Osuuskauppa PeeÄssän tammi-kesäkuun liikevaihto kasvoi yli 7 prosenttia edellisvuodesta. Voimakkaimmin kasvoivat päivittäistavara- ja ravintolakauppa. Käyttötavarakaupassa kasvu oli maltillisempaa ja majoitustoimiala jäi viime vuodesta. Tulos pienentyi edellisestä vuodesta.

Liikevaihto oli alkuvuoden aikana 365,6 miljoonaa euroa, jossa kasvua verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaa oli 7,1 prosenttia (+24,1 milj.€). Liikevaihdon kasvun taustalla ovat edulliset hinnat, onnistumiset asiakaskohtaamisissa ja uudistuneet palvelut. Myös uusien jäsenten määrän kasvu on ollut ennätyksellisen voimakasta alkuvuoden aikana.

Päivittäistavarakaupan liikevaihto oli 239,9 miljoonaa euroa, jossa kasvua oli 11,8 prosenttia (+25,3 milj.€). Erityisesti Prisma- ja S-Market-ketjut kasvoivat vahvasti alkuvuoden aikana ja ruoan verkkokauppa kehittyi kivijalkamyymälöitä voimakkaammin. Uudistetut S-marketit ja uusi Maljalahden S-market Kuopiossa on olleet asiakasomistajien mieleen, joka on osaltaan tuonut kasvua liikevaihtoon.

Käyttötavarakaupan liikevaihto oli 27,7 miljoonaa euroa ja se kasvoi edellisvuodesta 3,3 prosenttia (+0,9 milj.€). Myyntiä vauhditti erityisesti Kuopion Sokoksen ja Iisalmen Emotionin hyvä kehitys.

Majoitus- ja ravitsemiskaupan liikevaihto kasvoi alkuvuoden aikana 9,4 prosenttia (+2 milj.€) ja oli 23,6 miljoonaa euroa. Majoituskauppa toteutui suunniteltua parempana, mutta jäi edellisestä vuodesta 8,5 prosenttia (-0,5 milj.€). Liikevaihtoon vaikutti remontissa olleiden hotellien vajaa majoituskapasiteetti. Ravintolakaupan liikevaihto puolestaan kasvoi alkuvuoden aikana 15,5 prosenttia (+2,5 milj.€). Suurinta kasvu oli pikaruokaravintoloissa. Kuopion satamaan avattu uusi ravintola Bona BBQ on myös ylittänyt odotuksia.

Polttonesteiden liikevaihto oli 72 miljoonaa euroa ja se pienentyi 5,4 prosenttia (-4,1 milj.€). Polttonesteiden liikevaihdon laskuun vaikutti edellisvuodesta laskenut markkinahinta. Polttoaineiden litrakehitys kasvoi 4,3 prosenttia.

– Käynnissä on PeeÄssän 120-vuotisjuhlavuosi, jonka kunniaksi olemme lisänneet taloudellista hyötyä S-mobiili ja henkilöstöetujen kautta asiakkaille ja henkilöstölle alkuvuoden aikana yli miljoonalla eurolla. Juhlavuoden aikana olemme mahdollistaneet tuhansien ihmisten kohtaamisia urheilun, tanssin ja musiikin äärellä erilaisissa tapahtumissa toimialueellamme. Omistajien saama hyöty on meille kaikki kaikessa ja pidämme siitä kiinni haastavinakin aikoina. Maksoimme keväällä myös yli 17 miljoonaa euroa ylijäämänpalautusta edellisen vuoden ostoksista ja Bonusta on alkuvuoden aikana maksettu yli 11 miljoonaa euroa. Vuodesta on tulossa ennätyksellinen omistajien saaman taloudellisen hyödyn näkökulmasta. Maailman epävakaa tilanne ja voimakas hintojen nousu näkyy ihmisten käyttäytymisessä ja hinnan merkitys korostuu entisestään. Osuustoiminta ja asiakasomistajuuden tuomat hyödyt kantavat eteenpäin vaikeimpinakin aikoina. Pyrimme omilla toimillamme helpottamaan tätä tilannetta, kertoo toimitusjohtaja Mikko Junttila.

Henkilöstön kehittämiseen ja kouluttamiseen panostaminen jatkui alkuvuoden aikana voimakkaana. Isoin yksittäinen panostus oli uudistetun strategian teemoihin keskittyvät heimopäivät Tahkolla ja heimoillat Kuopiossa, joihin osallistui yli 2 000 peeässäläistä.

Alkuvuoden tulos oli 7,4 miljoonaa euroa. Tulos oli suunniteltua parempi, mutta pienentyi edellisen vuoden vastaavasta ajasta 1,7 miljoonaa euroa. Tulosta haastoivat toimipaikkojen uudistukset, korkea sähkön hinta, panostukset juhlavuoden etuihin ja investoinnit henkilöstön osaamisen, yhteistyön ja vuorovaikutuksen kehittämiseen. Tulosnäkymä loppuvuoteen on hyvä.

–  Alkuvuoteen voidaan kokonaisuutena olla tyytyväisiä. Yli 7 prosentin kasvu liikevaihdossa on erinomainen, josta kiitos kuuluu jokaiselle peeässäläisen tekemälle työlle. Tulosta haastavat kokonaisuudet ovat suunnitelman mukaisia ja haastavasta vuodesta huolimatta olemme pitäneet tiukasti kiinni pysyvästi edullisesta hintatasosta. Olemme alkuvuodesta lähteneet yhdessä kulkemaan Parhaan Elämän Matkaa, joka on tässä vaiheessa innostanut PeeÄssän heimoa erityisesti henkilökunnan osalta. Tavoitteemme on lisätä osallisuuden kokemusta, vaikuttamisen mahdollisuuksia ja vuoropuhelua asiakasomistajiemme kanssa. Parhaillaan on käynnissä koko maakunnan kattava arvokeskustelu, jossa tavoitteenamme on kuulla mitä arvomme tarkoittaa meidän asiakkaille, sillä arvomme ovat nyt myös asiakaslupauksemme, kertoo Junttila.

Tulossa on vahva investointi vuosi maakunnan palveluihin. Kuluvana vuonna investoinnit maakunnan palveluihin tulevat kohoamaan yli 40 miljoonaa euron.

 

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Mikko Junttila, mikko.junttila@sok.fi, p. 044 719 7200

Iisalmen Rosson ravintolapäällikön Tarja Rönkön elämässä viime maaliskuun viimeinen maanantai 27.3. oli arkinen työpäivä, mutta samalla myös hyvin merkityksellinen päivä.

– Minulla tuli täyteen tasan 40 vuotta töissä osuuskaupassa, Tarja paljastaa.

 

Tarja Rönkkö tuli vuoden 1983 maaliskuussa kyselemään kesätöitä äskettäin avatusta, Iisalmeen pizzat tuoneesta Rossosta. Vaikka hän ei silloin asiaa tietenkään aavistanut, kyseinen hetki paalutti Tarjan koko tulevan työuran.

– Ensin tein Rossossa tarjoilijan töitä koulun ohella, ja valmistuttuani etenin nopeasti vuoromestariksi. Muutaman vuoden jälkeen pääsin kokeilemaan siipiäni ensimmäisessä päällikköpaikassani, Pyhäsalmella silloisessa BellaBirrassa, josta palasin Iisalmeen vetämään Olutmestaria sekä O’Nelly’s Irish Baria. Ympyrä sulkeutui, kun siirryin vuonna 2010 Rossoon ravintolapäälliköksi. Elämä muuttui hyvin toisenlaiseksi, kun ilta- ja yötyö vaihtui aamu- ja päivätöihin, Tarja muistelee.

 

Neljä vuosikymmentä on pitkä aika saman työnantajan palveluksessa.

– Osuuskauppa Koljonvirta sekä vuonna 1991 fuusion myötä syntynyt Osuuskauppa PeeÄssä ovat olleet minulle hyviä ja luotettavia työantajia. Hyvä työyhteisö, vaihtelevat työtehtävät sekä mahdollisuus jatkuvaan kouluttautumiseen ja urapolulla etenemiseen ovat pitäneet työn mielekkäänä. Tuntuu, että minulla on koko osuuskauppaurani ajan ollut aina joku kurssi menossa, Tarja hymyilee.

 

Rakkaudesta lajiin

Tarja Rönkkö tunnustaa, että hän tekee työtään rakkaudesta lajiin.

– Työ on ollut minulle suuri intohimo ja oikeastaan jopa elämäntapa. Se johtuu ehdottomasti ympärilläni olevista ihmisistä, sekä työkavereista että asiakkaista. Heistä osa on aina uusia, mutta paljon on myös ihmisiä, joiden kanssa olemme yhdessä taivaltaneet pitkän matkaa.

Vastikään lattiasta kattoon uudistuneen Original Sokos Hotel Koljonvirran katon alla palvelevalla Rossolla on Iisalmessa hyvin vankka asema ja runsaasti uskollisia asiakkaita.

– Meillä on hyvin lämminhenkinen ja leppoisa tunnelma. Asiakkaiden kohtaamisessa olemme aina olleet vahvoilla, ja nyt kun hotellin ravintolamaailman puitteetkin on saatu kuntoon, asiakkaamme – niin hotellivieraat kuin kaupunkilaisetkin – viihtyvät meillä entistäkin paremmin.

