Teksti: Kristiina Tammitie Kuvat: Pentti Vänskä

 

Meistä useimmat ovat luultavasti nähnyt televisiossa mainoksen omistajan tilipäivästä: vihreitä henkseleitä paukutteleva Bonustilittäjä Eero painaa nappia, jolloin ”magic happens, vihree liikkuu.”

Mainoksen nuorella miehellä on elävä esikuva meillä Pohjois-Savossa. Aito, oikea ja alkuperäinen Bonus-Eero on nykymuotoisen bonusjärjestelmän ”isä”, kauppaneuvos Eero Saukkonen.

PeeÄssä teki historiaa keväällä 1986, kun se ensimmäisenä osuuskauppana ryhtyi maksamaan kuukausittaista ja portaittain kasvavaa Bonusta asiakasomistajilleen.

S-ryhmän nykymuotoisen asiakasomistajuuden alkujuuret juontuvat 1980-luvulle, jolloin S-ryhmä kävi selviytymistaisteluaan. 1960- ja 1970-luvuilla tapahtuneen yhteiskunnan suuren rakennemuutoksen myllerryksessä osuuskaupat olivat jääneet altavastaajan asemaan. Kauppa kävi heikosti, kilpailijat valtasivat markkinaosuuksia, tulokset olivat tappiolla ja toimintaa piti rahoittaa velkaa lisäämällä. Osuustoimintaa pidettiin yleisesti aikansa eläneenä yritysmuotona, puhuttiin jopa maailmanlopun ideologiasta.

 

Jäsenyydellä ei ollut merkitystä

S-ryhmän sisällä rohkeiden visionäärien pieni joukko uskalsi ajatella asioita eri tavalla. He näkivät yritysmuodossa sekä asiakkaiden jäsenyydessä kaupparyhmän kipeästi kaipaaman pelastuksen. Kuopion Osuuskauppaa ja Osuuskauppa PeeÄssää vuosina 1985–2005 johtanut kauppaneuvos Eero Saukkonen kuului tähän joukkoon.

– Aloittaessani Kuopion Osuuskaupan toimitusjohtajana osuuskaupan jäsenyydellä ei ollut mitään merkitystä. Tarjouksia kyllä harrastettiin, mutta hinta oli sama kaikille jäsenyydestä riippumatta.

Jäsenrekisteriä ei ollut päivitetty moneen vuoteen, joten siinä oli kirjaimellisesti kuolleita sieluja, Eero Saukkonen kuvailee.

Kuopion Osuuskaupan taloudellinen tilanne oli surkea. Yritys oli tappiolla, eikä todellisia mahdollisuuksia hintakilpailuun ollut.

– Olimme kilpailijoitamme heikompia, kalliimpia ja kömpelömpiä. Ostohinta oli meillä kalliimpi, kuin millä kilpailija myi tuotteet ulos. Toimitusjohtaja masensi itsensä aamulehden äärellä vertaillessaan kauppojen hintoja.

 

Jäsenrekisteri hyötykäyttöön

Toivottomassa tilanteessa oli pakko keksiä jotain ihan uutta. Kuopion Osuuskaupan hätäsaneerausohjelmaan kirjattiin ”kaupallisen toiminnan kehittäminen”. Sen keinoksi nostettiin osuuskaupan jäsenrekisterin uudenlainen hyödyntäminen.

– Siihen aikaan liikkeenjohdon uusia oppeja olivat erilaistuminen sekä kanta-asiakasrekisterit. Lähdimme miettimään, miten meille saataisiin ajantasainen asiakastietokanta. Lähdimme markkinointijohtajan Risto Pyykösen sekä kaupallisen johtajan Manu Vesalon kanssa miettimään ostoja tekeville osuuskaupan jäsenille kuukausittain maksettavan, portaittain kasvavan ostohyvityksen ideaa. Osuuskaupan toiminta-ajatuksessa piti siis palata alkuperäiseen ideaan, kovistella pölyt pois, sittenkin uskoa osuustoimintaan, ottaa jäsenrekisteri hyötykäyttöön ja lähteä testaamaan porrastetun ostohyvityksen eli Bonuksen vetovoimaa.

 

Ensimmäiset Bonukset toukokuussa 1986

Kuopion Osuuskaupassa porrastettu bonusjärjestelmä otettiin käyttöön 1.4.1986, ja ensimmäiset Bonukset maksettiin toukokuussa. Tuohon aikaan jäseniä osuuskaupalla oli 19 000, joista Bonuksia sai vuoden aikana 18,4 prosenttia, eli 3 500 jäsentaloutta. Bonusraha lähetettiin postitse ostoja seuraavan kuukauden lopulla.

– Summa oli ensimmäisen vajaan vuoden aikana noin miljoona markkaa, ja vuonna 1987 se tuplaantui kahteen miljoonaan. Bonusta sai alusta alkaen kaikista myymälöistämme ja koko valikoimasta. Kun Bonuksen piiriin liitettiin aika pian myös polttoaineet, alkoivat miehetkin kiinnostua järjestelmästä, jonka he olivat sitä ennen leimanneet akkojen hömpötykseksi, Eero Saukonen muistelee.

Jokaisen ostotapahtuman loppusumma ja päivämäärä kirjattiin käsin asiakasomistajatalouden ostoliuskaan. Kuun lopussa liuska palautettiin osuuskauppaan Bonuksen laskemista varten. Manuaalisesta ostojen kirjaamisesta siirryttiin kassajärjestelmään kytkettyyn sähköiseen Bonukseen vuonna 1989. Samalla otettiin käyttöön asiakasomistajuuden avaimena yhä tänä päivänä toimiva S-Etukortti, aluksi muutamissa osuuskaupoissa ja vuonna 1991 kattavasti kautta maan.

