Suomalainen menestysresepti -ohjelman kautta S-ryhmän valtakunnallisiin valikoimiin nousseita kuopiolaisen KomeroFoodin Ateriakippoja on valmistettu ensimmäisen parin viikon aikana 150 000 purkkia.

(teksti: Kristiina Tammitie, kuvat: Pentti Vänskä)

Televisiossa MTV3:lla kesän mittaan nähdyn S-ryhmän Suomalainen menestysresepti -ohjelman kolmas tuotantokausi on nostanut kuopiolaisen KomeroFoodin koko kansan tietoisuuteen. KomeroFood selvisi kotimaisia ruokahittejä etsivässä kovatasoisessa kilpailussa kuuden finalistin joukkoon. Elokuun lopulla tuotantokauden viimeisessä jaksossa voitto meni Turun seudulle härkäpapukasvispyörykkä Fallerolle. Kisa oli hyvin tiukka ja tasainen, sillä Komeron Ateriakipot saivat täydet 10/10 pistettä kaikilta neljältä tuomarilta.

– Vaikka voitto meni sivu suun, täytyy olla silti tyytyväinen. Kilpailulla on ollut todella hurja vaikutus liiketoimintaamme, KomeroFoodin toimitusjohtaja Pekka Nuutinen toteaa.

Kaikki menestysresepti-kisan kärkituotteet tulivat myyntiin S-ryhmän ruokakauppoihin heti finaalia seuraavana päivänä.

– Ensimmäisten parin viikon aikana Ateriakippojamme on myyty S-kaupoissa yli 120 000 ja valmistettu 150 000 purkkia. Se vastaa meidän aiempaa kahden vuoden tuotantomäärää. Liikevaihto on kasvanut yli 20-kertaiseksi ja työtä olemme pystyneet tarjoamaan 30 uudelle ihmiselle, Pekka kuvailee.

Kolme makuvaihtoehtoa, runsaasti kasviksia

Menestysresepti-innovaatiokilpailuun Pekka lähti apujoukkoineen kehittämään yhden hengen ateriaratkaisua kaupan valmisruokahyllyyn.

– Lähdimme hakemaan arkiruokailua helpottavaa tuoretta, terveellistä, vastuullista ja herkullista lämmintä ateriaa, joka valmistuu muutamassa minuutissa ilman sen suurempaa kokkailua. Siitä syntyi Ateriakippo, jossa on kaikki raaka-aineet valmiina. Sekaan tarvitsee lisätä vain kuumaa vettä, sekoittaa ja odottaa muutama minuutti, jonka jälkeen ruoka on valmis.

Ateriakipon makuvaihtoehdot ovat kana, savulohi ja tofu. Kipoissa on runsaasti kasviksia, nuudelia ja siemeniä sekä kussakin erilainen herkkukastike, joka kruunaa kokonaisuuden.

Kuluttajatutkimuksen mukaan runsaasti kasviksia sisältävä ateria on saanut varsin positiivisen vastaanoton. Erityisesti Pekkaa ilahduttaa se, että tuote kiinnostaa myös 50–70-vuotiaita miehiä, jotka yleisimmin vierastavat runsasta kasvisten käyttöä.

– Ihan mahtavaa, jos meidän tuotteillamme on ekologisuuden lisäksi kansanterveydellistä merkitystä. Kyllä varmasti jokainen meistä haluaa syödä terveellisesti, kunhan vain on riittävän runsas ja maukas ateria helposti tarjolla.

 

Boksit PeeÄssän valikoimissa jo vuosia

Kilpailun ja näkyvästi markkinoidun hittituotelanseerauksen ansiosta KomeroFood tunnetaan nyt kautta valtakunnan, mutta PeeÄssän asiakasomistajille Komero-tuotteet ovat tulleet tutuiksi jo vuosia sitten.

– Meidän ateria- ja hätävaraboksit ovat olleet myynnissä laajasti PeeÄssän marketeissa jo vuoden 2016 alusta lähtien. Ateriaboksissa on kaikki tarvittava 2–4 hengen ateriaan ja lämpimässä säilyvä hätävaraboksi pelastaa silloin, kun mitään muuta ei kaapista löydy, eikä kauppaan ehdi tai viitsi lähteä. Esimerkiksi Kuopiossa S-market Ykkösrasti on myynyt boksejamme aina tosi hyvin, Pekka kuvailee.

Tuotteiden menekistä Pekka kertoo saavansa PeeÄssältä myymäläkohtaista myyntidataa.

– Yllättävää ja erityisen ilahduttavaa on se, että Ateriakippoja menee tasaisesti eri puolilla Pohjois-Savoa. Se ei ole vain kaupunkilaisten ostama tuote, vaan yhtä lailla maukas ja terveellinen valmisruokauutuus kiinnostaa pikkupaikkakunnilla maakunnan laitamilla.

 

Idea syntyi omista tarpeista

Pekka Nuutinen kertoo perustaneensa KomeroFoodin vuonna 2015, koska ei löytänyt kauppojen hyllyistä juuri sellaisia tuotteita, joita kaipasi.

– Otimme yhtiökumppanini kanssa yhteyttä kokki Henri Aléniin, joka innostui ajatuksesta ateriaboksista, jossa on valmiina ja kaikki raaka-aineet.

Omista tarpeista syntyi myös Ateriakipon idea.

– Valmisruoista puuttui mielestäni tuoreus. Lisäksi annokset olivat yksinkertaisesti liian pieniä, tarjoten vain puolet siitä energiamäärästä, mikä ateriasta pitäisi saada.

Suomalainen menestysresepti -kisan ensivaiheessa tammikuussa Pekka lupasi 30 sekunnin videolla tuovansa mittelöön mukaan ravintolatason lounastuotteen, joka valmistuu viidessä minuutissa.

