Paikalliset ruokatuotteet kiinnostavat asiakkaita ja ovat tärkeässä roolissa PeeÄssän kauppojen hyllyillä. Mutta miten lähitoimittaja pääsee osuuskaupan valikoimiin?

­

– Kumppaneiksemme ovat tervetulleita kaikki paikalliset yritykset, joiden laadukkaille ja valikoimiamme täydentäville tuotteille annamme aina mahdollisuuden. Asiakkaat sitten ratkaisevat omilla ostopäätöksillään, jääkö tuote elämään, vastaa PeeÄssässä paikallisten tuotteiden valikoimista vastaava kenttäpäällikkö Timo Heiskanen.

Koko osuuskaupan kattavasta myyntipisteverkostosta haaveilevalle yrittäjälle tulee usein yllätyksenä, miten suurista volyymeistä tuolloin puhutaan. Siksi useiden lähituotteiden kohdalla myymälöiden lukumäärä joudutaan pitämään rajallisena.

– Yrityksen resurssien mukaisesti tuote voidaan ottaa myyntiin vain yhteen, muutamaan tai kaikkiin kauppoihimme. Yrityksen koolla ei ole meille merkitystä. Meillä on kymmenittäin pieniä mikroyrityksiä kumppaneinamme.

Kuten hyviin kauppatapoihin kuuluu, Timo tekee jokaisen tavarantoimittajan kanssa kirjallisen sopimuksen, jossa määritellään raamit yhteistyölle.

– Pelaamme aina molempien osapuolien kannalta reilusti. Meillä on myös kykyä ja halua tukea ja auttaa yrittäjiä vahvistamaan ja kehittämään omaa toimintaansa.

 

Pitkäaikaisia kumppanuuksia

Yhteistyö pienen lähitoimittajan kanssa voi alkaa monella tavalla. Joskus yrittäjä tarjoaa tuotettaan suoraan myymälään tai ottaa yhteyttä osuuskaupan konttorille. Toisinaan taas aloite tulee PeeÄssän suunnalta, esimerkiksi asiakkaalta tai toiselta tavarantoimittajalta saadun vinkin perusteella.

– Arvioimme jokaisen tuotteen kohdalla, täydentääkö se olemassa olevaa tarjontaamme. Emme halua vetää mattoa paikallisen perunantoimittajakumppanimme jalkojen alta ottamalla valikoimiimme samanlaista perunaa uudelta lähituottajalta. Suosimme pitkäaikaisia kumppanuuksia, Timo korostaa.

Paikallisten tuotteiden valikoimat ovat runsaimmillaan kesäkuukausina.

– Kotimaisen satokauden ollessa parhaimmillaan, kaikkien myymälöidemme hedelmä- ja vihannesosastoilta saa tuoreita paikallisia tuotteita, ainakin perunaa ja mansikkaa, usein laajemminkin juureksia, vihanneksia ja marjoja. Lisäksi lähituottajilta tulee meille runsaasti hunajaa, jauhoja sekä leipomotuotteita.

 

Kuopion Prismassa 744 lähituotetta myynnissä

PeeÄssän suurimmalla kaupalla Kuopion Prismalla on paikallisia elintarviketoimittajia viime vuonna 67, joiden valmistamia lähituotteita oli valikoimissa 744. Tuotteiden myynti oli 2,8 miljoonaa euroa.

– Paikalliset tavarantoimittajat ovat meille todella tärkeitä, emmekä koskaan sano ei laadukkaalle lähituotteelle, joka täydentää valikoimiamme. Jokaisen lähitoimittajan kanssa sovitaan erikseen toimituspäivät ja määrät, joihin hän pystyy sitoutumaan, päivittäistavaraosaston myyntipäällikkö Miia Karjalainen kuvailee.

Hänen mukaansa lähituotteiden kysynnän kärjessä ovat kala, hedelmät ja vihannekset sekä leipä.

– Tarvitsisimmekin pikimmiten paikallisen yrttien tuottajan, sillä Järvikylä ei pysty toimittamaan meille tarvitsemiamme määriä. Sama tilanne on myös lähivesien järvikalan osalta. Olemme sitoutuneet ostamaan omalta kumppanikalastajaltamme koko saaliin, mutta se ei riitä kattamaan kysyntää, Miia kertoo.

Sonkajärven kirkonkylällä on seurattu suurella mielenkiinnolla uuden S-marketin pystytystä Rutakontien varrelle kirjastoa vastapäätä. Myymälän rakennuselementit valmistetaan sadan metrin päässä Omatalon talotehtaalla. S-marketia varten kehitetyn konseptin toivotaan tuovan Omatalolle lisää kauppa- ja hallirakentamista.

Sonkajärven uusi S-market rakennetaan täysin paikallisin voimin. Myymälän seinä- ja kattoelementit valmistetaan Omatalo Oy:n talotehtaalla, vain noin sadan metrin päässä uuden kaupan rakennuspaikasta.

– PeeÄssästä otettiin meihin viime vuonna yhteyttä ja kysyttiin, olisiko meillä mahdollisuutta valmistaa omalle kylällemme puurakenteista myymäläkiinteistöä järkevästi ja edullisesti. Siitä lähdettiin konseptia kehittämään. Mielestämme olemme onnistuneet vastaamaan osuuskaupan toiveisiin hyvin, Omatalo Oy:n toimitusjohtaja Pauli Moilanen arvioi.

– Olemme tähän saakka keskittyneet omakoti- ja rivitalojen rakentamiseen, eikä meillä ole aiemmin tehty S-market-kokoluokan hallikiinteistöjä. Tuotantoprosessiamme kehittämällä ja mallielementtejä työstämällä onnistuimme löytämään parhaat ratkaisut, jotka täyttävät asiakkaan toiveet sekä kaupparakennuksille asetetut viranomaismääräykset, muun muassa paloturvallisuuteen liittyen, Omatalon yritysmyynnin myyntipäällikkö Toni Hakkarainen jatkaa.

Erilaisuus näkyy hänen mukaansa rakenteissa monessa kohdassa.

– Uusilla ratkaisuilla on muun muassa saatu pilarit poistettua kiinteistön pitkiltä seiniltä kokonaan ja kattopalkit ovat tavanomaista suurempia.

 

Puolitoista kuukautta, 160 elementtiä

S-marketin elementtien tekemiseen kuluu Omatalon tehtaalla aikaa puolisentoista kuukautta. Urakka aloitettiin huhtikuun puolivälissä. Kivenheiton päässä sijaitsevalla myymälätontilla nostettiin ensimmäiset seinäelementit pystyyn toukokuun alkupäivinä, ja vajaat pari viikkoa sen jälkeen asennettiin jo kattoelementtejäkin paikoilleen.