 

Selkeä ja reilu, eniten etua tuottava Bonus

Asiakasomistajille aitoa hyötyä tuottavan bonusjärjestelmän lähtökohtana oli alusta alkaen, että sen pitää olla selkeä ja reilu, vailla monimutkaisia kertoimia tai poikkeuksia.

– Bonuksen kertymisen halusimme pitää mahdollisimman yksinkertaisena, helppotajuisena ja vertailtavana. Tuhannen markan ostoista sai prosentin, kahdesta tuhannesta kaksi, kolmesta tuhannesta kolme, neljästä tuhannesta neljä ja viidestä tuhannesta viisi prosenttia takaisin päin. Taulukon perusteena oli keskivertoperheen kuukausittaiset päivittäis- ja käyttötavaraostokset.

Bonuksesta tuli valtakunnallinen etu vuonna 1994, eli palvelujen käytöstä alkoi saada Bonusta riippumatta siitä, missä päin Suomea asiointi tapahtui. Järjestelmä kohteli kuitenkin asiakasomistajia epätasa-arvoisesti, sillä porrastukset, ostojen määrät ja bonusprosentit vaihtelivat osuuskaupoittain. Taulukkojen yhdenmukaistuminen tapahtui vasta muutama vuosi sitten.

PeeÄssällä on alusta lähtien ollut käytössä eniten etua tuottava bonustaulukko.

– Muutoksia siihen ei ole tarvinnut tehdä. Kun Suomen valuutta vaihtui vuoden 1999 alussa, markat vain muutettiin tasalukuisiksi euroiksi.

 

Lähes miljardi euroa rahana maksettuja etuja

Tuskin Eero Saukkonen itsekään arvasi, miten kauaskantoista järjestelmää nykymuotoisen asiakasomistajuuden pioneerit Kuopiossa aikoinaan räätälöivät.

Progressiiviseen Bonukseen siirtymisellä oli liiketoimintastrategisesti varsin suuri merkitys. Mitään räjähdysmäistä kehitysloikkaa ei tapahtunut, mutta kun ihmiset alkoivat oivaltaa osuuskaupan asiakasomistajuuden hyödyt, alkoi jäsenmäärä ja palvelujen käyttö lisääntyä, liikevaihto kasvaa ja tuloskunto parantua. Bonuksen rinnalla kehitettiin myös muita etuja, mikä edelleen lisäsi asiakasomistajuuden vetovoimaa.

– Kun aloitin toimitusjohtajana, Kuopion Osuuskauppa teki 20 miljoonaa markkaa tappiota vuodessa. Jäädessäni eläkkeelle vuonna 2005 Osuuskauppa PeeÄssä teki 20 miljoonan euron voitollisen tuloksen. Suurempiakin voittoja olisi voitu tehdä, mutta se ei ollut tarpeen, koska tase oli tervehtynyt ja investointikyky oli hyvä, Eero Saukkonen summaa.

Bonusta PeeÄssä on maksanut asiakasomistajilleen vuosina 1986–2022 yhteensä lähes puoli miljardia, tarkkaan sanoen 486 327 519 euroa!

 

Toimitusjohtajuutensa ensimmäisinä vuosina Eero Saukkonen kiersi eri osuuskaupoissa puhumassa Bonuksen puolesta.
– Sain kerta toisensa perään todistella järjestelmän kannattavuutta, painottaa Bonuksen piiriin kuuluvien palvelujen kattavuutta ja korostaa, että kyse ei ole kampanjasta vaan elämäntavasta.

PeeÄssän asiakkuuspäällikkö Reetta Innilä ja kauppaneuvos Eero Saukkonen tutkivat taulua, joka kertoo osuuskauppatoiminnan kehittymisestä Pohjois-Savossa. PeeÄssä on muodostunut 120 vuoden aikana pienistä pitäjän- ja seutuosuuskaupoista.

Heimosen puutarhalla Tuusjärvellä ovat kevätkiireet alkaneet. Ensimmäiset kesäkukat ovat hyvässä kasvuvaiheessa ja vadelman versot aukovat pian silmujaan. Uusin kasvihuone on täynnä komeita terassihortensioita, jotka myydään S-kaupoissa ympäri Suomea äitienpäivän aikoihin. Pitkäaikainen ja toimiva yhteistyö PeeÄssän kanssa on avannut Heimosen puutarhalle tien S-ryhmän valtakunnallisiin valikoimiin.

Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Pentti Vänskä

Heimosen puutarhalla pelargonioiden meri lainehtii vihreänä, näkyypä etummaisissa pöydissä jo punaisia kukkiakin. Toisessa kasvihuoneessa äitienpäivän sesonkiin myyntiin menevät suuret terassihortensiat kehittelevät ensimmäisiä nuppujaan laajan lehvästön suojissa.

– SOK:n suunnalta ottivat yhteyttä ja kysyivät, olisiko meillä kiinnostusta kasvattaa S-ryhmän valtakunnallisiin valikoimiin Kotimaista-tuoteperheen hortensiaa 10 000 kappaletta. Viime vuosi onnistui todella hyvin, ja nyt on sama määrä hyvässä kasvuvaiheessa. Myynnissä hortensiat ovat ympäri Suomea S-kaupoissa äitienpäivän molemmin puolin viikoilla 16–20, Sami Heimonen kertoo.

