Esihistorialliselta ajalta asti asuttua Tervon kylänraittia hallitsi muinoin, jopa vuosisatojen ajan, Tervonsalmen rannalla kasvanut ikihonka. Kun salmen yli ryhdyttiin rakentamaan puista siltaa, vesistön ylityksen parhaaksi lähtöpaikaksi arvioitiin männyn juurien vahvistama rantatörmä.

Silta valmistui, liikenne lisääntyi, hevoset vaihtuivat autoihin ja komea mänty jatkoi kasvuaan – kunnes sen kohtaloksi koitui uuden sillan rakentaminen vuonna 1976. Puu kaadettiin, mutta kokonaan siitä ei raaskittu luopua: petäjä siirrettiin Eeva Ryynäsen ateljeehen Lieksaan, jossa taiteilija työsti siitä Satupuu -teoksen. Puu sai jatkoajan veistoksena Tervon kunnantalon edustalla aina vuoteen 2014, jolloin se jouduttiin poistamaan pahoin lahonneena.

Innovaatio yhdistää nykytekniikan perinteiseen puunveistotaitoon

Nyt Tervon mänty elää kolmatta elämäänsä, tätä nykyä uuden Salen seinällä. Maaliskuussa avatun myymälän julkisivuun sisäänkäynnin viereiseen pystypaneelipintaan on jyrsitty kuva puusta. Työn on toteuttanut Konnevedellä toimiva, vuonna 2017 perustettu Jukola Industries. Viitisentoista ihmistä työllistävä yritys suunnittelee ja toteuttaa erilaisia kuvioituja puupintoja innovatiivisena alan edelläkävijänä.

– Olemme kehittäneet korkealaatuisen puunleikkausmenetelmän, joka mahdollistaa grafiikan, tekstin ja erilaisten kuvien tuottamisen puupinnoille. Kyse on uuden sukupolven puusepäntyöstä, joka toteutetaan algoritmien ja automatiikan avulla. Koneellinen tuotanto on merkittävästi nopeampaa ja edullisempaa kuin taltalla ja vasaralla muotoileminen, Jukola Industriesin perustaja ja toimitusjohtaja Jouni Lehmonen kertoo.

Männyn ikuistamiselle kannatusta monelta suunnalta

Jukola Industries on aiemmin tehnyt lähiseudulle Konneveden Salen seinälle kuvan kunnan vaakunaa koristavista tukkisaksista. Seinästä on sittemmin tullut suosittu selfie-kuvien ottopaikka.

– Kun Tervoon ruvettiin suunnittelemaan uutta Salea, ehdotin jotain vastaavaa. Sekä kunta että paikallinen kulttuuriseura kannattivat Tervon nähtävyyksiin kuuluneen männyn ikuistamista seinälle, ja idea hyväksyttiin myös PeeÄssän suunnalla. Paikallisuutta korostaa sekin, että työ on toteutettu Iisveden Metsän pontattuun kuusipaneeliin.

Jouni Lehmonen korostaa, että toteutetut puupinnat tukevat asiakkaan omaa identiteettiä.

– Koneistomme on huippuluokkaa ja geometrinen designimme sekä korkealaatuinen tekninen tuotantomme pystyy toteuttamaan suunnittelun sekä ratkaisut moniin eri ympäristöihin.

Jukola Industriesin puunkäsittelytaitoja voi ihailla jo lukuisissa S-ryhmän kiinteistöissä eri puolilla Suomea, muun muassa ABC Nurmeksen kahvi- ja ruokalinjastoissa, Joensuun Kauppahallin ulkoseinissä sekä Sokos Hotellien sisustuksissa Bomballa, Lappeenrannassa, Oulussa ja Turussa.

– Vaikka suurin osa puupinnoistamme on ympäri maata ja maan rajojen ulkopuolella, on aina erityisen hienoa, kun pääsemme näyttämään osaamistamme omilla kotikulmillamme, toimitusjohtaja hymyilee.

Teksti: Kristiina Tammitie | Kuvat: Pentti Vänskä

Saimaan Tuore -tuotteet ovat muutamassa vuodessa valloittaneet S-kauppojen kalahyllyt kautta valtakunnan. Meille pohjoissavolaisille Saimaan Tuore tarkoittaa paitsi tuoretta ja helppoa arkiruokaa, myös lähiruokaa aidoimmillaan. Siksi tuotteet löytyvät PeeÄssän Prismoista, S-marketeista ja Saleista Tiältä päin -hyllynreunamerkinnällä varustettuna.

Esimerkiksi Varkauden Prisman valikoimissa ovat kaikki oman kaupungin kalafirman tuotteet: kirjolohifileet sinkku- ja perhepakkauksina, maustamattomina, valmiiksi maustettuina ja savustettuina.

Uusin tulokas on kirjolohen fileejauheliha, jolla halutaan saada ihmiset lisäämään hyviä rasvahappoja ja tärkeitä vitamiineja sisältävää kirjolohta ruokavalioonsa.

– Jauhelihalla tavoittelemme erityisesti uusia asiakkaita, jotka ovat vieroksuneet kalaa esimerkiksi ruotojen pelossa tai valmistustaitojen puuttumisen vuoksi. Kalahyllyn äärellä asiakkaiden keski-ikä on aika korkea, mutta toivomme, että nuoret ikäluokat uskaltautuvat ostamaan kirjolohen fileestä valmistettua jauhelihaa, joka sopii niin pastaan, tortilloihin kuin makaronilaatikkoon, myyntijohtaja Kimmo Jokinen kuvailee.

Uusia tuotteitakin on työn alla, mutta niistä ei puhuta vielä sen enempää.

Perinteiseen kalankasvatukseen verrattuna tämä meidän systeemi tarvitsee 99 prosenttia vähemmän uutta vettä.

Markkinointipäällikkö Antti Hannuniemi kertoo Finnforelin tekevän koko maailman tasolla tulevaisuuden ruokaa.

– Tuotteemme ovat helppoja, vastuullisia, terveellisiä ja sataprosenttisesti kotimaisia. Saatavuus on taattu ja kasvatusolosuhteiden muuttumattomuus takaa tasaisen korkean laadun. Eikä hintakaan heittele, vaan pysyy sellaisena, että kala on kaikkien ostettavissa.

Kiertovesikasvatus on kestävää kalataloutta

Ympäristön, kalojen ja työntekijöiden hyvinvoinnista kertovan ASC-sertifikaatin viime vuonna saaneen Finnforelin salaisuus on kiertovesikasvatus, joka on ainut kestävä ratkaisu kalanviljelyn ympäristöhaittojen poistamisessa.

Kala-altaissa lainehtii Saimaan vesi, mutta sisätiloissa vettä kierrätetään ja puhdistetaan jatkuvasti, eikä järjestelmästä päädy päästöjä luontoon lainkaan. Koko tuotantoketju on tarkkaan mietitty: jalostuksen ja kasvatuksen ohella mätituotanto ja kalojen rehun valmistus on omissa käsissä.

