Suonenjoen Mustolanmäellä talvinen maisema on kuin postikortista. Lumivaipan peittämän pellon takana riittää silmänkantamattomiin savolaista maisemaa: vuorotellen suuria metsäalueita ja valkoisia järvenselkiä.

– Täällä hangen alla mansikat odottavat uuden kasvukauden alkamista, kolmannen polven mansikanviljelijä Waltteri Soirio kertoo pellolla astellessaan.

Teksti: Kristiina Tammitie | Kuvat: Pentti Vänskä

 

Waltteri Soiriolta on moneen kertaan kysytty, mitä mansikanviljelijä tekee talvikuukausina. Moni näyttää tuumivan, että mansikkamies pitää leppoisaa lomaa puolet vuodesta.

– Ei se ihan niin mene. Toki talvella työaika lyhenee tuntuvasti, kun hommat ehtii pääosin tekemään arkisin ja päivän tunteina. Illat ja viikonloput pystyy aika hyvin pitämään vapaina, ja välillä pääsee kyllä lomailemaankin viikoksi tai pariksi, Waltteri selvittää.

 

Siivousta, kunnostus- ja huoltotöitä, tilauksia ja suunnittelua

Yleensä syksy kuluu pitkälle marraskuulle peltotöissä. Sisähommiin siirryttäessä seuraavaan kauteen valmistautuminen tarkoittaa pakkaamojen, ruokalan ja majoitustilojen siivousta, kunnostusta ja tarvittaessa remontointia. Lisäksi huolletaan koneita, kuorma-autoja ja traktoreita valmiiksi odottamaan viljelykauden alkamista. Talvella tilataan mansikkalaatikot, lannoitteet, katekalvot ja muut tuotantopanokset, samoin keväällä maahan istutettavat uudet taimet. Päälajikkeiden rinnalla kokeillaan vuosittain uusia lajikkeita.

– Ensi kesän viljelysuunnitelma on parhaillaan työn alla. Joka vuosi uusitaan osa kasvustosta, 4–5 vuoden kierrolla. Vuosittain istutetaan 100 000–250 000 uutta mansikantaimea. Työ alkaa aurinkoisilla pelloilla toukokuussa, ja samoihin aikoihin vanhojen kasvustojen päältä poistetaan harsot ja alkaa kuolleiden lehtien harjaaminen. Silloin myös nähdään, miten uudet lajikkeet ovat talvesta selvinneet, Waltteri selvittää.

Mansikkatilan kevättyöt tehdään hyvin pitkälle käsin. Kun työntekijät keväällä tulevat, on valmiina oltava selvä suunnitelma, millä peltolohkolla tehdään mitäkin ja millä porukalla.

– Meille tulee ensi vuonnakin Ukrainasta noin 150 työntekijää, joiden työlupia pitää ruveta hoitamaan kuntoon heti tammikuussa. Meillä on panostettu henkilöstön työolosuhteisiin sekä majoitus- ja oleskelutiloihin paljon, koska ilman heitä emme yksinkertaisesti selviytyisi kesästä. Työntekijöiden perusryhmä on pysynyt samana useiden vuosien ajan, mikä helpottaa kovasti, kun työt on tekijöille entuudestaan tuttuja. Osa on ollut meillä töissä jo kymmenenä, jotkut jopa parinakymmenenä vuonna.

 

Yhteistyöehdotus tuli osuuskaupan suunnalta

Waltterin isovanhempien Heikki ja Aili Balkin perustamalla tilalla on mansikkaa kasvatettu 1960-luvulta alkaen. Kolme vuotta sitten toteutetun osittaisen sukupolvenvaihdoksen myötä Waltterista tuli 24-vuotiaana tuoreena agrologina maatalousyhtymän pääosakas. Hänen vanhempansa Merja ja Vesa Soirio ovat edelleen täysipäiväisesti töissä, mutta pienemmillä omistusosuuksilla.

Avomaalla viljeltävä mansikka on Soirion tilan selkeä päätuote, mutta pelloilla kasvatetaan vuoroviljelynä myös vadelmaa, hernettä ja viljaa. Mansikkasadosta valtaosa menee reilun kymmenen kilometrin päähän Pakkasmarjalle, PeeÄssän kauppoihin sekä torimyyntiin Tampereelle.

– Yhteistyö PeeÄssän kanssa alkoi vuonna 2018, kun osuuskaupan suunnalta otettiin meihin yhteyttä ja kysyttiin, olisiko mahdollista toimittaa lähellä kasvatettuja marjoja paikalliseen S-marketiin. Pian mukaan tuli Kuopion Prisma, sitten Pitkälahden ja toissa kesänä Leppävirran S-market. Viime kesänä so osa marjoista jäi sateiden takia peltoon, mutta onnistuttiin kuitenkin toimittamaan omilla autoillamme suoraan kauppoihin laadukasta, käsin poimittua ja tuoretta mansikkaa keskeytyksettä koko satokauden ajan, Waltteri kuvailee.

 

Luottavaisin mielin kohti satokautta

PeeÄssän kanssa kaupanteko on sujunut moitteettomasti alusta alkaen. Viimeksi pari viikkoa sitten Waltteri ja Vesa kävivät osuuskaupan paikallisista valikoimista vastaavan kenttäpäällikön Timo Heiskasen kanssa läpi viime kesää, niin onnistumisia kuin mahdollisesti parannettavia asioitakin.

– Kaikesta keskustellaan avoimesti ja hyvässä hengessä. Viime vuosina olemme onnistuneet yhdessä kehittämään toimintaa oikeaan suuntaan, jotta asiakas saa aina marjat tuoreena ja hyvinä, mansikkaa riittää ja logistiikka toimii. Mansikkakauppa on jopa tunneista kiinni, joten on tärkeää, että meillä on riittävän aikaisin tieto siitä, että Prismassa alkavat mansikat loppua. Kuumimpaan sesonkiaikaan olemme päivittäin yhteydessä PeeÄssän hedelmä- ja vihannesosastojen ammattilaisten kanssa.

Ensi kesän osalta on sovittu, että jatketaan hyväksi havaitulla mallilla.

– On luottavainen mieli, kun tietää jo talven lumilla, että seuraavan kesän sato menee kaupaksi. Meidän tehtävä on huolehtia siitä, että pellot tuottavat ja myytävää riittää. Myös laatu on meille erittin tärkeä asia, josta pidämme kiinni. Epävarmuutta työhön tuo se, että me viljelijät olemme luonnon armoilla. Vaikka itse olisi kaiken tehnyt niin hyvin kuin mahdollista, aina se ei riitä, Waltteri tietää.

Asuntorakentajana tunnettu kuopiolainen Rakennusliike Pohjonen on laajentanut toimintaansa liikerakentamiseen PeeÄssän kolmen uuden myymälän kokonaisurakoitsijana.

Teksti: Kristiina Tammitie | Kuvat: Pentti Vänskä

PeeÄssällä on tänä vuonna ollut yhtä aikaa työn alla kolmen uuden myymälän rakentaminen. Vesannon uusi S-market avattiin marraskuun viimeisenä päivänä. Ensi vuoden puolella maaliskuussa juhlitaan avajaisia sekä Karttulan S-marketissa että Tervon Salessa.

S-marketien ja Salen urakat paketoitiin vuoden 2022 lopulla yhteen kilpailutukseen. Kokonaisurakoitsijaksi valikoitui kuopiolainen Rakennusliike Pohjonen Oy.

– Olemme aiemmin keskittyneet puhtaasti asuntorakentamiseen ja perustajaurakointiin. PeeÄssän kanssa käynnistyneen yhteistyön myötä olemme ryhtyneet rakentamaan meille toista kivijalkaa kiinteistöpuolelta, toimitusjohtaja Markus Pohjonen toteaa.

Hän sanoo, että PeeÄssän triplahanke on ollut Rakennusliike Pohjoselle erityisen tärkeä juuri nyt, kun rakennussektori on ajautunut Suomessa vaikeuksiin asuntorakentamisen hiipumisen vuoksi.