Välittävä äitihahmo

Tarjan mukaan esihenkilötyö on muuttunut erityisesti viime vuosina todella paljon.

– Ennen johtaja määräsi kaikesta, eikä työntekijöiden tehtävä ollut kysellä tai kyseenalaistaa mitään. He eivät myöskään tienneet mitään siitä, mihin heidän työnsä vaikuttaa ja mikä merkitys sillä on laajemmin koko organisaation kannalta.

Tänä päivänä tilanne on aivan toinen.

– Ihmisten johtaminen on muuttunut koko ajan enemmän ja enemmän valmentamiseksi, ja hyvä niin, ehdottomasti. Työryhmässä käydään jatkuvaa vuoropuhelua, vastuuta jaetaan ja mielipiteitä kysytään ja kuunnellaan. Ihmisille annetaan tilaa, vastuuta ja mahdollisuuksia oivaltaa itse ja tietoa jaetaan todella avoimesti.

Tarja kuvailee itseään välittäväksi päälliköksi. Hän tunnustaa olevansa työryhmäläisilleen välillä äitihahmo.

– Haluan, että jokainen työryhmäni jäsen kokee, että jokaisena päivänä on mukava tulla töihin ja olla töissä. Meillä PeeÄssässä on hyvin selkeät toimintamallit, jotka antavat ihmisten ja työryhmien johtamiselle hyvät raamit ja puitteet. Esimerkiksi varhaisen tuen mallin ansiosta työssä jaksamiselle on rakennettu hyvä turvaverkko.

 

Uudistus toi mukanaan paljon uutta

Suuri muutos on ollut tietysti myös Original Sokos Hotel Koljonvirran kattava uudistus. Rosso on nyt sekä tunnelmaltaan että miljööltään aivan erilainen kuin vuosi takaperin. Ruokalistakin on uudistumassa syksyllä.

– Olen aina sanonut, että kymmenen vuotta yhdessä paikassa päällikkönä on aika, jonka jälkeen on paikallaan vaihtaa uuteen tehtävään. Nyt minulla on tullut Rosson päällikkönä tuo aikaraja jo periaatteessa vastaan, mutta talon täydellisen remontin myötä omaan työhöni on tullut paljon uusia asioita ja toimintatapoja. Uudistuksen myötä meillä on ollut myös paineita työryhmän kasvattamiseen.

Iisalmelainen Olvi on PeeÄssän pitkäaikainen yhteistyökumppani, jonka tuotteita on tarjolla poikkeuksetta kaikissa osuuskaupan toimipaikoissa.

– Haluamme olla PeeÄssälle paljon enemmän kuin yksi tavarantoimittaja muiden joukossa. Puhumme syvällisestä ja pitkäaikaisesta kumppanuudesta, jonka pohjana ovat monilta osin yhteneväiset arvomme. Paikallisuus ja vastuullisuus ovat arvoja, jotka ohjaavat kaikkea tekemistämme, kuvailevat aluepäällikkö Mika Vaara ja asiakaspäällikkö Janne Mertanen.

Iisalmen Prisman juomaosastolla ei jää epäselväksi, minkä panimoyhtiön synnyin- ja kotikaupungissa ollaan. Olvin tuotteiden valikoima on Prismassa varsin näyttävä. Esillepanon kruunaa suuri Iisalmen kartta, josta selviää juomatehtaan sijainti ja etäisyys Prismaan.

Yhtä lailla Olvi näkyy keväällä uudistuneessa ABC Marjahaassa, jossa paikallispanimon tuotteita on koottu etuoven tuntumaan omaan kalusteeseensa. Yhtä seinää koristaa suuri Olvin logo sekä sen viereen tapetoitu tarina panimomestari William Gideon Åbergin ja Onni-rouvan vuonna 1878 perustamasta oluttehtaasta.

 

Paikallisuus on yksi arvoista

Iisalmen tunnetuinta yritystä ja PeeÄssän pitkäaikaista yhteistyökumppania kelpaa toki esitellä. Olvi on ainoa itsenäisenä suomalaisena 1800-luvulta nykypäivään saakka säilynyt panimo, joka työllistää omalla kotikentällään Iisalmen Luuniemessä Poroveden rannalla noin 350 ihmistä. Iisalmelaisuutta ei pidetä vakan alla, vaan se saa näkyä ja kuulua. Paikallisuus on jopa nostettu yhdeksi Olvin arvoksi vastuullisuuden, positiivisuuden ja asiakaskeskeisyyden rinnalle.

Vuonna 1955 perustettu Olvi-säätiö omistaa yli puolet yhtiön osakkeista, eikä niitä saa sääntöjen mukaan myydä. Näin varmistetaan, että Olvi pysyy Pohjois-Savossa ja päätösvalta paikallisissa käsissä. Säätiö avustaa lasten ja vanhusten hyväksi tapahtuvaa toimintaa, lahjakkaitten nuorten opintoja ja kotiseututyötä sekä tukee ja edistää luonnonvarojen käytön ja elintarviketalouden kehittämistä.

 

Kotikentälläkin tuotteiden laatu ratkaisee

Taloudellista tulostaan säätiön kautta jakava aidosti paikallinen panimoyhtiö saa tuotteilleen paljon tilaa ja näkyvyyttä Iisalmen Prisman tavoin muissakin PeeÄssän kaupoissa.

– Meillä on täällä omalla alueellamme kotikenttäetu. Pohjoissavolaisilla on henkilökohtaisia sidoksia meidän suuntaan, sillä jokaisella on joku naapuri, ystävä tai sukulainen meillä töissä. Ihmiset arvostavat ja haluavat tukea paikallista työnantajaa, mikä tuo tuotteillemme luontaista kysyntää. Kädet käyvät kauppojen juomaosastoilla Olvin suuntaan, mutta se edellyttää, että tuotteidemme on oltava hyviä. Paikallisuus on hyvä lisäarvo tuotteelle, jota halutaan muutenkin ostaa, vähittäiskaupan aluepäällikkö Mika Vaara korostaa.

 

Ravintoloissakin vahva jalansija

Olvilla on vahva jalansija myös osuuskaupan ravintoloissa. Panimojuomien lisäksi Olvi toimittaa ravintoloille omistamansa maahantuontiyrityksen Servaali Oy:n kautta viinejä.

– Olemme olleet yli kymmenen vuotta PeeÄssän ravintoloiden pääasiallinen juomatoimittaja, ja esimerkiksi Kuopion Hophausissa olemme olleet mukana rakentamisvaiheesta saakka. Niin ikään Sokos Hotel Puijonsarven ravintoloiden uudistuksien toteuttamisessa meillä on ollut oma roolimme, Olvin horeca-asiakkaiden parissa työskentelevä asiakaspäällikkö Janne Mertanen kuvailee.

Tahkon Hophaus-ravintolan yhteydessä toimii puolestaan Olvin omistaman Helsinki Distilling Companyn tislaamo, jonka päätuotteena valmistetaan luomuginiä paikallisia raaka-aineita hyödyntäen.

– Näin kesällä suuri yhteinen ponnistuksemme on Kuopio Wine Festival. Meiltä tulevat tänäkin vuonna kaikki viinijuhlien juomat vesistä viineihin sekä niihin liittyvät laitteet, mikä helpottaa merkittävästi tapahtuman järjestäjän urakkaa. Meidän viiniasiantuntijat myös kouluttavat tapahtuman henkilökuntaa.

 

Kumppanuus on enemmän kuin tavaran toimittamista

Mika ja Janne kuvailevat PeeÄssän kanssa tehtävää yhteistyötä sujuvaksi ja mukavaksi.

– Kun ihmiset tuntevat toisensa, on tekeminen epävirallisempaa, rentoa ja luontevaa. Esimerkiksi Iisalmen Prisman päivittäistavaraosaston myyntipäällikkö Anssi otti loppukeväällä yhteyttä ja sovittiin Prisman puskurivarastoista kesää varten, jotta tuotteet eivät varmasti pääse loppumaan kesken, Mika kertoo.

Ravintolapuolella kanssakäynti on yhtä mutkatonta.

– Prisman ravintolamaailmasta tuli meille avunpyyntö, sillä hanalaitteesta oli päässyt limppari loppumaan. Ei mennyt aikaakaan, kun meidän tehtaan portilla oltiin jo hakemassa lisää juomaa Buffan asiakkaille, Janne kuvailee.

Mika ja Janne toteavat, että Olvi haluaa olla enemmän kuin tehdas, joka valmistaa ja toimittaa nestemäisiä juomia osuuskaupan myymälöihin ja ravintoloihin.

– PeeÄssän kanssa toteutuu aito kumppanuus, joka perustuu luottamukseen ja vastavuoroisuuteen, Mika kiittelee.