– Minulla ei ollut vielä tuolloin mitään hajua tuotteen toteutuksesta. Alkuun kieltämättä välillä epäilytti, mutta lapsenomaisella uteliaisuudella, periksi antamattomalla sitkeydellä ja vahvalla kilpailuvietillä saatiin kehitystyötä eteenpäin, pakko parhaana konsulttina, Pekka hymyilee.

 

 

Suomen Paistinkääntäjät ry., La Confrérie de la Chaîne des Rôtisseurs Finlande, on myöntänyt Kuopiossa toimivalle Savo-Karjalan lihalle Rôtisseurs-kilven käyttöoikeuden tunnustuksena tuotteiden ja palvelun korkeasta laadusta. Savo-Karjalan lihan Rôtisseurs-kilpikauppa löytyy Kuopion Kauppahallista sekä ABC Pitkälahden yhteydestä.

Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Topias Tölli

Paistinkääntäjien Veljeskunta myöntää Rôtisseurs-kilpiä ainoastaan huipputason ravintoloille ja kaupoille. Suomessa kilpiä on myönnetty noin 90 yritykselle. Savossa Savo-Karjalan liha on ensimmäinen kaupan alan toimija, joka on päässyt tälle arvostetulle listalle.

Toimivat tilat ja puitteet ja monipuoliset valikoimat ovat perusasioita, joiden pitää olla kilpikaupassa kunnossa. Kolmas keskeinen tekijä on palvelu. Henkilökunnan ammattitaito ja ruokaosaaminen ovat ehdottomia edellytyksiä kilven myöntämiselle.

 

Laatu tasaisen korkealla

– Tällä tunnustuksella on meille ja pitkäaikaiselle kehitystyöllemme valtavan suuri merkitys. Se osoittaa, että olemme tehneet laadun ja palvelun osalta oikeita asioita. Paistinkääntäjien paikallisen voutikunnan jäsenet ovat meidän vakiasiakkaitamme, joten he todella tietävät ja tuntevat myymälämme, kuvailee Savo-Karjalan lihan myymäläpäällikkö Jenni Lapinsalo.

Hän korostaa, että pieni ja paikallinen lihayritys ei pysty kilpailemaan hinnalla, joten sen pitää tarjota parempaa laatua niin tuotteissa kuin palveluissa.

– Laadun pitää olla pysyvästi korkealla, sesongeista ja vuodenajoista riippumatta, niin lihatuotteissamme kuin makkaroissa. Tänä päivänä asiakkaamme arvostavat entistä enemmän myös sitä, että liha tulee lähellä sijaitsevilta sopimustuottajiltamme.

Uusia tuotteita kehitetään jatkuvasti, mikä onkin yksi kilven saamisen edellytys.

– Esimerkiksi viime kesänä toimme myymälöihimme kasvisruokatrendin innoittamina kukkakaalipihvit, jotka saivatkin varsin hyvän vastaanoton, Jenni kertoo.

Uutta on myös muutama viikko sitten Pitkälahden myymälään hankittu Dry Ager -lihanmureutuskaappi, jossa liha raakakypsytetään 21-28 vuorokautta.

– Kaappiin mahtuu noin sata kiloa lihaa kypsymään, joten varaus kannattaa tehdä hyvissä ajoin.

 

Tiivistä yhteistyötä PeeÄssän kanssa

Kilpikaupaksi nousemiselle vauhtia antoivat myös lihan erikoisleikkuut, joiden merkitys on viime aikoina korostunut. Asiakkaille pystytään valmistamaan erikoistuotteita ja ruhon osia, joita ei muualta saa.

Tämä palvelu koskee niin yksittäisiä kuluttajia kuin yritysasiakkaitakin. Esimerkiksi PeeÄssän kauppoihin Savo-Karjalan Liha on valmistanut jo pitkään premium-luokan karjalanpaistia, jossa paistista leikatut kuutiot ovat tavanomaista suurempia.

PeeÄssä myymälöistä Savo-Karjalan lihan lihatuotteita ja makkaroita löytyy varsin laaja valikoima, jonka sisältöä kehitetään yhteistyössä. Viime aikoina kumppanuus on tiivistynyt myös osuuskaupan ravintoloiden kanssa: Savo-Karjalan lihan tuotteet ovat tärkeässä roolissa muun muassa Kuopion Sokoksen Food&Joy-maailmaan kuuluvassa Döner26-ravintolassa.

Kaikkien näiden tekijöiden summana Savo-Karjalan lihan tunnettuus kasvaa Kuopiossa päivä päivältä.

– Kahdesta myymälästämme suurempaan ja valikoimaltaan monipuolisempaan ABC Pitkälahden myymälään tulee jatkuvasti asiakkaita myös oman maakuntamme ulkopuolelta. Paikka on Rôtisseurs-kilpikaupallemme äärimmäisen hyvä, Jenni Lapinsalo kiittelee.

PeeÄssän ja Heimosen puutarhan entisestään tiivistyneen kumppanuuden myötä Pohjois-Savon S-kauppoihin saadaan tuoretta vadelmaa toukokuun puolivälistä alkaen aina syys-lokakuulle asti. Heimonen toimittaa edelleen myös 90 % Kuopion ja Iisalmen Prismoissa sekä Kodin Terrassa myytävistä kesäkukista.

Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Pentti Vänskä

Heimosen puutarhan uusi kasvihuone tarjoaa vierailijalleen aurinkoisena toukokuun päivänä todellista tuoksujen ja värien huumaa. Huipputeknisessä ja pitkälti automatisoidussa, valtavankokoisessa kasvihuoneessa silmien eteen avautuu huikea värimeri kesäkukkia. Kasvihuoneen toisessa osassa kohti kattoa kurkottelevat suorissa riveissä rehevät vadelmat, joista ensimmäisinä maaliskuussa istutetut yksilöt ovat yli kaksimetrisinä. Kasvien lehdet ovat puhtaan vihreitä ja kauniita. Vadelmalle tyypillisistä ruskeista laikuista tai lakastuneista lehdistä ei ole tietoakaan, mikä saa harrastelijapuutarhurin vilpittömän kateelliseksi. Parilla käytävällä on laatikko, jossa asustavat mehiläiset hoitavat kasvien pölyttämisen. Luonnonmukaisesti hyönteisvoimin tapahtuu myös kirvojen ja muiden tuholaisten torjunta.