Kalojen kasvusta ja terveydestä huolehditaan puhdistamalla ja hapettamalla virtaavaa vettä jatkuvasti. Laitoksessa kiertävä vesi vaihtuu altaissa kerran tunnissa. Uutta vettä tarvitaan Saimaasta kuitenkin vain yksi prosentti.

– Tulovesi puhdistetaan juomakelpoiksi ja poistuvasta vedestä suodatetaan ravinteet, eikä se kuormita ympäristöä. Vesi pidetään optimaalisen lämpöisenä, eli sitä joko lämmitetään tai jäähdytetään tarpeen mukaan. Osa käytettävästä energiasta tuotetaan aurinkovoimalla, kertoo kasvatuksen päällikkö Aleksei Khoduev.

Varkaudessa reilut 60 henkilöä työllistävän Finnforelin liikevaihto oli viime vuonna 5,5 miljoonaa euroa. Tänä vuonna luku tulee yli kolminkertaistumaan uuden viljelylaitoksen ansiosta. Vanhan kasvattamon rinnalla on otettu käyttöön uusi laitos, joka nostaa markkinoille tuotavan kalamäärän lähes kolmeen miljoonaan kiloon.

Finnforelin tavoitteena on viedä suomalaista kirjolohta maailmallekin. Ensivaiheessa katseet ovat Euroopan ja Lähi-idän markkinoilla. Toisaalta konsepti voidaan myös monistaa niin, että tuotanto tapahtuu paikallisesti, Varkauden esimerkin mukaisesti luontoa kuormittamatta.

– Kiertovesijärjestelmä mahdollistaa kalan kasvatuksen myös siellä, missä vettä ei ole niin rajattomasti käytettävissä. Perinteiseen kalankasvatukseen verrattuna tämä meidän systeemi tarvitsee 99 prosenttia vähemmän uutta vettä, Kimmo kertoo.

Elintarvike-, päivittäishygienia-, kodinhoito- ja autonhoitotuotteita Heinävedellä valmistava Berner on 60 työntekijällään kunnan suurin yksityinen työnantaja.

Kolmessa eri tehdashallissa työskennellään kahdessa vuorossa ja valmistetaan yli 500 erilaista tuotetta, vuoden aikana yli 16 miljoonaa pakkausta. Niistä hiustenhoitotuotteita on noin kolmannes. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 70 vuotta ensimmäisen XZ-tuotteen, edelleen tuotannossa olevan hiustenhoitoöljyn syntymisestä.

Tehtaiden kapasiteetin kehittämiseen ja kotimaisen tuotannon kilpailukyvyn parantamiseen on yksinomaan kuluvalla vuosikymmenellä investoitu tehtaanjohtaja Jari Puustisen mukaan yli neljä miljoonaa euroa.

– Syksyllä 2020 otettiin käyttöön uusi tuotantolinjasto, joka tuplasi tehtaan kapasiteetin suurivolyymisten XZ-, LV- ja Herbina-tuotteiden valmistuksessa. Etikkatehtaalla tuotantolinja on puolestaan vastikään uudistettu Rajamäen kasvun tukemiseksi, Jari kertoo.

Kotimainen tuotanto on kunnia-asia

Kotimaisesta tuotannosta on pidetty Bernerillä kiinni.

– Se on meille kunnia-asia. Kotimaisten tuotteiden arvostus ja kysyntä onkin iloksemme lisääntynyt viime aikoina, Bernerin asiakkuuspäällikkö ja keittiömestari, takavuosina PeeÄssällä keittiöpäällikkönä työskennellyt Matti Hurttia toteaa.

Berner on sitoutunut Heinäveteen, eikä Matin ja Jarin mukaan nähtävissä ole seikkoja, jotka tilannetta muuttaisivat.

– Rekka lähtee täältä meidän keskusvarastolle tai vaikkapa suoraan S-ryhmän logistiikkakeskukseen Sipooseen yhtä hyvin kuin jostain muualta päin Suomea, Jari korostaa.

­– Työvoiman saatavuutta sijainti Itä-Suomessa pienellä paikkakunnalla saattaa jonkin verran heikentää, mutta toisaalta työvoiman pysyvyys ja sitoutuminen on kohdallaan. Meidän ihmisillä on todella pitkiä työsuhteita täällä, Matti jatkaa.

Heinäveden vesi etikan pohjana

Etikkatehtaalla uusi linjasto tuottaa kuluttajakauppaan väkiviina-, viini- ja balsamietikkaa – sekä Matin suosikkituotetta pikkelöintilientä – yhteensä pari miljoonaa litraa vuodessa.

– Lisäksi valmistamme elintarviketeollisuuden käyttöön erilaisia etikkatuotteita asiakkaiden omilla resepteillä, esimerkiksi lihojen marinadeihin sekä salaattikastikkeiden raaka-aineeksi. Kaikki etikkatuotteemme syntyvät luonnollisella käymismenetelmällä laadukkaista raaka-aineista. Kotimaisesta ohrasta ja Heinäveden puhtaasta ja raikkaasta pohjavedestä valmistettava 132-vuotias Rajamäen Väkiviinaetikka on yksi Suomen vanhimmista merkkituotteista, Matti kertoo.

Laadukasta etikkaa käytetään myös siivous- ja pyykinpesuaineiden Heti-tuotesarjan tehoaineena. Kuten isoäiditkin jo aikoinaan tiesivät, etikka toimii ruoan raaka-aineena ja säilönnän salaisuutena, mutta yhtä lailla puhdistusaineena ja tekstiilien pehmentäjänä.

Sillistä kaikki alkoi

• Berner Oy on monialainen suomalainen perheyritys. Tällä hetkellä omistajaperheessä on menossa viides sukupolvi.
• Yhtiön perusti Sören Berner vuonna 1883 sillin maahantuonnin merkeissä. Alkuvuosina toiminta laajentui suolaan, viljoihin ja erikoistuotteisiin, kuten lakritsiin ja kahviin.
• Olympiavuonna 1952 Berner perusti Helsinkiin tehtaan, jossa alettiin valmistaa XZ-hiustenhoitotuotteita.
• Berner rantautui vuonna 2000 Heinävedellä paikkakunnalla toimineen savolaisen teknokemiantehtaan ostamisen myötä. Hygieniatuotteiden, pesuaineiden ja kosmetiikan tuotanto siirrettiin Helsingistä Heinävedelle seuraavana vuonna.
• 2014 Heinävedelle avattiin kaksi uutta tehdasta, etanolipohjaisia tuotteita (tuulilasinpesunesteitä ja desinfiointiaineita) valmistava H2-tehdas sekä H3-etikkatehdas. Rajamäen etikkaperhe muutti Heinävedelle Nurmijärveltä, jossa väkiviinaetikkaa oli valmistettu vuodesta 1892 alkaen.
• Muutama vuosi sitten Jännevirran siltatyömaalla käytettiin Heinävedellä valmistettua, alun perin lehmien utarerasvaksi kehitettyä Tummelia siltapalkkien liikuttamisessa kitkan poistajana.
• Oman tuotannon lisäksi Bernerin tytäryhtiöillä on valmistusta Suomessa 8 paikkakunnalla, tuotteina muun muassa GreenCare-lannoitteet ja -kasvualustat. Myös Nokian jalkineet ovat osa Berneriä.
• Berner tuo maahan useita tunnettuja kansainvälisiä brändejä, muun muassa kosmetiikkamerkeistä kumppanina on esimerkiksi Gosh, Clarins, Mavala ja Sensai.
• Yhtiön missiona on rakentaa hyvää huomista ja hyvinvointia vastuullisesti ja vakaasti kasvavalla liiketoiminnalla.