 

Uusi kasvihuone suunnitteilla

Toukokuun lopulla alkavan kesäkukkien ja hyötykasvien sesongin aikana Heimosen puutarhalta lähtee kasvikuorma seitsemänä päivänä viikossa, tarvittaessa kahdestikin päivässä Kuopion ja Iisalmen Prismoihin sekä Kuopion Prisma Rautaan. Kyseisten myymälöiden Kesäpihoilla myydyistä kukista jopa 90 prosenttia on kotoisin Heimoselta Riistavedeltä tai Tuusjärveltä.

– Kysyntää olisi myös S-marketeiden suunnalta, mutta tällä hetkellä emme pysty lisäämään tuotantomääriämme. Tilanne muuttuu, kun saamme lisää kasvihuonealaa käyttöömme. Uusi kasvihuone on tarkoitus rakentaa tänä tai ensi vuonna, Sami kuvailee.

 

Vadelman satokausi alkaa toukokuun lopulla

Heimosen puutarhalla kasvaa PeeÄssän kauppoihin myös vadelmaa.

– Marjayhteistyö PeeÄssän kanssa alkoi kaksi vuotta sitten. Osuuskaupassa oltiin heti kovasti kiinnostuneita, kun pohdimme vadelman viljelyn aloittamista. Kun kumppaniksi saa alkumetreiltä lähtien ison ja luotettavan toimijan, on kokeilujen, kehittämisen ja laajennusten tekeminen mahdollista matalammalla kynnyksellä.

Tänä kesänä puutarhalla on vadelmaa kasvussa noin hehtaarin alalla, josta satoa pitäisi tulla kymmeniä tuhansia kiloja. Kasvihuoneviljely pidentää vadelman satokautta: Heimosen vadelmia saa PeeÄssän kaupoista toukokuusta syyskuulle saakka.

– Tämän kauden vadelmien taimet tulivat meille pakastettuina maaliskuun puolessa välissä, jolloin ne myös sulatettiin ja istutettiin. Ensimmäiset marjat saadaan kauppoihin toukokuun lopulla. Samoihin aikoihin pääsemme toivon mukaan lopettamaan myös kasvihuoneiden lämmittämisen. Meillä lämmitys tapahtuu puuhakkeella, emmekä valota kasveja, joten sähkön hinnan kanssa voi edelleen pärjätä.

 

Kasvihuonemansikka kokeilussa, yrtit uutuutena

Tänä vuonna Heimosella kokeillaan myös mansikan kasvihuoneviljelyä uudella tavalla.

– Testaamme, miten onnistuu mansikan satokauden pidentäminen. Keskikesällä ei kasvihuonemansikalle ole kysyntää, mutta kauden alussa ja lopussa tilanne on toinen.

Kehitystä tapahtuu myös yrttirintamalla. Kuopion Prisman suunnalta on esitetty toiveita paikallisten yrttivalikoimien vahvistamisesta. Sami joukkoineen aikoo vastata tähän toiveeseen.

– Tänä vuonna on tarkoitus saada ensimmäiset yrtit Prismaan ja muutamaan muuhun myymälään, aluksi pienimuotoisesti, mutta jatkossa kenties isoimpiakin määriä. Aloitamme yleisimmin käytetyillä yrteillä, kuten persiljalla, tillillä, ruohosipulilla ja herneenversolla.

 

PeeÄssän kanssa pitkä kumppanuus

1940-luvulle juurensa ulottavan Heimosen puutarhan keskeisiä arvoja ovat pitkäjänteisyys, kehittymishalu, positiivisuus ja luotettavuus. Arvot näyttävät toteutuvan myös arjessa: peeässäläiset kuvailevat Heimosen puutarhaa vain positiivisilla sanoilla, muun muassa esimerkilliseksi kumppaniksi sekä luotettavaksi ja joustavaksi laadun takaajaksi.

– Pyrimme luomaan kestävät ja luottamukselliset yhteistyösuhteet ja menestymään yhdessä asiakkaidemme kanssa. Tuotteidemme tasainen ja korkea laatu, asiantunteva henkilökunta ja joustava ja asiakaslähtöinen toimintatapamme luo pohjan pitkälle ja menestyksekkäälle asiakassuhteelle, Sami muotoilee.

PeeÄssän kanssa Heimosen puutarha on ollut kimpassa pitkään.

– Kun Prisma avattiin Kuopioon, tarjottiin sinne kesäkukkia myyntiin. Siitä alkoi yhteistyö, joka on tehnyt PeeÄssästä yhden meidän tärkeimmistä asiakkaistamme. Osuuskaupan rinnalla olemme kasvaneet ja kehittyneet, verkostoituneet ja investoineet, Sami hymyilee.

 

Yhteistyön kolme pointtia

Monet Pohjois-Savossa toimivat viljelijät ovat kyselleet Sami Heimoselta, miten puutarha on löytänyt tiensä PeeÄssän tärkeäksi kumppaniksi. Sami nostaa vastauksessaan esiin kolme pointtia.

– Ensinnäkin pitää tarjota laadukkaita tuotteita. Pelkkä paikallisuus ei kanna, vaan sen lisäksi tuotteen pitää olla sellainen, että osuuskaupan asiakkaat haluavat sitä ostaa. Ja toiseksi pitää olla kilpailukykyiset hinnat. Jos paikallinen tuote maksaa tuplahinnan verrattuna kauempaa tulleeseen vastaavaan tuotteeseen, on aika selvää, kumman niistä suurin osa asiakkaista kaupassa valitsee.

Kolmas asia liittyy yhteistyön käytännön toimivuuteen.