– Ilman näitä marketkohteita olisimme joutuneet todennäköisesti lomauttamaan väkeämme, toimitusjohtaja arvelee.

 

Arvojen mukaisia erityispiirteitä

Rakennusliikkeen toisen kivijalan synnyttämisen näkökulmasta PeeÄssän kolmen myymälän nippu on ollut oivallinen rakennuskohde. Markus Pohjosen mukaan ratkaisevaa jo tarjouskilpailuun lähdettäessä oli riittävän iso kokonaisuus. Bonuksena tuli yksittäisten kohteiden sijainti maantieteellisesti suht lähellä toisiaan sekä niiden etenemisen porrastaminen aikataulullisesti.

– Olemme todella iloisia siitä, että pärjäsimme tarjouskilpailussa ja pääsimme aloittamaan yhteistyön maakunnan merkittävimpien rakennuttajien joukkoon kuuluvan osuuskaupan kanssa, jonka urakoille on paljon halukkaita ottajia. Tunnustusta on annettava myös siitä, että PeeÄssä haluaa rakentajien olevan paikallisia yrityksiä.

Myymälöiden työmailla työpäällikkönä toimiva Rafael Piirainen kertoo kohteiden olevan tyypillisiä hallikonseptitoteutuksia, joista tekee poikkeuksellisia ekologisuuteen liittyvät erityispiirteet.

– Osuuskaupan arvot näkyvät hiilineutraaliutta tukevissa teknisissä toteutuksissa ja valinnoissa, esimerkiksi vesikattojen hiiltä sitovissa materiaaleissa sekä aurinkosähkön mukanaan tuomassa energiaomavaraisuuden kasvussa. Lisäksi kauppakiinteistöissä lämmitys- ja jäähdytysenergiaa tuotetaan maalämpöjärjestelmällä, hyödyntäen kylmälaitteista syntyvää hukkalämpöä.

 

Tavoitteena pitkäaikainen kumppanuus

Markus Pohjosen mukaan tekeminen osuuskaupan kanssa on ammattitaitoista, avointa, rehtiä ja rehellistä puolin ja toisin.

– Todella hyvässä hengessä, jopa yllättävän kitkattomasti on kaikki sujunut. Yhteistyö on nopeasti syventynyt kumppanuudeksi rakennuttajan ja rakentajan välillä, kun molemmilla osapuolilla asioita tekevät ammattilaiset ratkaisukeskeisesti, joustavasti ja tehokkaasti. Aikataulussa on pysytty hyvin jokaisessa kohteessa, Rafael Piirainen vahvistaa.

Työmailla on päivävahvuudessa päästy parhaimmillaan jopa 40 työntekijään, kun yhtä aikaa on urakoitsijan oman väen lisäksi ollut hommissa putki- sähkö-, automaatio- ja ilmanvaihto-osaajia. Rakentajat ovat pääsääntöisesti Kuopiosta, mutta väki ei ole työmatkan venyttämiä päiviä harmitellut.

– Tavoitteemme on, että Vesanto-Karttula-Tervo -myymäläkokonaisuus toimii päänavauksena pitkäaikaiselle kumppanuudelle PeeÄssän kanssa. Eikä ole poissuljettua sekään, että lähdemme jossain vaiheessa mukaan myös korjausrakentamiseen, jota PeeÄssällä tapahtuu uudiskohteiden rakennuttamisen rinnalla koko ajan, Pohjonen ja Piirainen toteavat.

Rainbow-omenatäysmehu, Kotimaista-mustikkakeitto, Xtra-appelsiinivirvoitusjuoma. Kolme esimerkkiä S-ryhmän oma merkki -tuotteista, jotka on valmistettu Kuopion Kelloniemessä. Refresco Finland on Suomen johtavia mehu- ja virvoitusjuomien valmistajia sekä yksi suurimmista kaupan omien merkkien valmistajista. Refresco on samaan aikaan sekä vahvasti globaali että aidosti paikallinen yritys.

Teksti: Kristiina Tammitie | Kuvat: Pentti Vänskä

Refrescon pääsisäänkäynnin viereisen neuvottelutilan suuressa lasivitriinissä on suorissa riveissä Prismoista, S-marketeista ja Saleista tuttuja pulloja ja purkkeja. Hyllyillä on kymmenittäin Rainbow-, Xtra- ja Kotimaista -tuotemerkeillä varustettuja pakkauksia, joita löytyy tälläkin hetkellä todennäköisesti useimmista kotikeittiöistä niin Pohjois-Savosta kuin koko Suomesta.

– Visiomme on, että juomiamme on jokaisessa ruokapöydässä. Täällä Kuopiossa valmistamistamme tuotteista 90 prosenttia menee Suomen markkinoille. Teemme kaupan omien merkkien mehuja, jääteetuotteita, mehukeittoja ja smoothieita kartonkipakkauksissa sekä hiilihapollisia vesiä pulloissa. Olemme myös useiden brändituotteiden sopimusvalmistaja ja -pakkaaja, Refresco Suomen toimitusjohtaja Toni Antila kuvailee.

­– Lisäksi teemme tuotteita omilla merkeillämme, muun muassa VIP-appelsiini- ja -omenamehuja sekä Snadi-pillimehuja, jotka ovat etenkin lapsiperheiden suuressa suosiossa. Uniikkia ovat myös erilaiset tiivisteet, joita teemme sekä pet-pulloissa kuluttajille että kanistereissa ravintoloille ja suurtalouskeittiöille, tehtaanpäällikkö Arto Tirkkonen jatkaa.

S-ryhmä on yksi Refrescon merkittävimmistä asiakkaista. Oma merkki -valmistusta S-ryhmälle on tehty vuosikausia.

– Lähtökohtana on suomalainen makumaailma ja mahdollisuuksien mukaan myös suomalaiset raaka-aineet. Nämä kaksi asiaa yhdistyvät esimerkiksi Kotimaista-mustikkakeitossa.

 

130 ammattilaisen työllistäjä

Yhteistyökumppaneiden omien merkkien lipun alla Refresco myy tuotteiden sijasta tuotantokapasiteettia ja osaamista. Vastuullisuus on osa jokapäiväistä toimintaa niin sosiaalisesta kuin ekologisesta näkökulmasta. Toimintatavoista kertovat raaka-aineiden laatuvaatimuksille ja vastuulliselle tuottamiselle, ympäristöjärjestelmälle sekä työturvallisuus- ja työterveysjärjestelmälle myönnetyt sertifikaatit.

– Meillä on todella ammattitaitoinen henkilöstö, jonka ansiosta pystymme jatkuvasti kehittämään toimintaamme, ketterästi, aloitteellisesti ja päättäväisesti, uusia mahdollisuuksia hyödyntäen, Toni Antila kiittelee.

Tällä hetkellä Refresco työllistää Kuopiossa 130 ihmistä. Määrä on kasvanut 50 hengellä kolmen vuoden sisällä, suurimpana selittävänä tekijänä aiemmin ulkoistettujen varastotyöntekijöiden ottaminen tehtaan omille kirjoille. Viittä eri kansallisuutta edustavassa refrescolaisten joukossa on paljon yli 20 vuotta samassa talossa työskennelleitä.

– Meille on tärkeää, että henkilöstö voi hyvin. Siksi panostamme todella paljon työhyvinvointiin, teetämme muun muassa työtyytyväisyyskyselyn puolentoista vuoden välein löytääksemme asiat, joissa pitää parantaa, HR-päällikkö Emma Lindström selvittää.

Tehtaalla tehdään töitä kolmessa vuorossa, minkä tiedetään yleisesti kuormittavan ihmisiä etenkin iän karttuessa.

– Tästä syystä olemme juuri käynnistäneet vuoden mittaisen työaikakokeilun, jossa vähennetään yövuorojen määrää ja pidennetään vapaita. Näin henkilöstö saa paremmin aikaa palautumiseen. Kehitystä arvioidaan säännöllisesti työaikakokeilun aikana ja päätetään jatkosta ensi syksynä.