Elementtejä on kaiken kaikkiaan noin 160, sisältäen saman verran sekä seinä- että kattoelementtejä. Lyhyen matkan ansiosta niitä voidaan viedä tontille pienissä erissä sitä mukaa, kun asennus etenee, mikä helpottaa työmaa-alueella työskentelyä.

– Meidän osalta urakan pitäisi olla valmiina kesäkuun alkuun mennessä, Pauli Moilanen aikatauluttaa.

Sonkajärven keskustaa halkovan Rutakontien varsi on S-marketin valmistumisen jälkeen yhä selkeämmin Omatalon epävirallinen messu- tai näyttelykatu.

– S-marketin lisäksi olemme tehneet pääraitin varrelle ravintola Hollivootin nykyisen kiinteistön, kaksi rivitaloa sekä kunnantalon, Toni Hakkarainen luettelee.

 

Erittäin tärkeä projekti

S-marketin rakennushanke on herättänyt Ylä-Savossa paljon positiivista huomiota.

– Paikalliset ihmiset ovat hyvin mielissään tästä yhteistyökuviosta, mukaan lukien talotehtaamme oma henkilökunta. Se on tainnut olla tämän kevään ykköspuheenaihe tällä kylällä.

Omatalolle S-marketin rakentaminen on mielenkiintoinen ja innostava, mutta ennen kaikkea tervetullut urakka juuri nyt, kun rakentaminen on koko maassa Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksesta hiljentynyt merkittävästi.

­– Tämä on meille erittäin tärkeä projekti, jolla uskomme olevan kauaskantoisia seurauksia. Meillä on nyt toimiva ja kilpailukykyinen kauppa- ja hallirakentamisen konsepti, jota kehitämme edelleen. Jatkossa voimme olla mukana kilpailutuksissa esimerkiksi S-ryhmän myymälärakentamisessa, ei vain PeeÄssän, vaan myös muiden osuuskauppojen hankkeissa. Ekologinen ja aikaa kestävä puu tulee kasvattamaan arvostustaan rakennusmateriaalina tulevina vuosina, Pauli Moilanen ja Toni Hakkarainen ennakoivat.

 

Kyläläisten oma kauppa -Sonkajärvi

Moniaistisuus ja paikallisen elämänmenon esittely ovat hotelliympäristöjen uusimpia trendejä. Original Sokos Hotel Puijonsarven uudistuvassa päärakennuksessa hotellivieraiden aisteja hivellään jatkossa myös taide-elämyksillä. Hotellikäytäville tehdyt dynaamiset taideteokset ovat kuopiolaisen suunnittelu- ja arkkitehtitoimisto Partanen & Lamusuon pääsuunnittelijoiden Jaana Partasen ja Heikki Lamusuon käsialaa. Puijonsarven päärakennuksen iso uudistus valmistuu kesäkuussa 2023.

”Taide tuo hotellivierailulle merkityksellisyyttä ja syvyyttä, muuntaen samalla vierailun elämykseksi. Näen, että taide tuo vieraillemme myös turvan tunnetta ja väylän oman sisäisen maailman tutkimiseen. Sydämellisesti suomalaisena Original by Sokos Hotels -hotellina meille oli tärkeää tarjota näyttämö juuri paikalliselle osaamiselle ja ammattitaidolle”, hotellinjohtaja Johanna Väätäinen kertoo uusista teoksista ilahtuneena.

Partanen & Lamusuo on tunnettu isoista arkkitehtuurihankkeistaan, joissa muotoilu, taide ja arkkitehtuuri yhdistyvät. Taiteellinen johtaja Jaana Partanen kertoo, että taideteokset ovat heidän lempilapsiaan, ja niitä tehdään mielellään myös muiden suunnittelemiin tiloihin.

 

Neliosaisen taideteoksen lähtökohtana Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalin teokset

Partanen ja Lamusuo ovat luoneet hotellikäytäville neljä erilaista dynaamista kuvataideteosta, joiden lähtökohtana ovat Kuopio Tanssii ja Soi -festivaaleilla esitetyt teokset, kuten Dada Masilon Joutsenlampi ja Tero Saarinen Companyn Third Practice.

”Taideteokset ovat monitasoisia töitä, joissa metalliosan taustalla kulkee dynaaminen valo. Kun vieras astuu hotellikäytävälle, herää taide valon avulla eloon muodostaen dynaamisen liikkeen, jolloin musiikin ja tanssin leikkiä toistava teos käynnistyy”, Jaana Partanen kertoo.

”Olemme tehneet tiivistä yhteistyötä päärakennuksen uudet hotellihuoneet suunnitelleen sisustusarkkitehtitoimisto Franz Designin kanssa, jotta taideteokset yhdistyisivät eheästi huoneiden sisustukseen”, Heikki Lamusuo avaa suunnitteluprosessia.

 

Paikallisuus osana hotellin identiteettiä

”Elämän palo, ilo ja intohimo ovat kuopiolaisuuden ydintä, vahva musiikki- ja tanssikulttuuri osana sitä. Päärakennuksen nyt uusittavien huoneiden aistikas sisustus on saanut inspiraationsa juuri paikallisen musiikin ja tanssin eri sävyistä. Huonetyylit vaihtelevat tummasta tangosta kepeämpään valssiin”, hotellinjohtaja Väätäinen kertoo.

Paikallisen kulttuurin äärelle vie myös talon uusi rokkisviitti näyttävine estradimaisine vuoteineen. Uutuutena hotelli Puijonsarvi esittelee viiden vuoteen Kvintetti-huoneet.

”Paikallinen kulttuuri on tuotu hotellikokemukseen jo aiempien huoneuudistusten yhteydessä. Esimerkiksi Kuopio Tanssii ja Soi -hotellisiivessä huoneiden väritys ja tunnelma on kepeä kuin balettitanssijan hyppy”, Väätäinen kertoo.

Original Sokos Hotel Puijonsarven päärakennuksen kaikki huoneet (157 kpl) ja hotellikäytävät sekä sisäänkäynti ja julkisivu uudistetaan. Päärakennukseen tulee uudistuksen myötä Standard-huoneiden lisäksi neljä sviittiä, saunallisia Superior-huoneita sekä perhehuoneita.

Ensimmäiset uudet huoneet sekä huonekerrosten taideteokset valmistuvat maaliskuun alussa, kokonaisuus on valmis kesällä 2023. Sen myötä hotellin iso, vuonna 2018 alkanut uudistustyö on viety päätökseen, ja talon kaikki tilat lähivuosina uusittu.