– Pitää olla valmis avoimeen vuoropuheluun ja toiminnan kehittämiseen osuuskaupan asiakkaiden tarpeet huomioiden. Kun asioista keskustellaan jo suunnitteluvaiheessa, siitä hyötyvät molemmat osapuolet. Kehitämme jatkuvasti toimintaamme, jotta voimme tarjota yhteistyökumppanillemme selkeää lisäarvoa, Sami korostaa.

PeeÄssän kaikki ABC-mittarikentät ovat lähtöisin Varkauden naapurista Joroisista U-Contin tehtaalta.

Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Pentti Vänskä

Joroisten Konttitien varrella U-Contin tehtaan piha-alueella on useita suuria terässäiliöitä odottamassa kuljetusta eteenpäin. U-Contin toimitusjohtaja Joel Sistonen vie vieraansa lähimmän vaaleanharmaan säiliön kupeeseen spreijatun tekstin ”Älykäs pönttö Joroisista” äärelle.

– Meille on arvovalinta, että tehdas on Suomessa, vaikka se ei ole aina bisneksen kannalta paras vaihtoehto, Joel taustoittaa lauseen merkitystä.

Kaikilla piha-alueella olevilla säiliöillä on tuleva käyttöpaikka valmiina tiedossa. Joel osoittaa kevätauringossa osin sulaneen lumivaipan alla seisovaa 60 kuution säiliötä.

– Tuo on menossa Vesannolle, uuden S-marketin yhteyteen tulevalle ABC-mittarikentälle, toimitusjohtaja kertoo.

 

Kolmas sukupolvi vetovastuussa

U-Cont on perheyritys, jonka vetovastuussa Joel edustaa jo kolmatta sukupolvea yhdessä suunnitteluosastoa vetävän veljensä ja hallitustyöskentelyn kautta mukana olevan sisarensa kanssa.

– Olen ollut toiminnassa mukana nuoruusvuosista lähtien. 13-vuotiaana olin jo raivaussahalla tekemässä säiliökentän siivoustöitä, Joel kertoo.

Yrityksen tuotteiden sydämenä toimii säiliö, jonka ympärille luodaan erilaisia tehokkaita, älykkäitä ja ympäristötekijät huomioivia ratkaisuja nesteiden jakeluun, varastointiin ja energian tuottamiseen. U-Cont tekee polttonesteiden jakeluasemia, joista tulee noin 40 prosenttia yrityksen kotimaan kaupasta, loppuosan kertyessä teollisuudelle suunnatuista palveluista. Vientiin tuotteista menee noin neljännes.

 

Muurikka – innovaatio hukkapalasta

Säiliöiden oheistuotteena on syntynyt myös innovaatio, joka tänä päivänä kuuluu varsin monen koti- ja mökkikeittiön perusvarustukseen.

– Muurikka-pannu on meiltä lähtöisin. 1970- ja 1980-luvun taitteessa keksittiin, että suuren nestesäiliön tarkastusluukun hukkapalasta syntyy hyvä muurinpohjapannu. Muurikan valmistuksesta tehtiin sopimus Finnoilin kanssa ja 2000-luvulla tuote siirtyi fuusion kautta Opalle. Muurikkaa valmistettiin meillä vuoteen 2004 saakka, Joel kertoo.

 

Kokonaisvaltaisia ratkaisuja

Polttonesteiden jakeluasemien rakentamisessa U-Cont on ollut 1990-luvulta lähtien vahva toimija kotimaan lisäksi muun muassa Norjassa.

– Toimme alalle ison muutoksen valtakunnan mittakaavassa ja kansainvälisestikin, kun aloimme rakentaa mittarikenttiä tehdasvalmiista moduuleista, mikä säästää työmaalla aikaa ja rahaa.

Jakeluasemien kaksivaippasäiliöt vuodonilmaisuhälyttimineen ja ylitäytönestolaitteineen valmistetaan Joroisissa, jonka jälkeen ne kuljetetaan kohteeseen. Paikan päällä polttonestetekniset asennukset hoitaa kotimaassa U-Contin oma väki, kun taas maanrakennus- ja sähkötöistä sekä mittareiden ja maksupäätteiden toimituksista vastaavat alihankkijat.

– Teemme paljon avaimet käteen -sopimuksia, jolloin kohde pitää sisällään kaiken suunnittelusta luvitukseen ja toteutukseen, Joel kertoo.

 

PeeÄssä tärkeimpiä kumppaneita

ABC-mittarikenttiä U-Cont on rakentunut enemmän tai vähemmän kaikille osuuskaupoille. Urakat kilpailutetaan aina, mutta kun hinta on vertailun kestävä, osuuskaupat erityisesti keskisessä valitsevat mielellään U-Contin urakan toteuttajaksi. Yritys saa lähialueen osuuskauppojen suunnalta kehuja paikallisuuden lisäksi joustavuudesta ja luotettavuudesta.

– PeeÄssä on yksi meidän tärkeimmistä kumppaneistamme. Olemme tehneet kaikki PeeÄssällä käytössä olevat ABC-jakeluasemat, Joel Sistonen toteaa.

 

Varkaudessa toinen kierros, 30 vuotta välissä

Ensimmäinen U-Contin kohde PeeÄssälle oli syvän laman keskellä vuonna 1992 uudella konseptilla toteutettu ABC-automaatti Varkauden vanhan Prisman pihassa.

