja. Syötäväksi edelleen vallan mainiosti sopivat, mutta hiukkasen kolhiintuneet ja parhaat päivänsä nähneet hedelmät ja vihannekset myydään 60 sentin kilohinnalla. PeeÄssän kaikkien päivittäistavarakauppojen yhteenlaskettu Eilisen tähdet -myynti oli viime vuonna peräti 195 424 kiloa, mikä oli suoraan pois biojätteestä. Sirpan päälliköimässä S-marketissa Eilisen tähtiä pelastettiin biojätteestä vuoden mittaan 2 500 kiloa ja Anssin luotsaamalla Prisman päivittäistavaraosastolla 6 100 kiloa.

– Asiakkaat auttavat meitä tälläkin tavalla vähentämään poisheittohävikkiä. Valmiiksi pussitetut ja punnitut tuotteet katoavat parempiin suihin aina nopeasti, Anssi kiittelee.

Ruoka-apuun lahjoituksia jopa päivittäin

S-kauppojen hävikkitalkoisiin kuuluvat myös lahjoitukset hyväntekeväisyyteen, yhteistyökumppaneiden kautta vähävaraisille perheille. Iisalmessa ja Kuopiossa Ruoka-apu noutaa lahjoitusruokaa PeeÄssän kaupoista useita kertoja viikossa tai jopa päivittäin.

– Viime vuonna pelastimme asiakkaidemme kanssa Iisalmen Prismassa reilut 6 000 kiloa hedelmiä ja vihanneksia joutumasta biojätteisiin. Oman henkilökuntamme ideasta syntynyt Eilisen tähdet -toimintamalli on levinnyt käyttöön myös muihin osuuskauppoihin, Anssi Pakarinen kertoo.

Suurin osa hävikistä syntyy kotitalouksissa

Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa, joissa heitetään ruokaa roskiin henkilöä kohden 20–25 kiloa vuodessa.

Ruokahävikin jakautuminen elintarvikeketjussa:

(Lähde: Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 49/2021, Elintarvikejätteen ja ruokahävikin seurantajärjestelmän rakentaminen ja ruokahävikkitiekartta)

– Tätä päivää on odotettu!

– Lämpimästä tervetuloa!

– Onnittelut sekä PeeÄssälle että meille asiakasomistajille!

Tällaisia kannustavia ja innostavia kommentteja sai kuulla uuden S-market Maljalahden henkilökunta myymälän avajaispäivänä ensimmäisiltä asiakkailtaan.

 

– Nyt ollaan jännän äärellä. On kulunut 12 vuotta siitä, kun olemme edellisen kerran avanneet uuden S-marketin täysin uuteen paikkaan, PeeÄssän marketkaupan toimialajohtaja Jouni Ruotsalainen muistutti kiittäessään Maljalahden S-marketin työryhmää myymälän valmistelusta avauskuntoon.

– Olette tehneet pitkää päivää ja onnistuneet luomaan hienon yhteishengen. Se on tärkeää nyt, kun varsinainen työnne vasta alkaa, hän jatkoi.

S-market Maljalahden lähialueen asukkaista valtaosa on yksin tai kaksin asuvia ihmisiä, joista 45 prosenttia on yli 60-vuotiaita. Alle 18-vuotiaita lapsia on vain 12 prosentissa kotitalouksista. Pientalouksien suuri määrä näkyy muun muassa tuotteiden pakkauskoossa.

S-marketin avauduttua asiakkaita alkoi virrata sisään oven täydeltä. Innokkaimmat olivat saapuneet paikan päälle jo tuntia ennen avauksen ennakkoon ilmoitettua ajankohtaa päästääkseen katsastamaan myymälän ensimmäisten joukossa. Marketpäällikkö Heidi Sihvonen toivotteli asiakkaita sisääntuloporttien tuntumassa tervetulleiksi.

Alkuun hedelmä- ja vihannesosastolla hämmennystä tuottivat tekniset ongelmat, joiden vuoksi digitaalisiin hintanäyttöihin ei saatu näkyviin tuotteiden vaakanumeroita. Rautahermoinen henkilökunta hoiti asian kuitenkin pikapikaa kuntoon perinteisillä etiketeillä sekä punnituksessa avustamalla.