 

Koko vadelmasato myydään PeeÄssän kaupoissa

Ylimmillä oksilla vadelmien raakileet ovat jo sormenpään kokoisia, ja pientä punerrustakin on nähtävillä. Sami Heimonen ennakoi, että ensimmäiset marjat saadaan myyntiin toukokuun puolen välin jälkeen.

– Kasvihuoneviljelyllä pystymme jatkamaan satokautta merkittävästi. Marjaa tulee seuraavien kuukausien aikana useita kymmeniä tuhansia kiloja, mikäli kesän säät pysyvät suosiollisina. Lämpötilaa ja kosteutta pystymme kasvihuoneessa säätelemään, mutta kasvulle tärkeä valon määrä on ilmoista kiinni, Sami kertoo.

PeeÄssä on sitoutunut ostamaan Heimosen puutarhalta koko vadelmasadon riippumatta sen lopullisesta kilomäärästä.

– PeeÄssän asiakkaat saavat meillä viljeltyä tuoretta vadelmaa jopa puolen vuoden ajan, toukokuusta lähtien aina pitkälle syksyyn, toivon mukaan lokakuulle asti.

Vadelman taimet on istutettu useammassa erässä, jotta satoa riittää syksyyn asti. Kasvuston verkottaminen pitää oksat pysyvät pystyssä marjojen kypsyessä.

Kasvihuoneessa on koeviljelyssä myös kolmisen tuhatta mansikkapuskaa. Mansikatkin myydään kesän mittaan PeeÄssän kaupoissa.

Kesäkukkia Prismoihin ja Terraan päivittäin

Uuden tuotantosuunnan rinnalla Heimosen puutarhalla jatketaan edelleen myös kesäkukkien tuotantoa vahvasti tulevaisuuteen katsoen.

– Kukkien ja muiden kasvien merkitys ihmisille on vain korostunut viime aikoina kotoilun ja itse kasvattamisen trendien myötä. Kesäkukat ovat osa tätä suuntausta, tarjoten silmänruokaa ja iloa yhtä lailla isossa puutarhassa kuin pienellä parvekkeella.

Sesongin aikana puutarhalta lähtee kasvikuorma seitsemänä päivänä viikossa, tarvittaessa kahdestikin päivässä Kuopion ja Iisalmen Prismoihin sekä Kuopion Kodin Terraan. Myymälöiden Kesäpihoilla myydyistä kesäkukista peräti 90 prosenttia on Heimosen tuotantoa. Peeässäläisten mukaan Heimonen on erittäin luotettava, joka tavalla esimerkillinen tavarantoimittaja, jonka tuotteet ovat parasta laatua.

– Kasvien kanssa touhuaminen vaatii tietynlaista intohimoa ja kilpailussa pärjääminen halua kehittyä koko ajan paremmaksi kaikilla tekemisen eri osa-alueilla. Valtava merkitys on myös sillä, että olemme PeeÄssälle aito lähituottaja. Puolen tunnin ajomatkan ansiosta kasvit ovat aina tuoreita saapuessaan myymälään, Sami perustelee kasvien laatutasoa.

 

Neljäs sukupolvi mukana toiminnassa

Heimosen puutarhalla on sesongin ollessa kiivaimmillaan viitisenkymmentä työntekijää. Toimipisteitä on kaksi ja kasvihuonealaa yhteensä noin 30 000 neliötä.

1960-luvulla Samin isovanhemmat aloittivat kesäkukkien viljelyn Riistaveden Ryönällä. Seuraava sukupolvi siirtyi ammattimaiseen, ympärivuotiseen kasvihuoneviljelyyn 1970-luvulla. Nyt toiminnassa on mukana jo neljäs sukupolvi.

– Itse ryhdyin yrittäjäksi vuonna 2007. Myös veljeni, sisareni ja kaksi poikaani ovat tiiviisti mukana yrityksen pyörittämisessä, Sami kertoo.

 

Kesäkukkakausi alkaa heti, kun ilmat lämpiävät. Nämä miljoonakellot päätyvät PeeÄssän asiakasomistajien iloksi pihoihin, puutarhoihin, terasseilla, parvekkeille ja patioille. Puutarhalla kasvien ruukkuihin istutuksessa käytetään apuna robottia.

Pelargonia-amppeleita on pelkästään yhdessä kasvihuoneessa noin 6 000.

 

Kasvua ja kehitystä PeeÄssän rinnalla

Tuusjärvelle puutarhan toiminta laajentui nelisen vuotta sitten, kun Heimoset hankkivat omistukseensa entisen valtion taimitarhan. Ensimmäistä kautta käytössä olevaan uuteen kasvihuoneeseen on investoitu huikeat puolitoista miljoonaa euroa.

– Yrittämisessä on tietysti aina riskit olemassa, mutta onneksemme meillä on toimiva ja luotettava yhteistyöverkosto. Kumppaneistamme merkittävin on PeeÄssä, jonka rinnalla olemme kasvaneet ja kehittyneet viimeiset parikymmentä vuotta. Tänä vuonna olemme päässeet kesäkukkien osalta S-ryhmän valtakunnalliseen jakeluun mukaan, mikä vahvistaa osuuskauppasidostamme entisestään.