 

Alkoholittomien juomien kysyntä kasvaa

Olvin tuotteista tunnetuin on kuuluisassa Koljonvirran taistelussa menestyneen sotamarsalkan ja kreivin Johan August Sandelsin mukaan nimetty, vuodesta 1969 lähtien valmistettu Sandels-olut. Suomen arvostetuimman olutbrändin salaisuus on perinteinen valmistustapa. Sandelsia ei esimerkiksi pastöroida, koska lämpö vahingoittaa olutta aina. Yli 50-vuotiaan brändin rinnalle tuodaan jatkuvasti uusia tuotteita.

– Yksi panimoalan kuumimmista juomatrendeistä maailmalla ovat terästetyt, maustetut kuplavedet, joiden valmistuksessa olemme olleet edelläkävijä Suomessa. Puolitoista vuotta sitten lanseeratut hard seltzerit ovat noussee merkittäväksi tuoteryhmäksi, joka kasvaa edelleen koko ajan. Samaan aikaan siidereiden kokonaiskulutus on selvässä laskussa, Mika ja Janne kuvailevat.

Olvilla on tuoteluettelossaan kaikkiaan 300–400 tuotenimikettä, joiden keskinäisissä painotuksissa rooliaan kasvattavat alkoholittomat tuotteet sitä mukaa, kun alkoholin kulutus pienenee.

– Meidän vichy on tosi kovassa nosteessa, nousten viime vuonna Suomen myydyimmäksi vichyksi. Samoin erityisen suosittu on muun muassa Kevyt olo -tuoteperheemme, Mika kuvailee.

Oluen keittämössä tehdään noin seitsemän keittoa vuorokaudessa, 35 000–50 000 litraa kerrallaan. Prosessi pohjavedestä myyntivalmiiseen tölkkiin kestää pari viikkoa.

Janne Mertanen ja Mika Vaara arvostavat työnantajaansa todella paljon.

– Työ on mukavaa ja mielekästä, parasta mitä voi kuvitella. Vaikka on kyse suuresta kansainvälisestä yrityksestä, Olvin toimintaa ohjaavat arvot ovat ihmisen kokoisia ja allekirjoitettavia.

Olvin koko tuotantokapasiteetista oluiden osuus on tällä hetkellä 55 prosenttia, mutta alkoholittomien juomien osuus kasvaa koko ajan.

Olvilla on tuotannossa satoja eri tuotteita. Parhaimpina kesäpäivinä juomia toimitetaan asiakkaille yli miljoona litraa.

Iisalmen Prisman asiakkaat arvostavat paikallisen panimon tuotteita. Myyntipäällikkö Anssi Pakarinen järjestelee Olvin limpparipullojen rivistöä.

Tiesitkö, että valitessasi kaupassa Järvikylän salaatin tai yrtin, tuet samalla oman maakuntamme työllisyyttä ja elinvoimaa? Järvikylän priimalaadusta tunnetut tuotteet ovat lähtöisin Joroisista, jossa ne on kasvatettu sukutilalla, huolella ja vastuullisesti. Järvikylän tuotteiden myyntipaikkojen ykköstilaa pitää Kuopion Prisma.

 

Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Pentti Vänskä

Järvikylän kasvihuoneisiin sisään astuessa silmien eteen avautuu ihastuttava näkymä, jota hallitsevat vihreän eri sävyt: tummaa, vaaleaa, harmaaseen taittuvaa ja kirkasta vihreää valtavina alueina. Ilmassa leijailee huumaava tuoksu – basilikan, mintun, timjamin ja lukuisten muiden yrttien aromit sekoittuvat salaattien sekä kasvualustana toimivan turpeen miedompiin tuulahduksiin. 5,5 hehtaaria kattavissa kasvihuoneissa on kymmenittäin erilaisia salaatti- ja yrttilajikkeita, satoja tuhansia kasveja pienistä taimista myyntivalmiisiin tuotteisiin.

 

Ensimmäinen kasvihuone navetan vintillä

Järvikylän kartano on ollut 1600-luvulta asti saman suvun omistuksessa. Tällä hetkellä kartanon isäntänä toimii Albert Grotenfelt ja Järvikylä-tuotenimellä tunnetun Famifarm Oy yrityksen toimitusjohtajana on hänen sisarensa Caroline Grotenfelt-Fyhr.

Ensimmäinen kasvihuone rakennettiin vuonna 1987. Navetan katto vaati remonttia, jolloin kartanon 10. isäntä, Albertin ja Carolinen isä Karl Grotenfelt sai ajatuksen lasikatosta ja navetan vintin muuttamisesta kasvihuoneeksi. Kaupallisen kasvihuoneviljelyn käynnistämisen vaikuttimena oli kartanon toiminnan monipuolistaminen sekä ympäröivän maaseudun vahvistaminen ja elävöittäminen.

 

Siemenestä ruokapöytään

Järvikylä-brändin taustalla oleva Famifarm Oy on 36 toimintavuoden aikana noussut salaatti- ja yrttikasvattajien markkinajohtajaksi. Liikevaihto on yli 23 miljoonaa euroa ja tuloskunto hyvä. Työntekijöitä on 140 ja kasvihuonealaa liki kahdeksan jalkapallokentän verran. Viime vuonna Järvikylä nousi Suomen arvostetuimmaksi vihannesbrändiksi.

– Toimintamme on ympärivuotista, rytmittyen vuodenaikojen, sesonkien ja juhlapyhien viitoittamassa tahdissa. Viime syksyn ja talven korkeista energian hinnoista huolimatta pidimme kaikki kasvihuoneet lämpiminä eikä valotehoa vähennetty. Haluamme huolehtia tuotteidemme tasaisen korkeasta laadusta sekä mahdollistaa planetaarisen ruokavalion kaikille ympäri vuoden, markkinointipäällikkö Sini Memonen korostaa.

Tuotteiden arvoketju on selkeä: siemenestä ruokapöytään.

– Suomen suurimpana salaatti- ja yrttiviljelijänä vahvistamme kotimaisen ruokajärjestelmän kestävyyttä. Emme ainoastaan toimi vastuullisesti, vaan haluamme aidosti ja positiivisesti vaikuttaa niin ympäristön hyvinvointiin, työntekijöidemme arkeen kuin suomalaisten terveyteen.

 

Edelläkävijä ja laadun vaalija

Ruukuissa myytävät salaatit ja yrtit olivat 1980-luvulla kuluttajille outoja ja erikoisia, mutta nykyään ne ovat ruokapöydissämme päivittäin. Lienee harvassa ihmiset, jotka eivät Järvikylän tuotemerkkiä ja tuotteita tunnista, vaikka yrityksen sijainti Savon sydämessä ei tiedossa olisikaan.

Kartano oli aikoinaan tunnettu Pietarin hovin laatukriteerit täyttävästä oman meijerin voista sekä siitä, että tilalla ryhdyttiin ensimmäisenä Suomessa viljelemään heinää. Samaa edelläkävijyyttä, innovatiivisuutta ja tinkimätöntä laatua on haluttu vaalia myös kasvihuonetuotannossa alusta alkaen.

– 30 työvuoden aikana olen nähnyt tuotannon jatkuvasti kehittyvän ja tuoteperheen monipuolistuvan muutamasta perustuotteesta nykyiseen laajuuteensa, avainasiakaspäällikkö Mervi Tervonen kuvailee.

Panostukset kasvatusteknologiaan, automaatioon ja data-analytiikan hyödyntämiseen ovat vieneet koko toimialaa eteenpäin. Tuotekehitys on puolestaan monipuolistanut suomalaista ruokakulttuuria, sillä Järvikylä on tehnyt vuosien saatossa suomalaisille tutuksi monia ulkomaisten keittiöiden erikoisuuksia.

– Karl Grotenfelt toi matkoiltaan muun muassa rucolan, Mervi vahvistaa.

 

Aito lähitoimittaja PeeÄssälle

Järvikylän tuotteet ovat myynnissä kaikissa kaupoissa Hangosta Ivaloon. Sähköisesti kaupoilta tulevat tilaukset keräillään pääsääntöisesti myymäläkohtaisesti ja toimitetaan täysillä rekoilla esimerkiksi Kuopion terminaaliin kuljetettavaksi edelleen PeeÄssän myymälöihin eri puolille Pohjois-Savoa.

Tuotteet lähtevät kauppoihin vuorokauden kuluessa tilauksesta, tuoreina ja raikkaina.

– Olemme aito lähitoimittaja PeeÄssälle, jonka valikoima on yksi osuuskauppojen kattavimmista. Yksittäisistä kaupoista Kuopion Prisma Suomen suurimpia myymälöitä Järvikylän tuotteiden myynnissä, Mervi kuvailee.

Teksti: Kristiina Tammitie Kuvat: Pentti Vänskä

 

Meistä useimmat ovat luultavasti nähnyt televisiossa mainoksen omistajan tilipäivästä: vihreitä henkseleitä paukutteleva Bonustilittäjä Eero painaa nappia, jolloin ”magic happens, vihree liikkuu.”

Mainoksen nuorella miehellä on elävä esikuva meillä Pohjois-Savossa. Aito, oikea ja alkuperäinen Bonus-Eero on nykymuotoisen bonusjärjestelmän ”isä”, kauppaneuvos Eero Saukkonen.