 

140 000 000 juomapakkausta vuodessa

Juomatehdas on toiminut Kuopiossa vuodesta 1996 lähtien, tosin alkuaikoina paikka oli Kuopion satamassa ja yrityksen nimi VIP-Juicemaker Oy. Tehdas siirtyi osaksi kansainvälistä Refresco-konsernia jo vuonna 2004, vaikka tuotteiden valmistajan nimi vaihtui tehtaan katolla ja tuotepakkauksissa vasta 2016.

Kelloniemessä on Refrescon ainoa tehdas Suomessa.

– Valmistamme tänä vuonna noin 140 miljoonaa juomapakkausta, kahden desilitran purkeista 10 litran kanistereihin. Tavoitteemme on nostaa kappalemäärä 200 miljoonaan lähivuosien aikana, Arto Tirkkonen kertoo.

Hollannin Rotterdamissa pääpaikkaansa pitävä Refresco toimii kolmessa maanosassa ja Euroopassa useissa maissa. Vaikka yritys on suuri ja globaali, on se samanaikaisesti Suomen ja Kuopion kamaralla vahvasti paikallinen toimija.

– Haluamme pysyä, kasvaa ja kehittyä Kuopiossa. Meillä on juuri alkamassa mittava investointi kartonkilinjaan, johon tulee uutta tekniikkaa ja uusia laitteita, Toni Antila kuvailee.

PeeÄssä haluaa tiivistää kumppanuuttaan pohjoissavolaisten elintarvikealan yritysten kanssa, kasvattaa lähituotteiden tarjontaa myymälöissä ja tehdä tuotteita asiakasomistajille tutummiksi Tiältä päin -lähiruokakonseptillaan.

Varkauden Prisman lähituottajapäivä kokosi paikallisia tavarantoimittajia yhteen esittelemään ja maistattamaan oman maakunnan makuja ja satokauden parhaita tuotteita.

 

Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Pentti Vänskä

 

Bernerin Food Servicen asiakkuuspäällikkö Matti Hurttia yllätti monet asiakkaat kertoessaan, että Rajamäen etikkatuotteita valmistetaan vain 50 kilometrin päässä.

– Vuodesta 2014 lähtien muun muassa Rajamäen väkiviina- ja omenaviinietikka on valmistettu Heinävedellä. Kyse on aidosta lähituotteesta, joka tuo työtä ja toimeentuloa alueelle.

Bernerin keittiömestari maistatti asiakkailla Rajamäen pikkelöintiliemeen säilöttyjä kasviksia.

– Ammattikeittiöiden suosikkituote löytyy nyt kätevässä kuluttajapakkauksessa. Liemen sekaan lisätään vain vesi ja pilkottuja kasviksia tai sieniä. Esimerkiksi kukkakaalista voi purkkiin laittaa liemen sekaan pilkottuna koko kukinnon lehtiä myöten, jolloin hävikki vähenee.

Varkaudessa Saimaan vedessä kasvatettua kirjolohta paistoivat Saimaan Tuoreen pöydän äärellä Katja Kosunen ja Sini-Tuuli Mäkinen.

– Ilahduttavan hyvin Prisman asiakkaat tunnistavat meidät ja tietävät, että kyse on omassa kaupungissa toimivasta yrityksestä, he kommentoivat.

Vastuullisuutta kalan kasvatuksen ja jalostuksen joka vaiheessa korostavan Saimaan Tuoreen tuotepäällikkönä työskentelevä Katja Kosunen katseli tyytyväisenä Prisman kalahyllyä.

– Todella laajasti meidän tuotteet ovat täällä myynnissä. Niissä on yhtenä ideana se, että kalan voi kipata pakkauksesta suoraan pannulle.

– Olen käynyt esittelemässä tuotteitamme lukemattomissa kaupoissa, mutta en ole koskaan aiemmin saanut näin lämmintä vastaanottoa. Myyjät auttoivat ja opastivat oikean paikan löytämisessä sekä pöydän pystyttämisessä. Ja ihan ennenkuulumatonta, että kehotetaan käymään välillä lounaalla talon piikkiin, Rapion Myllyn emäntä Pia Härkönen kehui Prisma-johtaja Outi Rojolle ja päivittäistavaraosaston myyntipäällikkö Pasi Mäenpäälle, jotka poikkesivat esittelypisteelle maistelemaan ruispuolukkapuuroa.

211-vuotias Rapion Mylly on Suomen vanhin edelleen toiminnassa oleva mylly.

­– Ja meillä on Suomen nuorin mylläri, kun sukupolvenvaihdos pian toteutuu.

Varkauden Prisman hyllyiltä löytyy monenlaisia Rapion myllyn tuotteita lettujauhoista kalanleivitysjauhoihin.

– Pyrimme hankkimaan jauhettavat viljat mahdollisimman läheltä. Vehnä ja ohra tulevat Joroisista, kaura Juvalta ja ruis Sulkavalta. Pia Härkönen kertoi.

– Tällaiset lähituottajapäivät ovat erittäin tervetulleita. On hienoa, että PeeÄssässä nostetaan pieniä paikallisia lähiruoan valmistajia esiin, koska ne ovat omilla paikkakunnillaan tärkeitä työllistäjiä, Saila Auvinen ehti todeta Joroisten leipomon tuotteiden esittelyn lomassa.

Joroisissa sijaitsevan SuhosFarmin yrittäjäpariskunta Raija Korjansalo ja Timo Suhonen kertoivat, että heidän tilallaan kasvatetusta perunasta ja sipulista reilu puolet päätyy PeeÄssän kautta kuluttajille.

– PeeÄssän äskettäin järjestämä lähituottajailta, samoin kuin tämä Prisman lähituottajapäivä, ovat kaikin puolin erittäin positiivisia asioita. Ne antavat lähituottajien suuntaan hyvää viestiä ja kertovat, että olemme osuuskaupalle tärkeitä kumppaneita. Hienoa, että PeeÄssä kertoo omista asioistaan avoimesti ja mahdollistaa lähituottajille yhteisiä tapaamisia myös jatkossa.

Lue lisää lähituottajaillasta täältä

Enonkoskelaisen Karvilan Panimon Korven kutsu -oluiden nimi kertoo paikasta, jossa juomat valmistetaan.

– Ollaan keskellä korpea jumalan selän takana. Vuonna 2019 aloitettiin pienestä navettapanimosta ja nyt laajennuksen jälkeen meillä on 27 000 litran kapasiteetti. Olut valmistetaan tilan syvän lähteen veteen ja mallasohra on omalla pellolla kasvatettua, Heidi Karvinen selvitti.

Soisalon saaressa sijaitseva Kankaanrinne on perhetila, joka toimittaa luomukasvatettuja avomaan vihanneksia Varkauden Prismaan.

– Olemme vasta äskettäin käynnistäneet tilan tuotantoa. Tekemiseen antaa paljon uskoa se, että olemme saaneet Prisman suunnalta hienosti tukea alkuun lähtemisessä. Yhteistyömme lähti liikkeelle, kun soitin myymälään ja kysyin, mitä valikoimiin pääseminen edellyttää. Jo vajaan viikon kuluttua oli Prismassa myynnissä ensimmäinen erä tuotteitamme. En olisi uskonut, miten näppärästä se kävi, kuvaili Kankaanrinteen tilaa isännöivä Jarkko Kinnunen.

 

PeeÄssän järjestämään lähituottajailtaan kokoontui yhteisen keskustelun äärelle toista sataa osuuskaupan tavarantoimittajakumppania Pohjois-Savosta ja lähiseuduilta. Tapahtumasta avautuu polku PeeÄssän yhä tiiviimmälle yhteistyölle paikallisten yrittäjien kanssa.

 

Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Pentti Vänskä

 

Kumppanuus, vuorovaikutus ja yhteistyö. Nämä lähituottajaillan teemat kumpuavat PeeÄssän strategiasta, joka linjaa osuuskaupan keskeiset tekemiset lähivuosille.

