Kuopion satamaan on parhaillaan rakenteilla uusi S-market. Päivittäistavaravalikoimien rakentamisessa on huomioitu alueen kotitalouksien koko ja väestön ikäjakauma, samoin asukkaiden toiveet ja odotukset, joita selvitettiin viime vuonna kyselytutkimuksella. Lähialueen asukkaiden lisäksi S-market tulee palvelemaan kesäaikaan veneilijöitä ja muita sataman kävijöitä.

 

S-market Maljalahti avataan näillä näkymin syyskuun alussa.

– Maljalahti sekä läheiset Männistö ja Itkonniemi ovat suosittuja asuinalueita, joiden asukasmäärä kasvaa lähivuosina entisestään. Vastaamme asukkaiden päivittäistavarakaupan tarpeisiin helppoa ja nopeaa asiointia tarjoavalla modernilla S-marketilla. Ennakkoon olemme arvioineet, että uuden S-marketin asiakkaista 70 prosenttia tulee lähialueelta ja 30 prosenttia on veneilijöitä ja ohikulkijoita, PeeÄssän S-market-kenttäpäällikkö Timo Heiskanen kuvailee.

 

10 000 tuotteen ruokakauppa

S-marketin rakennustyöt ovat edenneet kevään ja kesän mittaan rivakkaa vauhtia. Myymälän valikoimien rakentamisen osalta ollaan vielä valmiimpia.

– Valikoimatyö alkaa olla loppusuoralla. Hyllykartat on piirretty. Niiden perusteella henkilökunta aloittaa hyllyjen täyttämisen heti, kun myymälän rakennustyöt sisätilojen osalta valmistuvat.

Uuden kaupan valikoiminen rakentamisessa lähdetään Timon mukaan liikkeelle myyntialasta, joka määrittää, kuinka paljon myymälään voidaan mahduttaa hyllyjä ja niille tavaraa.

– Maljalahden S-market profiloituu hyvin vahvasti ruokakaupaksi, johon tulee käytettävissä olevan reilun tuhannen neliömetrin myyntialan perusteella noin 10 000 tuotteen kokonaisvalikoima.

 

Vaikka kauppapaikka on uusi, PeeÄssässä osataan ennakoida melkoisen tarkkaan, minkälaiset ihmiset tulevat palveluja käyttämään ja mitä he lähi-Ässältään odottavat.

– Olemme teettäneet viime vuonna Maljalahden, Itkonniemen ja Männistön alueen asukkaiden parissa kyselytutkimuksen, jossa on selvitetty alueen kotitalouksien ikä- ja kokorakennetta sekä kysytty toiveita ja odotuksia uuden S-marketin suhteen. Lisäksi olemme hyödyntäneet valikoimatyössä 400 metrin päässä sijaitsevan Sataman Salen myyntidataa ja asiakastoiveita, Timo kertoo.

 

Sinkkuja (yksin asuvia) ja dinkkuja (kaksin asuvia pariskuntia)

Tutkimuksen mukaan S-market Maljalahden lähialueen asukkaista valtaosa on yksin tai kaksin asuvia ihmisiä, joista 45 prosenttia on yli 60-vuotiaita. Alle 18-vuotiaita lapsia on vain 12 prosentissa kotitalouksista. Valikoimatoiveita kysyttäessä mainintoja saivat muun muassa leipä-, liha- ja kalavalikoimat, lähiruoka, luomu ja erikoisruokavaliot, kuten gluteenittomuus.

– Pientalouksien suuri määrä tulee näkymään tuotteiden pakkauskoossa ja kyselyssä esiin nousseet toiveet vaikuttavat valikoimapainotuksiin. Haluamme tarjota tuleville asiakkaillemme heidän tarpeisiinsa mahdollisimman hyvin vastaavan laadukkaan ruokakaupan jokapäiväiseen asiointiin, S-market Maljalahden marketpäälliköksi nimitetty Heidi Sihvonen kuvailee.

 

Tuoteryhmäkohtaisia painotuksia

Tuoteryhmäkohtaisiin perusvalikoimiin tehdään profiloituja painotuksia etupäässä tuoretuotteissa, muun muassa juustoissa. Juomaosastolla painottuvat käsityöläisoluet sekä muut erikoisjuomat ja pakasteissa jäätelövalikoima tulee olemaan kesäsesongin aikana poikkeuksellisen runsas. Myös paikalliset tuotteet saavat reilusti tilaa, asukaskyselyssä esiin nousseiden toiveiden mukaisesti.

S-marketin yhdeksi kulmakiveksi noussee paistopiste, joka osaltaan vastaa take away -palvelujen kysyntään.

– Satsaamme paistopisteeseen nopeutta, helppoutta ja herkullisuutta painottaen.

Marketpäällikkö Heidi Sihvonen kertoo kaupan valikoimien muokkaamisen olevan päättymätön prosessi jakso- ja sesonkivaihteluineen. – Otamme enemmän kuin mielellämme vastaan S-market Maljalahteen liittyviä valikoimatoiveita, joita voi esittää Sinuntoive-palvelussamme (sinuntoive.fi) tai antaa suoraan henkilökunnallemme myymälän avautumisen jälkeen.

 

– Paistopisteissämme korostamme paikallisuutta. Meillä on yhteistyökumppaneinamme useita oman maakuntamme leipomoita, jotka toimittavat meille tuoreita irtomyyntituotteita, aluepäällikkö Timo Heiskanen toteaa.

 

8 faktaa S-market Maljalahdesta:

 

S-market Maljalahti avataan Kuopion satamaan syyskuun alussa

 

Lue TÄSTÄ lisää Maljalahden S-marketista.

Juttu julkaistu PeeÄssä Tänään -lehdessä lokakuussa 2021.

PeeÄssä rakentaa Kuopion Maljalahden venesatamaan S-marketin kesäravintoloineen. Kokonaisuuteen sisältyy myös autoilijoiden ja veneilijöiden palveluja.

Kuopion kaupunki on jo jonkin aikaa etsinyt vuokralaista Maljalahden sataman tyhjälle tontille. Kaupungin kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena PeeÄssä tarttuu toimeen ja rakentaa kasvavan alueen asukkaille sekä sataman vierailijoille palvelukeskuksen, joka tarjoaa sekä päivittäistavarakaupan että ravintolapalveluja.

 

Avajaiset ensi kesän kynnyksellä

S-marketin rakentaminen aloitetaan näillä näkymin lokakuun aikana.