Vadelman kasvihuoneviljelyn aloittaminenkin suunniteltiin PeeÄssän kanssa yhdessä. Nyt on saatu viljely käyntiin, eikä tuotannon kehittäminen tule missään tapauksessa päättymään tähän.

– Vadelmaa voidaan viljellä ympärivuotisesti, kunhan riittävä valon määrä saadaan varmistettua. Se olisi mahdollista toteuttaa energiatehokkaasti led-tekniikalla. Uskomme vadelman tuovan meille erittäin merkittävää kasvua, jopa tuplaavan liikevaihtomme muutamassa vuodessa, Sami ennakoi.

 

Kuopion Prisman Kesäpiha palvelee nyt kiinteistön pohjoispäässä.

 

 

Kivimyllyt ovat käyneet yhä harvinaisemmiksi. PeeÄssän kaupoista saa silti edelleen perinteisellä menetelmällä kivien välissä jauhettuja ruisjauhoja. Kuopion Osuuskaupan aikoinaan perustama Siilin mylly on toiminut jo liki 70 vuotta.

Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Pentti Vänskä

– Teollisuuden suuret myllyt ovat helpommin automatisoitavia vasaramyllyjä, kun taas meidän pienessä myllyssämme jauhatus tapahtuu kivien välissä ja enempi käsityönä, myllyn omistaja-yrittäjä Antti Kröger kuvailee.

Siilin myllyyn vilja tulee yrityksen omilta ja vuokrapelloilta sekä muilta lähialueen viljelijöiltä Pohjois-Savosta noin 50 kilometrin säteeltä. Ainakin tähän saakka viljaa on saatu joka vuosi tarpeeksi omasta maakunnasta.

Kivimyllyssä jauhetaan sekä ruista että ohraa. Jokainen viljaerä on laboratoriomenetelmin testattu ennen käyttöä.

– Isojen myllyjen kanssa emme pysty hinnalla kilpailemaan, eikä tuotteitamme voi verratakaan tarjousjauhoihin. Me kilpailemme laadulla, sillä kokeneiden leipureiden mukaan kivimyllyn jauhojen leivottavuus on parempi. Lisäksi pystymme kertomaan viljan alkuperän tuottajaan asti, Antti kuvailee.

– Tuote on erikoinen ja ihan erilainen kuin muilla. Karkeahko ja terveellisempikin, kun mukana on jyvän kuoriosia. Ruishan on jo luonnostaan puhtain viljalaji, mylläri Janne Illikainen jatkaa.

 

Ruisjauhoja viidestä myymälästä

Siilin myllyn tuotteiden kysyntä on kasvanut vuoden 2020 aikana. Yksi syy on koronavuoden mukanaan tuoma leipomisinnostuksen nousu, mutta vielä suurempi selittävä tekijä on Liperin myllyn toiminnan päättyminen viime keväiseen tulipaloon.

Monet leipojat hakevat jauhot suoraan Siilin myllyn omasta myymälästä, mutta paikallisista kaupoistakin niitä saa – jos ei muuten, niin pyytämällä.

PeeÄssässä on asiakastoiveiden perusteella lisätty äskettäin Siilin myllyn viiden kilon täysjyväruisjauhopussi Rautalammin ja Nilsiän S-marketien valikoimiin. Jo aiemmin tuote on löytynyt Siilinjärven, Lapinlahden ja Kuopion Ykkösrastin S-marketeista sekä Kuopion Prismasta. Iisalmen Prismassa testattiin puolestaan ohra- ja lettujauhojen  menekkiä viime kesänä sesonkivalikoimissa.

– Eniten meidän ruisjauhoja myydään PeeÄssän kaupoista Kuopion Prismassa, vaikka ison pakkauskoon vuoksi pussit jäävät hieman piiloon alimmalle jauhohyllylle. Joku aika sitten myyjät olivat jättäneet lavan näkyvälle paikalle käytävän varrelle, jolloin menekki kasvoi tuntuvasti, Janne kertoo.

 

Osuuskaupan perustama mylly

Siilin myllyn historia ulottuu 1950-luvun alkuun, jolloin Kuopion Osuusliike (sittemmin Kuopion Osuuskauppa, josta myöhemmin kasvoi Osuuskauppa PeeÄssä) perusti myllyn Siilinjärvelle soranottokuoppaan kirkon itäpuolelle. Rakennuksessa toimi myös pesula 1970-luvulle asti, alkuaikoina kattotiiliä valmistanut sementtivalimokin. Osuuskaupalta kiinteistö siirtyi Hankkijalle, jolta se päätyi vuonna 2008 liiketoimintakaupalla nykyiselle yrittäjälle.

PeeÄssä omistaa edelleen tontin, jolla mylly sijaitsee.

– Vuokra on varsin edullinen. Suunnitelmissa on parin vuoden sisällä rakentaa kokonaan uusi mylly, joka sijoittuisi maatilani yhteyteen. Nykyisessä myllyssä voisi jatkaa viljan vastaanottoa ja kehittää jonkinlaista kahvilamyymälää, Antti Kröger suunnittelee.

Iisalmelaisen Vesa Toppisen valmistama kauralyhde päätyy tänäkin vuonna satojen asiakasomistajaperheiden pihalintujen jouluiloksi.

 Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Pentti Vänskä

 

Vesa Toppisen syksy kului hänen isännöimällään viljatilalla Iisalmen Kumpusilla edellisvuosien tapaan kauralyhteiden parissa. Käsin tehtyjä, sellofaaniin käärittyjä ja punaisella nauhalla koristeltuja lyhteitä kertyi syksyn mittaan puolisentoista tuhatta.

– Tänä vuonna syysmyräkkä lakosi viljan pahoin. Tästä syystä en pystynyt toimittamaan PeeÄssälle toivottua määrää lyhteitä, eikä niitä riittänyt yhtä moneen myymälään kuin aiempina vuosina. Kaikki mahdolliset laitoin kyllä myyntiin. Itselle ei jäänyt edes joululyhdettä, Vesa kertoo.