PeeÄssä teki historiaa keväällä 1986, kun se ensimmäisenä osuuskauppana ryhtyi maksamaan kuukausittaista ja portaittain kasvavaa Bonusta asiakasomistajilleen.

S-ryhmän nykymuotoisen asiakasomistajuuden alkujuuret juontuvat 1980-luvulle, jolloin S-ryhmä kävi selviytymistaisteluaan. 1960- ja 1970-luvuilla tapahtuneen yhteiskunnan suuren rakennemuutoksen myllerryksessä osuuskaupat olivat jääneet altavastaajan asemaan. Kauppa kävi heikosti, kilpailijat valtasivat markkinaosuuksia, tulokset olivat tappiolla ja toimintaa piti rahoittaa velkaa lisäämällä. Osuustoimintaa pidettiin yleisesti aikansa eläneenä yritysmuotona, puhuttiin jopa maailmanlopun ideologiasta.

 

Jäsenyydellä ei ollut merkitystä

S-ryhmän sisällä rohkeiden visionäärien pieni joukko uskalsi ajatella asioita eri tavalla. He näkivät yritysmuodossa sekä asiakkaiden jäsenyydessä kaupparyhmän kipeästi kaipaaman pelastuksen. Kuopion Osuuskauppaa ja Osuuskauppa PeeÄssää vuosina 1985–2005 johtanut kauppaneuvos Eero Saukkonen kuului tähän joukkoon.

– Aloittaessani Kuopion Osuuskaupan toimitusjohtajana osuuskaupan jäsenyydellä ei ollut mitään merkitystä. Tarjouksia kyllä harrastettiin, mutta hinta oli sama kaikille jäsenyydestä riippumatta.

Jäsenrekisteriä ei ollut päivitetty moneen vuoteen, joten siinä oli kirjaimellisesti kuolleita sieluja, Eero Saukkonen kuvailee.

Kuopion Osuuskaupan taloudellinen tilanne oli surkea. Yritys oli tappiolla, eikä todellisia mahdollisuuksia hintakilpailuun ollut.

– Olimme kilpailijoitamme heikompia, kalliimpia ja kömpelömpiä. Ostohinta oli meillä kalliimpi, kuin millä kilpailija myi tuotteet ulos. Toimitusjohtaja masensi itsensä aamulehden äärellä vertaillessaan kauppojen hintoja.

 

Jäsenrekisteri hyötykäyttöön

Toivottomassa tilanteessa oli pakko keksiä jotain ihan uutta. Kuopion Osuuskaupan hätäsaneerausohjelmaan kirjattiin ”kaupallisen toiminnan kehittäminen”. Sen keinoksi nostettiin osuuskaupan jäsenrekisterin uudenlainen hyödyntäminen.

– Siihen aikaan liikkeenjohdon uusia oppeja olivat erilaistuminen sekä kanta-asiakasrekisterit. Lähdimme miettimään, miten meille saataisiin ajantasainen asiakastietokanta. Lähdimme markkinointijohtajan Risto Pyykösen sekä kaupallisen johtajan Manu Vesalon kanssa miettimään ostoja tekeville osuuskaupan jäsenille kuukausittain maksettavan, portaittain kasvavan ostohyvityksen ideaa. Osuuskaupan toiminta-ajatuksessa piti siis palata alkuperäiseen ideaan, kovistella pölyt pois, sittenkin uskoa osuustoimintaan, ottaa jäsenrekisteri hyötykäyttöön ja lähteä testaamaan porrastetun ostohyvityksen eli Bonuksen vetovoimaa.

 

Ensimmäiset Bonukset toukokuussa 1986

Kuopion Osuuskaupassa porrastettu bonusjärjestelmä otettiin käyttöön 1.4.1986, ja ensimmäiset Bonukset maksettiin toukokuussa. Tuohon aikaan jäseniä osuuskaupalla oli 19 000, joista Bonuksia sai vuoden aikana 18,4 prosenttia, eli 3 500 jäsentaloutta. Bonusraha lähetettiin postitse ostoja seuraavan kuukauden lopulla.

– Summa oli ensimmäisen vajaan vuoden aikana noin miljoona markkaa, ja vuonna 1987 se tuplaantui kahteen miljoonaan. Bonusta sai alusta alkaen kaikista myymälöistämme ja koko valikoimasta. Kun Bonuksen piiriin liitettiin aika pian myös polttoaineet, alkoivat miehetkin kiinnostua järjestelmästä, jonka he olivat sitä ennen leimanneet akkojen hömpötykseksi, Eero Saukonen muistelee.

Jokaisen ostotapahtuman loppusumma ja päivämäärä kirjattiin käsin asiakasomistajatalouden ostoliuskaan. Kuun lopussa liuska palautettiin osuuskauppaan Bonuksen laskemista varten. Manuaalisesta ostojen kirjaamisesta siirryttiin kassajärjestelmään kytkettyyn sähköiseen Bonukseen vuonna 1989. Samalla otettiin käyttöön asiakasomistajuuden avaimena yhä tänä päivänä toimiva S-Etukortti, aluksi muutamissa osuuskaupoissa ja vuonna 1991 kattavasti kautta maan.

 

Selkeä ja reilu, eniten etua tuottava Bonus

Asiakasomistajille aitoa hyötyä tuottavan bonusjärjestelmän lähtökohtana oli alusta alkaen, että sen pitää olla selkeä ja reilu, vailla monimutkaisia kertoimia tai poikkeuksia.

– Bonuksen kertymisen halusimme pitää mahdollisimman yksinkertaisena, helppotajuisena ja vertailtavana. Tuhannen markan ostoista sai prosentin, kahdesta tuhannesta kaksi, kolmesta tuhannesta kolme, neljästä tuhannesta neljä ja viidestä tuhannesta viisi prosenttia takaisin päin. Taulukon perusteena oli keskivertoperheen kuukausittaiset päivittäis- ja käyttötavaraostokset.

Bonuksesta tuli valtakunnallinen etu vuonna 1994, eli palvelujen käytöstä alkoi saada Bonusta riippumatta siitä, missä päin Suomea asiointi tapahtui. Järjestelmä kohteli kuitenkin asiakasomistajia epätasa-arvoisesti, sillä porrastukset, ostojen määrät ja bonusprosentit vaihtelivat osuuskaupoittain. Taulukkojen yhdenmukaistuminen tapahtui vasta muutama vuosi sitten.

PeeÄssällä on alusta lähtien ollut käytössä eniten etua tuottava bonustaulukko.

– Muutoksia siihen ei ole tarvinnut tehdä. Kun Suomen valuutta vaihtui vuoden 1999 alussa, markat vain muutettiin tasalukuisiksi euroiksi.

 

Lähes miljardi euroa rahana maksettuja etuja

Tuskin Eero Saukkonen itsekään arvasi, miten kauaskantoista järjestelmää nykymuotoisen asiakasomistajuuden pioneerit Kuopiossa aikoinaan räätälöivät.

Progressiiviseen Bonukseen siirtymisellä oli liiketoimintastrategisesti varsin suuri merkitys. Mitään räjähdysmäistä kehitysloikkaa ei tapahtunut, mutta kun ihmiset alkoivat oivaltaa osuuskaupan asiakasomistajuuden hyödyt, alkoi jäsenmäärä ja palvelujen käyttö lisääntyä, liikevaihto kasvaa ja tuloskunto parantua. Bonuksen rinnalla kehitettiin myös muita etuja, mikä edelleen lisäsi asiakasomistajuuden vetovoimaa.

– Kun aloitin toimitusjohtajana, Kuopion Osuuskauppa teki 20 miljoonaa markkaa tappiota vuodessa. Jäädessäni eläkkeelle vuonna 2005 Osuuskauppa PeeÄssä teki 20 miljoonan euron voitollisen tuloksen. Suurempiakin voittoja olisi voitu tehdä, mutta se ei ollut tarpeen, koska tase oli tervehtynyt ja investointikyky oli hyvä, Eero Saukkonen summaa.

Bonusta PeeÄssä on maksanut asiakasomistajilleen vuosina 1986–2022 yhteensä lähes puoli miljardia, tarkkaan sanoen 486 327 519 euroa!

 

Toimitusjohtajuutensa ensimmäisinä vuosina Eero Saukkonen kiersi eri osuuskaupoissa puhumassa Bonuksen puolesta.
– Sain kerta toisensa perään todistella järjestelmän kannattavuutta, painottaa Bonuksen piiriin kuuluvien palvelujen kattavuutta ja korostaa, että kyse ei ole kampanjasta vaan elämäntavasta.

PeeÄssän asiakkuuspäällikkö Reetta Innilä ja kauppaneuvos Eero Saukkonen tutkivat taulua, joka kertoo osuuskauppatoiminnan kehittymisestä Pohjois-Savossa. PeeÄssä on muodostunut 120 vuoden aikana pienistä pitäjän- ja seutuosuuskaupoista.

Heimosen puutarhalla Tuusjärvellä ovat kevätkiireet alkaneet. Ensimmäiset kesäkukat ovat hyvässä kasvuvaiheessa ja vadelman versot aukovat pian silmujaan. Uusin kasvihuone on täynnä komeita terassihortensioita, jotka myydään S-kaupoissa ympäri Suomea äitienpäivän aikoihin. Pitkäaikainen ja toimiva yhteistyö PeeÄssän kanssa on avannut Heimosen puutarhalle tien S-ryhmän valtakunnallisiin valikoimiin.

Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Pentti Vänskä

Heimosen puutarhalla pelargonioiden meri lainehtii vihreänä, näkyypä etummaisissa pöydissä jo punaisia kukkiakin. Toisessa kasvihuoneessa äitienpäivän sesonkiin myyntiin menevät suuret terassihortensiat kehittelevät ensimmäisiä nuppujaan laajan lehvästön suojissa.

– SOK:n suunnalta ottivat yhteyttä ja kysyivät, olisiko meillä kiinnostusta kasvattaa S-ryhmän valtakunnallisiin valikoimiin Kotimaista-tuoteperheen hortensiaa 10 000 kappaletta. Viime vuosi onnistui todella hyvin, ja nyt on sama määrä hyvässä kasvuvaiheessa. Myynnissä hortensiat ovat ympäri Suomea S-kaupoissa äitienpäivän molemmin puolin viikoilla 16–20, Sami Heimonen kertoo.

 

Uusi kasvihuone suunnitteilla

Toukokuun lopulla alkavan kesäkukkien ja hyötykasvien sesongin aikana Heimosen puutarhalta lähtee kasvikuorma seitsemänä päivänä viikossa, tarvittaessa kahdestikin päivässä Kuopion ja Iisalmen Prismoihin sekä Kuopion Prisma Rautaan. Kyseisten myymälöiden Kesäpihoilla myydyistä kukista jopa 90 prosenttia on kotoisin Heimoselta Riistavedeltä tai Tuusjärveltä.

– Kysyntää olisi myös S-marketeiden suunnalta, mutta tällä hetkellä emme pysty lisäämään tuotantomääriämme. Tilanne muuttuu, kun saamme lisää kasvihuonealaa käyttöömme. Uusi kasvihuone on tarkoitus rakentaa tänä tai ensi vuonna, Sami kuvailee.

 

Vadelman satokausi alkaa toukokuun lopulla

Heimosen puutarhalla kasvaa PeeÄssän kauppoihin myös vadelmaa.

– Marjayhteistyö PeeÄssän kanssa alkoi kaksi vuotta sitten. Osuuskaupassa oltiin heti kovasti kiinnostuneita, kun pohdimme vadelman viljelyn aloittamista. Kun kumppaniksi saa alkumetreiltä lähtien ison ja luotettavan toimijan, on kokeilujen, kehittämisen ja laajennusten tekeminen mahdollista matalammalla kynnyksellä.

Tänä kesänä puutarhalla on vadelmaa kasvussa noin hehtaarin alalla, josta satoa pitäisi tulla kymmeniä tuhansia kiloja. Kasvihuoneviljely pidentää vadelman satokautta: Heimosen vadelmia saa PeeÄssän kaupoista toukokuusta syyskuulle saakka.

– Tämän kauden vadelmien taimet tulivat meille pakastettuina maaliskuun puolessa välissä, jolloin ne myös sulatettiin ja istutettiin. Ensimmäiset marjat saadaan kauppoihin toukokuun lopulla. Samoihin aikoihin pääsemme toivon mukaan lopettamaan myös kasvihuoneiden lämmittämisen. Meillä lämmitys tapahtuu puuhakkeella, emmekä valota kasveja, joten sähkön hinnan kanssa voi edelleen pärjätä.

 

Kasvihuonemansikka kokeilussa, yrtit uutuutena

Tänä vuonna Heimosella kokeillaan myös mansikan kasvihuoneviljelyä uudella tavalla.

– Testaamme, miten onnistuu mansikan satokauden pidentäminen. Keskikesällä ei kasvihuonemansikalle ole kysyntää, mutta kauden alussa ja lopussa tilanne on toinen.

Kehitystä tapahtuu myös yrttirintamalla. Kuopion Prisman suunnalta on esitetty toiveita paikallisten yrttivalikoimien vahvistamisesta. Sami joukkoineen aikoo vastata tähän toiveeseen.

– Tänä vuonna on tarkoitus saada ensimmäiset yrtit Prismaan ja muutamaan muuhun myymälään, aluksi pienimuotoisesti, mutta jatkossa kenties isoimpiakin määriä. Aloitamme yleisimmin käytetyillä yrteillä, kuten persiljalla, tillillä, ruohosipulilla ja herneenversolla.

 

PeeÄssän kanssa pitkä kumppanuus

1940-luvulle juurensa ulottavan Heimosen puutarhan keskeisiä arvoja ovat pitkäjänteisyys, kehittymishalu, positiivisuus ja luotettavuus. Arvot näyttävät toteutuvan myös arjessa: peeässäläiset kuvailevat Heimosen puutarhaa vain positiivisilla sanoilla, muun muassa esimerkilliseksi kumppaniksi sekä luotettavaksi ja joustavaksi laadun takaajaksi.

– Pyrimme luomaan kestävät ja luottamukselliset yhteistyösuhteet ja menestymään yhdessä asiakkaidemme kanssa. Tuotteidemme tasainen ja korkea laatu, asiantunteva henkilökunta ja joustava ja asiakaslähtöinen toimintatapamme luo pohjan pitkälle ja menestyksekkäälle asiakassuhteelle, Sami muotoilee.

PeeÄssän kanssa Heimosen puutarha on ollut kimpassa pitkään.

– Kun Prisma avattiin Kuopioon, tarjottiin sinne kesäkukkia myyntiin. Siitä alkoi yhteistyö, joka on tehnyt PeeÄssästä yhden meidän tärkeimmistä asiakkaistamme. Osuuskaupan rinnalla olemme kasvaneet ja kehittyneet, verkostoituneet ja investoineet, Sami hymyilee.

 

Yhteistyön kolme pointtia

Monet Pohjois-Savossa toimivat viljelijät ovat kyselleet Sami Heimoselta, miten puutarha on löytänyt tiensä PeeÄssän tärkeäksi kumppaniksi. Sami nostaa vastauksessaan esiin kolme pointtia.

– Ensinnäkin pitää tarjota laadukkaita tuotteita. Pelkkä paikallisuus ei kanna, vaan sen lisäksi tuotteen pitää olla sellainen, että osuuskaupan asiakkaat haluavat sitä ostaa. Ja toiseksi pitää olla kilpailukykyiset hinnat. Jos paikallinen tuote maksaa tuplahinnan verrattuna kauempaa tulleeseen vastaavaan tuotteeseen, on aika selvää, kumman niistä suurin osa asiakkaista kaupassa valitsee.

Kolmas asia liittyy yhteistyön käytännön toimivuuteen.

– Pitää olla valmis avoimeen vuoropuheluun ja toiminnan kehittämiseen osuuskaupan asiakkaiden tarpeet huomioiden. Kun asioista keskustellaan jo suunnitteluvaiheessa, siitä hyötyvät molemmat osapuolet. Kehitämme jatkuvasti toimintaamme, jotta voimme tarjota yhteistyökumppanillemme selkeää lisäarvoa, Sami korostaa.

PeeÄssän kaikki ABC-mittarikentät ovat lähtöisin Varkauden naapurista Joroisista U-Contin tehtaalta.

Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Pentti Vänskä

Joroisten Konttitien varrella U-Contin tehtaan piha-alueella on useita suuria terässäiliöitä odottamassa kuljetusta eteenpäin. U-Contin toimitusjohtaja Joel Sistonen vie vieraansa lähimmän vaaleanharmaan säiliön kupeeseen spreijatun tekstin ”Älykäs pönttö Joroisista” äärelle.

– Meille on arvovalinta, että tehdas on Suomessa, vaikka se ei ole aina bisneksen kannalta paras vaihtoehto, Joel taustoittaa lauseen merkitystä.

Kaikilla piha-alueella olevilla säiliöillä on tuleva käyttöpaikka valmiina tiedossa. Joel osoittaa kevätauringossa osin sulaneen lumivaipan alla seisovaa 60 kuution säiliötä.

– Tuo on menossa Vesannolle, uuden S-marketin yhteyteen tulevalle ABC-mittarikentälle, toimitusjohtaja kertoo.

 

Kolmas sukupolvi vetovastuussa

U-Cont on perheyritys, jonka vetovastuussa Joel edustaa jo kolmatta sukupolvea yhdessä suunnitteluosastoa vetävän veljensä ja hallitustyöskentelyn kautta mukana olevan sisarensa kanssa.

– Olen ollut toiminnassa mukana nuoruusvuosista lähtien. 13-vuotiaana olin jo raivaussahalla tekemässä säiliökentän siivoustöitä, Joel kertoo.

Yrityksen tuotteiden sydämenä toimii säiliö, jonka ympärille luodaan erilaisia tehokkaita, älykkäitä ja ympäristötekijät huomioivia ratkaisuja nesteiden jakeluun, varastointiin ja energian tuottamiseen. U-Cont tekee polttonesteiden jakeluasemia, joista tulee noin 40 prosenttia yrityksen kotimaan kaupasta, loppuosan kertyessä teollisuudelle suunnatuista palveluista. Vientiin tuotteista menee noin neljännes.