– Toukokuussa 2022 avattavan S-marketin myyntiala on noin 1 000 neliötä, eli suurin piirtein saman verran kuin S-market Puijonlaaksossa. Sataman Saleen verrattuna myymälän koko ja valikoima kasvavat yli kaksinkertaisiksi, toimialajohtaja Jouni Ruotsalainen vertaa.

Hanketta on viety hänen mukaansa eteenpäin hyvässä yhteistyössä kaupungin kanssa. Kuopio kasvaa ja kehittyy, mikä edellyttää myös kaupan palvelujen monipuolistumista.

– Maljalahti sekä läheiset Männistö ja Itkonniemi ovat suosittuja asuinalueita, joiden asukasmäärä kasvaa lähivuosina entisestään. Vastaamme asukkaiden päivittäistavarakaupan tarpeisiin helppoa ja nopeaa asiointia tarjoavalla modernilla S-marketilla. Kuten kaikissa uudiskohteissamme, myös Maljalahdessa aurinkovoimalalla varustetun S-marketin energiatehokkuus tulee olemaan huippuluokkaa.

 

Kesäravintola kaupan katolla

Alun toistakymmentä henkilöä työllistävän S-marketin katolle PeeÄssä rakentaa kesäkuukausina avoinna olevan terassiravintolan Kallavesi-maisemineen. Kahvila- ja ravintolapalveluilla vastataan asukaskyselyssä vahvasti esiin nousseisiin kaupunkilaisten toiveisiin. Ravintolan osalta suunnitelmat tarkentuvat talven mittaan.

– Palvelukokonaisuutta täydentävät viiden polttoainelaadun ABC-automaatti, sähköautojen latauspiste sekä polttonesteen jakeluasema veneilijöille. Vesitse liikkuville asiakkaille tarjoamme lisäksi septi- ja pilssivesien tyhjennysmahdollisuuden sekä satamaan kovasti kaivatut wc-, suihku- ja pyykinpesutilat, Jouni kertoo.

PeeÄssä on hyvää vauhtia lähestymässä hiilineutraaliutta. Nollarajan saavuttamisessa keskeinen tekijä on energian uusiutuvuus ja päästöttömyys, muun muassa lauhde- ja maalämpöä hyödyntäen. Energiaomavaraisuutta lisäävät hiilidioksidivapaat aurinkovoimalat, jotka tuottavat sähköä tänä kesänä jo 23 PeeÄssän kiinteistön käyttöön. 

 

PeeÄssän kiinteistöpäällikön Tomi Vierimaan mukaan päästöttömyyteen päästään vain pitkäjänteisellä työllä sekä jatkuvalla parantamisella.

– Investoimalla hiilidioksidivapaaseen tekniikkaan ja uusiutuvaan energiaan vähennämme päästöjämme kestävästi. On täysin mahdollista, että olemme kunnianhimoisten tavoitteidemme mukaisesti oman toimintamme osalta jopa hiilinegatiivinen vuoteen 2025 mennessä, Tomi Vierimaa ennakoi.

 

8 täysin päästötöntä myymälää

PeeÄssällä on jo useita myymälöitä, joista ei tule CO2-päästöjä uusittujen kylmälaitosten ja niiden tuottaman lämmön talteenoton, maalämmön hyödyntämisen sekä uusiutuvan energian ansiosta.

– Täysin päästöttömiä kiinteistöjämme ovat Jynkän, Särkiniemen ja Vehmersalmen Salet sekä Kommilan, Maaningan, Pielaveden, Vieremän sekä Vuorelan S-marketit, Tomi listaa.

 

Vain uusiutuvaa energiaa vuodesta 2019 lähtien

PeeÄssässä siirryttiin sähkön käytössä jo vuonna 2019 hiilidioksidivapaisiin uusiutuviin energiamuotoihin. Tuuli- ja aurinkovoiman lisäksi sähköä saadaan vesi- ja biovoimasta. Tuulivoimalla tuotetaan noin puolet koko S-ryhmän vuotuisesta sähköntarpeesta, kun tänä vuonna valmistuneen Simon Sarvisuon tuulipuiston 27 suurvoimalaa on täydessä tuotannossa.

 

7 339 aurinkopaneelia reilussa kolmessa vuodessa

Myös paikallisesti tuotetun ja kulutetun aurinkosähkön määrä jatkaa vahvaa kasvuaan. Koko S-ryhmän aurinkosähköstä tuotetaan Pohjois-Savossa noin 7,5 prosenttia.

–  Ensimmäinen aurinkovoimalamme valmistui Pitkälahden kiinteistön katolle marraskuussa 2018, sisältäen 1 019 paneelia. Reilun kolmen vuoden aikana olemme lisänneet aurinkosähkön tuotantoa varsin ripeään tahtiin. Aurinkovoimaa hyödynnetään nyt jo 23 kiinteistössä ja aurinkopaneeleja meillä on tällä hetkellä 7 339, tekninen isännöitsijä Reijo Jäntti kuvailee.

Tänä vuonna aurinkovoimaan investoidaan ainakin kolmessa kiinteistössä. Tekniikka on kehittynyt muutamassa vuodessa pitkin harppauksin: yksittäisen aurinkopaneelin tuotto on liki kaksinkertaistunut.

–  Aurinkosähköjärjestelmä tehdään Kuopion satamaan loppukesällä valmistuvaan S-market Maljalahteen sekä syksyllä myymäläuudistusten yhteydessä Juankosken ja Kaavin S-marketeihin. Jatkossa aurinkopaneelit lisätään kaikkiin uusiin sekä remontoitaviin kiinteistöihimme.

 

Aurinkosähköä kylmälaitteisiin ja jäähdyttämiseen

Ilmaista ja päästötöntä aurinkosähköä saadaan kiinteistöjen katoilta keväästä syksyyn silloin, kun paneelit eivät ole lumen alla. Suurimmillaan tuotanto on aurinkoisina kesäpäivinä, jolloin toimipaikan energiankulutus voidaan kattaa ajoittain jopa kokonaan omalla tuotannolla. Pilvipoudallakin paneelit tekevät hyvää työtä, eikä nollille mennä sadesäälläkään.

Kaikkien PeeÄssän käytössä olevien aurinkopaneelien kokonaistuotto tulee tänä vuonna olemaan arviolta 1 700–2 000 megawattituntia.