– Yksi uuteen strategiaamme sisältyvistä hankkeistamme on paikallisten toimittajien tukeminen ja yhteistyömme tiivistäminen kaikkien osapuolten kannalta yhä paremmin toimivammaksi,

PeeÄssän vähittäiskaupan toimialajohtaja Jouni Ruotsalainen linjasi tilaisuutta avatessaan.

– Haluamme olla toimialueellamme ja sen lähituntumassa kotipaikkaansa pitäville pienille ja isoille yrityksille, sekä nykyisille että uusille, luotettava kumppani. Kauttamme monille oman alueemme tavarantoimittajille on avautunut mahdollisuus saada tuotteet myös S-ryhmän valtakunnalliseen jakeluun, hän jatkoi.

Laadun, hinnan ja hyvän kumppanuuden kirittäjä

PeeÄssän toimitusjohtaja Mikko Junttila selvitti omassa puheenvuorossaan PeeÄssän avainlukuja, uudistettuja arvoja sekä strategiaan sisältyviä keskeisiä tekemisiä. Lue lisää Paras elämä -sivustoltamme https://paraselama.fi/

 

– Olemme asiakkaiden omistama palvelualan yritys, jonka toimipaikoissa toteutuu joka päivä toista sataa tuhatta asiakaskohtaamista. Asiakasomistajillemme tuotimme vuonna 2022 hyötyä 91,5 miljoonaa euroa.

Yksi kuluttajaosuuskunnan keskeinen tehtävä on varmistaa, että ruoka on kussakin ajassa mahdollisimman kohtuuhintaista.

– Ja yhtä lailla meille on tärkeää alkutuottajien, kotimaisen elintarviketeollisuuden ja koko ruokaketjun pärjääminen. Tehtävämme on toimia kaikilta osin muuta markkinaa paremmin ja kirittää muita hinnassa, laadussa ja toimivassa kumppanuudessa. Haluamme olla alueemme rohkea vastuullisuuden edelläkävijä, Mikko Junttila linjasi.

Kotimaisuusaste jatkossakin korkealla

Paikan päälle tuottajailtaan oli saatu mukaan myös S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho, joka tarjosi kuulijoilleen mielenkiintoisen katsauksen ruokakaupan tämän hetken trendeihin sekä ruoan hinnassa tapahtuneisiin muutoksiin ja niiden vaikutukseen suomalaisten ostokäyttäytymiseen. ­

– Todella tarkasti ruoan hintaa miettimään joutuvien määrä on kasvussa. Yhä useampi joutuu tinkimään ja jopa luopumaan kokonaan joiden tuotteiden ostamisesta.

Elintarvikkeita jalostaville yrityksille uusia mahdollisuuksia tarjoaa valmisruoan ja helppojen ruokaratkaisujen myynnin kasvu, samoin hyvinvointiin panostaminen ruokavaliossa. Myös kotimaisuuden merkitys on suurelle osalle kuluttajia vahva.

– S-ryhmän ruokakaupoissa myytävistä elintarvikkeista noin 80 prosenttia on kotimaista alkuperää. Tavoitteenamme on pitää kotimaisuusaste korkealla tulevaisuudessakin, Sampo Päällysaho linjasi.

 

Ruokaostoja paikallisilta 35 miljoonalla eurolla

Toiminnan kehittämiseen ja kasvattamiseen yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa PeeÄssällä on hyvät lähtökohdat. Osuuskaupalla on tällä hetkellä jo yli 200 alueellista tavarantoimittajaa, joilta ostetaan ruokatuotteita tänä vuonna noin 35 miljoonalla eurolla.

– Lähellä kasvaneet vihannekset, juurekset ja marjat ovat asiakasomistajillemme todella tärkeitä. Jotta paikalliset tuotteet on helpompi tunnistaa, lanseerasimme alkukesällä Tiältä päin -konseptin, johon liittyen tulemme syksyn mittaan nostamaan esiin tarinoita yrityksistä ja tiloista tuotteiden takana myös myymäläviestinnässä, paikallisista valikoimista PeeÄssässä vastaava kenttäpäällikkö Timo Heiskanen kertoi.

 

”Olipa mukava ilta Kuopiossa PeeÄssän järjestämässä lähitoimittajaillassa. Tämän kaltaista vuoropuhelua viljelijöiden ja kauppojen välillä tarvitaan, jotta voimme kehittää yhteistyötä edelleen.”

Puustijärven marjatila, Lapinlahti

 

 

 

 

 

– Uskallamme näyttää takapuolta, suonenjokelaisen Pakkasmarjan verkkosivuilla luvataan.

Siis mitä? Kenen tai minkä takapuolta Suonenjoella näytetään???

– Meillä on puhtaat marjat pussissa. Olemme viljelijöiden omistama yritys, joka luo työtä oman henkilöstön lisäksi 250 sopimusviljelijäperheelle ja isolle määrälle poimijoita. Rehdisti ja vastuullisesti. Emme ole halvin valinta – mutta toisinaan on tärkeämpiäkin valintakriteereitä. Kehotammekin katsomaan pussin takapuolta. Jos valmistajan kohdalla lukee Pakkasmarja, olet hyvisten puolella, selitys kuuluu.

 

Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Pentti Vänskä

 

Takapuolen näyttämisen taustalla on hyvin tärkeää ja vakavaa elintarviketurvallisuuteen liittyvää asiaa.

– Ruokavirasto suosittaa ulkomaisten pakastemarjojen kunnollista kuumentamista ruokamyrkytysten välttämiseksi. Kotimaisia marjoja voi sen sijaan syödä sellaisenaan, niin tuoreena kuin pakasteenakin, vitamiineista, hivenaineista ja mausta tinkimättä, Pakkasmarja Oy:n toimitusjohtaja Arja Kastarinen muistuttaa.

Hän korostaa, että Pakkasmarja toimii vastuullisesti ja edellyttää sitä myös yhteistyökumppaneiltaan.

– Tuotteemme ovat jäljitettävissä ja toimimme ulkopuolisen auditoijan todentamien järjestelmien mukaisesti. Sopimusviljelijämme noudattavat Laatutarha-ohjeiston edellyttämää viljelytapaa ja luonnonmarjojen keräämisen hoitavien yhteistyökumppaneidemme taustat on selvitetty ja toimintaa seurataan säännöllisesti.

 

Miljoonia kiloja superfoodia

Pakkasmarja on marjanviljelijöiden perustama ja omistama yritys, joka syntyi aidosta tarpeesta saada mansikkasato paremmin talteen. Mansikka on ollut alusta alkaen yrityksen ykkösmarja, mutta sen rinnalla tuotantotiloissa pakastetaan ja jalostetaan laajasti myös muita kotimaisia marjoja, kuten metsä- ja pensasmustikkaa, vadelmaa, puolukkaa, karhunvadelmaa, puna-, musta- ja viherherukkaa sekä karviaista. Luomumarjat ja raparperi mukaan lukien Pakkasmarjan kautta kulkee miljoonia kiloja suomalaista superfoodia vuodessa.

– Viljellyt marjat tulevat meille pääosin Suonenjoen seudulta, metsämarjat kauempaa ympäri Suomea sen mukaan, missä päin sato on parhaiten onnistunut, tekninen johtaja Timo Jalkanen kuvailee.

– Valtaosa tuotteistamme on marjaa sellaisenaan, tuoreena tai jäisenä. Liikevaihdostamme pakastettujen marjojen osuus on ylivoimaisesti suurin, mutta viime vuosina satokauden aikana tuoreena kauppoihin toimitettavan irto- ja rasiapakatun marjan osuus on ollut kasvussa, Arja Kastarinen jatkaa.

 

Nopeasti pellolta tai metsästä pakkaseen

Pakkasmarjan tuotteita ei kuumenneta missään vaiheessa, eikä yrityksellä ole siihen edes laitteita.

– Prosessointia välttämällä marjojen aito maku ja vitamiinit säilyvät parhaimmillaan, Arja ja Timo perustelevat.