Suonenjoen Mustolanmäellä talvinen maisema on kuin postikortista. Lumivaipan peittämän pellon takana riittää silmänkantamattomiin savolaista maisemaa: vuorotellen suuria metsäalueita ja valkoisia järvenselkiä.

– Täällä hangen alla mansikat odottavat uuden kasvukauden alkamista, kolmannen polven mansikanviljelijä Waltteri Soirio kertoo pellolla astellessaan.

Teksti: Kristiina Tammitie | Kuvat: Pentti Vänskä

 

Waltteri Soiriolta on moneen kertaan kysytty, mitä mansikanviljelijä tekee talvikuukausina. Moni näyttää tuumivan, että mansikkamies pitää leppoisaa lomaa puolet vuodesta.

– Ei se ihan niin mene. Toki talvella työaika lyhenee tuntuvasti, kun hommat ehtii pääosin tekemään arkisin ja päivän tunteina. Illat ja viikonloput pystyy aika hyvin pitämään vapaina, ja välillä pääsee kyllä lomailemaankin viikoksi tai pariksi, Waltteri selvittää.

 

Siivousta, kunnostus- ja huoltotöitä, tilauksia ja suunnittelua

Yleensä syksy kuluu pitkälle marraskuulle peltotöissä. Sisähommiin siirryttäessä seuraavaan kauteen valmistautuminen tarkoittaa pakkaamojen, ruokalan ja majoitustilojen siivousta, kunnostusta ja tarvittaessa remontointia. Lisäksi huolletaan koneita, kuorma-autoja ja traktoreita valmiiksi odottamaan viljelykauden alkamista. Talvella tilataan mansikkalaatikot, lannoitteet, katekalvot ja muut tuotantopanokset, samoin keväällä maahan istutettavat uudet taimet. Päälajikkeiden rinnalla kokeillaan vuosittain uusia lajikkeita.

– Ensi kesän viljelysuunnitelma on parhaillaan työn alla. Joka vuosi uusitaan osa kasvustosta, 4–5 vuoden kierrolla. Vuosittain istutetaan 100 000–250 000 uutta mansikantaimea. Työ alkaa aurinkoisilla pelloilla toukokuussa, ja samoihin aikoihin vanhojen kasvustojen päältä poistetaan harsot ja alkaa kuolleiden lehtien harjaaminen. Silloin myös nähdään, miten uudet lajikkeet ovat talvesta selvinneet, Waltteri selvittää.

Mansikkatilan kevättyöt tehdään hyvin pitkälle käsin. Kun työntekijät keväällä tulevat, on valmiina oltava selvä suunnitelma, millä peltolohkolla tehdään mitäkin ja millä porukalla.

– Meille tulee ensi vuonnakin Ukrainasta noin 150 työntekijää, joiden työlupia pitää ruveta hoitamaan kuntoon heti tammikuussa. Meillä on panostettu henkilöstön työolosuhteisiin sekä majoitus- ja oleskelutiloihin paljon, koska ilman heitä emme yksinkertaisesti selviytyisi kesästä. Työntekijöiden perusryhmä on pysynyt samana useiden vuosien ajan, mikä helpottaa kovasti, kun työt on tekijöille entuudestaan tuttuja. Osa on ollut meillä töissä jo kymmenenä, jotkut jopa parinakymmenenä vuonna.

 

Yhteistyöehdotus tuli osuuskaupan suunnalta

Waltterin isovanhempien Heikki ja Aili Balkin perustamalla tilalla on mansikkaa kasvatettu 1960-luvulta alkaen. Kolme vuotta sitten toteutetun osittaisen sukupolvenvaihdoksen myötä Waltterista tuli 24-vuotiaana tuoreena agrologina maatalousyhtymän pääosakas. Hänen vanhempansa Merja ja Vesa Soirio ovat edelleen täysipäiväisesti töissä, mutta pienemmillä omistusosuuksilla.

Avomaalla viljeltävä mansikka on Soirion tilan selkeä päätuote, mutta pelloilla kasvatetaan vuoroviljelynä myös vadelmaa, hernettä ja viljaa. Mansikkasadosta valtaosa menee reilun kymmenen kilometrin päähän Pakkasmarjalle, PeeÄssän kauppoihin sekä torimyyntiin Tampereelle.

– Yhteistyö PeeÄssän kanssa alkoi vuonna 2018, kun osuuskaupan suunnalta otettiin meihin yhteyttä ja kysyttiin, olisiko mahdollista toimittaa lähellä kasvatettuja marjoja paikalliseen S-marketiin. Pian mukaan tuli Kuopion Prisma, sitten Pitkälahden ja toissa kesänä Leppävirran S-market. Viime kesänä so osa marjoista jäi sateiden takia peltoon, mutta onnistuttiin kuitenkin toimittamaan omilla autoillamme suoraan kauppoihin laadukasta, käsin poimittua ja tuoretta mansikkaa keskeytyksettä koko satokauden ajan, Waltteri kuvailee.

 

Luottavaisin mielin kohti satokautta

PeeÄssän kanssa kaupanteko on sujunut moitteettomasti alusta alkaen. Viimeksi pari viikkoa sitten Waltteri ja Vesa kävivät osuuskaupan paikallisista valikoimista vastaavan kenttäpäällikön Timo Heiskasen kanssa läpi viime kesää, niin onnistumisia kuin mahdollisesti parannettavia asioitakin.

– Kaikesta keskustellaan avoimesti ja hyvässä hengessä. Viime vuosina olemme onnistuneet yhdessä kehittämään toimintaa oikeaan suuntaan, jotta asiakas saa aina marjat tuoreena ja hyvinä, mansikkaa riittää ja logistiikka toimii. Mansikkakauppa on jopa tunneista kiinni, joten on tärkeää, että meillä on riittävän aikaisin tieto siitä, että Prismassa alkavat mansikat loppua. Kuumimpaan sesonkiaikaan olemme päivittäin yhteydessä PeeÄssän hedelmä- ja vihannesosastojen ammattilaisten kanssa.

Ensi kesän osalta on sovittu, että jatketaan hyväksi havaitulla mallilla.

– On luottavainen mieli, kun tietää jo talven lumilla, että seuraavan kesän sato menee kaupaksi. Meidän tehtävä on huolehtia siitä, että pellot tuottavat ja myytävää riittää. Myös laatu on meille erittin tärkeä asia, josta pidämme kiinni. Epävarmuutta työhön tuo se, että me viljelijät olemme luonnon armoilla. Vaikka itse olisi kaiken tehnyt niin hyvin kuin mahdollista, aina se ei riitä, Waltteri tietää.