 

Muurikka – innovaatio hukkapalasta

Säiliöiden oheistuotteena on syntynyt myös innovaatio, joka tänä päivänä kuuluu varsin monen koti- ja mökkikeittiön perusvarustukseen.

– Muurikka-pannu on meiltä lähtöisin. 1970- ja 1980-luvun taitteessa keksittiin, että suuren nestesäiliön tarkastusluukun hukkapalasta syntyy hyvä muurinpohjapannu. Muurikan valmistuksesta tehtiin sopimus Finnoilin kanssa ja 2000-luvulla tuote siirtyi fuusion kautta Opalle. Muurikkaa valmistettiin meillä vuoteen 2004 saakka, Joel kertoo.

 

Kokonaisvaltaisia ratkaisuja

Polttonesteiden jakeluasemien rakentamisessa U-Cont on ollut 1990-luvulta lähtien vahva toimija kotimaan lisäksi muun muassa Norjassa.

– Toimme alalle ison muutoksen valtakunnan mittakaavassa ja kansainvälisestikin, kun aloimme rakentaa mittarikenttiä tehdasvalmiista moduuleista, mikä säästää työmaalla aikaa ja rahaa.

Jakeluasemien kaksivaippasäiliöt vuodonilmaisuhälyttimineen ja ylitäytönestolaitteineen valmistetaan Joroisissa, jonka jälkeen ne kuljetetaan kohteeseen. Paikan päällä polttonestetekniset asennukset hoitaa kotimaassa U-Contin oma väki, kun taas maanrakennus- ja sähkötöistä sekä mittareiden ja maksupäätteiden toimituksista vastaavat alihankkijat.

– Teemme paljon avaimet käteen -sopimuksia, jolloin kohde pitää sisällään kaiken suunnittelusta luvitukseen ja toteutukseen, Joel kertoo.

 

PeeÄssä tärkeimpiä kumppaneita

ABC-mittarikenttiä U-Cont on rakentunut enemmän tai vähemmän kaikille osuuskaupoille. Urakat kilpailutetaan aina, mutta kun hinta on vertailun kestävä, osuuskaupat erityisesti keskisessä valitsevat mielellään U-Contin urakan toteuttajaksi. Yritys saa lähialueen osuuskauppojen suunnalta kehuja paikallisuuden lisäksi joustavuudesta ja luotettavuudesta.

– PeeÄssä on yksi meidän tärkeimmistä kumppaneistamme. Olemme tehneet kaikki PeeÄssällä käytössä olevat ABC-jakeluasemat, Joel Sistonen toteaa.

 

Varkaudessa toinen kierros, 30 vuotta välissä

Ensimmäinen U-Contin kohde PeeÄssälle oli syvän laman keskellä vuonna 1992 uudella konseptilla toteutettu ABC-automaatti Varkauden vanhan Prisman pihassa.

30 vuoden jälkeen viime vuonna U-Cont rakensi Varkauden uuden Prisman tuntumaan uuden ABC-automaattiaseman. Sen kuusi eri polttoainelaatua ovat samassa 100 kuution säiliössä, mutta tarkasti toisistaan erotelluissa osastoissa. Mittarikentän konepajaosuus, noin tuhat työtuntia, tehtiin viime kesänä. – Se olikin rakennuspaikan osalta varsin haastava kohde. Pehmeän maaperän vuoksi tontilta jouduttiin kaivamaan maata pois tavallista syvemmältä ja tekemään perustukset paremmin.

Vuoden aikana tehtiin tai uudistettiin ABC-automaatit myös Nilsiässä Tahkon risteyksessä sekä Kuopion Ykkösrastilla ja Maljalahdessa, jossa pakettiin sisältyivät myös veneilijöiden tankkauspalvelut. Seuraava kohde on Vesannon uuden S-marketin tontille tuleva ABC-automaatti.

– Teemme yleensä S-ryhmän osuuskaupoille kymmenkunta ABC-mittarikenttää vuodessa, joista viime vuonna peräti neljä tehtiin PeeÄssälle. Tämä kertoo hyvin siitä, miten suuri merkitys PeeÄssällä on meille.

 

Seuraavaksi sähkölatauspuolelle

Joel kertoo, että peeässäläisten kanssa käydään antoisaa vuoropuhelua laitteiston toimivuudesta ja käyttökokemuksista. PeeÄssän kanssa on keskusteltu myös U-Contin seuraavasta aluevaltauksesta.

– Perinteisten polttoaineiden kysyntä tulee pikkuhiljaa hiipumaan sähköautojen yleistyessä, vaikka myös nestemäisiä polttoaineita käytetään vielä useamman kymmenen vuoden ajan. Meillä on suunnitelmat pitkällä sähköautojen latausasemien rakentamisen aloittamisen osalta. Ainakin alkuvaiheessa keskitymme pikalatauspuolelle.

Liikenteen murros näkyy Suomessa hitaammin kuin monissa muissa maissa.

– Meitä ja PeeÄssää yhdistää se, että meidän on molempien seurattava tarkasti liikenne-energioiden kehitystä ja tarjottava asiakkaillemme niitä palveluja, joita he tarvitsevat, Joel Sistonen toteaa.

 

Irmeli Voutilainen ehti yli 40 vuotta kestäneen Puijonsarvi-uransa aikana palvella hotellissa tuhansittain ihmisiä, mukaan lukien presidentti Kekkonen sekä Persian shaahi puolisoineen.

Monenlaista on ehtinyt näkemään ja kokemaan myös Marko ”Maukka” Penttilä, jolla Puijonsarvi-vuosia on takana ”vasta” vajaat 18. 

 

Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Pentti Vänskä

 

Original Sokos Hotel Puijonsarvi on hotelli, joka tunnetaan kautta Suomen. Se on osa kuopiolaisuutta, samaan tapaan kuin tori ja kalakukko. Kehuttu ja kiitelty, lupsakka savolainen palvelu ihastuttaa hotellin asiakkaita. Juuri siinä Maukka Penttilä on hyvä, suorastaan suvereeni. Maukan tapaa useimmiten hotellin vastaanotosta, jossa vakiovieraat ovat valmiita jonottamaan päästäkseen juuri hänen palveltavakseen. ”Jätkä on legenda”, tiedetään erään taksikuskin kiteyttäneen osuvasti Maukan roolin hotellissa.

Maukka kuvailee itse itseään legendan sijasta jokapaikanhöyläksi.

– Olen ollut Puijonsarvessa kohta 18 vuotta ja saanut tehdä monenlaista. Tulin tarjoilijaksi Frans & Sophieen, joka oli tosin silloin nimeltään Fransmanni. Myöhemmin etenin vuoropäälliköksi ja aloin tehdä hommia myös yökerho Puikkarissa, jossa oli tunnetusti kaupungin parhaat bileet ja jono aina viikonloppuisin. Kun yökerho pistettiin kiinni 2018, siirryin vastaanottoon, jonka rinnalla palvelen nykyään asiakkaita myös aulabaarissa ja muuallakin talossa aina siellä, missä tarvitaan. Auttelen vähän joka puolella.

 

Etulinjassa, viihtymisen takaajana

Maukan rennon letkeä palvelutyyli on persoonallinen ja valloittava, saaden asiakkaan tuntemaan itsensä tärkeäksi ja tervetulleeksi. Maukassa ei ole mitään imelää tai päälleliimattua, vaan käytös kumpuaa suoraan sydämestä, silkasta ystävällisyydestä. Tällaisia ovat varmasti aikanaan olleet parhaat majatalojen isännät.

– Eämäntehtävänäni on parantaa ja onnellistaa muiden ihmisten elämää. Haluan pitää huolta siitä, että ihmiset viihtyvät meillä, niin asiakkaat kuin työkaveritkin, joille tämä laulava sopraano lurauttelee onnittelulauluja.

– Tykkään olla etulinjassa, jossa pitää tietää kaikki, mitä tapahtuu ympärillä, paitsi omassa talossa, myös laajemmin Kuopiossa ja Pohjois-Savossa. Vuosien mittaan olen kehittänyt päähäni myös herkät hälytyskellot, jotka alkavat soida otsalohkossa, mikäli kaikki ei ole kunnossa, Maukka kertoo.

­– On hienoa kuulla ja tietää, että täällä on edelleen töissä ihmisiä, joille talo on yhtä rakas kuin se oli minulle ja jotka haluavat samalla antaumuksella tehdä asiakkaiden eteen aina parhaansa, 43-vuotisen työuran hovimestarina ja myyntisihteerinä Puijonsarvessa tehnyt Irmeli Voutilainen kommentoi Maukan mietteitä.

 

Tekohampaita ja eläviä kanoja

Irmeli tuli hotelli Puijonsarveen töihin vuonna 1970 hovimestariksi. Ravintolaelämä oli 1970-1980-luvuilla hyvin toisenlaista kuin tänä päivänä. Pukukoodin mukaisesti miehillä piti olla pikkutakki päällä ja kravatti kaulassa päästäkseen sisään yökerhoon tai tanssiravintolaan. Hovimestari ohjasi asiakkaat pöytiin, eikä juomien kanssa saanut liikkua ravintolasalissa. Kaikkialla leijaili sankka savu, sillä tupakointi oli sallittua rajoituksitta.