Hotellia operoiva Osuuskauppa PeeÄssä investoi lähivuosina 28 miljoonaa euroa hotelliensa uudistuksiin. Puijonsarven lisäksi uudistuvat Original Sokos Hotel Koljonvirta, Iisalmi ja Break Sokos Hotel Tahko. Kehitystyö on osa Osuuskauppa PeeÄssän strategiaa, jossa se haluaa toimia Pohjois-Savon matkailusektorin kasvuveturina.

 

Lisätietoja:

Johanna Väätäinen, hotellinjohtaja, Original Sokos Hotel Puijonsarvi, johanna.vaatainen@sok.fi, puh. 050 517 4801

Jaana Partanen, taiteellinen johtaja, Partanen & Lamusuo Oy, partanen@pa-la.fi, puh. 050 321 6313

 

Original Sokos Hotel Puijonsarvi on savolainen hotelliklassikko ja monipuolinen tapahtumatalo Kuopion keskustassa, Snellmanin puiston vierellä. Hotellissa on 293 huonetta, neljä ravintolaa, juhlasali Puikkari ja 20 tapahtumatilaa. Hotelli hehkuu historiaa nykypäivän iloiseen ja moderniin savolaiseen elämänmenoon yhdistettynä. Talo on kuin runsauden sarvi, jonka eri tiloista ja palveluista voi ammentaa elämyksiä vieraiden arjen ja juhlan jokaiseen hetkeen.

 

https://www.sokoshotels.fi/fi/kuopio/sokos-hotel-puijonsarvi

Heimosen puutarhalla Tuusjärvellä ovat kevätkiireet alkaneet. Ensimmäiset kesäkukat ovat hyvässä kasvuvaiheessa ja vadelman versot aukovat pian silmujaan. Uusin kasvihuone on täynnä komeita terassihortensioita, jotka myydään S-kaupoissa ympäri Suomea äitienpäivän aikoihin. Pitkäaikainen ja toimiva yhteistyö PeeÄssän kanssa on avannut Heimosen puutarhalle tien S-ryhmän valtakunnallisiin valikoimiin.

Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Pentti Vänskä

Heimosen puutarhalla pelargonioiden meri lainehtii vihreänä, näkyypä etummaisissa pöydissä jo punaisia kukkiakin. Toisessa kasvihuoneessa äitienpäivän sesonkiin myyntiin menevät suuret terassihortensiat kehittelevät ensimmäisiä nuppujaan laajan lehvästön suojissa.

– SOK:n suunnalta ottivat yhteyttä ja kysyivät, olisiko meillä kiinnostusta kasvattaa S-ryhmän valtakunnallisiin valikoimiin Kotimaista-tuoteperheen hortensiaa 10 000 kappaletta. Viime vuosi onnistui todella hyvin, ja nyt on sama määrä hyvässä kasvuvaiheessa. Myynnissä hortensiat ovat ympäri Suomea S-kaupoissa äitienpäivän molemmin puolin viikoilla 16–20, Sami Heimonen kertoo.

 

Uusi kasvihuone suunnitteilla

Toukokuun lopulla alkavan kesäkukkien ja hyötykasvien sesongin aikana Heimosen puutarhalta lähtee kasvikuorma seitsemänä päivänä viikossa, tarvittaessa kahdestikin päivässä Kuopion ja Iisalmen Prismoihin sekä Kuopion Prisma Rautaan. Kyseisten myymälöiden Kesäpihoilla myydyistä kukista jopa 90 prosenttia on kotoisin Heimoselta Riistavedeltä tai Tuusjärveltä.

– Kysyntää olisi myös S-marketeiden suunnalta, mutta tällä hetkellä emme pysty lisäämään tuotantomääriämme. Tilanne muuttuu, kun saamme lisää kasvihuonealaa käyttöömme. Uusi kasvihuone on tarkoitus rakentaa tänä tai ensi vuonna, Sami kuvailee.

 

Vadelman satokausi alkaa toukokuun lopulla

Heimosen puutarhalla kasvaa PeeÄssän kauppoihin myös vadelmaa.

– Marjayhteistyö PeeÄssän kanssa alkoi kaksi vuotta sitten. Osuuskaupassa oltiin heti kovasti kiinnostuneita, kun pohdimme vadelman viljelyn aloittamista. Kun kumppaniksi saa alkumetreiltä lähtien ison ja luotettavan toimijan, on kokeilujen, kehittämisen ja laajennusten tekeminen mahdollista matalammalla kynnyksellä.

Tänä kesänä puutarhalla on vadelmaa kasvussa noin hehtaarin alalla, josta satoa pitäisi tulla kymmeniä tuhansia kiloja. Kasvihuoneviljely pidentää vadelman satokautta: Heimosen vadelmia saa PeeÄssän kaupoista toukokuusta syyskuulle saakka.

– Tämän kauden vadelmien taimet tulivat meille pakastettuina maaliskuun puolessa välissä, jolloin ne myös sulatettiin ja istutettiin. Ensimmäiset marjat saadaan kauppoihin toukokuun lopulla. Samoihin aikoihin pääsemme toivon mukaan lopettamaan myös kasvihuoneiden lämmittämisen. Meillä lämmitys tapahtuu puuhakkeella, emmekä valota kasveja, joten sähkön hinnan kanssa voi edelleen pärjätä.

 

Kasvihuonemansikka kokeilussa, yrtit uutuutena

Tänä vuonna Heimosella kokeillaan myös mansikan kasvihuoneviljelyä uudella tavalla.

– Testaamme, miten onnistuu mansikan satokauden pidentäminen. Keskikesällä ei kasvihuonemansikalle ole kysyntää, mutta kauden alussa ja lopussa tilanne on toinen.

Kehitystä tapahtuu myös yrttirintamalla. Kuopion Prisman suunnalta on esitetty toiveita paikallisten yrttivalikoimien vahvistamisesta. Sami joukkoineen aikoo vastata tähän toiveeseen.

– Tänä vuonna on tarkoitus saada ensimmäiset yrtit Prismaan ja muutamaan muuhun myymälään, aluksi pienimuotoisesti, mutta jatkossa kenties isoimpiakin määriä. Aloitamme yleisimmin käytetyillä yrteillä, kuten persiljalla, tillillä, ruohosipulilla ja herneenversolla.

 

PeeÄssän kanssa pitkä kumppanuus

1940-luvulle juurensa ulottavan Heimosen puutarhan keskeisiä arvoja ovat pitkäjänteisyys, kehittymishalu, positiivisuus ja luotettavuus. Arvot näyttävät toteutuvan myös arjessa: peeässäläiset kuvailevat Heimosen puutarhaa vain positiivisilla sanoilla, muun muassa esimerkilliseksi kumppaniksi sekä luotettavaksi ja joustavaksi laadun takaajaksi.