– Meidän kohteistamme suurin aurinkosähkön tuottaja on Pitkälahti, jossa energiaa saadaan katolta noin 200–220 megawattituntia per vuosi. Viime vuoden kesä-heinäkuussa noin 20 prosenttia kiinteistön sähkönkulutuksesta kuitattiin omalla tuotannolla. Myymälöissä energiaa tarvitaan erityisesti kylmälaitteisiin sekä jäähdyttämiseen, Reijo Jäntti kertoo.

 

Sertifioitua vihreää kaukolämpöä

Osuuskaupan hiilidioksidipäästöttömyyden tiellä yksi keskeinen tekijä on Tomi Vierimaan mukaan paikallisilta energiayhtiöiltä ostettavan kaukolämmön lähteenä käytettävät energiamuodot.

– Edellytämme kaukolämmön toimittajaltamme ulkopuolisen ja riippumattoman tahon myöntämää sertifikaattia uusituvista energiapolttoaineista, ennen kuin listaamme kaukolämpöverkkoon kuuluvan kiinteistömme nollapäästöiseksi. Esimerkiksi Varkauden Prisma täyttäisi muilta osin hiilineutraaliuden kriteerit, mutta kaukolämmön osalta meillä ei vielä ole todennettua tietoa lämmönlähteiden sataprosenttisesta päästöttömyydestä.

Savon Voiman kanssa PeeÄssällä on ollut viime vuoden alusta lähtien Kauko Vihreä -sopimus, joka koskettaa 12 toimipaikkaa. Sertifioidun vihreän kaukolämmön uusiutuvina lähteinä Savon Voima käyttää puuperäisiä biopolttoaineita (metsähake, sahanpuru, kuori ja puutähdehake) sekä teollisuuden hukkalämpöä.

 

Aurinkopaneelit tuottavat tänä kesänä sähköä näissä PeeÄssän kiinteistöissä:  

 

Todennetusti vihreää kaukolämpöä käyttävät kiinteistöt:

 

Lue tästä lisää uusiutuvan energian käytöstä PeeÄssässä.

Kiitos nuoret! Saimme valtavasti hyviä hakemuksia.
Kesätöihin ja Kesä-Ässiksi haki miltei 4000 nuorta. Iso hakijajoukko on meille positiivinen haaste ja valintaprosessimme ovat vielä kesken. Maltathan odottaa vielä hetken.
Kesätöiden osalta pyrimme ilmoittamaan valinnoistamme kaikille huhtikuun loppuun mennessä ja Kesä-Ässille ilmoitukset tulevat toukokuun loppuun mennessä.
Kiitos kaikille hakeneille. Teidän avullamme teemme onnistuneen kesän asiakkaillemme.
PeeÄssällä on vielä avoimia työpaikkoja, joten jos et ole vielä hakenut, käy kurkkaamassa avoimet työpaikat PeeÄssän verkkosivuilta.

S-ryhmä panostaa jatkossa rautakauppaan Prisman johdolla ja yhdistää eri rautakaupan brändinsä yhden, Prisma Rauta -nimen alle. Myös Kuopion Kodin Terra on siis jatkossa Prisma Rauta Kuopio. Valikoimaa ja palveluita kehitetään entisestään.

S-ryhmän kaikki rautakaupan yksiköt tuodaan yhden Prisma Rauta -brändin alle. Suomessa on tällä hetkellä viisi Kodin Terraa ja kolme Prisma Rautaa, jotka saavat nyt yhdenmukaisen ilmeen.

PeeÄssän rautakaupan paikka pysyy Pitkälahdessa ja työntekijät ovat ennestään tuttuja ammattilaisia. Myymäläilmettä brändimuutos sen sijaan uudistaa.

Samalla Kodin Terran oma verkkokauppa muuttuu toistaiseksi Prisma Raudaksi ja myöhemmässä vaiheessa rautakaupan verkkokauppa jatkossa Prisma.fi:hin – Prisman muun valikoiman kanssa samaan paikkaan.

Viimeiset kaksi vuotta ovat tunnetusti olleet kotoilun aikaa ja moni suomalainen on innostunut paitsi sisustamaan myös remontoimaan kotiaan tai pihaansa.

Nappaat Prisman sisääntuloportilla käsiskannerin matkaasi, poimit tuotteet hyllystä, luet viivakoodit saman tien ja pakkaat ostokset kärryissä oleviin omiin kasseihisi. Ostoskierroksen päätteeksi laitat skannerin telineeseen, tulostat koontikuitin ja maksat sen kassalla. Kätevää, eikö vain?

Kuopion Prisman uusi Kerää ja skannaa -palvelu helpottaa kauppakierrosta erityisesti silloin, kun ostettavaa on paljon kerralla. Kassalla asiointi on nopeaa ja vaivatonta, koska ostoksia ei tarvitse purkaa kassahihnalle ja pakata uudelleen.

S-ryhmässä kerää ja skannaa -palvelu on saavuttanut suuren suosion neljässä eri puolilla Suomea sijaitsevassa Prismassa, jossa sitä on kokeiltu jo pari vuotta. Etenkin lapsiperheet ovat kokeneet palvelun sujuvoittavan ostosten tekemistä.

Aitoa helpotusta asiointiin

– Teknologian mahdollistamien uusien palvelujen pitää aidosti helpottaa asiakasomistajiemme elämää. Jos riittävän iso osa ihmisistä kokee hyötyvänsä tuotteiden omatoimisesta skannaamisesta, ja heidän asiointikokemuksensa paranee, palvelu on tarpeellinen. Uskomme, että se otetaan innolla vastaan myös meillä Kuopiossa, Prisma-johtaja Kirsi Jeskanen ennakoi.

– Asiakkaamme ovat palvelua aika-ajoin kyselleet, kun ovat uudenlaiseen asiointitapaan tutustuneet pilotti-Prismoissa tai ulkomailla käydessään. Esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Virossa ostosten omatoiminen skannaaminen on todella suosittua. Tämä on yksi tähän päivään kuuluva helppokäyttöinen lisäpalvelu muiden joukossa, palvelupäällikkö Kirsi Haimakainen jatkaa.

Palvelupäällikkö Kirsi Haimakainen

Rekisteröityminen tapahtuu S-Etukortilla

Palvelun käyttäjäksi ensimmäistä kertaa rekisteröityminen ja seuraavilla kerroilla tunnistautuminen tapahtuu S-Etukortilla. Kortin vilauttamisen jälkeen jokin telineessä olevista skannereista toivottaa asiakkaan nimellä tervetulleeksi.