– Avajaisissa on aina muuttuvia tekijöitä ja tapahtuu jotain odottamatonta, jo kolmannen PeeÄssän myymälän avauksessa mukana ollut Tarja Leskinen totesi.

Hänen mukaansa asiakkaat suhtautuivat tilanteeseen pääosin hyvin leppoisasti.

– Todella monet ovat todenneet, että mitä pienistä, kunhan on saatu S-market alueelle.

 

 

Silja ja Erkki Ovaskainen ovat seuranneet viime kuukaudet tarkalla silmällä S-marketin rakentamisen edistymistä.

– Tämä on meidän päivittäisen kävelylenkin varrella, joten on ollut mielenkiintoista seurata talon valmistumista. Rakennusmiehet ovat varmaan ajatelleet, että minä nuo vanhukset kyttäävät, Silja nauroi.

Pariskunta arveli poikkeavansa S-marketiin jatkossa usein.

­– Tähän on niin helppo pyörähtää. Ja polttonesteautomaatilla on kätevä tankata, Erkki suunnitteli.

– Tätä kauppaa on todellakin odotettu! Tällä alueella on paljon meitä ikäihmisiä, joista monet liikkuvat rollaattorilla ja pyörätuolilla. Siksi on hienoa nähdä, että kauppaan on tasainen kulkureitti, eikä sisäänkäynnissä ja käytävillä ole esteitä, Maija Peltonen totesi.

– Tähän saakka olen tehnyt ostokset Sokoksen S-marketissa, mutta jatkossa rupean käymään varmasti enemmän tässä Maljalahdessa. Eläkeläisenä minulla on aikaa, kierrän kauppoja ja teen hintavertailuja. Ja sitten kerron kaikille, että menkää ässään, kun siellä on edullisinta.

 

Noora Puskala ja Jan Heikura sekä kuvassa keskellä oleva Eetu Puustinen rattaissa istuvan Antonin kanssa tulivat tutustumaan uuteen S-marketiin ”ihan vain uteliaisuuttaan”.

– Hienolta näyttää. Avara, helppo ja tosi siisti asioida. Varmasti myös hyvä paikka tehdä töitä, kun kaikki on uutta ja tilaa on riittävästi, Saarijärven ja Kelloniemen Saleissa työskentelevät Jan ja Eetu arvioivat.

Kaikki kassat olivat käytössä, mutta jonottamaan silti jouduttiin.

Kakkukahvijono venyi aika ajoin ulko-ovelle saakka. Kakkua syötiin seitsemän tunnin tarjoilun aikana 2420 palaa.

 

 

S-market Maljalahti:

Ympäristöystävällisen kylmätekniikan, lämmön talteenoton, maalämmön sekä parin viikon kuluttua asennettavan aurinkovoimalan ansiosta myymälä ei tuota hiilidioksidipäästöjä

 

– Meneillään on viimeinen rutistus ennen asiakkaiden saapumista ja kakkukahveja. Torstaina 8.9. avaamme upean, trendikkään ja modernin, mutta silti myös kotoisen, läheisen ja lämminhenkisen S-market Maljalahden kello 10. Kahvittelu jatkuu iltapäivään kello 17 saakka, marketpäällikkö Heidi Sihvonen kutsuu.

 

Täysin uuteen paikkaan rakennetun S-marketin avaaminen on harvinaista herkkua, joka saa niin entiset kuin uudetkin peeässäläiset liekkeihin. Näin on helppo päätellä, kun näkee, millä innostuksella torstaina avattavan S-market Maljalahden henkilökunta laittaa myymälää avauskuntoon. Ilmassa on kutkuttavaa jännitystä, malttamatonta odotusta ja kuplivaa iloa.

Myymälän oman väen lisäksi rakennusmiehet painavat hommia hyvällä sykkeellä ja fiiliksellä. Työtä on vielä paljon, mutta tekemisen meininki on sellainen, ettei myymälän valmistuminen avausaamuksi jää kyseenalaiseksi.

– Meillä on ollut koko ajan todella hyvä henki ja porukka on puhaltanut hienosti yhteen hiileen. Malttamattomina odotamme, että pääsemme palvelemaan asiakkaitamme, apulaismarketpäällikkö Arttu Laitinen kiteyttää tunnelmat.