– Kosteat ja pitkät työlounaat ja -illalliset sekä firmojen isot juhlat olivat hyvin tavallisia. Tänä päivänä ei voisi kuvitella tänne sellaisia juhlia, joiden jäljiltä löytyy viidet tekohampaat vailla omistajaa. 1970- ja 1980-luvuilla oli tavallista sekin, että asiakas tai kokonainen seurue söi monen ruokalajin illallisen ja poistui sen jälkeen maksamatta. Usein heidät saatiin kuitenkin jo narikassa kiinni, Irmeli kertoo.

Ruoka tuotiin isoillakin illallisilla pöytiin useimmiten vatitarjoiluna, hovimestarin tiukassa ohjauksessa. Useiden satojen ihmisten tapahtumissa ruokailu voitiin järjestää myös buffetpöydistä, joissa kruunuina olivat keittiön kylmäköiden voista valmistamat valtavan suuret joutsenet.

– Kerran keittiöemäntä oli ostanut puulaatikoissa 200 elävää kanaa, joilta talonmies katkoi autotallissa päät Koskenkorvapalkalla, jonka jälkeen keittiöhenkilökunta kyni ja paloitteli kanat ja teki niistä kukkoa punaviinissä. Eipä kyselty hygieniapassia siihen aikaan.

 

Nostalgiatrippeillä muistellaan menneitä

Puijonsarvessa on toiminut viime vuosikymmenien mittaan lukuisa määrä eri nimisiä ravintoloita. Irmelin ja Maukan puheissa vilahtelevat muun muassa AA-baari, Yösarvi, Sarvikuono, El Toro ja Memphis – kaikki jo kauan sitten haudattuja liikeideoita.

– Alkuaikoinani täällä toimi myös PeeÄssän edeltäjän Kuopion Osuuskaupan myymälä nykyisen Ehtan paikalla, Irmeli muistelee.

Maukka kertoo, että hotellissa käy yllättävänkin paljon asiakkaita nostalgiatripeillä, muistelemassa kultaista nuoruutta, iloisia opiskeluaikoja tai elämänpituisen tai ainakin sellaiseksi suunnittellun parisuhteen alkumetrejä.

– Meidän yökerho on jättänyt ihmisiin pysyviä muistijälkiä. Olemme kuulleet tuhansia tarinoita ikimuistoisista kohtaamisista Puikkarin tanssilattialla tai baaritiskin äärellä.

 

Rupattelihetki presidentin kanssa

Irmelin mieleen ovat lähtemättömästi jääneet myös presidentti Kekkosen vierailut. Hän oli vasta tullut taloon, kun Kekkonen toi Kuopioon Suomessa valtiovierailulla olleen Persian shaahin Mohammand Reza Pahlavin ja shaahittaren Farah Pahlavin. Kuninkaallisille oli varattu heidän toiveidensa mukaisesti takalla ja karhuntaljalla varustettu päivähuone ja heitä varten hotelliin hommattiin myös punaiset matot.

– Toisen kerran Kekkonen kävi meillä noin kymmenen vuotta myöhemmin, ja silloin ohjelmassa oli myös yöpyminen. Vein hänelle ennen illallista sviittiin alkucoctailin, jolloin presidentti kysyi, onko minulla kiire. Kun vastasin, että ei ole, hän pyysi istumaan ja kertomaan, miksi olen valinnut hotelli- ja ravintola-alan. Siinä juteltiin, kunnes presidentin adjutantti kävi sanomassa, että ollaan jo kaksi minuuttia myöhässä ja muut vieraat odottavat. Saattelin sitten presidentin illallisille.

Osuustoiminta-aate sai 1900-luvun ensimmäisinä vuosina poikkeuksellisen vahvasti tuulta alleen Lapinlahdella. PeeÄssän tarina alkoi 1903 Lapinlahden Osuuskaupan perustamisesta, ja pari vuotta myöhemmin kesällä 1905 lääninkuvernööri hyväksyi ja vahvisti osuusmeijerin säännöt.

Tänä päivänä tuottajaosuuskunta voi edelleen hyvin paikkakunnalla: Valio työllistää Lapinlahden tehtaalla sekä lähialueen maatiloilla ja maidon keräilyssä yhteensä yli 4 000 henkilöä.

 

teksti Kristiina Tammitie, kuvat Valio

 

Vuonna 1907 ensimmäiset maitolastit vastaanottaneen, jo historiaan siirtyneen Lapinlahden osuusmeijerin ja reilun kilometrin päässä sijaitsevan nykyisen Valion tehtaan välillä ei äkkiseltään näyttäisi olevan juuri mitään yhteistä.

Tosiasiassa yhteisiä tekijöitä on paljonkin, yritysmuodosta alkaen. Lapinlahden meijeri oli maidontuottajien perustama ja omistama osuuskunta, jonka tehtävä oli jalostaa maidosta tuotteita myytäväksi. Samoin tänä päivänä maitotilayrittäjät omistavat maidonhankintaosuuskunnat, jotka omistavat maitoa jalostavan Valion.

Viimeisten vuosikymmenien aikana osuuskunnat ovat yhdistyneet ja kasvaneet suuremmiksi. Lapinlahden meijerille kävi rakennemuutoksen pyörteissä samoin kuin sadoille muillekin pienille ja paikallisille osuuskunnille: Lapinlahden osuusmeijeri toimi itsenäisenä 1990-luvun alkuun asti, jolloin se liitettiin osaksi Kuopion osuusmeijeriä, joka sulautui pian sen jälkeen Osuuskunta Promilkiin ja edelleen Osuuskunta Itämaitoon sekä nykyiseen Osuuskunta Maitosuomeen. Tänä päivänä Lapinlahdella kotipaikkaansa pitävä Maitosuomi on Valion suurin omistaja 42,4 prosentin osuudellaan.

 

Liki koko suku töissä tehtaalla

Valion Lapinlahden nykyisen tehtaan paikalla on tehdaspalvelupäällikkö Marko Ollikaisen mukaan jalostettu maitoa jo 64 vuotta. Ensimmäinen tuote oli maitojauhe. 1970-luvulla aloitettiin heran jalostaminen ja juustojen valmistus.

– Oma ukkini oli aikoinaan rakentamassa ensimmäistä tehdasta, ja myöhemmin isänikin on osallistunut kiinteistöjen rakentamiseen. Mummo oli Emmental-pakkaamossa töissä ja yhdellä sedälläni oli yli 40-vuotinen työura juustotehtaan kunnossapidossa. Matkan varrella on serkkujakin puolenkymmentä ollut täällä hommissa, Marko kertoo sukunsa tiukasta sidoksesta maidon jalostukseen.

Hän itse tuli ensimmäisen kerran tehtaalle töihin insinööriopintojensa lomassa kunnossapidon ohjausjärjestelmän käyttöönottoon.

­– Valmistuttuani olin vähän aikaa muulla, mutta jo muutaman kuukauden päästä palasin takaisin juurilleni, Marko hymyilee.

446 miljoonaa litraa maitoa, 67 kilometrin säteeltä

Alkuaikoina tehtaan omisti Kuivamaito Oy, joka yhdistyi Valioon 1990-luvulla. Sen jälkeen alueelle on investoitu ripeään tahtiin. Tätä nykyä Lapinlahdella syntyy noin 35 prosenttia Valion juustoista ja 40 prosenttia jauheista.

– Meillä valmistetaan Emmental-, Edam- ja erikoisjuustoja sekä hera- ja maitojauheita. Juustot menevät pääosin kuluttajakauppaan kotimaahan ja jauheet vientiin, suurimmaksi osaksi Aasian kasvaville markkinoille.

Moni ei tulekaan ajatelleeksi, että poimiessaan tutun Valion juuston PeeÄssän kaupassa ostoskärryyn, tulee valinneeksi aidosti paikallisen tuotteen, niin työn, valmistuksen kuin tärkeimmän raaka-aineen osalta.

– Jalostamme vuodessa 446 miljoonaa litraa maitoa 60 miljoonaksi kiloksi juustoja ja jauheita. Maito tulee meille 1 200 tilalta, keskimäärin 67 kilometrin säteeltä.

On sanottu, että Ylä-Savossa ollaan Suomen tärkeimmän maitosuonen päällä.

– Se on varmasti totta. Otamme vastaan neljäsosan kaikesta Valion maidosta täällä Lapinlahdella, Marko vahvistaa.

Valion Lapinlahden tehtaan työllistävä vaikutus lähiseudulla on valtava, yli 4 000 henkilöä. Tehdasalueella työskentelee maidon hankintaosuuskunta Maitosuomi mukaan lukien noin 320 ja tehtaalle maitoa tuottavilla valiolaisilla maatiloilla 3 600 henkilöä. Lisäksi väkeä tarvitaan maidon keräilyssä sekä tehtaan erilaisissa urakoissa, kunnostuksessa ja kiinteistönhoidossa.

­– Osuustoiminnallisilla yrityksillä on iso merkitys maakunnallemme, Marko Ollikainen kiteyttää.