– Sitten vain kyseinen laite käteen ja ostoksille. Viivakoodien skannaaminen onnistuu näppärästi, ja näytössä kaikki skannatut tuotteet sekä ostosten loppusumma ovat koko ajan esillä. Meidän henkilökunnalta saa tietenkin aina apua ja opastusta palvelun käyttämiseen.

Moni asiakas on pannut merkille, että kerää ja skannaa -tyylillä ostosten tekemisen järjestys on hyvä miettiä uudella tavalla.

– Ensin kannattaa mennä juoma- ja maito-osastolle, jotta painavat tuotteet saa isoihin kasseihin alimmaisiksi. Tai vaihtoehtoisesti ottaa riittävän monta pienempää kassia mukaan, Kirsit opastavat.

Käsiskannerien palautuspisteellä tulostetaan koontikuitti, joka maksetaan normaalisti.

– Mikäli ostosten joukossa on esimerkiksi punalaputettuja alennustuotteita, alennus annetaan vasta kassalla maksamisen yhteydessä.

PeeÄssä palkitsee vuosittain parhaat osaajansa Vuoden asiakaspalvelija-tittelillä. Myös työryhmien ja esihenkilöiden palkitsemisessa korostetaan asiakastyytyväisyyttä. PeeÄssä on täynnä asiakaspalvelun taitajia, joten valituksi tuleminen edellyttää todellista superammattilaisuutta.

 

Vuoden asiakaspalvelija Lilli Mustonen, Coffee House

”Lilli on asiakaspalvelija isolla sydämellä. Hän huomioi jokaisen asiakkaan yksiköllisesti varmistaen, että jokainen saa parhaimman asiakaskokemuksen sekä laadukkaat tuotteet suosittelujen kera. Kiireisinäkin aikoina Lillin hymy valloittaa sekä asiakkaat että työkaverit. Lilli on pidetty työkaveri ja aina valmis auttamaan.”

– Tuntuu ihanalta, että oma intohimo asiakaspalveluun välittyy muille ihmisille. Tällainen tunnustus kannustaa, motivoi ja antaa uskoa, että teen hyvää työtä. Palveluala on minun juttuni. Haluan tehdä työtä, jossa pääsen ilahduttamaan ihmisiä, Lilli kertoo.

Hän kuvailee Coffee Housen asiakkaita kivoiksi ja ystävällisiksi. Toki joskus eteen tulee pahantuulinenkin asiakas, mutta hänenkin päivän Lilli yrittää aina kääntää paremmaksi.

– Coffee House tuntuu todella omalta paikalta, jossa pystyn käyttämään vahvuuksiani ja olemaan oma itseni. Todella iso merkitys on myös työryhmällä, tai ennemminkin työperheellä, jonka jäseniä tapaan myös vapaa-ajalla.

 

Vuoden asiakaspalvelija Timo Leskinen, Prisma Kuopio, Ruokatori

”Tällä rautaisella ammattilaisella on asiakaspalvelutaito hyppysissä. Palvelua hän tekee savolaisella lupsakkuudessa ja hyvällä huumorilla höystettynä. Loistavia kiitoksia ja palautteita palvelusta vauvasta vaariin.”

Timo Leskinen on ilahduttanut Prisman asiakkaita Ruokatorilla vajaat kolme vuotta, mutta mestaritason ruokaosaamista hänelle on kertynyt vuosikymmenten ajalta.

– Kun on savolaista ja karjalaista sukujuurta, ei liene ihme, että tykkää asiakaspalvelusta. Aina riittää asiakkaiden kanssa jutunjuurta, niin ruoasta kuin muustakin, Timo hymyilee.

Hän arvioi asiakkaiden ruokatietoisuuden kasvaneen, mikä edellyttää tiskin takana yhä vahvempaa osaamista.

– Hifistelijät ovat aika harvassa, mutta ruoanlaittovinkkien ohella erikoisruokavaliot ja allergiat ovat jokapäiväinen aihe. Myös luomua sekä tuotteiden alkuperää kysytään entistä useammin.

– Valtavan paljon on tullut asiakkailta onnitteluja ja kommentteja, että palkinto tuli oikeaan osoitteeseen. Tuntuuhan se mukavalta, kun tietää tekevänsä asioita oikein, Timo toteaa.

 

Vuoden työryhmä Original Sokos Hotel Puijonsarvi Reception

”Kaikkien aikojan matkailukesän läpivienti on loistava onnistuminen erikoisien aikojen keskellä. Henkilökunta on joustanut hiljaisena aikana lähtemällä ennakkoluulottomasti uusiin työtehtäviin kaupan puolelle ja kiireiseen aikaan tekemällä pitkiä päiviä aina hymy huulilla – jarrua ja kaasua vuorovedoin oli vuoden 2021 teema. Vastaanotto on onnistunut luomaan turvallisen, positiivisen ja odotuksia ylittävän asiakaskokemuksen.”

 

– Aivan ehdottomasti täyden kympin suoritus aikana, jolloin normaalisesongille tyypillinen ennustettavuus katosi, eikä meillä ollut ennakkotietoa asiakasvirroista kuin päivä, pari kerrallaan. Ennennäkemättömässä tilanteessa kiihdytettiin nollasta sataan hetkessä ja nostettiin asiakastyytyväisyyttä entisestään keskittymällä oleelliseen ja jättämällä kaikki ei niin kiireelliset tekemiset taka-alalle, hotellipäällikkö Tatu Ahonen kehuu joukkoaan.

Kesä myös osoitti, mitä talon sisällä käytetty termi ”Poikki Puikkarin” käytännössä tarkoittaa.

– Muiden osastojen väki oli ja on tietysti edelleen aina valmis tulemaan vastaanottoon avuksi, Tatu kiittelee.

 

Vuoden työryhmä, Sale Päiväranta

”Eivät uudet puitteet aina tee myymälästä hyvää, vaan hyvän voi luoda vanhastakin myymälästä asiakaspalvelulla. Myymälästä välittyy hyvä tunnelma ja oikea lähikauppafiilis. Vuoden aikana toimipaikka on saanut runsain määrin erinomaisia asiakaspalautteita.”

Sale-päällikkö Janita Sallinen antaa täyden tunnustuksen työryhmälleen, joka on todellakin sisäistänyt hyvän palvelun reseptin.