– Pyrimme luomaan kestävät ja luottamukselliset yhteistyösuhteet ja menestymään yhdessä asiakkaidemme kanssa. Tuotteidemme tasainen ja korkea laatu, asiantunteva henkilökunta ja joustava ja asiakaslähtöinen toimintatapamme luo pohjan pitkälle ja menestyksekkäälle asiakassuhteelle, Sami muotoilee.

PeeÄssän kanssa Heimosen puutarha on ollut kimpassa pitkään.

– Kun Prisma avattiin Kuopioon, tarjottiin sinne kesäkukkia myyntiin. Siitä alkoi yhteistyö, joka on tehnyt PeeÄssästä yhden meidän tärkeimmistä asiakkaistamme. Osuuskaupan rinnalla olemme kasvaneet ja kehittyneet, verkostoituneet ja investoineet, Sami hymyilee.

 

Yhteistyön kolme pointtia

Monet Pohjois-Savossa toimivat viljelijät ovat kyselleet Sami Heimoselta, miten puutarha on löytänyt tiensä PeeÄssän tärkeäksi kumppaniksi. Sami nostaa vastauksessaan esiin kolme pointtia.

– Ensinnäkin pitää tarjota laadukkaita tuotteita. Pelkkä paikallisuus ei kanna, vaan sen lisäksi tuotteen pitää olla sellainen, että osuuskaupan asiakkaat haluavat sitä ostaa. Ja toiseksi pitää olla kilpailukykyiset hinnat. Jos paikallinen tuote maksaa tuplahinnan verrattuna kauempaa tulleeseen vastaavaan tuotteeseen, on aika selvää, kumman niistä suurin osa asiakkaista kaupassa valitsee.

Kolmas asia liittyy yhteistyön käytännön toimivuuteen.

– Pitää olla valmis avoimeen vuoropuheluun ja toiminnan kehittämiseen osuuskaupan asiakkaiden tarpeet huomioiden. Kun asioista keskustellaan jo suunnitteluvaiheessa, siitä hyötyvät molemmat osapuolet. Kehitämme jatkuvasti toimintaamme, jotta voimme tarjota yhteistyökumppanillemme selkeää lisäarvoa, Sami korostaa.

PeeÄssän kaikki ABC-mittarikentät ovat lähtöisin Varkauden naapurista Joroisista U-Contin tehtaalta.

Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Pentti Vänskä

Joroisten Konttitien varrella U-Contin tehtaan piha-alueella on useita suuria terässäiliöitä odottamassa kuljetusta eteenpäin. U-Contin toimitusjohtaja Joel Sistonen vie vieraansa lähimmän vaaleanharmaan säiliön kupeeseen spreijatun tekstin ”Älykäs pönttö Joroisista” äärelle.

– Meille on arvovalinta, että tehdas on Suomessa, vaikka se ei ole aina bisneksen kannalta paras vaihtoehto, Joel taustoittaa lauseen merkitystä.

Kaikilla piha-alueella olevilla säiliöillä on tuleva käyttöpaikka valmiina tiedossa. Joel osoittaa kevätauringossa osin sulaneen lumivaipan alla seisovaa 60 kuution säiliötä.

– Tuo on menossa Vesannolle, uuden S-marketin yhteyteen tulevalle ABC-mittarikentälle, toimitusjohtaja kertoo.

 

Kolmas sukupolvi vetovastuussa

U-Cont on perheyritys, jonka vetovastuussa Joel edustaa jo kolmatta sukupolvea yhdessä suunnitteluosastoa vetävän veljensä ja hallitustyöskentelyn kautta mukana olevan sisarensa kanssa.

– Olen ollut toiminnassa mukana nuoruusvuosista lähtien. 13-vuotiaana olin jo raivaussahalla tekemässä säiliökentän siivoustöitä, Joel kertoo.

Yrityksen tuotteiden sydämenä toimii säiliö, jonka ympärille luodaan erilaisia tehokkaita, älykkäitä ja ympäristötekijät huomioivia ratkaisuja nesteiden jakeluun, varastointiin ja energian tuottamiseen. U-Cont tekee polttonesteiden jakeluasemia, joista tulee noin 40 prosenttia yrityksen kotimaan kaupasta, loppuosan kertyessä teollisuudelle suunnatuista palveluista. Vientiin tuotteista menee noin neljännes.

 

Muurikka – innovaatio hukkapalasta

Säiliöiden oheistuotteena on syntynyt myös innovaatio, joka tänä päivänä kuuluu varsin monen koti- ja mökkikeittiön perusvarustukseen.

– Muurikka-pannu on meiltä lähtöisin. 1970- ja 1980-luvun taitteessa keksittiin, että suuren nestesäiliön tarkastusluukun hukkapalasta syntyy hyvä muurinpohjapannu. Muurikan valmistuksesta tehtiin sopimus Finnoilin kanssa ja 2000-luvulla tuote siirtyi fuusion kautta Opalle. Muurikkaa valmistettiin meillä vuoteen 2004 saakka, Joel kertoo.

 

Kokonaisvaltaisia ratkaisuja

Polttonesteiden jakeluasemien rakentamisessa U-Cont on ollut 1990-luvulta lähtien vahva toimija kotimaan lisäksi muun muassa Norjassa.

– Toimme alalle ison muutoksen valtakunnan mittakaavassa ja kansainvälisestikin, kun aloimme rakentaa mittarikenttiä tehdasvalmiista moduuleista, mikä säästää työmaalla aikaa ja rahaa.

Jakeluasemien kaksivaippasäiliöt vuodonilmaisuhälyttimineen ja ylitäytönestolaitteineen valmistetaan Joroisissa, jonka jälkeen ne kuljetetaan kohteeseen. Paikan päällä polttonestetekniset asennukset hoitaa kotimaassa U-Contin oma väki, kun taas maanrakennus- ja sähkötöistä sekä mittareiden ja maksupäätteiden toimituksista vastaavat alihankkijat.

– Teemme paljon avaimet käteen -sopimuksia, jolloin kohde pitää sisällään kaiken suunnittelusta luvitukseen ja toteutukseen, Joel kertoo.

 

PeeÄssä tärkeimpiä kumppaneita

ABC-mittarikenttiä U-Cont on rakentunut enemmän tai vähemmän kaikille osuuskaupoille. Urakat kilpailutetaan aina, mutta kun hinta on vertailun kestävä, osuuskaupat erityisesti keskisessä valitsevat mielellään U-Contin urakan toteuttajaksi. Yritys saa lähialueen osuuskauppojen suunnalta kehuja paikallisuuden lisäksi joustavuudesta ja luotettavuudesta.

– PeeÄssä on yksi meidän tärkeimmistä kumppaneistamme. Olemme tehneet kaikki PeeÄssällä käytössä olevat ABC-jakeluasemat, Joel Sistonen toteaa.