30 vuoden jälkeen viime vuonna U-Cont rakensi Varkauden uuden Prisman tuntumaan uuden ABC-automaattiaseman. Sen kuusi eri polttoainelaatua ovat samassa 100 kuution säiliössä, mutta tarkasti toisistaan erotelluissa osastoissa. Mittarikentän konepajaosuus, noin tuhat työtuntia, tehtiin viime kesänä. – Se olikin rakennuspaikan osalta varsin haastava kohde. Pehmeän maaperän vuoksi tontilta jouduttiin kaivamaan maata pois tavallista syvemmältä ja tekemään perustukset paremmin.

Vuoden aikana tehtiin tai uudistettiin ABC-automaatit myös Nilsiässä Tahkon risteyksessä sekä Kuopion Ykkösrastilla ja Maljalahdessa, jossa pakettiin sisältyivät myös veneilijöiden tankkauspalvelut. Seuraava kohde on Vesannon uuden S-marketin tontille tuleva ABC-automaatti.

– Teemme yleensä S-ryhmän osuuskaupoille kymmenkunta ABC-mittarikenttää vuodessa, joista viime vuonna peräti neljä tehtiin PeeÄssälle. Tämä kertoo hyvin siitä, miten suuri merkitys PeeÄssällä on meille.

 

Seuraavaksi sähkölatauspuolelle

Joel kertoo, että peeässäläisten kanssa käydään antoisaa vuoropuhelua laitteiston toimivuudesta ja käyttökokemuksista. PeeÄssän kanssa on keskusteltu myös U-Contin seuraavasta aluevaltauksesta.

– Perinteisten polttoaineiden kysyntä tulee pikkuhiljaa hiipumaan sähköautojen yleistyessä, vaikka myös nestemäisiä polttoaineita käytetään vielä useamman kymmenen vuoden ajan. Meillä on suunnitelmat pitkällä sähköautojen latausasemien rakentamisen aloittamisen osalta. Ainakin alkuvaiheessa keskitymme pikalatauspuolelle.

Liikenteen murros näkyy Suomessa hitaammin kuin monissa muissa maissa.

– Meitä ja PeeÄssää yhdistää se, että meidän on molempien seurattava tarkasti liikenne-energioiden kehitystä ja tarjottava asiakkaillemme niitä palveluja, joita he tarvitsevat, Joel Sistonen toteaa.

 

Irmeli Voutilainen ehti yli 40 vuotta kestäneen Puijonsarvi-uransa aikana palvella hotellissa tuhansittain ihmisiä, mukaan lukien presidentti Kekkonen sekä Persian shaahi puolisoineen.

Monenlaista on ehtinyt näkemään ja kokemaan myös Marko ”Maukka” Penttilä, jolla Puijonsarvi-vuosia on takana ”vasta” vajaat 18. 

 

Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Pentti Vänskä

 

Original Sokos Hotel Puijonsarvi on hotelli, joka tunnetaan kautta Suomen. Se on osa kuopiolaisuutta, samaan tapaan kuin tori ja kalakukko. Kehuttu ja kiitelty, lupsakka savolainen palvelu ihastuttaa hotellin asiakkaita. Juuri siinä Maukka Penttilä on hyvä, suorastaan suvereeni. Maukan tapaa useimmiten hotellin vastaanotosta, jossa vakiovieraat ovat valmiita jonottamaan päästäkseen juuri hänen palveltavakseen. ”Jätkä on legenda”, tiedetään erään taksikuskin kiteyttäneen osuvasti Maukan roolin hotellissa.

Maukka kuvailee itse itseään legendan sijasta jokapaikanhöyläksi.

– Olen ollut Puijonsarvessa kohta 18 vuotta ja saanut tehdä monenlaista. Tulin tarjoilijaksi Frans & Sophieen, joka oli tosin silloin nimeltään Fransmanni. Myöhemmin etenin vuoropäälliköksi ja aloin tehdä hommia myös yökerho Puikkarissa, jossa oli tunnetusti kaupungin parhaat bileet ja jono aina viikonloppuisin. Kun yökerho pistettiin kiinni 2018, siirryin vastaanottoon, jonka rinnalla palvelen nykyään asiakkaita myös aulabaarissa ja muuallakin talossa aina siellä, missä tarvitaan. Auttelen vähän joka puolella.

 

Etulinjassa, viihtymisen takaajana

Maukan rennon letkeä palvelutyyli on persoonallinen ja valloittava, saaden asiakkaan tuntemaan itsensä tärkeäksi ja tervetulleeksi. Maukassa ei ole mitään imelää tai päälleliimattua, vaan käytös kumpuaa suoraan sydämestä, silkasta ystävällisyydestä. Tällaisia ovat varmasti aikanaan olleet parhaat majatalojen isännät.

– Eämäntehtävänäni on parantaa ja onnellistaa muiden ihmisten elämää. Haluan pitää huolta siitä, että ihmiset viihtyvät meillä, niin asiakkaat kuin työkaveritkin, joille tämä laulava sopraano lurauttelee onnittelulauluja.

– Tykkään olla etulinjassa, jossa pitää tietää kaikki, mitä tapahtuu ympärillä, paitsi omassa talossa, myös laajemmin Kuopiossa ja Pohjois-Savossa. Vuosien mittaan olen kehittänyt päähäni myös herkät hälytyskellot, jotka alkavat soida otsalohkossa, mikäli kaikki ei ole kunnossa, Maukka kertoo.

­– On hienoa kuulla ja tietää, että täällä on edelleen töissä ihmisiä, joille talo on yhtä rakas kuin se oli minulle ja jotka haluavat samalla antaumuksella tehdä asiakkaiden eteen aina parhaansa, 43-vuotisen työuran hovimestarina ja myyntisihteerinä Puijonsarvessa tehnyt Irmeli Voutilainen kommentoi Maukan mietteitä.