Lapinlahden osuusmeijerin vaiheita:

1905 osuusmeijeri perustetaan ja voin valmistus alkaa.

1907 punatiilinen meijerirakennus valmistuu.

1916–1927 mylly, voimalaitos, konttorirakennus, saha ja henkilökunnan asuinrakennus valmistuvat.

1953 juustola rakennetaan ja Emmental-juuston valmistus alkaa.

1966 juuston valmistus lopetetaan.

1975 voin valmistus lopetetaan, vastaanotettu maito aletaan myydä Kuivamaito Oy:lle.

1988 meijerirakennukset myydään Lapinlahden kunnalle.

1991 meijeri sulautuu osaksi Kuopion osuusmeijeriä. Toiminta lopetetaan.

(Lähde: Lapinlahden osuusmeijeri, Rakennushistoriaselvitys 8.11.2017)

 

Valion Lapinlahden tehtaan vaiheita:

1959 Kuivamaito Oy:n tehdas otetaan käyttöön ja maitojauheen valmistus alkaa.

1970 aloitetaan heran jalostaminen, tehdään myös voita.

1971 Emmental-juustola valmistuu.

1974 Edam-juustola valmistuu.

1983 tehdasta laajennetaan.

1990-luku Kuivamaito fuusioituu Valioon.

2002 maidon vastaanotto alkaa.

2000–2020 lukuisia investointeja, mm. uusi kattilaitos ja lastenruokatehdas. Ennätyksellisiä maidonvastaanottomääriä.

2022 alueella toimii mm. juustola, neljä jauhetehdasta, erikoistuotetehdas ja laboratorio. Tulevaisuus näyttää valoisalta.

(lähde: Valio Oy)

Vietämme tänä vuonna Osuuskauppa PeeÄssän 120-vuotisjuhlavuotta.

– Teemana juhlavuodelle on tehdä arjesta juhlaa erilaisin eduin, tarinoin ja tapahtumin. Korostamme omistajan hyötyä ja panostamme niin henkilöstön kuin asiakasomistajiemme etuihin ja hyvinvointiin, kuvailee toimitusjohtaja Mikko Junttila.

 

Juhlavuosi polkaistiin käyntiin PeeÄssän synnyinsijoilla Lapinlahdella, ringetten yhdeksänkertaisen Suomen mestarin ja hallitsevan seurajoukkueiden maailmanmestarin, LL 89:n Say Cheesen kotipelillä. PeeÄssän isännöimää ilmaisottelua saapui seuraamaan väkeä jäähallin täydeltä, paitsi itse pelin, myös kahvin ja pullan houkuttamana.

– Tunnelma oli todella positiivinen. Oli ilahduttavaa nähdä, miten paljon ottelu keräsi lapinlahtelaisia paikan päälle kannustamaan oman paikkakunnan joukkuetta, kiittelee PeeÄssän toimitusjohtaja Mikko Junttila.

 

Luvassa paljon tapahtumia

Ässäpelien lisäksi juhlavuosi tulee pitämään sisällään eri paikkakunnilla järjestettäviä Ässätansseja, Ässähässäköitä eli omistajailtoja sekä etuhintaisia kulttuuririentoja. Luvassa on myös kesän viinijuhlille yhtenä päivänä vapaa sisäänpääsy. Vähävaraisten perheiden lapsille juhlavuosi tuo mukanaan harrastustukea, ja yleensäkin lasten ja nuorten liikkuminen saa lisäpanostuksia. Asiakasomistajien toiveiden mukaisesti suunnitteilla on myös luonnossa liikkumiseen kannustavia tekoja, esimerkiksi ulkoreittien kunnostusmahdollisuuksia ja -tapoja selvitetään parhaillaan.

– Yhden massiivisen megakonsertin sijasta järjestämme pitkin vuotta ison määrän pienempiä tapahtumia ja asioita omistajiemme mielen ja talouden virkistykseksi.

 

Ilahduttavia asioita tarvitaan näinä aikoina

Mikko Junttila muistuttaa, että ajassa, jota elämme, on erityisen suuri tarve juhlia PeeÄssän pitkää historiaa tavoilla, jotka edistävät hyvinvointia ja koskettavat mahdollisimman laajasti asiakasomistajia eri puolilla maakuntaa.

– Maailmassa on paljon pahuutta, joka aiheuttaa huolta, murhetta ja epävarmuutta myös meidän elämäämme. Siksi kaikki keinot, joilla pystymme ilahduttamaan, tuottamaan hyvää mieltä ja luomaan positiivista virettä, ovat tervetulleita. Me peeässäläiset olemme asettaneet tavoitteeksemme olla Parhaan Elämän Edelläkävijä Savossa, ja nyt juhlavuosi antaa meille hyvin lisää luistoa tälle matkalle, Mikko kuvailee.

 

Omistajien eli asiakkaiden puolella

Juhlavuoden aikana tuodaan esiin osuuskaupan erityispiirteitä. Kattoteemana on korostaa, että osuuskaupassa asiat ovat omissa käsissämme.

– Juhlistetaan PeeÄssän 120-vuotista historiaa kertomalla, mitä pitkästi yli vuosisata sitten syntynyt innovaatio mahdollistaa tänä päivänä ja tulevaisuudessa. Henkilöstön, asiakasomistajiemme ja tärkeiden yhteistyökumppaneidemme tarinoilla tuomme esiin osuustoiminnan merkitystä ihmisille ja alueellemme, ei vain taloudellisesti, vaan myös tunnetasolla. Me olemme aina omistajiemme puolella, mikä osuuskaupassa tarkoittaa sitä, että olemme asiakkaidemme puolella. Se jos mikä erottaa meidät kilpailijoistamme, näkyen ja tuntuen ihmisten arjessa.

Sidosryhmistä juhlavuoden kalenterissa tärkeällä sijalla ovat muun muassa lähituottajat.

– Tulemme järjestämään lähituottajille keskustelutilaisuuksia ja marketeissamme lähituottajapäiviä. Nostamme myös paikalliset tuotteet paremmin esille valikoimissamme, toimitusjohtaja lupaa.

 

Kohtuuttomuutta vastaan

Hyvinvoinnin vaalimisen lisäksi PeeÄssässä pidetään yhä tiukemmin kiinni edullisimmasta ostoskorista ja muista osuuskaupan tuottamista taloudellisista hyödyistä.

– Elämme kovia aikoja. Monilla on taloudellisesti tiukkaa, joten meille on nyt erityisen tärkeää, että voimme edelleen vahvistaa omistajillemme tuottamaa taloudellista hyötyä. Laajemmin ajatellen, meidän tehtävä on toimia kohtuuttomuutta vastaan ja jarruttaa omalla toiminnallamme hintojen nousua.

 

120 mobiilietua

Konkreettista hyötyä asiakasomistajat saavat muun muassa S-mobiiliin 120:sta tuote- ja palveluedusta, joilla vuoden mittaan säästyy iso kasa euroja. Ja omistajan tilipäivä (joka kuukauden 10. päivä, jolloin maksetaan Bonukset edellisen kuukauden ostojen perusteella) on aina ainakin pienen, ylijäämänpalautuksen maksupäivä isommankin juhlan paikka.

– 120-vuotias PeeÄssä haluaa tarjota omistajilleen halvimmat hinnat, parhaimmat edut, ylivertaisen palvelukokemuksen ja aidot vaikutusmahdollisuudet.

 

Yhdessä kohti Parhaan Elämän Edelläkävijyyttä

Juhlavuoden aikana halutaankin edelleen lisätä PeeÄssän ja sen omistajien välistä avointa ja jatkuvaa vuorovaikutusta. Viimekesäisessä keskustelun aloituksessa saatiin useilta tuhansilta alueen ihmisiltä mietteitä, toiveita ja odotuksia koskien sekä PeeÄssän palveluja että laajemminkin elämänmenoa Savossa.

– Haluamme tehdä PeeÄssästä pohjoissavolaisille yhä merkityksellisemmän ja läheisemmän kumppanin, jonka toimintaan pääsevät osallisiksi kaikki, jotka haluavat matkalle kohti Parhaan Elämän Edelläkävijyyttä.

 

Juhlavia henkilökuntaetuja

PeeÄssän työntekijöille juhlavuosi tuo mukanaan juhlavia henkilökuntaetuja. Lähtölaukaus otettiin jo viime vuoden puolella, jolloin henkilökunnan saama ostoetu PeeÄssän kauppojen päivittäistavaroista tuplattiin kuuteen prosenttiin joulukuun alusta tämän vuoden loppuun saakka. Käyttötavaroista henkilökunta saa normaalin 15 prosentin alennuksen päälle 10 prosenttia lisäalennusta.

– Juhlavuoden kunniaksi tarjoamme henkilöstöllemme lisätukea myös hyvinvointiin. Jokaiselle peeässäläiselle on lisätty hyvinvointietuihin 120 euroa normaalin 180 euron lisäksi. Etua voi hyödyntää oman mielen mukaisesti liikunta-, hyvinvointi- ja kulttuuripalveluihin, Mikko Junttila kuvailee.