Asuntorakentajana tunnettu kuopiolainen Rakennusliike Pohjonen on laajentanut toimintaansa liikerakentamiseen PeeÄssän kolmen uuden myymälän kokonaisurakoitsijana.

Teksti: Kristiina Tammitie | Kuvat: Pentti Vänskä

PeeÄssällä on tänä vuonna ollut yhtä aikaa työn alla kolmen uuden myymälän rakentaminen. Vesannon uusi S-market avattiin marraskuun viimeisenä päivänä. Ensi vuoden puolella maaliskuussa juhlitaan avajaisia sekä Karttulan S-marketissa että Tervon Salessa.

S-marketien ja Salen urakat paketoitiin vuoden 2022 lopulla yhteen kilpailutukseen. Kokonaisurakoitsijaksi valikoitui kuopiolainen Rakennusliike Pohjonen Oy.

– Olemme aiemmin keskittyneet puhtaasti asuntorakentamiseen ja perustajaurakointiin. PeeÄssän kanssa käynnistyneen yhteistyön myötä olemme ryhtyneet rakentamaan meille toista kivijalkaa kiinteistöpuolelta, toimitusjohtaja Markus Pohjonen toteaa.

Hän sanoo, että PeeÄssän triplahanke on ollut Rakennusliike Pohjoselle erityisen tärkeä juuri nyt, kun rakennussektori on ajautunut Suomessa vaikeuksiin asuntorakentamisen hiipumisen vuoksi.

– Ilman näitä marketkohteita olisimme joutuneet todennäköisesti lomauttamaan väkeämme, toimitusjohtaja arvelee.

 

Arvojen mukaisia erityispiirteitä

Rakennusliikkeen toisen kivijalan synnyttämisen näkökulmasta PeeÄssän kolmen myymälän nippu on ollut oivallinen rakennuskohde. Markus Pohjosen mukaan ratkaisevaa jo tarjouskilpailuun lähdettäessä oli riittävän iso kokonaisuus. Bonuksena tuli yksittäisten kohteiden sijainti maantieteellisesti suht lähellä toisiaan sekä niiden etenemisen porrastaminen aikataulullisesti.

– Olemme todella iloisia siitä, että pärjäsimme tarjouskilpailussa ja pääsimme aloittamaan yhteistyön maakunnan merkittävimpien rakennuttajien joukkoon kuuluvan osuuskaupan kanssa, jonka urakoille on paljon halukkaita ottajia. Tunnustusta on annettava myös siitä, että PeeÄssä haluaa rakentajien olevan paikallisia yrityksiä.

Myymälöiden työmailla työpäällikkönä toimiva Rafael Piirainen kertoo kohteiden olevan tyypillisiä hallikonseptitoteutuksia, joista tekee poikkeuksellisia ekologisuuteen liittyvät erityispiirteet.

– Osuuskaupan arvot näkyvät hiilineutraaliutta tukevissa teknisissä toteutuksissa ja valinnoissa, esimerkiksi vesikattojen hiiltä sitovissa materiaaleissa sekä aurinkosähkön mukanaan tuomassa energiaomavaraisuuden kasvussa. Lisäksi kauppakiinteistöissä lämmitys- ja jäähdytysenergiaa tuotetaan maalämpöjärjestelmällä, hyödyntäen kylmälaitteista syntyvää hukkalämpöä.

 

Tavoitteena pitkäaikainen kumppanuus

Markus Pohjosen mukaan tekeminen osuuskaupan kanssa on ammattitaitoista, avointa, rehtiä ja rehellistä puolin ja toisin.

– Todella hyvässä hengessä, jopa yllättävän kitkattomasti on kaikki sujunut. Yhteistyö on nopeasti syventynyt kumppanuudeksi rakennuttajan ja rakentajan välillä, kun molemmilla osapuolilla asioita tekevät ammattilaiset ratkaisukeskeisesti, joustavasti ja tehokkaasti. Aikataulussa on pysytty hyvin jokaisessa kohteessa, Rafael Piirainen vahvistaa.

Työmailla on päivävahvuudessa päästy parhaimmillaan jopa 40 työntekijään, kun yhtä aikaa on urakoitsijan oman väen lisäksi ollut hommissa putki- sähkö-, automaatio- ja ilmanvaihto-osaajia. Rakentajat ovat pääsääntöisesti Kuopiosta, mutta väki ei ole työmatkan venyttämiä päiviä harmitellut.

– Tavoitteemme on, että Vesanto-Karttula-Tervo -myymäläkokonaisuus toimii päänavauksena pitkäaikaiselle kumppanuudelle PeeÄssän kanssa. Eikä ole poissuljettua sekään, että lähdemme jossain vaiheessa mukaan myös korjausrakentamiseen, jota PeeÄssällä tapahtuu uudiskohteiden rakennuttamisen rinnalla koko ajan, Pohjonen ja Piirainen toteavat.

Rainbow-omenatäysmehu, Kotimaista-mustikkakeitto, Xtra-appelsiinivirvoitusjuoma. Kolme esimerkkiä S-ryhmän oma merkki -tuotteista, jotka on valmistettu Kuopion Kelloniemessä. Refresco Finland on Suomen johtavia mehu- ja virvoitusjuomien valmistajia sekä yksi suurimmista kaupan omien merkkien valmistajista. Refresco on samaan aikaan sekä vahvasti globaali että aidosti paikallinen yritys.

Teksti: Kristiina Tammitie | Kuvat: Pentti Vänskä

Refrescon pääsisäänkäynnin viereisen neuvottelutilan suuressa lasivitriinissä on suorissa riveissä Prismoista, S-marketeista ja Saleista tuttuja pulloja ja purkkeja. Hyllyillä on kymmenittäin Rainbow-, Xtra- ja Kotimaista -tuotemerkeillä varustettuja pakkauksia, joita löytyy tälläkin hetkellä todennäköisesti useimmista kotikeittiöistä niin Pohjois-Savosta kuin koko Suomesta.

– Visiomme on, että juomiamme on jokaisessa ruokapöydässä. Täällä Kuopiossa valmistamistamme tuotteista 90 prosenttia menee Suomen markkinoille. Teemme kaupan omien merkkien mehuja, jääteetuotteita, mehukeittoja ja smoothieita kartonkipakkauksissa sekä hiilihapollisia vesiä pulloissa. Olemme myös useiden brändituotteiden sopimusvalmistaja ja -pakkaaja, Refresco Suomen toimitusjohtaja Toni Antila kuvailee.

­– Lisäksi teemme tuotteita omilla merkeillämme, muun muassa VIP-appelsiini- ja -omenamehuja sekä Snadi-pillimehuja, jotka ovat etenkin lapsiperheiden suuressa suosiossa. Uniikkia ovat myös erilaiset tiivisteet, joita teemme sekä pet-pulloissa kuluttajille että kanistereissa ravintoloille ja suurtalouskeittiöille, tehtaanpäällikkö Arto Tirkkonen jatkaa.

S-ryhmä on yksi Refrescon merkittävimmistä asiakkaista. Oma merkki -valmistusta S-ryhmälle on tehty vuosikausia.