Keväästä syksyyn tuotannossa tehdään töitä viitenä päivänä viikossa kahdessa vuorossa. Marjasesongin aikaan saman katon alla vastaanotossa, tuotannossa ja varastoinnissa työskentelee kolmisenkymmentä työntekijää. Lisäksi Pakkasmarja työllistää välillisesti satoja viljelijöitä ja marjojen kerääjiä.

– Toimintamme on satokauden aikana todella hektistä, kun marjat pitää saada pellolta tai metsästä pikimmiten meille pakattavaksi tuoreeltaan tai pakastettavaksi. Marjat vastaanotetaan suoraan kylmiin tiloihin, mistä ne siirretään nopeasti erittäin tehokkaaseen pakotetun ilmankierron viilennykseen ja pakastukseen.

Pitkälle hiottu pakastusmenetelmä on kehitetty parhaan laadun takaamiseksi. Irtonaisiksi jäätyneet marjat pakataan eri kokoisiin kuluttajille ja ammattilaiskeittiöille tarkoitettuihin pusseihin. Yhden marjakasvin satoa sisältävien pussien lisäksi pakkauslinjastolla syntyy myös erilaisia marjasekoituksia.

 

Smuutit tulossa lokakuussa

Pakkasmarjalla panostetaan entistä enemmän myös marjojen jatkojalostamiseen. Tuotekehityksen tuloksena on syntynyt esimerkiksi Marja Puree -tuoteperhe sekä Smuuti-marjajäätelöt, jotka sisältävät 72 prosenttia kotimaista marjaa. Vegaanista, maidotonta Smuutia on kaksi eri makua, mustikka ja mustat marjat (mustaherukka ja marja-aronia) sekä mansikka ja punaiset marjat (vadelma ja punaherukka).

– Smuutit tulevat S-ryhmään myyntiin lokakuussa, Prismojen lisäksi ainakin suurimpiin S-marketeihin, myyntijohtaja Netta Tikkanen vinkkaa.

S-ryhmä on Pakkasmarjan tuotteiden suurin jälleenmyyjä.

– Kattavin valikoima meidän tuotteitamme löytyy omalta kylältä, Suonenjoen S-marketista, jonka valikoimista löytyvät kaikki vähittäiskauppatuotteemme. Suunnitelmissa meillä on ollut ehdottaa PeeÄssälle yhteistyömme syventämistä ja oman maakunnan marjojen näkyvyyden parantamista myös S-kauppojen pakastekaapeissa.

 

Suonenjoen koteja lämmitetään marjoilla

Pakkasmarja vietti viime vuonna 40-vuotisjuhlavuottaan. Vuosi sitten keväällä juhlittiin myös Suonenjoen Lintikonkadun varrella sijaitsevan yrityksen varasto-vastaanotto-tuotanto-toimistolaajennuksen valmistumista. Tilojen, prosessien ja kylmätekniikan rakentamisessa lähtökohtana oli marjojen laadun ja kauppakestävyyden parantaminen entisestään.

– Laajennuksen myötä saimme myös tuntuvasti lisää varastotilaa, mikä on merkittävästi vahvistanut vähittäiskaupalle tärkeää toimitusvarmuuttamme, Timo Jalkanen selvittää.

Laajennusosassa on energiatehokkuus huomioitu niin laitteissa kuin rakenteissakin. Muun muassa kiinteistön seinät ovat tavanomaista eristävämmät ja energiatehokkaammat, koska kylmä halutaan pitää niiden sisäpuolella. Kylmäaineena käytetään ympäristöystävälistä hiilidioksidia ja energiaomavaraisuutta lisäävät 499 aurinkopaneelia.

– Pakkasvaraston noin yhden megawatin lauhdelämmöstä pieni osa käytetään oman kiinteistön lämmityksiin sekä kylmälaitoksen sylatuksiin. Loppu lauhdelämpö ohjataan Savon Voiman kaukolämpöverkkoon, eli Suonenjoen koteja lämmitetään marjoilla, Timo hymyilee.

Mansikkamäen tilalta Joroisten Lahnalahdesta lähtee Varkauden Prismaan kuorma marjoja, vihanneksia ja juureksia satokauden aikana vähintään kolme kertaa viikossa, mansikka-aikaan jopa joka päivä.

Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Pentti Vänskä

 

Mansikkamäen sipulipellon suunnalta kurvaa traktori varastona ja pakkaamona toimivan hallin seinustalle, etukauha täynnä kesän satoa komeimmillaan. Kuskin pukilta hyppää alas tilan yrittäjä ja omistaja Mimmi Valkonen. Hän astelee ripeästi sisälle halliin, vaihtaa sipulinippujen tilausmäärästä muutaman sanan työntekijöiden kanssa ja kiiruhtaa ottamaan vieraat vastaan.

– Valmistellaan huomiselle Varkauden Prisman kuormaa, 750 käsityönä koottua sipulinippua ja 150 kiloa vastikään kuokkimalla nostettua Annabelle-perunaa. Näin elokuulla ei tilaukseen enää sisälly mansikkaa ja hernettä, sillä niiden kausi on meillä jo ohitse, Mimmi selvittää.

 

Sujuvaa kumppanuutta

Mansikkamäen peltojen sadosta huomattava osa myydään Varkauden Prismassa. Mimmi arvostaa sitä, että osuuskaupassa on alettu nostaa entistä näkyvämmin paikallisia tuotteita esille ja tehty niitä tutummiksi asiakkaille.

– Meidän varhaisperunan alkukauden sato ja nippusipulista 90 prosenttia menee Varkauden Prismaan. Meiltä lähtee PeeÄssän kauppoihin kuorma kesällä vähintään kolmena päivänä viikossa ja mansikka-aikaan joka päivä, Prisman lisäksi Kommilan S-marketiin. Merkittäviä asiakkaitamme ovat myös Etelä-Savon puolella toimivan Osuuskauppa Suur-Savon Prisma Pieksämäellä ja S-market omalla kylällämme Joroisissa.

Mimmi kertoo osuuskauppayhteistyön sujuvan moitteettomasti. Hinnasta on päästy aina hyvin yhteisymmärrykseen. Toimitusmääristä sovitaan kauppojen hedelmä- ja vihannesosastojen hoitajien kanssa puhelimitse, kuorma kerrallaan.

– Meille on tärkeää, että Prismassa vastataan puhelimeen jo puoli viideltä aamulla. Näin meillä on päivän urakkaa aloitettaessa tieto oikeasta poimintamäärästä. Vuosien mittaan olemme toki oppineet pitämään myös hätävaraa varastossa.

 

Palkkatyötä ja maanviljelyä rinnakkain

Mansikkamäen omistaja-yrittäjällä on monta rautaa tulessa. Mimmi Valkosen päivätyö on asiakkuuspäällikkyys suomalaisen perheyhtiön Bernerin maatalouskaupassa.

– Asiakkaitani ovat maatalousyrittäjät ympäri Suomea. Myyn kasvinsuojeluaineita, lannoitteita, siemeniä ja viljelytarvikkeita, esimerkiksi tänä kesänä olen myynyt mansikkalaatikoita todennäköisesti jokaiselle suomalaiselle mansikkaviljelijälle. Työhön kuuluu myynnin lisäksi opastusta ja neuvontaa.

Täysipäiväisen palkkatyön jälkeen iltaisin ja viikonloppuisin Mimmi työskentelee omalla tilallaan. Vuorokauteen kertyy etenkin kesäaikaan hurjasti työtunteja, vaikka tilalla onkin paljon myös ulkopuolista työvoimaa.

– Olen ulkoistanut lähialueen muille yrittäjille mahdollisimman paljon tekemisiä, muun muassa konetyöt. Lisäksi minulla on kaksi ympärivuotista työntekijää sekä iso joukko muutaman viikon jaksoja tekeviä ukrainalaisia kausityöntekijöitä, joista ensimmäiset tulivat huhtikuussa ja viimeiset heinäkuussa. Toiveissa olisi saada pidempiaikaista porukkaa, nippusipulin istutuksesta syksyn sadonkorjuuseen saakka, mutta se on hankalaa, Mimmi kuvailee.