S-marketin ylätasanteen kesäravintola avataan ensi keväänä.

S-marketin henkilökunnasta Riina Kortelainen, Arttu Laitinen ja Heidi Sihvonen (takarivissä) sekä Saga Blomberg, Tarja Leskinen ja Anna Paajanen (edessä) ehtivät piipahtaa muutamaksi minuutiksi yhteiskuvaan ja ihastelemaan terassilta avautuvaa upeaa maisemaa.

Asiakkailla on vapaus valita itsepalvelukassojen ja perinteisten kassojen välillä. Itsepalvelukassat ovat tänä päivänä erittäin suosittuja ja ahkerasti käytettyjä.

Tarja Leskinen valmistelee hedelmä- ja vihannesvaakoja käyttövalmiiksi.

– Olen ollut aiemmin mukana avaamassa myös Sale Päivärantaa sekä S-market Pitkälahtea, hän kertoo.

– Haluamme yhdistää myymälässämme trendikkyyden ja moderniuden kotoisaan ja rentoon tunnelmaan, ostamisen helppoutta, käytännöllisyyttä, laatua, monipuolisuutta ja inspiroivia esillepanoja korostaen. Tehdään yhdessä asiakkaidemme kanssa juuri sellainen ruokakauppa, jota he ovat kotikulmilleen kaivanneet, Heidi Sihvonen suunnittelee.

Hän lupaa, että hedelmä- ja vihannesosasto tulee ihastuttamaan niin asiakkaita kuin henkilökuntaakin.

Pitkä kylmäkaappirivistö on vielä tyhjänä, sillä tuoretuotteet hyllytetään vasta viime hetkillä.

– Meillä on myymäläneliöihin nähden aivan hillittömän laaja valikoima, Keski-Pohjanmaan Osuuskaupasta Ylivieskan Prismasta PeeÄssään ja S-market Maljalahteen siirtynyt Riina Kortelainen ihmettelee.

Kokonaisvalikoima kattaa noin 10 000 tuotetta. Valikoimien rakentamisessa on huomioitu alueen kotitalouksien koko ja väestön ikäjakauma, samoin asukkaiden toiveet ja odotukset, joita selvitettiin viime vuonna kyselytutkimuksella. Toiveita kannattaa esittää edelleenkin, joko henkilökunnalle suoraan tai sinuntoive.fi -palvelun kautta. Asiakkaiden toivomia tuotteita tullaan lisäämään hyllyille matalalla kynnyksellä.

S-market Maljalahti on PeeÄssän ensimmäinen myymälä, jossa on käytössä elektroniset hyllynreunaetiketit. Ne helpottavat myyjien arkityötä merkittävästi.

Arttu Laitinen esittelee uunia, jolla paistetaan pitkin päivää suolaisia ja makeita herkkuja paistopisteeseen. Koepaistot tehdään ennen torstaiaamua.

Osassa tuotteista on hyvin pitkät käyttöajat, joten ne on voitu hyllyttää valmiiksi jo aiemmin.

 

Tuoteryhmäkohtaisiin perusvalikoimiin on tehty profiloituja painotuksia etupäässä tuoretuotteissa, muun muassa juustoissa. Juomaosastolla painottuvat käsityöläisoluet sekä muut erikoisjuomat ja pakasteissa jäätelövalikoima tulee olemaan kesäsesongin aikana poikkeuksellisen runsas. Myös paikalliset tuotteet saavat reilusti tilaa, asukaskyselyssä esiin nousseiden toiveiden mukaisesti.

Vastuullinen rakentaminen on lähtökohtana kaikissa PeeÄssän investoinneissa.

S-market Maljalahti ei tuota lainkaan hiilidioksidipäästöjä ympäristöystävällisen kylmätekniikan, lämmön talteenoton, maalämmön hyödyntämisen sekä uusiutuvan energian ansiosta. Kiinteistön katolla aurinkovoimala tuottaa sähköä omaan käyttöön.

Lähialueen asukkaiden lisäksi S-market tulee palvelemaan kesäaikaan veneilijöitä ja muita sataman kävijöitä.