– Emme vain hyllytä tavaraa ja rahasta, vaan kyse on kokonaisvaltaisesta asiakaskohtaamisesta, johon sisältyy tärkeä sosiaalinen puoli. Meillä on paljon vakiasiakkaita, joista monelle kauppamme tarjoaa päivän ainoan hetken toisen ihmisen kohtaamiseen ja keskusteluun. Meillä onkin totuttu siihen, että työskentelyn lomassa ehditään aina vaihtaa kuulumiset asiakkaan kanssa. Se on sitä kyläkauppafiilistä, joka työryhmämme palkitsemisen perusteissa mainitaan, Janita arvioi.

Moniosaava työryhmä on palkintonsa ansainnut.

– Kaikki haluavat tehdä työnsä mahdollisimman hyvin, kehittää toimintaa ja huolehtia asiakkaistamme, tarjota apua ja palvella iloisella otteella.

 

Vuoden esihenkilö Marjo Pekkarinen, ABC Pyhäjärvi

”Haasteellisista ajoista huolimatta yksikkö on Marjon ohjauksessa ollut huippuvireessä niin työyhteisötutkimuksessa kuin asiakastyytyväisyydessäkin. Marjon sitkeys ja sitoutuminen työhön näkyy. Lisäksi Marjolla on tunnusluvut erittäin hyvin hallinnassa. Asiakastyytyväisyydessä ABC Pyhäjärven vahvuuksia ovat mm. siisteys, tuotevalikoima ja viihtyisyys.”

”Haasteellisista ajoista huolimatta yksikkö on Marjon ohjauksessa ollut huippuvireessä niin työyhteisötutkimuksessa kuin asiakastyytyväisyydessäkin. Marjon sitkeys ja sitoutuminen työhön näkyy. Lisäksi Marjolla on tunnusluvut erittäin hyvin hallinnassa. Asiakastyytyväisyydessä ABC Pyhäjärven vahvuuksia ovat mm. siisteys, tuotevalikoima ja viihtyisyys.”

Joukkonsa puolesta syteen ja saveen menevälle Marjolle Vuoden esihenkilön titteli oli täydellinen yllätys.

– Ihan puskista tuli tämä asia. Olen tehnyt työni niin hyvin kuin osaan, mutta niin ovat varmasti kaikki kolleganikin. Viimeiset pari vuotta ovat olleet haastavia aikoja meille kaikille, Marjo muistuttaa.

Hän korostaa, että vuoden esihenkilöksi ei kukaan pääse ilman osaavaa ja työstään tykkäävää työryhmää. Tuoreimmassa työyhteisötutkimuksessa Pyhäjärven ABC:n kokonaistyytyväisyysindeksi olikin huippukorkealla, peräti, 90,8 (asteikolla 0–100).

– Minulla on aivan jäätävän hyvä, sisukas ja taitava porukka, jossa arvostetaan omaa ja toisten työtä.

 

Vuoden esihenkilö Laura Salminen, S-market Pitkälahti

”Laura on luonut toimipaikkaan hienon asiakaspalvelun kulttuuriin. Tästä osoituksena on se, että asiakastyytyväisyys on jatkuvasti hienolla tasolla, PeeÄssän S-marketien korkein. Laura on johtanut joukkoaan hyvin ja systemaattisesti omalla tyylillään. Työryhmästä huokuu mainio fiilis.”

– Meillä on noin 60 hengen työryhmä, johon tarvitaan jatkuvasti uusia ihmisiä. Rekrytoinnissa olen korostanut, että haemme asiakaspalvelijoita, emme myyjiä. Palveluhenkisyys on ehdottomasti meidän työntekijöiden, niin uusien kuin kokeneidenkin, tärkein ominaisuus. Kaiken muun voi oppia, mutta halu palvella pitää tulla sydämestä, Laura korostaa.

Asiakaspalvelun merkitystä hän korostaa omassa johtamisessaan väsymättä.

– Pidämme asiakkaamme tyytyväisinä arkisilla tekemisillä, eli huolehtimalla siitä, että meiltä saa tarvitsemansa tuotteet, ei joudu jonottamaan kassalle ja palvelu hoidetaan hyvin.

Laura on kiitollinen siitä, että asiakkaat osaavat nykyään antaa hyvästä palvelusta myös palautetta.

– Kiitosta tulee paljon monen kanavan kautta. Se vahvistaa työryhmän onnistumisen tunnetta ja positiivista fiilistä.

Vuoden esihenkilö -palkinto kuuluu Lauran mielestä ehdottomasti koko työryhmälle.

– Tunnustus kertoo yhdessä onnistumisesta, hän painottaa.

Toinenkin koronavuosi käsitteli toimialojamme hyvin eri tavalla ja se näkyi liikevaihdossa ja tuloksessa. Se toi edelleen kasvua marketkauppaan, mutta kuritti rajoituksillaan majoitus- ja ravitsemiskauppaa.

Liikevaihtomme oli 635,5 miljoonaa euroa ja kasvoi 6,3 prosenttia. Koronan siivittämänä päivittäistavarakauppa kävi hyvin, jossa liikevaihtomme oli 420,6 miljoonaa euroa ja kasvua 2,7 prosenttia. Liikevaihto kasvoi erityisesti S-market-ketjussa.

Ruoanverkkokaupan osuus oli viime vuonna 1,1 % päivittäistavarakaupan liikevaihdostamme. Haasteet työvoiman saatavuudessa vaikuttivat ruoanverkkokaupan tarjontaan, sillä ensisijaisesti olemme halunneet varmistaa palvelujen saatavuuden kivijalkamyymälässä.

Käyttötavarakaupan liikevaihto oli kokonaisuudessaan 55,2 miljoonaa euroa ja se pieneni edellisvuodesta 2,4 prosenttia. Liikevaihdon kasvua heikensi, sekä päivittäistavara- että käyttötavarakaupan osalta, vuoden aikana tehdyt mittavat uudistustyöt Kuopion Prismassa. Käyttötavarakaupassa kasvua oli ulkoilu- ja vapaa-ajan tuoteryhmissä paikoin niin paljon, että tuotteiden saatavuudessa oli haasteita. Erityisen hyvin käyttötavarakaupan liikevaihto kehittyi kuitenkin Varkauden Prismassa, Sokoksella ja Emotion-ketjussa.

Majoitus- ja ravitsemiskaupassa toimintaa hankaloitti merkittävästi toimialaa koskeneet lyhyellä varoitusajalla muuttuneet rajoitukset. Ravintolakaupan liikevaihto oli 28,6 miljoonaa euroa ja kasvoi 2,7 miljoonalla eurolla. Ruokaravintolat kasvattivat myyntiään hyvin, vaikkakaan liikevaihto ei ole vielä aikaa ennen koronaa-tasolla. Majoituskaupan liikevaihto oli 18,3 miljoonaa euroa ja kasvua siinä oli 3,6 miljoonaa euroa. Matkailukesä toteutui alueellamme odotettua paremmin. Erityisesti Tahkolla kaupankäynti oli suotuisaa.