– Lähtökohtana on suomalainen makumaailma ja mahdollisuuksien mukaan myös suomalaiset raaka-aineet. Nämä kaksi asiaa yhdistyvät esimerkiksi Kotimaista-mustikkakeitossa.

 

130 ammattilaisen työllistäjä

Yhteistyökumppaneiden omien merkkien lipun alla Refresco myy tuotteiden sijasta tuotantokapasiteettia ja osaamista. Vastuullisuus on osa jokapäiväistä toimintaa niin sosiaalisesta kuin ekologisesta näkökulmasta. Toimintatavoista kertovat raaka-aineiden laatuvaatimuksille ja vastuulliselle tuottamiselle, ympäristöjärjestelmälle sekä työturvallisuus- ja työterveysjärjestelmälle myönnetyt sertifikaatit.

– Meillä on todella ammattitaitoinen henkilöstö, jonka ansiosta pystymme jatkuvasti kehittämään toimintaamme, ketterästi, aloitteellisesti ja päättäväisesti, uusia mahdollisuuksia hyödyntäen, Toni Antila kiittelee.

Tällä hetkellä Refresco työllistää Kuopiossa 130 ihmistä. Määrä on kasvanut 50 hengellä kolmen vuoden sisällä, suurimpana selittävänä tekijänä aiemmin ulkoistettujen varastotyöntekijöiden ottaminen tehtaan omille kirjoille. Viittä eri kansallisuutta edustavassa refrescolaisten joukossa on paljon yli 20 vuotta samassa talossa työskennelleitä.

– Meille on tärkeää, että henkilöstö voi hyvin. Siksi panostamme todella paljon työhyvinvointiin, teetämme muun muassa työtyytyväisyyskyselyn puolentoista vuoden välein löytääksemme asiat, joissa pitää parantaa, HR-päällikkö Emma Lindström selvittää.

Tehtaalla tehdään töitä kolmessa vuorossa, minkä tiedetään yleisesti kuormittavan ihmisiä etenkin iän karttuessa.

– Tästä syystä olemme juuri käynnistäneet vuoden mittaisen työaikakokeilun, jossa vähennetään yövuorojen määrää ja pidennetään vapaita. Näin henkilöstö saa paremmin aikaa palautumiseen. Kehitystä arvioidaan säännöllisesti työaikakokeilun aikana ja päätetään jatkosta ensi syksynä.

 

140 000 000 juomapakkausta vuodessa

Juomatehdas on toiminut Kuopiossa vuodesta 1996 lähtien, tosin alkuaikoina paikka oli Kuopion satamassa ja yrityksen nimi VIP-Juicemaker Oy. Tehdas siirtyi osaksi kansainvälistä Refresco-konsernia jo vuonna 2004, vaikka tuotteiden valmistajan nimi vaihtui tehtaan katolla ja tuotepakkauksissa vasta 2016.

Kelloniemessä on Refrescon ainoa tehdas Suomessa.

– Valmistamme tänä vuonna noin 140 miljoonaa juomapakkausta, kahden desilitran purkeista 10 litran kanistereihin. Tavoitteemme on nostaa kappalemäärä 200 miljoonaan lähivuosien aikana, Arto Tirkkonen kertoo.

Hollannin Rotterdamissa pääpaikkaansa pitävä Refresco toimii kolmessa maanosassa ja Euroopassa useissa maissa. Vaikka yritys on suuri ja globaali, on se samanaikaisesti Suomen ja Kuopion kamaralla vahvasti paikallinen toimija.

– Haluamme pysyä, kasvaa ja kehittyä Kuopiossa. Meillä on juuri alkamassa mittava investointi kartonkilinjaan, johon tulee uutta tekniikkaa ja uusia laitteita, Toni Antila kuvailee.

PeeÄssä haluaa tiivistää kumppanuuttaan pohjoissavolaisten elintarvikealan yritysten kanssa, kasvattaa lähituotteiden tarjontaa myymälöissä ja tehdä tuotteita asiakasomistajille tutummiksi Tiältä päin -lähiruokakonseptillaan.

Varkauden Prisman lähituottajapäivä kokosi paikallisia tavarantoimittajia yhteen esittelemään ja maistattamaan oman maakunnan makuja ja satokauden parhaita tuotteita.

 

Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Pentti Vänskä

 

Bernerin Food Servicen asiakkuuspäällikkö Matti Hurttia yllätti monet asiakkaat kertoessaan, että Rajamäen etikkatuotteita valmistetaan vain 50 kilometrin päässä.

– Vuodesta 2014 lähtien muun muassa Rajamäen väkiviina- ja omenaviinietikka on valmistettu Heinävedellä. Kyse on aidosta lähituotteesta, joka tuo työtä ja toimeentuloa alueelle.

Bernerin keittiömestari maistatti asiakkailla Rajamäen pikkelöintiliemeen säilöttyjä kasviksia.

– Ammattikeittiöiden suosikkituote löytyy nyt kätevässä kuluttajapakkauksessa. Liemen sekaan lisätään vain vesi ja pilkottuja kasviksia tai sieniä. Esimerkiksi kukkakaalista voi purkkiin laittaa liemen sekaan pilkottuna koko kukinnon lehtiä myöten, jolloin hävikki vähenee.

Varkaudessa Saimaan vedessä kasvatettua kirjolohta paistoivat Saimaan Tuoreen pöydän äärellä Katja Kosunen ja Sini-Tuuli Mäkinen.

– Ilahduttavan hyvin Prisman asiakkaat tunnistavat meidät ja tietävät, että kyse on omassa kaupungissa toimivasta yrityksestä, he kommentoivat.

Vastuullisuutta kalan kasvatuksen ja jalostuksen joka vaiheessa korostavan Saimaan Tuoreen tuotepäällikkönä työskentelevä Katja Kosunen katseli tyytyväisenä Prisman kalahyllyä.

– Todella laajasti meidän tuotteet ovat täällä myynnissä. Niissä on yhtenä ideana se, että kalan voi kipata pakkauksesta suoraan pannulle.

– Olen käynyt esittelemässä tuotteitamme lukemattomissa kaupoissa, mutta en ole koskaan aiemmin saanut näin lämmintä vastaanottoa. Myyjät auttoivat ja opastivat oikean paikan löytämisessä sekä pöydän pystyttämisessä. Ja ihan ennenkuulumatonta, että kehotetaan käymään välillä lounaalla talon piikkiin, Rapion Myllyn emäntä Pia Härkönen kehui Prisma-johtaja Outi Rojolle ja päivittäistavaraosaston myyntipäällikkö Pasi Mäenpäälle, jotka poikkesivat esittelypisteelle maistelemaan ruispuolukkapuuroa.

211-vuotias Rapion Mylly on Suomen vanhin edelleen toiminnassa oleva mylly.

­– Ja meillä on Suomen nuorin mylläri, kun sukupolvenvaihdos pian toteutuu.

Varkauden Prisman hyllyiltä löytyy monenlaisia Rapion myllyn tuotteita lettujauhoista kalanleivitysjauhoihin.