Hänen tekemistään lyhteistä yli 90 prosenttia myydään PeeÄssän kaupoissa. Katovuodesta huolimatta Vesa onnistui toimittamaan lyhteitä marraskuun aikana 26 S-kauppaan ympäri Pohjois-Savoa.

– Kymmenen vuotta olen lyhteitä PeeÄssälle tehnyt. Ensimmäisenä vuonna määrä oli muistaakseni vähän toista sataa kappaletta, hän kuvailee.

 

Parin kuukauden urakka

Omalta kaurapelloltaan Vesa leikkaa lyhdeainekset syksyllä perinteiseen tapaan sirpillä.

– Sirppileikkuun ansiosta jatkokäsittely on helpompaa, koska korret ovat valmiiksi samansuuntaisesti.

Leikattu vilja viedään entisen navetan ylisille kuivumaan, jonka jälkeen on vuorossa korsien puhdistaminen ja lyhteiden sitominen. Monivaiheinen urakka on käsityötä alusta loppuun.

– Käsin tehdyn lyhteen hinta on toki korkeampi, mutta toisaalta siinä on jopa puolet enemmän jyviä koneella valmistettuun verrattuna.

Lyhteiden tekemiseen Vesalta kuluu syksyisin pari kuukautta aikaa.

– Viljan valmistuminen on mennyt vuosi vuodelta myöhemmäksi, kun kesät ovat olleet joko kuivia tai kylmiä. Sääolosuhteet vaikuttavat myös korren paksuuteen. Mitä ohuempaa kortta, sitä hitaampi lyhde on tehdä.

 

Hintaa ei huudateta

Vesa Toppisen viljelemästä kaurasta vain osa päätyy lyhteiksi. Viljavaraston kautta maatalouskäyttöön menevän viljan lisäksi tilan pelloilla kasvaa hevosille heinää.

– Lyhteiden valmistus on hyvä lisäelinkeino. PeeÄssän kanssa minulla on toistaiseksi voimassa oleva sopimus, johon olen oikein tyytyväinen. Yhden kerran on näiden vuosien aikana kysytty, voisiko hintaa vähän pudottaa, mutta kun en asiasta innostunut, keskustelu loppui hyvässä hengessä siihen. PeeÄssä arvostaa paikallisia toimittajia, eikä lähde huudattamaan hintaa alaspäin, viljelijä arvioi.

Erityisesti keltasirkkujen ja varpusten suosimien kauralyhteiden menekki vaihtelee myymäläkohtaisesti. Parhaiten Vesan tuotteet käyvät kaupaksi Prismojen lisäksi Nilsiän S-marketissa.

– Kysyntää riittää pitkin talvea, mutta selkeä myyntipiikki tulee joulun aikaan. Joulukukan sijasta kauralyhde on mainio jouluvieminen. Se auttaa lintuja selviämään talven ylitse, ja varsinkin monet ikäihmiset tykkäävät katsella ikkunasta lintujen hyörinää ruokintapaikalla, Vesa muistuttaa.

 

Vesa Toppinen valmistaa PeeÄssän kauppoihin kauralyhteitä alusta alkaen käsityönä.

Petri Hiltunen leipoo kolmeen PeeÄssän kauppaan riisipiirakoita, jotka kelpaisivat mainiosti perinteiseen karjalaiseen pitopöytään.

Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Pentti Vänskä

S-market Ykkösrastin paistopisteellä katse tarttuu herkullisen näköisiin, oikeaoppisen kokoisiin ja kauniin kullanruskeisiin riisipiirakoihin. Hyllynreunassa on hinnan rinnalla maininta paikallisesta tuotteesta, joten muutama piirakka on pakko ottaa heti matkaan. Maku osoittautuu juuri niin hyväksi, kuin ulkonäkö antaa ymmärtää. Piirakoilla herkutellessa nousee väistämättä mieleen makumuistoja lapsuudesta ja karjalaisen isotädin pitopöytäherkuista.

 

Ei suurta salaisuutta

Piirakoiden tekijäksi paljastuu kondiittorimestari Petri Hiltunen, jonka leipomo löytyy paritalon alakerrasta Kuopion Kettulanlahdesta. Peten äiti leipoi samoissa tiloissa Hiltusen rieskaa viime kesäiseen eläkkeelle jäämiseensä saakka.

– Itse keskityin aiemmin kakkujen leipomiseen, mutta kun Kauppahallin tuttu kauppias kyseli piirakoiden tekijää, sanoin puoliksi huumorilla, että minä voin ruveta.

Pete ei ollut leiponut ikinä yhtäkään piirakkaa, mutta äkkiäkös innokas leipuri tarttuu piirakkapulikkaan ja oppii taidon – varsinkin, kun saa arvokasta apua tyttökaveriltaan Jenni Koljoselta. Jennin mummolta myös varmisteltiin reseptiikan toimivuutta. Ensimmäiset versiot olivat Peten mukaan ”ihan hirveän näköisiä”. Nyt kolmen vuoden leipomisen jälkeen tuotteen ulkonäkö, rakenne ja maku ovat hyvin kohdallaan.

– Ei siinä mitään suurta salaisuutta ole. Maistuva kuori, ei liikaa täytettä, riittävästi suolaa, rapsakka paisto, voitelu voilla ja paljon harjoittelua. Homma on hyvin pitkälle käsityötä, puuron keitosta rypyttämiseen, vain taikinan kaulitsemisessa käytän apuna konetta. Onhan se työlästä, mutta haluan pitää tuotteessa leipurin käden jäljen, Pete korostaa.