Työvoiman saatavuuden vuoksi tilalla on siirrytty entistä enemmän kesäpainotteiseen viljelyyn ja tuotantoon.

– Nippusipulin lisäksi meillä kasvaa varhaisperunaa, nippuporkkanaa, hernettä, mansikkaa ja raparperia, yhteensä reilun 10 hehtaarin alalla avomaalla. Viime vuosina peruna-alaa on pienennetty, sillä multaperunan kulutus vähenee pestyn ja pakatun perunan suosion kasvaessa. Helppouden hakeminen näkyy kaupan perunalaarien äärellä.

 

Helpointa kaupan kassan kautta

Mansikkamäki on Mimmin kotitila, jonka ohjakset hän otti käsiinsä vuosituhannen vaihteessa.

– Sitä ennen työskentelin useamman vuoden Lahdessa Hennalan varuskunnassa ruokahuollosta vastaavan Leijona Cateringin palveluksessa.

Maanviljelyssä häntä kiehtoo kasvun ihme, vuosi vuodelta, aina uudelleen ja uudelleen.

­­– Siinä on aina jotain upeaa, kun kylvetään siemenet harson alle ja pian maasta alkaa nousta vihreää versoa.

Tänä vuonna tosin säätilat ovat koetelleet satoa ja viljelijän kestokykyä kovalla kädellä.

– Kesäkuussa oli yhtenä yönä seitsemän asteen pakkanen. Sitten tuli pitkä kuiva kausi ja sen perään rankkasateet. Esimerkiksi nippuporkkanaa emme ole pystyneet toimittamaan Prismaan lainkaan.

Takaiskuista huolimatta Mimmi ei aio antaa periksi.

– Olen ylpeä siitä, että saan olla mukana ruokaketjussa tuomassa kotimaisia tuotteita kuluttajien saataville. Aiemmin meillä oli tilamyyntiäkin, mutta olemme todenneet, että meille helpoin tapa on toimittaa tuotteemme kuluttajille kaupan kassan kautta, Mimmi Valkonen kuvailee.

Iisalmelainen Olvi on PeeÄssän pitkäaikainen yhteistyökumppani, jonka tuotteita on tarjolla poikkeuksetta kaikissa osuuskaupan toimipaikoissa.

– Haluamme olla PeeÄssälle paljon enemmän kuin yksi tavarantoimittaja muiden joukossa. Puhumme syvällisestä ja pitkäaikaisesta kumppanuudesta, jonka pohjana ovat monilta osin yhteneväiset arvomme. Paikallisuus ja vastuullisuus ovat arvoja, jotka ohjaavat kaikkea tekemistämme, kuvailevat aluepäällikkö Mika Vaara ja asiakaspäällikkö Janne Mertanen.

Iisalmen Prisman juomaosastolla ei jää epäselväksi, minkä panimoyhtiön synnyin- ja kotikaupungissa ollaan. Olvin tuotteiden valikoima on Prismassa varsin näyttävä. Esillepanon kruunaa suuri Iisalmen kartta, josta selviää juomatehtaan sijainti ja etäisyys Prismaan.

Yhtä lailla Olvi näkyy keväällä uudistuneessa ABC Marjahaassa, jossa paikallispanimon tuotteita on koottu etuoven tuntumaan omaan kalusteeseensa. Yhtä seinää koristaa suuri Olvin logo sekä sen viereen tapetoitu tarina panimomestari William Gideon Åbergin ja Onni-rouvan vuonna 1878 perustamasta oluttehtaasta.

 

Paikallisuus on yksi arvoista

Iisalmen tunnetuinta yritystä ja PeeÄssän pitkäaikaista yhteistyökumppania kelpaa toki esitellä. Olvi on ainoa itsenäisenä suomalaisena 1800-luvulta nykypäivään saakka säilynyt panimo, joka työllistää omalla kotikentällään Iisalmen Luuniemessä Poroveden rannalla noin 350 ihmistä. Iisalmelaisuutta ei pidetä vakan alla, vaan se saa näkyä ja kuulua. Paikallisuus on jopa nostettu yhdeksi Olvin arvoksi vastuullisuuden, positiivisuuden ja asiakaskeskeisyyden rinnalle.

Vuonna 1955 perustettu Olvi-säätiö omistaa yli puolet yhtiön osakkeista, eikä niitä saa sääntöjen mukaan myydä. Näin varmistetaan, että Olvi pysyy Pohjois-Savossa ja päätösvalta paikallisissa käsissä. Säätiö avustaa lasten ja vanhusten hyväksi tapahtuvaa toimintaa, lahjakkaitten nuorten opintoja ja kotiseututyötä sekä tukee ja edistää luonnonvarojen käytön ja elintarviketalouden kehittämistä.

 

Kotikentälläkin tuotteiden laatu ratkaisee

Taloudellista tulostaan säätiön kautta jakava aidosti paikallinen panimoyhtiö saa tuotteilleen paljon tilaa ja näkyvyyttä Iisalmen Prisman tavoin muissakin PeeÄssän kaupoissa.

– Meillä on täällä omalla alueellamme kotikenttäetu. Pohjoissavolaisilla on henkilökohtaisia sidoksia meidän suuntaan, sillä jokaisella on joku naapuri, ystävä tai sukulainen meillä töissä. Ihmiset arvostavat ja haluavat tukea paikallista työnantajaa, mikä tuo tuotteillemme luontaista kysyntää. Kädet käyvät kauppojen juomaosastoilla Olvin suuntaan, mutta se edellyttää, että tuotteidemme on oltava hyviä. Paikallisuus on hyvä lisäarvo tuotteelle, jota halutaan muutenkin ostaa, vähittäiskaupan aluepäällikkö Mika Vaara korostaa.

 

Ravintoloissakin vahva jalansija

Olvilla on vahva jalansija myös osuuskaupan ravintoloissa. Panimojuomien lisäksi Olvi toimittaa ravintoloille omistamansa maahantuontiyrityksen Servaali Oy:n kautta viinejä.

– Olemme olleet yli kymmenen vuotta PeeÄssän ravintoloiden pääasiallinen juomatoimittaja, ja esimerkiksi Kuopion Hophausissa olemme olleet mukana rakentamisvaiheesta saakka. Niin ikään Sokos Hotel Puijonsarven ravintoloiden uudistuksien toteuttamisessa meillä on ollut oma roolimme, Olvin horeca-asiakkaiden parissa työskentelevä asiakaspäällikkö Janne Mertanen kuvailee.

Tahkon Hophaus-ravintolan yhteydessä toimii puolestaan Olvin omistaman Helsinki Distilling Companyn tislaamo, jonka päätuotteena valmistetaan luomuginiä paikallisia raaka-aineita hyödyntäen.

– Näin kesällä suuri yhteinen ponnistuksemme on Kuopio Wine Festival. Meiltä tulevat tänäkin vuonna kaikki viinijuhlien juomat vesistä viineihin sekä niihin liittyvät laitteet, mikä helpottaa merkittävästi tapahtuman järjestäjän urakkaa. Meidän viiniasiantuntijat myös kouluttavat tapahtuman henkilökuntaa.

 

Kumppanuus on enemmän kuin tavaran toimittamista

Mika ja Janne kuvailevat PeeÄssän kanssa tehtävää yhteistyötä sujuvaksi ja mukavaksi.

– Kun ihmiset tuntevat toisensa, on tekeminen epävirallisempaa, rentoa ja luontevaa. Esimerkiksi Iisalmen Prisman päivittäistavaraosaston myyntipäällikkö Anssi otti loppukeväällä yhteyttä ja sovittiin Prisman puskurivarastoista kesää varten, jotta tuotteet eivät varmasti pääse loppumaan kesken, Mika kertoo.

Ravintolapuolella kanssakäynti on yhtä mutkatonta.