– Olemme arvioineet, että S-marketin asiakkaista 70 prosenttia tulee lähialueelta ja 30 prosenttia on veneilijöitä ja ohikulkijoita, rakenteilla olevissa venelijöiden suihkutiloissa poseeraava kenttäpäällikkö Timo Heiskanen ennakoi.

S-marketin parkkipaikan laidalle avataan ABC-polttonesteautomaatti. Piha-alueelta löytyy myös sähköautojen latauspiste.

 Osuuskauppa PeeÄssän tammi-kesäkuun liikevaihto kasvoi lähes 13 prosenttia. Vähittäiskauppa kasvoi maltillisesti. Voimakkainta kasvu oli hotelli- ja ravintolakaupassa. Tulos kasvoi edellisestä vuodesta. 

Liikevaihto oli alkuvuoden aikana 341,5 miljoonaa euroa, jossa kasvua verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaa oli 12,9 prosenttia (+39,1milj.€). Liikevaihdon kasvua vauhditti koronarajoitusten poistuminen majoitus- ja ravitsemiskaupasta sekä Kuopion Prisman remontin valmistuminen edellisen vuoden lopussa. 

Päivittäistavarakaupan liikevaihto oli 214,7 miljoonaa euroa, jossa kasvua oli 3,4 prosenttia (+7,2milj.€). Erityisesti Prisma-ketju kasvoi vahvasti, ja etenkin Kuopion Prisman uudistus on otettu hyvin vastaan. 

Käyttötavarakaupan liikevaihto oli 26,8 miljoonaa euroa ja se kasvoi edellisvuodesta 6,4 prosenttia (+1,6milj.€). Myyntiä vauhditti erityisesti Kuopion Sokoksen hyvä kehitys. Myös Iisalmessa Prismaan siirretty Emotion myymälä on ylittänyt odotuksia. 

Majoitus- ja ravitsemiskaupan liikevaihto kasvoi alkuvuoden aikana 46,2 prosenttia (+6,8milj.€) ja oli 21,6 miljoonaa euroa. Kasvua siivitti koronarajoitusten poistuminen. Rajoitusten poistumisen jälkeen maalis-kesäkuussa ylitettiin jo vuoden 2019 liikevaihdon taso. 

Polttonesteiden liikevaihto oli 73,9 miljoonaa euroa ja se kasvoi 43,8 prosenttia (+22,5milj.€). Poltto-nesteiden myynnin kasvuun vaikutti nousseiden maailmanmarkkinahintojen ohella liikkumisen aktivoi-tuminen. Polttoaineiden litrakehitys oli 2,1% prosenttia. 

Alkuvuoden tulos oli yli 9 miljoonaa euroa, ja se oli viime vuotta sekä suunniteltua parempi. 

Alkuvuoteen voidaan kokonaisuutena olla tyytyväisiä. Iso kiitos tästä kuuluu koko PeeÄssän joukkueelle. Alkuvuoden onnistumisista katseet on jo suunnattu eteenpäin. PeeÄssän tavoitteena on olla Parhaan Elämän Edelläkävijä Savossa. Olemme aktiivisesti lähteneet työstämään yhdessä niitä valintoja, josta muodostuu visiomme mahdollistava pelikirja tuleviin vuosiin. Kutsuimme myös alueemme ihmiset mukaan tälle parhaan elämän metsästys matkalle ja haastoimme heitä kerto-maan odotuksiaan meille. Saimmekin 7000 uniikkia vastausta, joiden analysointi on parhaillaan käynnissä.Alueemme ihmisillä on selvästi halu vaikuttaa oman kaupan tulevaisuuden valintoihin, joka tuotti meille yhden arvokkaan näkökulman. Vastauksien valmistuttua voimme aloittaa vuoro-puhelun ihmisten kanssa. Ennen varsinaisia tuloksia voimme jo nyt todeta, että epävakaa tilanne ja voimakas hintojen nousu näkyy myös ihmisten ajatuksissa. Hinnan merkitys korostuu entisestään. Loppuvuoden aikana yleinen hintatason nousu vähentää alueemme ostovoimaa. Pyrimme omilla toimillamme helpottamaan tätä tilannetta. Loppuvuodelta odotamme kuitenkin kaupallisesti hyvää, toki epävarmuuksia vielä on ennustetun koronan uuden aallon vuoksi, kertoo toimitusjohtaja Mikko Junttila.