 

Uunin rajat vastassa

Kakkujen ja muiden konditoriatuotteiden valmistus on saanut jäädä piirakoiden kysynnän ylittäessä kaikki odotukset. Peten tavanomainen päivätuotos on tällä hetkellä jo 1 300-1 500 piirakkaa päivässä. Niistä noin kolmannes myydään S-market Ykkösrastissa ja Kuopion Prismassa. Lisäksi piirakat ovat myynnissä keskustan S-marketissa, mutta siellä menekki on pienempää.

­– Vein PeeÄssän keväällä myymälöihin maistiaisia, mutta ei yhteistyö ihan heti siltä istumalta käynnistynyt. Pitivät ensin tuotoksiani vähän pieninä ja vähän kalliina, mutta ottivat ne sitten kuitenkin testimyyntiin. Ihan hyvin on kauppa käynyt, ja tilausmäärät ovat kasvaneet. Yhteistyö on sujunut kaikin puolin mukavasti.

Prismassa ja Ykkösrastilla muutama sata piirakkaa katoaa asiakkaiden ostoskärryihin pikimmiten sen jälkeen, kun ne myymälään aamuvarhaisella tulevat.

– Myynnin tuplaaminen olisi aika helppoa, mutta paistossa alkaa tulla kapasiteetti vastaan. Olen harkinnut uuden uunin hankintaa, mietityttää vain, onko paistojälki sitten vielä samanlainen.

Niin leipurilla kuin uunillakin on jälleen edessään vuoden kovin koitos.

– Jouluviikolla leivon kolmessa päivässä 15 000 piirakkaa, mikä tarkoittaa ison leipomisurakan lisäksi 20 tuntia paistoa putkeen. Suuri kiitos ja kunnia kuuluu Jennille, joka auttaa sen, minkä ehtii.

 

Käden jäljen oltava laadukasta

Piirakkatuotannon ohella Pete tekee yrittäjänä töitä myös täysin toisella alalla. Kotileipomoa vastapäätä sijaitsevassa hallirakennuksessa hän kaunistaa ja siistii asiakkaidensa autoja – pesee, imuroi, vahaa ja puunaa, pieteetillä ja tietysti käsityönä.

– Se on sellaista hifistelyä, Pete myöntää.

Hän myöntää olevansa yksinyrittäjä, joka tykkää tehdä töitä.

– Päivät venyvät helposti 16-tuntisiksi, kun tekeminen on mukavaa. Onpa kyse piirakoiden tekemisestä tai auton hoitamisesta, on käden jäljen oltava laadukasta.

 

Pete Hiltunen valmistaa piirakat hyvin pitkälti käsityönä.

Sopivan ohueksi kaulitusta taikinalevystä tulee muotilla tasakokoisia piirakoita.

 

Riisipuuron annostelu on tarkkaa työtä.

 

Voitelua vaille valmiit piirakat uunista ulos.

Varkauden Aito Oy:n yrittäjäveljekset Harri ja Hannu Suomalainen luottavat puhtaisiin, kotimaisiin raaka-aineisiin ja aitoihin makuihin ilman mitään keinotekoista. Tällä reseptillä ja PeeÄssän kanssa tehdyllä yhteistyöllä syntyi myös paikalliseksi hittituotteeksi noussut NakuMajo.

– Ollessani Varkauden Prismassa asettelemassa tuotteitamme hyllyyn, eräs naisasiakas pysähtyi kertomaan, että hän ei ole ollenkaan majoneesin ystävä, mutta NakuMajo maistuu todella hyvältä. Ja vastikään eräs PeeÄssän keittiöpäällikkö puolestaan kehui, että meiltä saa maailman parasta majoneesia.

Näin kuvailee Hannu Suomalainen Varkauden Aito Oy:stä. Asiakkaan ja keittiöammattilaisen kommentteihin kiteytyy yrityksen toiminta-ajatus: vain puhtaita raaka-aineita, kotoisia makuja, tinkimätöntä laatua sekä jatkuva tavoite tehdä parempaa kuin mitä on olemassa.

– Makukokemus on NakuMajossa kunnossa, ilman keinotekoisia lisäaineita. Siitä juontaa juurensa tuotteen nimikin, yrittäjäveljekset Hannu ja Harri taustoittavat.

NakuMajossa raaka-aineiden kotimaisuusaste on yli 95 prosenttia. Tärkeimmät raaka-aineet ovat kotimainen rypsiöljy sekä kananmunat, jotka tulevat 30 kilometrin päästä.

– Vain osa maustamisen ainesosista on peräisin muualta. NakuMajo-tuotteillemme on myönnetty joutsenlipun käyttöoikeus, ainoana majoneesina Suomessa.

 

PeeÄssä auttanut eteenpäin

NakuMajo-majoneesi kehitettiin PeeÄssän aloitteesta nelisen vuotta sitten.

– PeeÄssä oli avaamassa Ehta-ravintolaansa, jolloin toimialajohtaja Puustisen Ville otti yhteyttä ja kysyi, onnistuisiko meiltä majoneesin tekeminen. Siitä alettiin tuotetta kehittelemään. Tämä oli meille hyvin merkityksellinen hetki, sillä majoneesien kautta pääsimme vähittäiskaupan ohella ravintola-alan tavarantoimittajaksi.

NakuMajo-majoneeseja käyttävät PeeÄssän ravintoloista Ehtan lisäksi Kuopiossa Wanha Satama, Hurma ja Amarillo sekä Tahkolla Hillside. Yhteistyö ravintoloiden henkilökunnan kanssa on ollut hyvin antoisaa.

– Olemme saaneet tavattoman paljon keittiöpäälliköiltä vinkkejä ja ehdotuksia siitä, miten tuotetta olisi mahdollista edelleen kehittää ja minkälaisille uusille tuotteille olisi tarvetta. Tällainen kumppanuus auttaa meitä eteenpäin. Näiden keskustelujen perusteella olemme esimerkiksi ryhtyneet äskettäin valmistamaan NakuPahulainen -paprika-jalapeno-hilloketta ja vegemajoneesi on kehitteillä.