 

Tekohampaita ja eläviä kanoja

Irmeli tuli hotelli Puijonsarveen töihin vuonna 1970 hovimestariksi. Ravintolaelämä oli 1970-1980-luvuilla hyvin toisenlaista kuin tänä päivänä. Pukukoodin mukaisesti miehillä piti olla pikkutakki päällä ja kravatti kaulassa päästäkseen sisään yökerhoon tai tanssiravintolaan. Hovimestari ohjasi asiakkaat pöytiin, eikä juomien kanssa saanut liikkua ravintolasalissa. Kaikkialla leijaili sankka savu, sillä tupakointi oli sallittua rajoituksitta.

– Kosteat ja pitkät työlounaat ja -illalliset sekä firmojen isot juhlat olivat hyvin tavallisia. Tänä päivänä ei voisi kuvitella tänne sellaisia juhlia, joiden jäljiltä löytyy viidet tekohampaat vailla omistajaa. 1970- ja 1980-luvuilla oli tavallista sekin, että asiakas tai kokonainen seurue söi monen ruokalajin illallisen ja poistui sen jälkeen maksamatta. Usein heidät saatiin kuitenkin jo narikassa kiinni, Irmeli kertoo.

Ruoka tuotiin isoillakin illallisilla pöytiin useimmiten vatitarjoiluna, hovimestarin tiukassa ohjauksessa. Useiden satojen ihmisten tapahtumissa ruokailu voitiin järjestää myös buffetpöydistä, joissa kruunuina olivat keittiön kylmäköiden voista valmistamat valtavan suuret joutsenet.

– Kerran keittiöemäntä oli ostanut puulaatikoissa 200 elävää kanaa, joilta talonmies katkoi autotallissa päät Koskenkorvapalkalla, jonka jälkeen keittiöhenkilökunta kyni ja paloitteli kanat ja teki niistä kukkoa punaviinissä. Eipä kyselty hygieniapassia siihen aikaan.

 

Nostalgiatrippeillä muistellaan menneitä

Puijonsarvessa on toiminut viime vuosikymmenien mittaan lukuisa määrä eri nimisiä ravintoloita. Irmelin ja Maukan puheissa vilahtelevat muun muassa AA-baari, Yösarvi, Sarvikuono, El Toro ja Memphis – kaikki jo kauan sitten haudattuja liikeideoita.

– Alkuaikoinani täällä toimi myös PeeÄssän edeltäjän Kuopion Osuuskaupan myymälä nykyisen Ehtan paikalla, Irmeli muistelee.

Maukka kertoo, että hotellissa käy yllättävänkin paljon asiakkaita nostalgiatripeillä, muistelemassa kultaista nuoruutta, iloisia opiskeluaikoja tai elämänpituisen tai ainakin sellaiseksi suunnittellun parisuhteen alkumetrejä.

– Meidän yökerho on jättänyt ihmisiin pysyviä muistijälkiä. Olemme kuulleet tuhansia tarinoita ikimuistoisista kohtaamisista Puikkarin tanssilattialla tai baaritiskin äärellä.

 

Rupattelihetki presidentin kanssa

Irmelin mieleen ovat lähtemättömästi jääneet myös presidentti Kekkosen vierailut. Hän oli vasta tullut taloon, kun Kekkonen toi Kuopioon Suomessa valtiovierailulla olleen Persian shaahin Mohammand Reza Pahlavin ja shaahittaren Farah Pahlavin. Kuninkaallisille oli varattu heidän toiveidensa mukaisesti takalla ja karhuntaljalla varustettu päivähuone ja heitä varten hotelliin hommattiin myös punaiset matot.

– Toisen kerran Kekkonen kävi meillä noin kymmenen vuotta myöhemmin, ja silloin ohjelmassa oli myös yöpyminen. Vein hänelle ennen illallista sviittiin alkucoctailin, jolloin presidentti kysyi, onko minulla kiire. Kun vastasin, että ei ole, hän pyysi istumaan ja kertomaan, miksi olen valinnut hotelli- ja ravintola-alan. Siinä juteltiin, kunnes presidentin adjutantti kävi sanomassa, että ollaan jo kaksi minuuttia myöhässä ja muut vieraat odottavat. Saattelin sitten presidentin illallisille.

Vietämme tänä vuonna Osuuskauppa PeeÄssän 120-vuotisjuhlavuotta.

– Teemana juhlavuodelle on tehdä arjesta juhlaa erilaisin eduin, tarinoin ja tapahtumin. Korostamme omistajan hyötyä ja panostamme niin henkilöstön kuin asiakasomistajiemme etuihin ja hyvinvointiin, kuvailee toimitusjohtaja Mikko Junttila.

 

Juhlavuosi polkaistiin käyntiin PeeÄssän synnyinsijoilla Lapinlahdella, ringetten yhdeksänkertaisen Suomen mestarin ja hallitsevan seurajoukkueiden maailmanmestarin, LL 89:n Say Cheesen kotipelillä. PeeÄssän isännöimää ilmaisottelua saapui seuraamaan väkeä jäähallin täydeltä, paitsi itse pelin, myös kahvin ja pullan houkuttamana.

– Tunnelma oli todella positiivinen. Oli ilahduttavaa nähdä, miten paljon ottelu keräsi lapinlahtelaisia paikan päälle kannustamaan oman paikkakunnan joukkuetta, kiittelee PeeÄssän toimitusjohtaja Mikko Junttila.