 

Varkaudessa toinen kierros, 30 vuotta välissä

Ensimmäinen U-Contin kohde PeeÄssälle oli syvän laman keskellä vuonna 1992 uudella konseptilla toteutettu ABC-automaatti Varkauden vanhan Prisman pihassa.

30 vuoden jälkeen viime vuonna U-Cont rakensi Varkauden uuden Prisman tuntumaan uuden ABC-automaattiaseman. Sen kuusi eri polttoainelaatua ovat samassa 100 kuution säiliössä, mutta tarkasti toisistaan erotelluissa osastoissa. Mittarikentän konepajaosuus, noin tuhat työtuntia, tehtiin viime kesänä. – Se olikin rakennuspaikan osalta varsin haastava kohde. Pehmeän maaperän vuoksi tontilta jouduttiin kaivamaan maata pois tavallista syvemmältä ja tekemään perustukset paremmin.

Vuoden aikana tehtiin tai uudistettiin ABC-automaatit myös Nilsiässä Tahkon risteyksessä sekä Kuopion Ykkösrastilla ja Maljalahdessa, jossa pakettiin sisältyivät myös veneilijöiden tankkauspalvelut. Seuraava kohde on Vesannon uuden S-marketin tontille tuleva ABC-automaatti.

– Teemme yleensä S-ryhmän osuuskaupoille kymmenkunta ABC-mittarikenttää vuodessa, joista viime vuonna peräti neljä tehtiin PeeÄssälle. Tämä kertoo hyvin siitä, miten suuri merkitys PeeÄssällä on meille.

 

Seuraavaksi sähkölatauspuolelle

Joel kertoo, että peeässäläisten kanssa käydään antoisaa vuoropuhelua laitteiston toimivuudesta ja käyttökokemuksista. PeeÄssän kanssa on keskusteltu myös U-Contin seuraavasta aluevaltauksesta.

– Perinteisten polttoaineiden kysyntä tulee pikkuhiljaa hiipumaan sähköautojen yleistyessä, vaikka myös nestemäisiä polttoaineita käytetään vielä useamman kymmenen vuoden ajan. Meillä on suunnitelmat pitkällä sähköautojen latausasemien rakentamisen aloittamisen osalta. Ainakin alkuvaiheessa keskitymme pikalatauspuolelle.

Liikenteen murros näkyy Suomessa hitaammin kuin monissa muissa maissa.

– Meitä ja PeeÄssää yhdistää se, että meidän on molempien seurattava tarkasti liikenne-energioiden kehitystä ja tarjottava asiakkaillemme niitä palveluja, joita he tarvitsevat, Joel Sistonen toteaa.

 

Osuustoiminta-aate sai 1900-luvun ensimmäisinä vuosina poikkeuksellisen vahvasti tuulta alleen Lapinlahdella. PeeÄssän tarina alkoi 1903 Lapinlahden Osuuskaupan perustamisesta, ja pari vuotta myöhemmin kesällä 1905 lääninkuvernööri hyväksyi ja vahvisti osuusmeijerin säännöt.

Tänä päivänä tuottajaosuuskunta voi edelleen hyvin paikkakunnalla: Valio työllistää Lapinlahden tehtaalla sekä lähialueen maatiloilla ja maidon keräilyssä yhteensä yli 4 000 henkilöä.

 

teksti Kristiina Tammitie, kuvat Valio

 

Vuonna 1907 ensimmäiset maitolastit vastaanottaneen, jo historiaan siirtyneen Lapinlahden osuusmeijerin ja reilun kilometrin päässä sijaitsevan nykyisen Valion tehtaan välillä ei äkkiseltään näyttäisi olevan juuri mitään yhteistä.

Tosiasiassa yhteisiä tekijöitä on paljonkin, yritysmuodosta alkaen. Lapinlahden meijeri oli maidontuottajien perustama ja omistama osuuskunta, jonka tehtävä oli jalostaa maidosta tuotteita myytäväksi. Samoin tänä päivänä maitotilayrittäjät omistavat maidonhankintaosuuskunnat, jotka omistavat maitoa jalostavan Valion.

Viimeisten vuosikymmenien aikana osuuskunnat ovat yhdistyneet ja kasvaneet suuremmiksi. Lapinlahden meijerille kävi rakennemuutoksen pyörteissä samoin kuin sadoille muillekin pienille ja paikallisille osuuskunnille: Lapinlahden osuusmeijeri toimi itsenäisenä 1990-luvun alkuun asti, jolloin se liitettiin osaksi Kuopion osuusmeijeriä, joka sulautui pian sen jälkeen Osuuskunta Promilkiin ja edelleen Osuuskunta Itämaitoon sekä nykyiseen Osuuskunta Maitosuomeen. Tänä päivänä Lapinlahdella kotipaikkaansa pitävä Maitosuomi on Valion suurin omistaja 42,4 prosentin osuudellaan.

 

Liki koko suku töissä tehtaalla

Valion Lapinlahden nykyisen tehtaan paikalla on tehdaspalvelupäällikkö Marko Ollikaisen mukaan jalostettu maitoa jo 64 vuotta. Ensimmäinen tuote oli maitojauhe. 1970-luvulla aloitettiin heran jalostaminen ja juustojen valmistus.

– Oma ukkini oli aikoinaan rakentamassa ensimmäistä tehdasta, ja myöhemmin isänikin on osallistunut kiinteistöjen rakentamiseen. Mummo oli Emmental-pakkaamossa töissä ja yhdellä sedälläni oli yli 40-vuotinen työura juustotehtaan kunnossapidossa. Matkan varrella on serkkujakin puolenkymmentä ollut täällä hommissa, Marko kertoo sukunsa tiukasta sidoksesta maidon jalostukseen.

Hän itse tuli ensimmäisen kerran tehtaalle töihin insinööriopintojensa lomassa kunnossapidon ohjausjärjestelmän käyttöönottoon.

­– Valmistuttuani olin vähän aikaa muulla, mutta jo muutaman kuukauden päästä palasin takaisin juurilleni, Marko hymyilee.

446 miljoonaa litraa maitoa, 67 kilometrin säteeltä

Alkuaikoina tehtaan omisti Kuivamaito Oy, joka yhdistyi Valioon 1990-luvulla. Sen jälkeen alueelle on investoitu ripeään tahtiin. Tätä nykyä Lapinlahdella syntyy noin 35 prosenttia Valion juustoista ja 40 prosenttia jauheista.

– Meillä valmistetaan Emmental-, Edam- ja erikoisjuustoja sekä hera- ja maitojauheita. Juustot menevät pääosin kuluttajakauppaan kotimaahan ja jauheet vientiin, suurimmaksi osaksi Aasian kasvaville markkinoille.