NakuMajon tunnettuutta on tänä vuonna lisännyt merkittävästi se, että loppukeväällä PeeÄssä nosti niiden paikallisuutta vahvasti esiin take away-annoksia tarjonneissa pop up -ravintoloissaan.

– Konttiravintoloiden vanavedessä majoneesien myynti on kasvanut myös vähittäiskaupassa, Hannu kiittelee.

 

Majoneesien myynti kasvussa

Harri ja Hannu Suomalainen perustivat Varkauden Aito Oy:n 1990-luvun alussa isänsä Terhon kanssa. Veljekset valmistavat  tuotteet pääosin kaksistaan. Kiireapulaisena häärii heidän siskonsa Hanna Mulari.

Alusta lähtien Varkauden Aito on tunnettu Aito Maku-salaattikastikkeista.

– Salaattikastikkeet saimme PeeÄssälle heti alussa testiin muutamaan myymälään, ja nykyään ne kuuluvat kaikkien Prismojen ja S-marketien  valikoimiin. NakuMajo-majoneesit ovat nyt toista kesää myynnissä PeeÄssän Prismoissa sekä Ykkösrastin, Kuopion keskustan, Pitkälahden, Siilinjärven, Kommilan ja Heinäveden S-marketeissa. Toimitamme tuotteet itse hyllyyn asti, Hannu kuvailee.

Salaattikastikkeista tulee noin 70 prosenttia liikevaihdosta, mutta majoneesien osuus kasvaa jatkuvasti.

Varkauden Aito on löytänyt tiensä myös Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa osuuskauppojen valikoimiin.

– Viime aikoina olemme pohtineet lähiruoan arvostuksen kasvaessa mahdollisuutta keskittyä PeeÄssään ja omaan maakuntaamme Pohjois-Savoon, jossa olemme aidosti paikallinen toimija. Se tuntuu monella tavalla houkuttelevalta ajatukselta, veljekset pohtivat.

– Haluamme tarjota vain parasta laatua ja parhaimpia makuja. Teemme kulinarismin ehdoilla sitä, mikä itsellekin maistuu, yrittäjäpariskunta Eeva-Maria ja Timo Turunen kiteyttävät nilsiäläisen Liepuskan Herkkupajan toiminta-ajatuksen.

Liepuska tarjoaa asiakkailleen pohjoissavolaisia leivontaperinteitä kunnioittavia, ja samanaikaisesti nykypäivän makumaailmaan ja ruokatrendeihin istuvia herkkutuotteita. Tuotannossa on kymmeniä erilaisia makeita ja suolaisia leivonnaisia ravintoloille, tapahtumille sekä vähittäiskauppaan.

Osa tuotteista on kehitetty asiakkaan kanssa alusta pitäen uniikkina, mutta usein myös toimivasta perustuotteesta saadaan pienillä muutoksilla monta variaatiota. Esimerkiksi burgersämpylöitä Liepuska tekee PeeÄssän ravintoloille,  muun muassa Wanhalle Satamalle, Tahkon Hillsidelle sekä Kuopion torille parkkeeratulle Hophausin ruokarekalle, erilaisia versiota sesonkien mukaisesti.

– Yhteistyömme PeeÄssän keittiö- ja ravintolapäälliköiden sekä kokkien kanssa on tiivistä, toimivaa ja antoisaa. Meidän valttejamme ovat maistuvien tuotteiden ohella joustavuus ja vikkelyys. Asiakkaamme toiveeseen pystymme vastaamaan tuotenäytteillä jopa seuraavana päivänä, yrittäjät Eeva-Maria ja Timo Turunen kuvailevat.

 

Take away-ravintolat kantoivat koronakevään ylitse

Erityisen merkitykselliseksi kumppanuus PeeÄssän kanssa nousi menneenä koronakeväänä.

– Ravintoloiden sulkeutuminen vei liikevaihdostamme suurimman osan. Siksi oli valtavan iso asia, että PeeÄssä otti take away-ruokaa tarjonneisiin pop up -ravintoloihinsa meiltä sämpylät ja patongit. Osuuskaupan tilaukset pitivät päivittäisen tuotantomme pyörimässä ja toivat kassavirtaa, jolla selvittiin vaikean ajan ylitse. Nyt tilanne on jo normalisoitunut pieneksi kiireeksi, pariskunta selvittää.

Menneinä kuukausina kehitystyötä tehtiin myös Kuopio Wine Festivalin menun merkeissä.

– Sittemmin viinijuhlat jouduttiin perumaan. Työ ei onneksi mennyt hukkaan, koska saamme tapahtumaa varten suunniteltuja tuotteita PeeÄssän ravintoloiden listoille.

Liepuskan tuotteita löytyy myös PeeÄssän Prismojen, S-marketien sekä Sale-myymälöiden paistopisteiden vitriineistä.  Nilsiäläisleipomon kärkituote on pikkupitsa, joka on ensi syksynä saamassa laajemman jakelun S-ryhmän valikoimissa.

– S-ryhmän Food Market Herkut ovat jo nyt tuotteidemme merkittäviä myyntipaikkoja. Uskomme, että S-ryhmä on meidän tärkein asiakkaamme ja kasvun vauhdittajamme myös tulevaisuudessa, Timo ennakoi.