– Pyrimme hankkimaan jauhettavat viljat mahdollisimman läheltä. Vehnä ja ohra tulevat Joroisista, kaura Juvalta ja ruis Sulkavalta. Pia Härkönen kertoi.

– Tällaiset lähituottajapäivät ovat erittäin tervetulleita. On hienoa, että PeeÄssässä nostetaan pieniä paikallisia lähiruoan valmistajia esiin, koska ne ovat omilla paikkakunnillaan tärkeitä työllistäjiä, Saila Auvinen ehti todeta Joroisten leipomon tuotteiden esittelyn lomassa.

Joroisissa sijaitsevan SuhosFarmin yrittäjäpariskunta Raija Korjansalo ja Timo Suhonen kertoivat, että heidän tilallaan kasvatetusta perunasta ja sipulista reilu puolet päätyy PeeÄssän kautta kuluttajille.

– PeeÄssän äskettäin järjestämä lähituottajailta, samoin kuin tämä Prisman lähituottajapäivä, ovat kaikin puolin erittäin positiivisia asioita. Ne antavat lähituottajien suuntaan hyvää viestiä ja kertovat, että olemme osuuskaupalle tärkeitä kumppaneita. Hienoa, että PeeÄssä kertoo omista asioistaan avoimesti ja mahdollistaa lähituottajille yhteisiä tapaamisia myös jatkossa.

Lue lisää lähituottajaillasta täältä

Enonkoskelaisen Karvilan Panimon Korven kutsu -oluiden nimi kertoo paikasta, jossa juomat valmistetaan.

– Ollaan keskellä korpea jumalan selän takana. Vuonna 2019 aloitettiin pienestä navettapanimosta ja nyt laajennuksen jälkeen meillä on 27 000 litran kapasiteetti. Olut valmistetaan tilan syvän lähteen veteen ja mallasohra on omalla pellolla kasvatettua, Heidi Karvinen selvitti.

Soisalon saaressa sijaitseva Kankaanrinne on perhetila, joka toimittaa luomukasvatettuja avomaan vihanneksia Varkauden Prismaan.

– Olemme vasta äskettäin käynnistäneet tilan tuotantoa. Tekemiseen antaa paljon uskoa se, että olemme saaneet Prisman suunnalta hienosti tukea alkuun lähtemisessä. Yhteistyömme lähti liikkeelle, kun soitin myymälään ja kysyin, mitä valikoimiin pääseminen edellyttää. Jo vajaan viikon kuluttua oli Prismassa myynnissä ensimmäinen erä tuotteitamme. En olisi uskonut, miten näppärästä se kävi, kuvaili Kankaanrinteen tilaa isännöivä Jarkko Kinnunen.

 

PeeÄssän järjestämään lähituottajailtaan kokoontui yhteisen keskustelun äärelle toista sataa osuuskaupan tavarantoimittajakumppania Pohjois-Savosta ja lähiseuduilta. Tapahtumasta avautuu polku PeeÄssän yhä tiiviimmälle yhteistyölle paikallisten yrittäjien kanssa.

 

Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Pentti Vänskä

 

Kumppanuus, vuorovaikutus ja yhteistyö. Nämä lähituottajaillan teemat kumpuavat PeeÄssän strategiasta, joka linjaa osuuskaupan keskeiset tekemiset lähivuosille.

– Yksi uuteen strategiaamme sisältyvistä hankkeistamme on paikallisten toimittajien tukeminen ja yhteistyömme tiivistäminen kaikkien osapuolten kannalta yhä paremmin toimivammaksi,

PeeÄssän vähittäiskaupan toimialajohtaja Jouni Ruotsalainen linjasi tilaisuutta avatessaan.

– Haluamme olla toimialueellamme ja sen lähituntumassa kotipaikkaansa pitäville pienille ja isoille yrityksille, sekä nykyisille että uusille, luotettava kumppani. Kauttamme monille oman alueemme tavarantoimittajille on avautunut mahdollisuus saada tuotteet myös S-ryhmän valtakunnalliseen jakeluun, hän jatkoi.

Laadun, hinnan ja hyvän kumppanuuden kirittäjä

PeeÄssän toimitusjohtaja Mikko Junttila selvitti omassa puheenvuorossaan PeeÄssän avainlukuja, uudistettuja arvoja sekä strategiaan sisältyviä keskeisiä tekemisiä. Lue lisää Paras elämä -sivustoltamme https://paraselama.fi/

 

– Olemme asiakkaiden omistama palvelualan yritys, jonka toimipaikoissa toteutuu joka päivä toista sataa tuhatta asiakaskohtaamista. Asiakasomistajillemme tuotimme vuonna 2022 hyötyä 91,5 miljoonaa euroa.

Yksi kuluttajaosuuskunnan keskeinen tehtävä on varmistaa, että ruoka on kussakin ajassa mahdollisimman kohtuuhintaista.

– Ja yhtä lailla meille on tärkeää alkutuottajien, kotimaisen elintarviketeollisuuden ja koko ruokaketjun pärjääminen. Tehtävämme on toimia kaikilta osin muuta markkinaa paremmin ja kirittää muita hinnassa, laadussa ja toimivassa kumppanuudessa. Haluamme olla alueemme rohkea vastuullisuuden edelläkävijä, Mikko Junttila linjasi.

Kotimaisuusaste jatkossakin korkealla

Paikan päälle tuottajailtaan oli saatu mukaan myös S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho, joka tarjosi kuulijoilleen mielenkiintoisen katsauksen ruokakaupan tämän hetken trendeihin sekä ruoan hinnassa tapahtuneisiin muutoksiin ja niiden vaikutukseen suomalaisten ostokäyttäytymiseen. ­

– Todella tarkasti ruoan hintaa miettimään joutuvien määrä on kasvussa. Yhä useampi joutuu tinkimään ja jopa luopumaan kokonaan joiden tuotteiden ostamisesta.

Elintarvikkeita jalostaville yrityksille uusia mahdollisuuksia tarjoaa valmisruoan ja helppojen ruokaratkaisujen myynnin kasvu, samoin hyvinvointiin panostaminen ruokavaliossa. Myös kotimaisuuden merkitys on suurelle osalle kuluttajia vahva.

– S-ryhmän ruokakaupoissa myytävistä elintarvikkeista noin 80 prosenttia on kotimaista alkuperää. Tavoitteenamme on pitää kotimaisuusaste korkealla tulevaisuudessakin, Sampo Päällysaho linjasi.

 

Ruokaostoja paikallisilta 35 miljoonalla eurolla

Toiminnan kehittämiseen ja kasvattamiseen yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa PeeÄssällä on hyvät lähtökohdat. Osuuskaupalla on tällä hetkellä jo yli 200 alueellista tavarantoimittajaa, joilta ostetaan ruokatuotteita tänä vuonna noin 35 miljoonalla eurolla.