Moni ei tulekaan ajatelleeksi, että poimiessaan tutun Valion juuston PeeÄssän kaupassa ostoskärryyn, tulee valinneeksi aidosti paikallisen tuotteen, niin työn, valmistuksen kuin tärkeimmän raaka-aineen osalta.

– Jalostamme vuodessa 446 miljoonaa litraa maitoa 60 miljoonaksi kiloksi juustoja ja jauheita. Maito tulee meille 1 200 tilalta, keskimäärin 67 kilometrin säteeltä.

On sanottu, että Ylä-Savossa ollaan Suomen tärkeimmän maitosuonen päällä.

– Se on varmasti totta. Otamme vastaan neljäsosan kaikesta Valion maidosta täällä Lapinlahdella, Marko vahvistaa.

Valion Lapinlahden tehtaan työllistävä vaikutus lähiseudulla on valtava, yli 4 000 henkilöä. Tehdasalueella työskentelee maidon hankintaosuuskunta Maitosuomi mukaan lukien noin 320 ja tehtaalle maitoa tuottavilla valiolaisilla maatiloilla 3 600 henkilöä. Lisäksi väkeä tarvitaan maidon keräilyssä sekä tehtaan erilaisissa urakoissa, kunnostuksessa ja kiinteistönhoidossa.

­– Osuustoiminnallisilla yrityksillä on iso merkitys maakunnallemme, Marko Ollikainen kiteyttää.

Lapinlahden osuusmeijerin vaiheita:

1905 osuusmeijeri perustetaan ja voin valmistus alkaa.

1907 punatiilinen meijerirakennus valmistuu.

1916–1927 mylly, voimalaitos, konttorirakennus, saha ja henkilökunnan asuinrakennus valmistuvat.

1953 juustola rakennetaan ja Emmental-juuston valmistus alkaa.

1966 juuston valmistus lopetetaan.

1975 voin valmistus lopetetaan, vastaanotettu maito aletaan myydä Kuivamaito Oy:lle.

1988 meijerirakennukset myydään Lapinlahden kunnalle.

1991 meijeri sulautuu osaksi Kuopion osuusmeijeriä. Toiminta lopetetaan.

(Lähde: Lapinlahden osuusmeijeri, Rakennushistoriaselvitys 8.11.2017)

 

Valion Lapinlahden tehtaan vaiheita:

1959 Kuivamaito Oy:n tehdas otetaan käyttöön ja maitojauheen valmistus alkaa.

1970 aloitetaan heran jalostaminen, tehdään myös voita.

1971 Emmental-juustola valmistuu.

1974 Edam-juustola valmistuu.

1983 tehdasta laajennetaan.

1990-luku Kuivamaito fuusioituu Valioon.

2002 maidon vastaanotto alkaa.

2000–2020 lukuisia investointeja, mm. uusi kattilaitos ja lastenruokatehdas. Ennätyksellisiä maidonvastaanottomääriä.

2022 alueella toimii mm. juustola, neljä jauhetehdasta, erikoistuotetehdas ja laboratorio. Tulevaisuus näyttää valoisalta.

(lähde: Valio Oy)

Kuukasjärven marjatilalla on viljelty mansikkaa jo yli puoli vuosisataa. Pari vuotta sitten mansikan rinnalla aloitettiin vadelman tunneliviljely.

– Meille oli tärkeä askel saada marjamme viime kesästä alkaen myyntiin PeeÄssän kauppoihin, erityisesti Iisalmen Prismaan, tilan isäntä Olli Kuukasjärvi kertoo.

(teksti: Kristiina Tammitie, kuvat: Pentti Vänskä)

Pyhäsalmella Kuukasjärven marjatilalla eletään parhaillaan vuoden kiireisintä aikaa. Vielä ennen juhannusta mansikan kypsyminen eteni viileän sään vuoksi hitaanlaisesti, mutta helleaallon myötä tunneleissa mansikkarivit ryhtyivät nopeasti punoittamaan ja avomaallakin alkoi tapahtua.

– Aika tarkkaan 50 vuotta on siitä, kun tänne Toivolanniemelle on ensimmäiset mansikat istutettu. Siitä lähtien on marjahomma jatkunut keskeytyksettä. Ensi alkuun lähdettiin liikkeelle pienesti, mutta nopeasti mansikanviljelyn merkitys alkoi kasvaa. Se on edelleen tilan päätuotantosuunta, vaikka mansikan rinnalla on pari vuotta sitten aloitettu vadelman viljely, Olli Kuukasjärvi kertoo.

Neljäs polvi turvaa tilan jatkumisen

Ollin ukki osti Pyhäjärven ensimmäisenä pappilana aikoinaan toimineen tilan pakkohuutokaupasta ennen sotia vuonna 1936. Kolmannelle Toivolanniemen isännälle Ollille ja hänen Merja-vaimolleen vetovastuu siirtyi parikymmentä vuotta sitten. Sukupolvien ketju saa myös jatkoa, sillä pariskunnan puutarha-alaa opiskeleva poika Aleksi on valmis ottamaan vuosien saatossa kasvaneen tilan ja sen kehittämisen kontolleen lähivuosina.

– Kyllähän se mukavalta tuntuu, kun tietää, että tilalla on tulevaisuutta, Olli myöntää.

Kasvutunneleista hyviä kokemuksia

Kuukasjärven marjoista valtaosa kasvaa avomaalla, mutta satokautta pidentävien viljelymenetelmien osuus on kasvussa ja kehitteillä. Katettuja puolikaaren muotoisia suuria kasvutunneleita on tällä hetkellä kymmenen, joista neljä on valmistunut viime syksyn ja talven mittaan. Tunneliviljelyssä on nyt menossa kolmas kesä.

­­­– Tunneleita olisi pitänyt tehdä jo aikaisemmin. Niiden avulla saadaan aikaistettua kauden aloitusta ja varmistettua ensimmäiset marjat myyntiin juhannusviikolla säästä riippumatta. Kasvihuoneiden rakentamistakin on suunniteltu esikasvatusta ja kenties tuotantoakin varten, Olli kertoo.

Kuukasjärven marjatila tarjoaa mahdollisuuden itsepoimintaan, mutta valtaosa mansikka- ja vadelmasadosta kerätään valmiiksi laatikoihin ja rasioihin ja kuljetetaan myyntiin lähialueen kauppoihin.

– Poimijat ovat pääosin ukrainalaisia kausityöntekijöitä, joista pitkäaikaisimmat ovat olleet tilalla töissä kesä toisena perään vuodesta 2008 lähtien.

Iisalmen Prismassa kauppa käy parhaiten

Kuukasjärven marjatila sai osuuskaupan kumppanikseen viime kesänä.