 

Luvassa paljon tapahtumia

Ässäpelien lisäksi juhlavuosi tulee pitämään sisällään eri paikkakunnilla järjestettäviä Ässätansseja, Ässähässäköitä eli omistajailtoja sekä etuhintaisia kulttuuririentoja. Luvassa on myös kesän viinijuhlille yhtenä päivänä vapaa sisäänpääsy. Vähävaraisten perheiden lapsille juhlavuosi tuo mukanaan harrastustukea, ja yleensäkin lasten ja nuorten liikkuminen saa lisäpanostuksia. Asiakasomistajien toiveiden mukaisesti suunnitteilla on myös luonnossa liikkumiseen kannustavia tekoja, esimerkiksi ulkoreittien kunnostusmahdollisuuksia ja -tapoja selvitetään parhaillaan.

– Yhden massiivisen megakonsertin sijasta järjestämme pitkin vuotta ison määrän pienempiä tapahtumia ja asioita omistajiemme mielen ja talouden virkistykseksi.

 

Ilahduttavia asioita tarvitaan näinä aikoina

Mikko Junttila muistuttaa, että ajassa, jota elämme, on erityisen suuri tarve juhlia PeeÄssän pitkää historiaa tavoilla, jotka edistävät hyvinvointia ja koskettavat mahdollisimman laajasti asiakasomistajia eri puolilla maakuntaa.

– Maailmassa on paljon pahuutta, joka aiheuttaa huolta, murhetta ja epävarmuutta myös meidän elämäämme. Siksi kaikki keinot, joilla pystymme ilahduttamaan, tuottamaan hyvää mieltä ja luomaan positiivista virettä, ovat tervetulleita. Me peeässäläiset olemme asettaneet tavoitteeksemme olla Parhaan Elämän Edelläkävijä Savossa, ja nyt juhlavuosi antaa meille hyvin lisää luistoa tälle matkalle, Mikko kuvailee.

 

Omistajien eli asiakkaiden puolella

Juhlavuoden aikana tuodaan esiin osuuskaupan erityispiirteitä. Kattoteemana on korostaa, että osuuskaupassa asiat ovat omissa käsissämme.

– Juhlistetaan PeeÄssän 120-vuotista historiaa kertomalla, mitä pitkästi yli vuosisata sitten syntynyt innovaatio mahdollistaa tänä päivänä ja tulevaisuudessa. Henkilöstön, asiakasomistajiemme ja tärkeiden yhteistyökumppaneidemme tarinoilla tuomme esiin osuustoiminnan merkitystä ihmisille ja alueellemme, ei vain taloudellisesti, vaan myös tunnetasolla. Me olemme aina omistajiemme puolella, mikä osuuskaupassa tarkoittaa sitä, että olemme asiakkaidemme puolella. Se jos mikä erottaa meidät kilpailijoistamme, näkyen ja tuntuen ihmisten arjessa.

Sidosryhmistä juhlavuoden kalenterissa tärkeällä sijalla ovat muun muassa lähituottajat.

– Tulemme järjestämään lähituottajille keskustelutilaisuuksia ja marketeissamme lähituottajapäiviä. Nostamme myös paikalliset tuotteet paremmin esille valikoimissamme, toimitusjohtaja lupaa.

 

Kohtuuttomuutta vastaan

Hyvinvoinnin vaalimisen lisäksi PeeÄssässä pidetään yhä tiukemmin kiinni edullisimmasta ostoskorista ja muista osuuskaupan tuottamista taloudellisista hyödyistä.

– Elämme kovia aikoja. Monilla on taloudellisesti tiukkaa, joten meille on nyt erityisen tärkeää, että voimme edelleen vahvistaa omistajillemme tuottamaa taloudellista hyötyä. Laajemmin ajatellen, meidän tehtävä on toimia kohtuuttomuutta vastaan ja jarruttaa omalla toiminnallamme hintojen nousua.

 

120 mobiilietua

Konkreettista hyötyä asiakasomistajat saavat muun muassa S-mobiiliin 120:sta tuote- ja palveluedusta, joilla vuoden mittaan säästyy iso kasa euroja. Ja omistajan tilipäivä (joka kuukauden 10. päivä, jolloin maksetaan Bonukset edellisen kuukauden ostojen perusteella) on aina ainakin pienen, ylijäämänpalautuksen maksupäivä isommankin juhlan paikka.

– 120-vuotias PeeÄssä haluaa tarjota omistajilleen halvimmat hinnat, parhaimmat edut, ylivertaisen palvelukokemuksen ja aidot vaikutusmahdollisuudet.

 

Yhdessä kohti Parhaan Elämän Edelläkävijyyttä

Juhlavuoden aikana halutaankin edelleen lisätä PeeÄssän ja sen omistajien välistä avointa ja jatkuvaa vuorovaikutusta. Viimekesäisessä keskustelun aloituksessa saatiin useilta tuhansilta alueen ihmisiltä mietteitä, toiveita ja odotuksia koskien sekä PeeÄssän palveluja että laajemminkin elämänmenoa Savossa.

– Haluamme tehdä PeeÄssästä pohjoissavolaisille yhä merkityksellisemmän ja läheisemmän kumppanin, jonka toimintaan pääsevät osallisiksi kaikki, jotka haluavat matkalle kohti Parhaan Elämän Edelläkävijyyttä.