Polttoainelitrojen myynti kasvoi edellisestä vuodesta 4,3 prosenttia. Liikevaihtoa polttonestekaupassa kertyi 117 miljoonaa euroa. Kasvu (+20,3 prosenttia) johtui maailmanmarkkinahinnan noususta ja verotuksen kiristymisestä.

Tilanne oli kaksijakoinen. Marketkaupan liikevaihdon taso säilyi edelleen korkealla tasolla, mutta nopeasti muuttuneet koronarajoitukset ja niistä johtuneet kysynnän vaihtelut kurittivat majoitus- ja ravitsemiskauppaa.  Julkaistujen tietojen perusteella pärjäsimme markkinassa Kuopion Prisman laajasta remontista huolimatta, kiteyttää toimitusjohtaja Tapio Kankaanpää.

 

Tyytyväisiä ja sitoutuneita asiakasomistajia

Asiakasomistajiamme palkittiin vuoden aikana 38,3 miljoonalla eurolla. Summa sisältää kuukausittain maksettavan Bonuksen, maksutapaedun ja ylijäämänpalautuksen. Ylijäämänpalautusta maksettiin 14,4 miljoonaa euroa. Asiakasomistajien määrä toimialueella kasvoi edelleen ja se oli 122 111, neljä taloutta viidestä on PeeÄssän asiakasomistajatalouksia. Asiakastutkimuksissa saimme erinomaisia arvosanoja asiakkailtamme.

 

Henkilöstön hyvinvointiin panostettiin

Henkilöstömme on toiminut jo toisen vuoden peräkkäin poikkeuksellisissa olosuhteissa ja turvannut omalla työllään asiakasomistajiemme arjen sujuvuutta. Koronarajoitusten aikana henkilöstöä siirrettiin työskentelemään marketkauppaan. Tällä toimenpiteellä saimme varmistettua työtä kaikille peeässäläisille.

Vuoden vaihteessa työsuhteessa oli lähes 2 000 palvelualan ammattilaista. Kesän aikana tarjosimme kesätyötä ja Tutustu- ja tienaa kesäharjoittelujaksoja yli 700 nuorelle, joista valtaosalle työ on elämän ensimmäinen työpaikka. Ammatillisia harjoitteluja toteutui ennätyksellisen paljon, noin 400. Kattavien työsuhteiden, eli 30 viikkotuntia tai enemmän työskentelevien, osuus kasvoi hieman edellisestä vuodesta ja oli 59 prosentti.

Työtyytyväisyys oli edelleen erinomaisella tasolla. Henkilöstön reilu ja tasapuolinen kohtelu koetiin vahvuutena. Tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden koettiin toteutuvan hyvin. Myös palkitsemista pidettiin oikeudenmukaisena.

Henkilöstölle maksetaan tulospalkkaa sivukuluineen hieman yli 4,1 miljoonaa euroa. Koko henkilöstömme kuuluu tulospalkkauksen piiriin ja keskimääräinen tulospalkkio vastaa noin yhden kuukauden palkkaa. Tämän lisäksi henkilöstön hyvinvointiin, työkyvyn tukemiseen, koulutukseen sekä kehittämiseen käytimme viime vuonna 1,4 miljoonaa euroa. Henkilöstön hyvinvointiin ja työturvallisuuteen halutaan edelleen panostaa.

 

Vastuullisia investointeja maakunnan palveluihin

Vahva investointitahti jatkui edelleen. Asiakasomistajien palveluiden parantamiseen käytimme yhteensä 45,4 miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen investointimme oli Kuopion Prisman remontointi ja laajennus. Kuopion Särkiniemeen rakennettiin uusi Sale. Majoitus- ja ravitsemiskaupan osalta suurin yksittäinen investointi oli toukokuussa avattu Food&Joy-ravintolamaailma Sokoksen yhteydessä. Iso uudistus tehtiin myös Kuopion Prisman ravintolamaailmassa.

Rakentamisessa pyrimme tehostamaan energian käyttöä eri keinoin. Viime vuonna aurinkopaneeleita rakennettiin lisää yhdeksän yksikön katolle. Katoillamme on tällä hetkellä käytössä 7 400 aurinkopaneelia, jonka lisäksi käytämme energialähteenä myös tuulivoimaa.

Energiankulutuksemme kasvoi 9,5 prosenttia energiatehokkaista uudistuksista huolimatta. Kasvu johtuu kylmän talven lämmitystarpeen kasvusta ja kuuman kesän kasvaneesta jäähdytystarpeesta. Lisäksi olemme korona-aikana tehostaneet toimipaikkojemme ilmanvaihtoja.

Toimipaikkojemme jätteistä kaatopaikalle päätyy vain vähäinen määrä jätettä. Suurin osa, 95 prosenttia, hyödynnetään joko energiaksi tai kierrättämällä uusiokäyttöön.

Viime vuoden tuloksesta maksoimme veroa 5,1 miljoonaa euroa ja olemme yksi Pohjois-Savon suurimmista yhteisöveron maksajista.

Paikalliset ostot kasvoivat viime vuodesta merkittävästi. Tuoteostoja paikallisilta toimittajilta teimme 47 miljoonalla eurolla, ostot kasvoivat yhdeksällä prosentilla. Palveluostoja paikallisilta yrityksiltä oli 62,8 miljoonaa euroa. Hankinnat omalta toiminta-alueelta olivat yhteensä 109,8 miljoonaa euroa (edv. 70,6 miljoonaa euroa). Isot investoinnit nostivat palveluostoja merkittävästi edellisvuodesta.

Perinteisestä tulosajattelusta osuustoiminnalliseen tulokseen

Osuustoiminnallinen tuloksemme oli viime vuodelta 94,7 miljoonaa euroa, josta operatiivinen tulos oli 23,3 miljoonaa euroa, ja se laski 0,9 miljoonaa euroa. Asiakashyötyä tuotimme 85,5 miljoonaa. Asiakashyöty koostuu muun muassa aiemmin mainitusta palkitsemisesta, ruokakorin edullisuudesta ja muista asiakasomistajille suunnatuista eduista.