– Saimme jalan PeeÄssän oven väliin vadelman ansiosta, ja samalla sovittiin myös mansikkayhteistyöstä. Pyhäjärven S-marketin lisäksi marjojamme saa Iisalmen Prismasta, josta onkin tullut meille erittäin tärkeä myyntipaikka. Yhteistyö on sujunut oikein mallikkaasti ja myynti kehittynyt hyvin.

Olli kertoo vievänsä marjat itse kauppoihin päivittäin, sunnuntaita lukuun ottamatta. Samalla tarjoutuu tilaisuus saada asiakkailta suoraa palautetta tuotteista.

– Erityisesti kotimaisten, mutta myös paikallisten tuotteiden arvostus on selvästi kasvanut viime aikoina. Äskettäin eräs miesasiakas kertoi Prismassa jääneensä odottamaan tuloani, koska meidän vadelmaa on pakko saada jokaisella kauppareissulla. Kyllä tällaisen palautteen kanssa pystyy hyvin elämään, Olli nauraa

 

 

SuhosFarmin pelloilla Joroisissa uuden kasvun ihme on tähän aikaan vuodesta kiivaimmillaan. Perunanvarsien kasvun kohinan melkein kuulee ja loputtomilta näyttävien sipulirivien yllä leijailee tuttu tuoksu. Raija Korjansalon ja Timo Suhosen peltojen antimista suuri osa myydään Varkauden Prismassa elokuun ja toukokuun välisenä aikana.

(teksti: Kristiina Tammitie, kuvat: Pentti Vänskä)

– Meidän tilalta on viety suoratoimituksina sipulia ja perunaa yli 30 vuotta Varkauden Prismaan, joka on ehdottomasti meidän tärkein yhteistyökumppanimme myös tänä päivänä, tilan isäntä Timo Suhonen kuvailee.

Tilan peruna-alasta noin kolmannes on käytännössä varattu Prisman asiakkaille.

– Tarjoamme heille aitoa lähiruokaa, sillä matkaa pellolta kauppaan on vain 16 kilometriä. Jos Prismassa tulee hätä perunan loppumisesta, olemme siellä puolentoista tunnin sisällä täyttämässä laareja.

Veri veti pellolle

Timolle maanviljely on elämäntapa, jonka hän on saanut verenperintönään. Hänen isänsä Viljo Suhosen aikanaan ostamat pellot ovat osa SuhosFarmia, jota on vuosien mittaan kehitetty, uudistettu ja laajennettu pinta-alaa kasvattamalla. Tätä nykyä farmin kokonaisala on 220 hehtaaria.

– Isä osti aikoinaan maaläntin ja siitä se lähti. Olisi varmasti ollut helpompiakin töitä tarjolla, mutta veri veti pellolle, Timo naurahtaa.

Keskikesä tarjoaa hengähdystauon

Vuosien saatossa on viljelty ja kokeiltu monenlaisia kasviksia ja juureksia, samoin viljaa. Sipulin tuotanto on kuitenkin jatkunut isä-Suhosen alkuajoista lähtien keskeytymättömänä, eikä perunan viljelyn perinteetkään ole kuin muutaman vuoden nuorempia.

– Olemme keskittyneet kesäkauden sijasta ympärivuotisuuteen, mikä tietenkin edellyttää hyviä ja riittävän suuria varastotiloja. Juhannukselta käynnistyvään varhaisperunakauteen emme ole lähteneet mukaan, ja siksi keskikesä tarjoaa meille pienen hengähdystauon ennen sadonkorjuun aloittamista. Alkusyksy on puolestaan vuoden kiireisintä aikaa kevään toukotöiden ohella.

Osuuskaupassa arvostetaan paikallisia viljelijöitä

SuhosFarmin rakennukset sijaitsevat Etelä-Savossa Maavedellä, mutta suurin osa pelloista on Joroisissa Pohjois-Savon puolella. Varkauden Prisman lisäksi tilan tuotteita saa PeeÄssän kaupoista Kommilan ja Leppävirran S-marketeista sekä Varkauden ABC:n marketista.

Toinen merkittävä asiakas on Etelä-Savon puolella toimiva Osuuskauppa Suur-Savo, joka myy SuhosFarmin tuotteita seitsemässä myymälässään, suurimpana Pieksämäen Prisma.

– Tänä päivänä osuuskaupoissa todella arvostetaan kotimaisia ja erityisesti paikallisia tuotteita ja halutaan, että tuottajat pärjäävät. Toisin kuin takavuosina, meille maksettavasta hinnasta ollaan valmiita neuvottelemaan, jos koemme siihen olevan tarvetta, Timo kiittää.

Tässä yhteydessä hän haluaa välittää myös kiitokset S-kauppojen henkilökunnalle.

– Aina on ollut ystävällistä ja asiansaosaavaa yhteistyötä heidän kanssaan.

Uskoa tulevaisuuteen löytyy edelleen

Tuotantopanosten hintojen roimat korotukset ovat todellisuutta myös SuhosFarmilla.

– Tänä vuonna pärjätään vielä entiseen malliin, kun lannoitteet ja polttoöljy on ostettu viime vuoden hinnoilla. Ensi vuonna kustannukset nousevat kuitenkin noin 100 000 eurolla, Timo arvio.

– Toivottavasti kaikki suomalaiset ymmärtävät, että jos suomalainen maatalous ajetaan nyt alas, sen uudelleen nostaminen on käytännössä mahdotonta. Elämme ratkaisevia hetkiä tulevan vuoden aikana, hän jatkaa.

Uskoa tulevaisuuteen antaa yhteistyö paikallisten osuuskauppojen kanssa.

– S-ryhmää mollataan joillain tahoilla alkutuottajien ahdingosta, mutta minulla ei ole sama näkemys. Päinvastoin pitää olla tyytyväinen, että meillä on suurimpana kaupan toimijana kotimainen osuuskaupparyhmä. Jos ei olisi S-ryhmää, tilalla olisi todennäköisesti joku ulkomainen ketju, jolla ei varmasti olisi samalla tavalla kiinnostusta tehdä yhteistyötä lähiruokatoimittajien kanssa sillä ajatuksella, että kannattavan hinnan maksaminen ja viljelijän pärjääminen on tärkeää kummallekin osapuolelle, Timo Suhonen pohtii.

Kun avomaalla mansikka vasta kukkii, Tervossa Green Growthin kasvihuoneissa marjojen poiminta alkaa kääntyä lopuilleen. PeeÄssän kaupoissa kotimaisen mansikan satokausi on aikaistunut kasvihuoneviljelyyn keskittyneen Ilkka Tarvaisen ansiosta liki parilla kuukaudella.