– Prisman ravintolamaailmasta tuli meille avunpyyntö, sillä hanalaitteesta oli päässyt limppari loppumaan. Ei mennyt aikaakaan, kun meidän tehtaan portilla oltiin jo hakemassa lisää juomaa Buffan asiakkaille, Janne kuvailee.

Mika ja Janne toteavat, että Olvi haluaa olla enemmän kuin tehdas, joka valmistaa ja toimittaa nestemäisiä juomia osuuskaupan myymälöihin ja ravintoloihin.

– PeeÄssän kanssa toteutuu aito kumppanuus, joka perustuu luottamukseen ja vastavuoroisuuteen, Mika kiittelee.

 

Alkoholittomien juomien kysyntä kasvaa

Olvin tuotteista tunnetuin on kuuluisassa Koljonvirran taistelussa menestyneen sotamarsalkan ja kreivin Johan August Sandelsin mukaan nimetty, vuodesta 1969 lähtien valmistettu Sandels-olut. Suomen arvostetuimman olutbrändin salaisuus on perinteinen valmistustapa. Sandelsia ei esimerkiksi pastöroida, koska lämpö vahingoittaa olutta aina. Yli 50-vuotiaan brändin rinnalle tuodaan jatkuvasti uusia tuotteita.

– Yksi panimoalan kuumimmista juomatrendeistä maailmalla ovat terästetyt, maustetut kuplavedet, joiden valmistuksessa olemme olleet edelläkävijä Suomessa. Puolitoista vuotta sitten lanseeratut hard seltzerit ovat noussee merkittäväksi tuoteryhmäksi, joka kasvaa edelleen koko ajan. Samaan aikaan siidereiden kokonaiskulutus on selvässä laskussa, Mika ja Janne kuvailevat.

Olvilla on tuoteluettelossaan kaikkiaan 300–400 tuotenimikettä, joiden keskinäisissä painotuksissa rooliaan kasvattavat alkoholittomat tuotteet sitä mukaa, kun alkoholin kulutus pienenee.

– Meidän vichy on tosi kovassa nosteessa, nousten viime vuonna Suomen myydyimmäksi vichyksi. Samoin erityisen suosittu on muun muassa Kevyt olo -tuoteperheemme, Mika kuvailee.

Oluen keittämössä tehdään noin seitsemän keittoa vuorokaudessa, 35 000–50 000 litraa kerrallaan. Prosessi pohjavedestä myyntivalmiiseen tölkkiin kestää pari viikkoa.

Janne Mertanen ja Mika Vaara arvostavat työnantajaansa todella paljon.

– Työ on mukavaa ja mielekästä, parasta mitä voi kuvitella. Vaikka on kyse suuresta kansainvälisestä yrityksestä, Olvin toimintaa ohjaavat arvot ovat ihmisen kokoisia ja allekirjoitettavia.

Olvin koko tuotantokapasiteetista oluiden osuus on tällä hetkellä 55 prosenttia, mutta alkoholittomien juomien osuus kasvaa koko ajan.

Olvilla on tuotannossa satoja eri tuotteita. Parhaimpina kesäpäivinä juomia toimitetaan asiakkaille yli miljoona litraa.

Iisalmen Prisman asiakkaat arvostavat paikallisen panimon tuotteita. Myyntipäällikkö Anssi Pakarinen järjestelee Olvin limpparipullojen rivistöä.

Tiesitkö, että valitessasi kaupassa Järvikylän salaatin tai yrtin, tuet samalla oman maakuntamme työllisyyttä ja elinvoimaa? Järvikylän priimalaadusta tunnetut tuotteet ovat lähtöisin Joroisista, jossa ne on kasvatettu sukutilalla, huolella ja vastuullisesti. Järvikylän tuotteiden myyntipaikkojen ykköstilaa pitää Kuopion Prisma.

 

Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Pentti Vänskä

Järvikylän kasvihuoneisiin sisään astuessa silmien eteen avautuu ihastuttava näkymä, jota hallitsevat vihreän eri sävyt: tummaa, vaaleaa, harmaaseen taittuvaa ja kirkasta vihreää valtavina alueina. Ilmassa leijailee huumaava tuoksu – basilikan, mintun, timjamin ja lukuisten muiden yrttien aromit sekoittuvat salaattien sekä kasvualustana toimivan turpeen miedompiin tuulahduksiin. 5,5 hehtaaria kattavissa kasvihuoneissa on kymmenittäin erilaisia salaatti- ja yrttilajikkeita, satoja tuhansia kasveja pienistä taimista myyntivalmiisiin tuotteisiin.

 

Ensimmäinen kasvihuone navetan vintillä

Järvikylän kartano on ollut 1600-luvulta asti saman suvun omistuksessa. Tällä hetkellä kartanon isäntänä toimii Albert Grotenfelt ja Järvikylä-tuotenimellä tunnetun Famifarm Oy yrityksen toimitusjohtajana on hänen sisarensa Caroline Grotenfelt-Fyhr.

Ensimmäinen kasvihuone rakennettiin vuonna 1987. Navetan katto vaati remonttia, jolloin kartanon 10. isäntä, Albertin ja Carolinen isä Karl Grotenfelt sai ajatuksen lasikatosta ja navetan vintin muuttamisesta kasvihuoneeksi. Kaupallisen kasvihuoneviljelyn käynnistämisen vaikuttimena oli kartanon toiminnan monipuolistaminen sekä ympäröivän maaseudun vahvistaminen ja elävöittäminen.

 

Siemenestä ruokapöytään

Järvikylä-brändin taustalla oleva Famifarm Oy on 36 toimintavuoden aikana noussut salaatti- ja yrttikasvattajien markkinajohtajaksi. Liikevaihto on yli 23 miljoonaa euroa ja tuloskunto hyvä. Työntekijöitä on 140 ja kasvihuonealaa liki kahdeksan jalkapallokentän verran. Viime vuonna Järvikylä nousi Suomen arvostetuimmaksi vihannesbrändiksi.

– Toimintamme on ympärivuotista, rytmittyen vuodenaikojen, sesonkien ja juhlapyhien viitoittamassa tahdissa. Viime syksyn ja talven korkeista energian hinnoista huolimatta pidimme kaikki kasvihuoneet lämpiminä eikä valotehoa vähennetty. Haluamme huolehtia tuotteidemme tasaisen korkeasta laadusta sekä mahdollistaa planetaarisen ruokavalion kaikille ympäri vuoden, markkinointipäällikkö Sini Memonen korostaa.

Tuotteiden arvoketju on selkeä: siemenestä ruokapöytään.

– Suomen suurimpana salaatti- ja yrttiviljelijänä vahvistamme kotimaisen ruokajärjestelmän kestävyyttä. Emme ainoastaan toimi vastuullisesti, vaan haluamme aidosti ja positiivisesti vaikuttaa niin ympäristön hyvinvointiin, työntekijöidemme arkeen kuin suomalaisten terveyteen.

 

Edelläkävijä ja laadun vaalija

Ruukuissa myytävät salaatit ja yrtit olivat 1980-luvulla kuluttajille outoja ja erikoisia, mutta nykyään ne ovat ruokapöydissämme päivittäin. Lienee harvassa ihmiset, jotka eivät Järvikylän tuotemerkkiä ja tuotteita tunnista, vaikka yrityksen sijainti Savon sydämessä ei tiedossa olisikaan.

Kartano oli aikoinaan tunnettu Pietarin hovin laatukriteerit täyttävästä oman meijerin voista sekä siitä, että tilalla ryhdyttiin ensimmäisenä Suomessa viljelemään heinää. Samaa edelläkävijyyttä, innovatiivisuutta ja tinkimätöntä laatua on haluttu vaalia myös kasvihuonetuotannossa alusta alkaen.

– 30 työvuoden aikana olen nähnyt tuotannon jatkuvasti kehittyvän ja tuoteperheen monipuolistuvan muutamasta perustuotteesta nykyiseen laajuuteensa, avainasiakaspäällikkö Mervi Tervonen kuvailee.