– Lähellä kasvaneet vihannekset, juurekset ja marjat ovat asiakasomistajillemme todella tärkeitä. Jotta paikalliset tuotteet on helpompi tunnistaa, lanseerasimme alkukesällä Tiältä päin -konseptin, johon liittyen tulemme syksyn mittaan nostamaan esiin tarinoita yrityksistä ja tiloista tuotteiden takana myös myymäläviestinnässä, paikallisista valikoimista PeeÄssässä vastaava kenttäpäällikkö Timo Heiskanen kertoi.

 

”Olipa mukava ilta Kuopiossa PeeÄssän järjestämässä lähitoimittajaillassa. Tämän kaltaista vuoropuhelua viljelijöiden ja kauppojen välillä tarvitaan, jotta voimme kehittää yhteistyötä edelleen.”

Puustijärven marjatila, Lapinlahti

 

 

 

 

 

Teksti: Kristiina Tammitie | Kuvat: Pentti Vänskä

Pakkasmarja on viljelijöiden omistama yritys, joka luo työtä oman henkilöstön lisäksi 250 sopimusviljelijäperheelle ja isolle määrälle poimijoita. Rehdisti ja vastuullisesti.

– Emme ole halvin valinta, mutta toisinaan on tärkeämpiäkin valintakriteereitä. Kehotammekin katsomaan pussin takapuolta. Jos valmistajan kohdalla lukee Pakkasmarja, olet hyvisten puolella, selitys kuuluu.

Takapuolen näyttämisen taustalla on hyvin tärkeää ja vakavaa elintarviketurvallisuuteen liittyvää asiaa.

– Ruokavirasto suosittaa ulkomaisten pakastemarjojen kunnollista kuumentamista ruokamyrkytysten välttämiseksi. Kotimaisia marjoja voi sen sijaan syödä sellaisenaan, niin tuoreena kuin pakasteenakin, vitamiineista, hivenaineista ja mausta tinkimättä, Pakkasmarja Oy:n toimitusjohtaja Arja Kastarinen muistuttaa.

Hän korostaa, että Pakkasmarja toimii vastuullisesti ja edellyttää sitä myös yhteistyökumppaneiltaan.

– Tuotteemme ovat jäljitettävissä ja toimimme ulkopuolisen auditoijan todentamien järjestelmien mukaisesti. Sopimusviljelijämme noudattavat Laatutarha-ohjeiston edellyttämää viljelytapaa ja luonnonmarjojen keräämisen hoitavien yhteistyökumppaneidemme taustat on selvitetty ja toimintaa seurataan säännöllisesti.

Miljoonia kiloja superfoodia

Pakkasmarja on marjanviljelijöiden perustama ja omistama yritys, joka syntyi aidosta tarpeesta saada mansikkasato paremmin talteen. Mansikka on ollut alusta alkaen yrityksen ykkösmarja, mutta sen rinnalla tuotantotiloissa pakastetaan ja jalostetaan laajasti myös muita kotimaisia marjoja, kuten metsä- ja pensasmustikkaa, vadelmaa, puolukkaa, karhunvadelmaa, puna-, musta- ja viherherukkaa sekä karviaista. Luomumarjat ja raparperi mukaan lukien Pakkasmarjan kautta kulkee miljoonia kiloja suomalaista superfoodia vuodessa.

– Viljellyt marjat tulevat meille pääosin Suonenjoen seudulta, metsämarjat kauempaa ympäri Suomea sen mukaan, missä päin sato on parhaiten onnistunut, tekninen johtaja Timo Jalkanen kuvailee.

– Valtaosa tuotteistamme on marjaa sellaisenaan, tuoreena tai jäisenä. Liikevaihdostamme pakastettujen marjojen osuus on ylivoimaisesti suurin, mutta viime vuosina satokauden aikana tuoreena kauppoihin toimitettavan irto- ja rasiapakatun marjan osuus on ollut kasvussa, Arja Kastarinen jatkaa.

Nopeasti pellolta tai metsästä pakkaseen

Pakkasmarjan tuotteita ei kuumenneta missään vaiheessa, eikä yrityksellä ole siihen edes laitteita.

– Prosessointia välttämällä marjojen aito maku ja vitamiinit säilyvät parhaimmillaan, Arja ja Timo perustelevat.

Keväästä syksyyn tuotannossa tehdään töitä viitenä päivänä viikossa kahdessa vuorossa. Marjasesongin aikaan saman katon alla vastaanotossa, tuotannossa ja varastoinnissa työskentelee kolmisenkymmentä työntekijää. Lisäksi Pakkasmarja työllistää välillisesti satoja viljelijöitä ja marjojen kerääjiä.

– Toimintamme on satokauden aikana todella hektistä, kun marjat pitää saada pellolta tai metsästä pikimmiten meille pakattavaksi tuoreeltaan tai pakastettavaksi. Marjat vastaanotetaan suoraan kylmiin tiloihin, mistä ne siirretään nopeasti erittäin tehokkaaseen pakotetun ilmankierron viilennykseen ja pakastukseen.

Pitkälle hiottu pakastusmenetelmä on kehitetty parhaan laadun takaamiseksi. Irtonaisiksi jäätyneet marjat pakataan eri kokoisiin kuluttajille ja ammattilaiskeittiöille tarkoitettuihin pusseihin. Yhden marjakasvin satoa sisältävien pussien lisäksi pakkauslinjastolla syntyy myös erilaisia marjasekoituksia.

Smuutit tulossa lokakuussa

Pakkasmarjalla panostetaan entistä enemmän myös marjojen jatkojalostamiseen. Tuotekehityksen tuloksena on syntynyt esimerkiksi Marja Puree -tuoteperhe sekä Smuuti-marjajäätelöt, jotka sisältävät 72 prosenttia kotimaista marjaa. Vegaanista, maidotonta Smuutia on kaksi eri makua, mustikka ja mustat marjat (mustaherukka ja marja-aronia) sekä mansikka ja punaiset marjat (vadelma ja punaherukka).

– Smuutit tulevat S-ryhmään myyntiin lokakuussa, Prismojen lisäksi ainakin suurimpiin S-marketeihin, myyntijohtaja Netta Tikkanen vinkkaa.

S-ryhmä on Pakkasmarjan tuotteiden suurin jälleenmyyjä.

– Kattavin valikoima meidän tuotteitamme löytyy omalta kylältä, Suonenjoen S-marketista, jonka valikoimista löytyvät kaikki vähittäiskauppatuotteemme. Suunnitelmissa meillä on ollut ehdottaa PeeÄssälle yhteistyömme syventämistä ja oman maakunnan marjojen näkyvyyden parantamista myös S-kauppojen pakastekaapeissa.

Suonenjoen koteja lämmitetään marjoilla

Pakkasmarja vietti viime vuonna 40-vuotisjuhlavuottaan. Vuosi sitten keväällä juhlittiin myös Suonenjoen Lintikonkadun varrella sijaitsevan yrityksen varasto-vastaanotto-tuotanto-toimistolaajennuksen valmistumista. Tilojen, prosessien ja kylmätekniikan rakentamisessa lähtökohtana oli marjojen laadun ja kauppakestävyyden parantaminen entisestään.

– Laajennuksen myötä saimme myös tuntuvasti lisää varastotilaa, mikä on merkittävästi vahvistanut vähittäiskaupalle tärkeää toimitusvarmuuttamme, Timo Jalkanen selvittää.