(teksti: Kristiina Tammitie, kuvat: Pentti Vänskä)

Green Growthin kasvihuoneet sijaitsevat Tervon ja Karttulan välillä, Rasvangin rantamaisemissa. Aamuyhdeksän jälkeen lasikattojen alla on hiljaista, sillä mansikat on tältä päivältä kerätty, pakattu rasioihin ja siirretty laatikoissa kylmätiloihin odottamaan kuljetusta PeeÄssän kauppoihin. Yrittäjä Ilkka Tarvainen on lähdössä jakelukierrokselle, mutta ennättää onneksi ennen auton lastaamista esitellä vierailleen mansikan harvinaisempaa viljelytapaa.

– Lumihankien ollessa korkeimmillaan helmikuun loppupuolella, istutimme lämpöverhoilla suojattuihin kasvihuoneisiin 50 000 mansikantaimea, jotka lähtivät kasvuun saman tien. Ensimmäiset marjat saatiin kauppoihin huhtikuun 25. päivä, satokausi oli toukokuussa parhaimmillaan ja kääntyi kohti loppuaan kesäkuun toisella viikolla. Kovimmat myyntipiikit olivat äitienpäivä sekä kuun vaihteessa koulujen päättyminen, Green Growthin omistajayrittäjä Ilkka Tarvainen kertoo.

Harvinaista Suomessa

Mansikan kasvihuoneviljelyä on Ilkan mukaan ainakin vielä tätä nykyä Suomessa vain muutamalla puutarhalla.

– Kaupallista tuotantoa taitaa olla meidän lisäksi vain Turun seudulla Närpiössä ja Sauvossa, mutta uskon, että se tulee jatkossa lisääntymään. Kustannusrakenne on tietysti hyvin erilainen kuin tunnelissa tai avomaalla.

Kasvihuonekasvatuksella voidaan kuitenkin aikaistaa kotimaisen mansikan satokautta liki parilla kuukaudella, ennen kuin tunneleista aletaan saada marjaa.

– Avomaalla mansikka pääosin vasta kukkii siinä vaiheessa, kun meillä kausi on ohi ja alamme valmistautua seuraavaa kevättä varten.

Säiden armoilla ei olla

Ilkan mukaan parasta on kevääseen ja alkukesään ajoittuvan satokauden ohella se, että kasvihuoneissa ei olla säiden armoilla, kuten yleensä mansikanviljelyssä. Kuivuus ei kiusaa, eikä liiasta vedensaannista ole pelkoa, kun kastelujärjestelmä hoitaa ohjelmoidusti oikean määrän vettä jokaiselle kasville.

– Onhan tämä vähän sellaista herraskaista hommaa perinteiseen tapaan verrattuna, Ilkka naurahtaa.

300 km, 5 x viikossa

Kasvihuoneviljelystä Ilkalla on kokemusta vuosikymmenien ajalta, niin leikkoruusuista kuin tomaatistakin.  Kun tomaatin viljely kävi muutama vuosi sitten kannattamattomaksi valaistuskustannusten jatkuvasti noustessa, oli aika miettiä vaihtoehtoja. Mansikkaan päädyttiin, koska se kasvaa vähemmälläkin valolla.

Parin harjoittelukauden jälkeen yhteistyö PeeÄssän kanssa käynnistyi vuosi sitten keväällä.

– Tänä vuonna meidän mansikkaa on saanut lähes kaikista PeeÄssän kaupoista. Kaiken kaikkiaan tuotannostamme myydään PeeÄssän kautta noin 80 prosenttia. Parhaat myyntipaikat ovat Prismat sekä S-marketeista Ykkösrasti, Kuopion keskusta, Pitkälahti ja Siilinjärvi.

Satokaudella Ilkka hoitaa itse jakelun, mikä tarkoittaa noin 300 kilometrin kierrosta Pohjois-Savon teillä viitenä päivänä viikossa.

 

Pitkälahden ABC:n noutopöydässä tarjottavat perunaruoat valmistetaan Suonenjoen Rieponlahden kylällä, Iisveden rannalla kasvaneesta perunasta.

(teksti: Kristiina Tammitie, kuvat: Pentti Vänskä)

Perunanviljelijä Kaapo Kukkonen kurvaa Juureskukon pakettiautolla Pitkälahden ABC:n takapihalla lastauslaiturin äärelle. Hän ryhtyy nostelemaan perunasäkkejä rullakkoon. Keittiömestari Jonna Ruotsalainen rientää vastaan tuttua tavarantoimittajaa.

– Pääsääntöisesti lounaspöytämme muusi sekä keitetyt ja paistetut perunat tehdään Juureskukon perunoista. Laatu on tasaisen hyvä ja toimitusvarmuus kunnossa. Meille on todella tärkeää, että tarvittaessa saamme lisää perunaa lyhyelläkin varoitusajalla, Jonna kertoo.

Jopa 120 kiloa päivässä

Perunaa syödään ABC:llä runsaasti.

– Kulutus vaihtelee hyvin paljon sen mukaan, kuinka vilkas päivä on kyseessä. Menekki on keskimäärin 300 kiloa viikossa, mutta voi olla parhaimmillaan jopa 120 kiloa päivässä. Vähintään 30 kiloa laitetaan ruoaksi aina, kun noutopöydässä on tarjolla perunavaihtoehto. Valmistamme kaikki noutopöydän perunaruoat alusta pitäen itse paikan päällä. Onneksi Juureskukolta perunat saadaan valmiiksi kuorittuina, Jonna kiittää.

– Meillä on valmius tehdä kaikenlaista esivalmistelua, kuorimisen lisäksi esimerkiksi pilkkomista ja suikalointia. Kokin hätävarana toimii valmiiksi kypsennetty peruna, Kaapo toteaa. 

Pitkäaikainen kumppanuus

Juureskukon ja Pitkälahden ABC:n yhteistyö on jatkunut keskeytyksettä vuosien ajan. PeeÄssän lisäksi tärkeitä asiakkaita ovat suurkeittiöt sekä tuotteita jatkojalostavat yritykset.

– Omilla pelloillamme olemme keskittyneet pääosin perunan viljelyyn, jota nostetaan maasta vuosittain toista sataa tuhatta kiloa. Välitämme myös muita juureksia, joista porkkana on merkittävin tuotteemme, maaseutuyrittäjä jutustelee.

Esimerkiksi ABC:llä porkkanaraaste salaattipöytään raastetaan omakätisesti Juureskukon porkkanoista, jotka ovat lähtöisin Joroisista.

Kaapo Kukkonen kehuu ABC:tä luotettavaksi asiakkaaksi.

– Menekki on hyvä ja mukavan ajoissa tulevat tilaukset ovat selkeitä. Meidän kannalta on myös kätevää, että ympäri vuorokauden avoinna olevaan liikennemyymälään voi viedä kuorman mihin aikaan vain, ja tavaran vastaanotto on moitteettomasti järjestetty.