 

Maku ja laatu etusijalla

Liepuska sai alkunsa Eevan äidin, pitoemännän ja mestarileipurin Riitta Vartiaisen perustamasta yhden naisen yrityksestä. Riitta kauppasi suvun perinteisillä resepteillä itse leipomiaan piirakoita, pullia ja rieskoja suoramyyntinä pääasiassa Tahkon kävijöille niin menestyksekkäästi, että yksinyrittäjällä alkoi tulla jaksamisen raja vastaan. Pääkaupunkiseudulla kansainvälisiä uria metsäteollisuuden ja kaupan parissa tehneet Eeva-Maria ja Timo päätyivät elämäntapamuutokseen: he palasivat synnyinseudulleen, perustivat Liepuskan Herkkupaja Oy:n, rakennuttivat leipomolle tuotantotilat ja ryhtyivät edelleen kehittämään liikeideaa Riitan viitoittamalla tiellä. 9 vuoden jälkeen yksi tärkeä virstanpylväs on vastikään saavutettu, kun leipomolle on myönnetty ISO 9001-laatujärjestelmäsertifikaatti.

– Lähtökohtana kaikessa tekemisessämme on ruoan maku ja laatu. Korostamme tuotteidemme aitoutta ja valmistusta puhtaista ja laadukkaista raaka-aineista. Emme myöskään turvaudu esimerkiksi pikkupizzojemme leipomisessa muiden tekemiin valmiskastikkeisiin, vaan resepti on itse kehitetty.

Tärkeitä asioita ovat niin ikään käsin tekeminen sekä raaka-aineiden paikallisuus.

– Muun muassa käyttämämme ruis ja ohra tulevat Juhani Savolaisen ja Antti Oksmanin tiloilta Nilsiästä sekä Mikko Räsäsen tilalta Kaavilta. Mustikat ostamme paikallisilta poimijoilta, mansikat ja vadelmat siilinjärveläiseltä Argillanderin marjatilalta.

Yrityksen nimi Herkkupaja kertoo toiminta-ajatuksesta olennaisen.

– Haluamme tarjota vain parasta laatua ja parhaimpia makuja. Teemme kulinarismin ehdoilla sitä, mikä itsellekin maistuu, Eeva-Maria kiteyttää.

 

 

 

Karttulan Syvänniemellä Ilkka Rissasen pihamaalla tummasävyisestä hirsirakennuksesta leijailee houkutteleva tuoksu. Täällä savustetaan kotimaista kirjolohta PeeÄssän kauppoihin.

 Ilkka Rissanen on kalamies viimeisen päälle. Hän hankkii elantonsa kalasta, harrastaa kalastusta ja on aikoinaan myös opiskellut alaa.

– Perustin toiminimi Mätitalon tämän vuosituhannen alussa. Sitä ennen olin kalankasvatuksen tutkijana Suomen Kalankasvattajaliitossa sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa, ja toimin myös Tervon kalanviljelylaitoksen suunnittelijana. Toimistotyö alkoi kuitenkin tökkiä, se vain ei ollut minun homma, Ilkka perustelee parinkymmenen vuoden takaista heittäytymistään yrittäjäksi.

Tutkijataustasta on ollut paljon hyötyä yritystoiminnassa.

– Tunnen raaka-aineen erinomaisen hyvin ja tiedän, miten sitä pitää käsitellä. Elintarvikeketjua valvova viranomainen ei ole saanut Mätitalon tuotteista kuluneiden vuosien aikana ainuttakaan valitusta tai näytettä tarkastettavaksi.

 

Tuotteita Prismoissa ja S-marketeissa

Mätitalo toimittaa kirjolohen, muikun ja hauen mätiä ravintoloille pääkaupunkiseudulle. Pohjois-Savossa yritys sen sijaan tunnetaan paremmin kylmä- ja lämminsavustetusta sekä graavisuolatusta kirjolohesta. Vuositasolla kalaa kuluu noin 30 000 kiloa.

– Käytän vain kotimaista kasvatettua kirjolohta, josta savustettuna ja graavattuna myydään kaksi kolmasosaa PeeÄssän kaupoissa. Meidän tuotteita löytyy Prismojen lisäksi alueen S-marketeista muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta sekä Tervon Salesta. Kuopion alueella vien tuotteet itse kauppoihin, ja kauemmas ne menevät terminaalijakeluna.

Myymälöiden välillä on yllättävänkin suuria kysyntäeroja.

– Ihan paras myyntipaikka meille on Suonenjoen S-market, josta meidän kaloja ostetaan enemmän kuin Kuopion Prismasta, Ilkka vertaa.

Kovin sesonki ajoittuu joululle, mutta myös kesäkaupalla on iso merkitys.

– Juhannuksen jälkeen kysyntä vilkastuu mökkiläisten myötä. Eteläsuomalaiset vievät meidän kalaa mennessään kotiinkin lomakauden jälkeen.

 

Ankaraa laadun valvontaa

Ilkka Rissasen mukaan kalajalostajan on pidettävä raaka-aineen hankinnassa todella tiukka linja, jos haluaa vaalia yrityksen mainetta laadun tekijänä.

– Olen varsin ankara asian suhteen, jopa niin, että tukuissa ovat sanoneet minua hankalaksi asiakkaaksi. Huonoa raaka-ainetta en ota missään tapauksessa, joten hyvät luottotoimittajat ovat pysyneet samoina alusta lähtien.

Selkä- ja Perämeren ohella kirjolohta sekä ajoittain myös siikaa tulee Syvänniemeen Sallan Naruskasta, jossa Mätitalo on osakkaana Karhutunturin Lohi Oy:ssä.

– Sieltä otan kirjolohta varsinkin tähän aikaan vuodesta, koska pohjoisen kesäkalassakaan ei ole sivumakua. Kalat fileoidaan vasta täällä, aina käsityönä.

Oikea savustusaika ja –lämpötila vaikuttavat merkittävästi tuotteen laatuun ja makuun onpa kyse kylmä- tai lämminsavustuksesta.

– Tuotteesta haihdutetaan nestettä parikymmentä prosenttia, jolloin siitä tulee poikkeuksellisen maukas ja sille voidaan luvata kolmen viikon säilyvyys, Ilkka kuvailee.