Laajennusosassa on energiatehokkuus huomioitu niin laitteissa kuin rakenteissakin. Muun muassa kiinteistön seinät ovat tavanomaista eristävämmät ja energiatehokkaammat, koska kylmä halutaan pitää niiden sisäpuolella. Kylmäaineena käytetään ympäristöystävälistä hiilidioksidia ja energiaomavaraisuutta lisäävät 499 aurinkopaneelia.

– Pakkasvaraston noin yhden megawatin lauhdelämmöstä pieni osa käytetään oman kiinteistön lämmityksiin sekä kylmälaitoksen sylatuksiin. Loppu lauhdelämpö ohjataan Savon Voiman kaukolämpöverkkoon, eli Suonenjoen koteja lämmitetään marjoilla, Timo hymyilee.

Mansikkamäen tilalta Joroisten Lahnalahdesta lähtee Varkauden Prismaan kuorma marjoja, vihanneksia ja juureksia satokauden aikana vähintään kolme kertaa viikossa, mansikka-aikaan jopa joka päivä.

Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Pentti Vänskä

 

Mansikkamäen sipulipellon suunnalta kurvaa traktori varastona ja pakkaamona toimivan hallin seinustalle, etukauha täynnä kesän satoa komeimmillaan. Kuskin pukilta hyppää alas tilan yrittäjä ja omistaja Mimmi Valkonen. Hän astelee ripeästi sisälle halliin, vaihtaa sipulinippujen tilausmäärästä muutaman sanan työntekijöiden kanssa ja kiiruhtaa ottamaan vieraat vastaan.

– Valmistellaan huomiselle Varkauden Prisman kuormaa, 750 käsityönä koottua sipulinippua ja 150 kiloa vastikään kuokkimalla nostettua Annabelle-perunaa. Näin elokuulla ei tilaukseen enää sisälly mansikkaa ja hernettä, sillä niiden kausi on meillä jo ohitse, Mimmi selvittää.

 

Sujuvaa kumppanuutta

Mansikkamäen peltojen sadosta huomattava osa myydään Varkauden Prismassa. Mimmi arvostaa sitä, että osuuskaupassa on alettu nostaa entistä näkyvämmin paikallisia tuotteita esille ja tehty niitä tutummiksi asiakkaille.

– Meidän varhaisperunan alkukauden sato ja nippusipulista 90 prosenttia menee Varkauden Prismaan. Meiltä lähtee PeeÄssän kauppoihin kuorma kesällä vähintään kolmena päivänä viikossa ja mansikka-aikaan joka päivä, Prisman lisäksi Kommilan S-marketiin. Merkittäviä asiakkaitamme ovat myös Etelä-Savon puolella toimivan Osuuskauppa Suur-Savon Prisma Pieksämäellä ja S-market omalla kylällämme Joroisissa.

Mimmi kertoo osuuskauppayhteistyön sujuvan moitteettomasti. Hinnasta on päästy aina hyvin yhteisymmärrykseen. Toimitusmääristä sovitaan kauppojen hedelmä- ja vihannesosastojen hoitajien kanssa puhelimitse, kuorma kerrallaan.

– Meille on tärkeää, että Prismassa vastataan puhelimeen jo puoli viideltä aamulla. Näin meillä on päivän urakkaa aloitettaessa tieto oikeasta poimintamäärästä. Vuosien mittaan olemme toki oppineet pitämään myös hätävaraa varastossa.

 

Palkkatyötä ja maanviljelyä rinnakkain

Mansikkamäen omistaja-yrittäjällä on monta rautaa tulessa. Mimmi Valkosen päivätyö on asiakkuuspäällikkyys suomalaisen perheyhtiön Bernerin maatalouskaupassa.

– Asiakkaitani ovat maatalousyrittäjät ympäri Suomea. Myyn kasvinsuojeluaineita, lannoitteita, siemeniä ja viljelytarvikkeita, esimerkiksi tänä kesänä olen myynyt mansikkalaatikoita todennäköisesti jokaiselle suomalaiselle mansikkaviljelijälle. Työhön kuuluu myynnin lisäksi opastusta ja neuvontaa.

Täysipäiväisen palkkatyön jälkeen iltaisin ja viikonloppuisin Mimmi työskentelee omalla tilallaan. Vuorokauteen kertyy etenkin kesäaikaan hurjasti työtunteja, vaikka tilalla onkin paljon myös ulkopuolista työvoimaa.

– Olen ulkoistanut lähialueen muille yrittäjille mahdollisimman paljon tekemisiä, muun muassa konetyöt. Lisäksi minulla on kaksi ympärivuotista työntekijää sekä iso joukko muutaman viikon jaksoja tekeviä ukrainalaisia kausityöntekijöitä, joista ensimmäiset tulivat huhtikuussa ja viimeiset heinäkuussa. Toiveissa olisi saada pidempiaikaista porukkaa, nippusipulin istutuksesta syksyn sadonkorjuuseen saakka, mutta se on hankalaa, Mimmi kuvailee.

Työvoiman saatavuuden vuoksi tilalla on siirrytty entistä enemmän kesäpainotteiseen viljelyyn ja tuotantoon.

– Nippusipulin lisäksi meillä kasvaa varhaisperunaa, nippuporkkanaa, hernettä, mansikkaa ja raparperia, yhteensä reilun 10 hehtaarin alalla avomaalla. Viime vuosina peruna-alaa on pienennetty, sillä multaperunan kulutus vähenee pestyn ja pakatun perunan suosion kasvaessa. Helppouden hakeminen näkyy kaupan perunalaarien äärellä.

 

Helpointa kaupan kassan kautta

Mansikkamäki on Mimmin kotitila, jonka ohjakset hän otti käsiinsä vuosituhannen vaihteessa.

– Sitä ennen työskentelin useamman vuoden Lahdessa Hennalan varuskunnassa ruokahuollosta vastaavan Leijona Cateringin palveluksessa.

Maanviljelyssä häntä kiehtoo kasvun ihme, vuosi vuodelta, aina uudelleen ja uudelleen.

­­– Siinä on aina jotain upeaa, kun kylvetään siemenet harson alle ja pian maasta alkaa nousta vihreää versoa.

Tänä vuonna tosin säätilat ovat koetelleet satoa ja viljelijän kestokykyä kovalla kädellä.

– Kesäkuussa oli yhtenä yönä seitsemän asteen pakkanen. Sitten tuli pitkä kuiva kausi ja sen perään rankkasateet. Esimerkiksi nippuporkkanaa emme ole pystyneet toimittamaan Prismaan lainkaan.

Takaiskuista huolimatta Mimmi ei aio antaa periksi.

– Olen ylpeä siitä, että saan olla mukana ruokaketjussa tuomassa kotimaisia tuotteita kuluttajien saataville. Aiemmin meillä oli tilamyyntiäkin, mutta olemme todenneet, että meille helpoin tapa on toimittaa tuotteemme kuluttajille kaupan kassan kautta, Mimmi Valkonen kuvailee.