Perinteinen tulosajattelu kuvaa huonosti osuustoiminnan luonnetta ja onnistumista. Haluamme siirtyä eri yritysmuotoon kehitetystä laskentatavasta kohti laajempaa näkemystä, joka mittaa paremmin osuustoiminnan tuottamaa hyötyä sen jäsenille. Osuustoiminnallinen tulos sisältää yhdistettynä asiakasomistajillemme tuottamamme hyödyn sekä perinteisen operatiivisen tuloksen, kertoo Kankaanpää.

Vähittäiskaupan tulos oli 26,2 miljoonaa euroa ja se kasvoi 1,4 miljoonalla eurolla. Majoitus- ja ravitsemiskaupan tulos liikennemyymälät mukaan lukien, oli tappiollinen 3,2 miljoonaa euroa ja se parani edellisestä vuodesta 0,8 miljoonaa euroa. Kokonaisuutena tulostaso säilyi erittäin hyvänä, vaikka investointien poistorasite kasvoi kahdella miljoonalla eurolla.

 Alkaneen vuoden osalta odotamme pandemian hellittäessä liikevaihtomme kasvavan erityisesti majoitus- ja ravintolakaupassa sekä uudistetun Kuopion Prisman osalta, kertoo Kankaanpää.

Osuuskauppa PeeÄssä tarjoaa tulevana kesänä työpaikan lähes 700 kesätyöntekijälle. Työtehtäviä on tarjolla kaupan- ja ravintola-alan lisäksi myös hotelleissa esimerkiksi Tahkolla.
PeeÄssä palkkaa vuosittain 700-1 000 nuorta kesätyöntekijää. Heistä kolmasosa on työllistynyt pidempijaksoisiin kesätöihin ja loput lyhyempiin, 2-6 viikon, harjoitteluihin.

Kesätöitä on tarjolla laajasti ympäri Pohjois-Savoa
Kesätöitä on tarjolla laajasti PeeÄssän toimialueella eri ketjuissa, kuten Prismoissa, S-marketeissa, Saleissa, Sokoksella, Emotioneissa, Kodin Terrassa, ABC-liikennemyymälöissä, Sokos Hotelleissa, ravintoloissa ja parturi-kampaamoissa. Yhdellä hakemuksella voi hakea useampaan eri tehtävään ja useampiin toimipaikkoihin.

Perehdytykseen panostetaan
Edellisien vuosien tapaan, PeeÄssä on mukana valtakunnallisessa Vastuullinen kesäduuni –kampanjassa. Vastuullinen kesäduuni on Oikotie Työpaikkojen luotsaama kampanja, joka haastaa työnantajat tarjoamaan 14–29-vuotiaille nuorille enemmän ja laadukkaampia kesätyöpaikkoja. Kampanjaan osallistuvat työnantajat sitoutuvat kuuteen hyvän kesätyön periaatteeseen, jotka ovat hyvä hakijakokemus, mielekäs työ, perehdytys ja ohjaaminen, oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus, kohtuullinen palkka sekä kirjallinen työsopimus ja työtodistus.

Monelle nuorelle kesätyö omassa osuuskaupassa on ensimmäinen kosketus työelämään. Haluamme, että nuoret saavat parhaan mahdollisen kokemuksen työelämästä ja pääsevät tekemään töitä monipuolisesti yhdessä ammattitaitoisten työkavereiden kanssa. Työtehtävien mielekkyys, työpaikan ilmapiiri ja työkaverit vaikuttavatkin merkittävästi kesätyökokemukseen. Vastuullisuus ja eettisyys kiinnostaa nuoria ja luo merkityksellisyyttä työhön. Kesätyö vahvistaa itseluottamusta ja useimmat kokevat kehittyvänsä myös ammatillisesti työssä. Osuustoiminnallisena yrityksenä nuorten työllistäminen on meille arvojemme mukaista ja koko Pohjois-Savon kehitystä tukevaa toimintaa, PeeÄssän henkilöstöjohtaja Suvi Honkanen kertoo.

PeeÄssän kesätyöntekijät saavat käyttöönsä myös kattavat S-ryhmän henkilöstöedut.

Kesätyöhakemuksia voi jättää sähköisen hakukanavan kautta, www.peeassa.fi/tyopaikat
Hakuaika päättyy yli 18-vuotiaiden osalta 28.2.2022. Valinnat pyritään tekemään maaliskuun loppuun mennessä. Alle 18-vuotiaita osalta Kesä-Ässä -haku on käynnissä 31.3.2022 asti.

Kuopiossa juhlitaan tänä viikonloppuna yhtä aikaa Prisman jättimäisen uudistuksen valmistumista ja talon 25-vuotissynttäreitä. Huipputarjoukset saivat kuopiolaiset tavallista innokkaammin liikkeelle jo torstaina ja perjantaina. Varsinaisena juhlapäivänä lauantaina markkinatunnelman nostivat kattoon yllätyksillä rikastettujen appelsiiniämpärien jakelu sekä lapsille suunnattu iloinen ohjelma.

– Kyllä meitä savolaisia nyt hellitään! Saatiin kaupunkiin näin upea, hienosti nykypäivään päivitetty Prisma. Olemme olleet uskollisia asiakkaita avauksesta lähtien ja olemme sitä tulevaisuudessakin. Prisma on aina ollut meidän oma kauppa, Riistavedeltä vähintään kerran viikossa Prismaan ostoksille ajelevat Silja ja Pentti Kainulainen lupaavat.

He kuvailevat myymälää siistiksi ja monipuoliseksi. Iso plussa tulee myös asiakaspalvelusta, joka on ”hirmuisen hyvää”.

– Jos kysyy tiettyä tuotetta, täällä eivät myyjät sano mistä väliköstä se löytyy, vaan aina lähdetään näyttämään.

– Ja parkkihalli on todella hyvä parannus. Nyt pääsee kelillä kuin kelillä autolta mukavasti kauppaan sisälle.

Remontin ajasta Kainulaisten mieleen on jäänyt ainutkertaisia kokemuksia.

– Vahingossa tullut palohälytys ajoi meidät yhtenä päivänä ulos kesken ostoskierroksen, kärryt vain jäi keskelle käytävää. Toisella kerralla etsittiin tositoimin korppuja kolmen myyjän kanssa yhdessä, mutta ei niitä mistään löytynyt, pariskunta naureskelee hyväntuulisena.