Panostukset kasvatusteknologiaan, automaatioon ja data-analytiikan hyödyntämiseen ovat vieneet koko toimialaa eteenpäin. Tuotekehitys on puolestaan monipuolistanut suomalaista ruokakulttuuria, sillä Järvikylä on tehnyt vuosien saatossa suomalaisille tutuksi monia ulkomaisten keittiöiden erikoisuuksia.

– Karl Grotenfelt toi matkoiltaan muun muassa rucolan, Mervi vahvistaa.

 

Aito lähitoimittaja PeeÄssälle

Järvikylän tuotteet ovat myynnissä kaikissa kaupoissa Hangosta Ivaloon. Sähköisesti kaupoilta tulevat tilaukset keräillään pääsääntöisesti myymäläkohtaisesti ja toimitetaan täysillä rekoilla esimerkiksi Kuopion terminaaliin kuljetettavaksi edelleen PeeÄssän myymälöihin eri puolille Pohjois-Savoa.

Tuotteet lähtevät kauppoihin vuorokauden kuluessa tilauksesta, tuoreina ja raikkaina.

– Olemme aito lähitoimittaja PeeÄssälle, jonka valikoima on yksi osuuskauppojen kattavimmista. Yksittäisistä kaupoista Kuopion Prisma Suomen suurimpia myymälöitä Järvikylän tuotteiden myynnissä, Mervi kuvailee.

Rautalampilaisen Peltolan tilan maidosta tehdään Suonenjoen juustolassa sinihomejuustoa ja kirnuvoita perinteisillä valmistustavoilla, aitona käsityönä.

Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Pentti Vänskä

Peltolan Juustolassa Tarja Lukkari ja Katariina Sinisalo pilkkovat vajaan parin kilon painoisia sinihomejuustokiekkoja ja latovat palat vähittäismyyntipakkauksiin. Työ tehdään käsivoimin, mutta se käy kokemuksen mukanaan tuomalla taidolla nopeasti ja näppärästi. S-ryhmän logistiikkayhtiön Inexin auto on pian tulossa hakemaan juustokuormaa kuljetettavaksi edelleen S-kauppoihin ympäri maata.

Hienostuneisuutensa ja täyteläisyytensä ansiosta palkittu Peltolan Blue on artesaanijuusto ja herkuttelutuote. Oman tilan maidosta jalostetun juuston valmistus tapahtuu alusta loppuun käsityönä, mikä vaatii harjaantunutta silmää, jatkuvaa seurantaa ja ammattitaitoa.

– Sveitsiläisten juustomestareiden oppien mukaisesti juusto pitää tehdä yhden, ja meidän tapauksessamme oman tilan maidosta. Pystymme vaikuttamaan tuotteen rakenteeseen ja makuun lehmien ruokinnalla. Lehmät syövät omilla pelloillamme kasvatettua puna-apilapitoista nurmea. Apilan ansiosta juustossamme on tavanomaista enemmän omega-3-rasvahappoja, ja maku on pyöreän pehmeä, Peltolan tilaa ja juustolaa isännöivä Matti Kärkkäinen kuvailee.

 

900 maitolitrasta 130 kiloa juustoa

Yhdestä noin 900 litran maitoerästä tulee tavallisesti reilut 130 kiloa valmista juustoa.

Aluksi maito pastöroidaan, jonka jälkeen vajaat puolitoista tuntia kestävässä keittovaiheessa maitoon lisätään juoksutetta, hapatetta sekä tietenkin home. Seuraavaksi massa lasketaan muotteihin, joissa se pidetään huoneenlämmössä pari vuorokautta.

– Muotteja pitää välillä pyöräytellä ympäri, jotta hera valuu ulos. Sitten kiekot irrotetaan muoteista, suolataan ja rei’itetään, jolloin juusto saa ilmaa ja home lähtee paremmin kasvuun. Sen jälkeen kiekot siirretään ensin lämpimämpään, sitten viileämpään kellariin. Kypsymistä seurataan tarkasti ja edistetään kääntelemällä. Noin kahdeksan viikon kuluttua juustokiekot pestään ja toimitetaan asiakkaille, ravintolapuolelle kokonaisina ja vähittäiskauppaan 130 gramman pakkauksissa, Tarja Lukkari kuvailee.

 

Käsityötä on vaikea jäljitellä

Sinihomejuuston lisäksi Suonenjoen juustolassa valmistetaan Peltolan lehmien maidosta kirnuvoita – tietenkin käsityönä ja aiempien sukupolvien menetelmiä kunnioittaen. Kyse on Peltolan vanhimmasta tuotteesta, jota on aikoinaan kirnuttu myyntiin jopa niin merkittäviä määriä, että Matti Kärkkäisen mummo osti voirahoilla naapuritilan lisämaaksi.

– Kermaa hapatetaan aina yön yli ennen kirnuamista, mikä antaa sille aidon makunsa. Perinteisellä valmistusmenetelmällä tehtyä kirnuvoita on äärimmäisen vaikeaa jäljitellä koneellisemmilla tuotantoprosesseilla, Matti painottaa.

 

Loppuvuosi suurin sesonki

Peltolan tilan maidosta noin neljäsosa jalostetaan omiksi tuotteiksi. Loppuosa menee normaaliin tapaan Suonenjoen meijerille.

– Maitokuorma lähtee tilalta juustolalle 3–5 kertaa viikossa, sesongista riippuen. Suurinta kysyntä on vuoden lopulla lokakuulta joulukuulle, mutta myös kesäaika kasvattaa myyntiä.

Maidon omatoimisen jalostuksen aloituksesta tulee tänä vuonna kuluneeksi tasan 30 vuotta.

– Teimme pitkään jäätelöitä, sorbetteja, erilaisia levitteitä ja tuorejuustoja. Vuonna 2000 siirsimme tuotannon tilan yhteydestä Rautalammilta Suonenjoelle, ja muutama vuosi sen jälkeen syntyi ajatus keskittymisestä kirnuvoin lisäksi laadukkaaseen ja omaleimaiseen sinihomejuustoon. Samassa tilassa ei ilmassa leijuvien homeitiöiden takia voi muita juustoja oikein valmistaakaan, Matti toteaa.

Tuotekehityksessä on tällä hetkellä ajankohtaisimpana asiana vegaaninen sinihomejuusto.

– Olemme kehittäneet yhdessä jämsäläisen Jokilaakson Juuston kanssa cashewpähkinäisen Cashew Blue -tuotteen, jonka parannettu versio saataneen myyntiin muutaman kuukauden sisällä.

 

Kaupoissa myynnissä, ravintoloissa käytössä

S-ryhmän kauppojen valtakunnallisissa valikoimissa Peltolan Blue on ollut jo kymmenkunta vuotta. PeeÄssän kaupoista sitä saa tällä hetkellä Kuopion ja Varkauden Prismasta sekä Suonenjoen, Rautalammin, Vesannon, Siilinjärven, Ykkösrastin ja Kuopion keskustan S-marketista.

S-ryhmän ravintoloissa Peltolan sinihomejuustoa ja kirnuvoita käytetään laajasti.

– Itse asiassa yksi ensimmäisiä isoja asiakkaitamme oli Helsingissä Sokos Hotel Vaakunan kymppikerrokseen 1990-luvun puolivälissä avattu ravintolakokonaisuus, johon teimme jäätelöitä ja sorbetteja.

PeeÄssän ravintoloissa Peltolan nykyiset tuotteet kuuluvat itseoikeutetusti keittiöiden raaka-aineisiin. Niitä käytetään esimerkiksi Original Sokos Hotel Puijonsarven katon alla päivittäin. Kokous- ja juhlapalvelujen ruokalistoilla oman maakunnan sinihomejuustolla ja kirnuvoilla herkutellaan Puijonsarven lisäksi muun muassa Wanhassa Satamassa sekä Break Sokos Hotel Tahkon Hillsidessa. Kuopion Amarillon oman talon burgereissa Peltolan Bluella on myös ollut tärkeä rooli.