 

– Oikein hyvältä näyttää myymälä. Henkilökunta on tosi ystävällistä ja auttaa aina, jos tarvetta on. Viisihenkiselle perheelle yksi syy käydä täällä on myös se, että hinnat ovat edullisempia kuin muualla, arvioi Jarkko Niskanen.

Hän on erityisen tykästynyt kesällä käyttöön otettuun uuteen pikakassa-alueeseen.

– Käytän pääsääntöisesti vain pikakassoja. Hienoa, että niitä lisättiin ja saatiin myös hihnalliset, isommat kassat, joihin voi mennä täydenkin kärryn kanssa. Jos jotain kehityskohteita etsii, niin uusi leipäosasto on ajoittain vähän ahdas ja lihatiskissä lasin terävä kulma osuu korkeudelle, joka hieman vaikeuttaa hintojen näkemistä, Jarkko Niskanen antaa palautetta.

 

Saija Nurro latasi loppuviikolla tarjousnakkeja kylmäkaappiin laatikkokaupalla.

– Jännittävä, odottava ja hyvä fiilis. Mennyt remonttivuosi on vaatinut paljon, mutta meillä on ollut hyvä tsemppi päällä, sellainen yhdessä tekemisen ja toisten kannustamisen fiilis koko ajan.

Saijalle osui lauantaille vapaapäivä.

– Taidanpa kuitenkin käydä paikan päällä pyörähtämässä. En yksinkertaisesti malta olla pois, hän tunnusti.

 

Jukka Kuivanen valmisteli juhlapäivän aattona Ruokatorin tuotteita myyntikuntoon, esimerkiksi erikoisempia herkkujuustoja pienempiin paloihin pilkkoen ja pakaten.

– Valmistamme pienessä keittiössämme aika paljon tavaraa tiskiin, teemme esimerkiksi salaatit ja täytämme bagelit ja patongit. Meillä on nyt Ruokatorilla huomattavasti aiempaa toimivammat taustatilat, Jukka kertoi.

 

– En muista, kävimmekö silloin aikanaan avajaisissa, mutta varmasti ihan niistä alkuajoista lähtien on uskollisesti täällä asioitu, Muistan, miten hienoa oli, kun saatiin Kuopioonkin Prisma, kun niitä muualla oli aiemminkin, Merja Kemppainen muistelee.

Hän vakuuttaa, että Prisma pysyy ykköskauppana jatkossakin.

– Parasta on aina ollut se, että täältä saa kaiken kerralla, eikä tarvitse huuhailla kaupungilla monessa paikassa. Nyt asiointia parantavat entisestään myös parkkitalo sekä sopivan isoksi kasvanut ravintolamaailma, Pekka Tuunanen jatkaa.

 

PeeÄssässä esimiesharjoittelun syyskuussa aloittanut Joonas Marjanen kertoi asiakkaiden ihastelevan retkeilyyn ja ulkoiluun keskittyvän uuden Outdoor-alueen tyylikkyyttä ja tavaratalomaisuutta. Outdoorissa ovat edustettuina muun muassa Haglöfs, Halti, Helly Hansen, Didriksons ja Jack Wolfskin.

Ketjun valikoimia täydentävät paikallisen Repo Extremen tuotteet.

 

Merja Heikkinen kertoi saaneensa vauvavapaan hetken ja lähteneensä Prismaan hakemaan kävelysauvoja.

– Tänne on tullut paljon uusia tuotteita ja laajempia valikoimia ainakin pukeutumiseen. Saa Haglöfsit ja Bonuksen samalla kertaa. Myymälä on myös aiempaa selkeämpi ja viihtyisämpi, estetiikka on parantunut. Kiva tulla aikaa tappamaan, hifistelemään ja hypistelemään, hän totesi.

Merja muistaa vielä hyvin lapsuuden Prisma-reissut.

– Oli hienoa päästä Siilinjärveltä kaupunkiin todella isoon kauppaan.

 

Eemeli Isrikki ja Jari Repo kertovat odottavansa mielenkiinnolla, miten talon myynti alkaa nyt kehittyä, kun remontti on saatu valmiiksi.

– Puitteet sekä asioinnin että työskentelyn näkökulmasta ovat nyt kunnossa. Uteliaina ja odottavin mielin lähdemme siirtymään pikkuhiljaa kohti joulukauppaa. Ennakoimme kiireistä joulun aikaa.

 

Perjantaina Kuopiossa tehtiin kaikkien Suomen Prismojen kovin myynti, kassatapahtumia kertyessä yhteensä reilut 15 000.

Varsinaisena juhlapäivänä lauantaina näytti neljän maissa iltapäivällä siltä, että edellispäivän huippulukemista mennään vielä ohi ja ylitse ennen päivän päättymistä.

Prisman juhlat saivat liikkeelle väkeä koko maakunnasta ja kauempaakin. Eräs perhe kertoi tulleensa katsomaan Kuopion uudistunutta Prismaa Joensuun yläpuolelta Polvijärveltä asti.

 

Veli-Matti Korhonen perheineen pääsi 25 vuotta sitten leikkaamaan Prisman avajaisnauhan ja astumaan ensimmäisenä asiakkaana kauppaan sisään.

– Nyt kun tulin tänne toisiin avajaisiin, Prisma-johtaja Kirsi huomasi ruuhkan keskeltä minut, juoksi perääni ja pyysi pieneen haastatteluun. Ihmettelin, että mistä hän minut tunsi, Veli-Matti kummasteli.

­Hän kertoi asioineensa kaikki nämä kuluneet vuodet Prismassa säännöllisesti, likimain joka päivä.

– Emännän kanssa pohdittiin tässä pari päivää sitten, että ollaan seitsemän lasta kasvatettu maailmalle Prisman ruoalla, 8-vuotiaan pojantyttärensä Aadan kanssa poseeraava Veli-Matti nauroi.

 

 

Prisma on koko perheen kauppa, mikä näkyi myös avajaisissa. Useampiin silminnäkijähavaintoihin perustuvan epävirallisen arvion mukaan lauantain runsas ohjelmatarjonta houkutti lapsiperheitä paikan päälle enemmän kuin koskaan aiemmin. Päivän ylivoimaisesti suosituimmaksi tekemiseksi osoittautui Onnenpyörän pyöritys.

– Valtavan suuri kiitos kaikille lauantaina synttäri- ja avajaisjuhliin osallistuneille. Teitte päivästä meille kaikille prismalaisille ikimuistoisen, Prisma-johtaja Kirsi Jeskanen kiitteli hulinapäivän kääntyessä kohti iltaa.