 

Juhlavia henkilökuntaetuja

PeeÄssän työntekijöille juhlavuosi tuo mukanaan juhlavia henkilökuntaetuja. Lähtölaukaus otettiin jo viime vuoden puolella, jolloin henkilökunnan saama ostoetu PeeÄssän kauppojen päivittäistavaroista tuplattiin kuuteen prosenttiin joulukuun alusta tämän vuoden loppuun saakka. Käyttötavaroista henkilökunta saa normaalin 15 prosentin alennuksen päälle 10 prosenttia lisäalennusta.

– Juhlavuoden kunniaksi tarjoamme henkilöstöllemme lisätukea myös hyvinvointiin. Jokaiselle peeässäläiselle on lisätty hyvinvointietuihin 120 euroa normaalin 180 euron lisäksi. Etua voi hyödyntää oman mielen mukaisesti liikunta-, hyvinvointi- ja kulttuuripalveluihin, Mikko Junttila kuvailee.

 

 

Mitä jos meillä olisi kauppa, jonka omistaisimme itse?

Näin tuumattiin 120 vuotta sitten Lapinlahdella. Vuoden 1902 lopulla joukko uudistusmielisiä lapinlahtelaisia halusi varmistaa pitäjän asukkaille laadukkaiden tavaroiden ja palvelujen saannin hyvään hintaan perustamalla osuuskaupan. Näin päätöksenteko saatiin omiin käsiin ja tulos päästiin käyttämään oman kaupan, asiakkaiden ja koko yhteisön parhaaksi. Toiminta alkoi ensimmäisen kaupan avaamisesta tammikuussa 1903. Nykyisen PeeÄssän syvimmät juuret ulottuvat noihin hetkiin.

Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Pentti Vänskä ja PeeÄssän arkisto

 

Lapinlahdella S-marketin päällikkö Elina Hautamäki kantaa myymälän taukohuoneeseen suurta pahvilaatikkoa täynnä kehystettyjä mustavalkoisia valokuvia, lehtileikkeitä ja vanhoja säästökirjoja. PeeÄssän edustajistoon neljissä peräkkäisissä vaaleissa valittu myyjä Arja Väisänen pyyhkii taulujen päältä pölyjä ja ojentelee niitä yksi kerrallaan Raija Pasaselle, joka on paitsi eläkkeelle jäänyt rehtori ja S-marketin vakiasiakas, myös PeeÄssän hallintoneuvoston jäsen ja Lapinlahti-seuran aktiivi.

– Ajatella, että jo viime vuosisadan alussa lapinlahtelaiset ovat nähneet tärkeäksi osuuskunta-aatteen, Raija hämmästelee tutkaillessaan menneistä ajoista kertovia myymäläkuvia.

 

Aate on kantanut kauas

Aihetta ihmetykseen onkin, sillä Suomen ensimmäinen osuuskauppa oli perustettu Turkuun vasta vuotta aiemmin. Savon sydänmailla innostuttiin vastikään rannikkoseudulle saapuneesta aatteesta siis poikkeuksellisen aikaisin.

Raijan käsiin osuu lehtileike lokakuulta 1902, Iisalmessa ilmestyneestä Salmetar-lehdestä. Uutisessa kerrotaan osuuskaupan perustamiskokouksesta. Teksti on vaikealukuista fraktuuraa, joka oli tuohon aikaan yleinen kirjaintyyppi painojulkaisuissa.

– Toivottavaa olisi, että jokainen rupeaisi osuuskunnan jäseneksi. Tämä on merkkitapaus Lapinlahden historiassa. Sen seuraukset tulevat olemaan niin moninaiset ja siunausta tuottavat, että emme vielä aavistakaan, Raija lukee ääneen.

– Tuosta on lähtenyt kasvamaan tämän päivän PeeÄssä, josta me kaikki asiakasomistajat omistetaan oma palasemme.  Onhan se aika huikea ja myös ihana asia. Eivät varmasti perustajat tienneet tuolloin, miten suuren teon äärellä olivat. Kauas on aate kantanut, Arja summaa.

 

Perintö elää

PeeÄssän toimitusjohtaja Mikko Junttila sanoo, että Lapinlahden osuuskaupan perustajilla on aikoinaan ollut jämäkkä tarkoitusperä, joka on saanut heidät liikkeelle.

– He ovat lähteneet hakemaan kauppapalveluille parempaa laatua ja edullisempaa hintaa tuomalla yksityiskauppiaiden kilpailijaksi osuuskunnan, jossa hyöty kertyy asiakkaille. Osuustoiminta tarjosi mahdollisuuden toimia kohtuuttomuutta vastaan, Mikko luonnehtii.

Perustajajäsenet osasivat ajatella isosti ja katsoa kauas. On vaikea edes kuvitella, mikä voisi nykypäivän vähittäiskaupassa olla yhtä mullistava viritys.

– Jos osuuskauppoja ei olisi aikoinaan perustettu, eläisimme nyt maailmassa, jossa olisi enemmän oman edun tavoittelua ja vähemmän yhteisöllisyyttä. 1900-luvun alussa eläneet Lapinlahden vaikuttajat jättivät suurimpana perintönään jälkipolville keinon, jolla voimme tuottaa yhteistä hyvää kaikille pohjoissavolaisille ja kirittää yksityistä sektoria sekä hintojen että tuotteiden ja palvelujen laadun osalta, Mikko muistuttaa.

 

Kuin toinen koti

Raija ja Arja sanovat olevansa tavattoman ylpeitä siitä, että PeeÄssän pitkä historia alkoi aikoinaan heidän kotipitäjästään Lapinlahdelta.

– Muutaman ihmisen aktiivisuudesta alkoi kehitys, joka on johtanut siihen, että meillä on täällä Pohjois-Savossa vahva ja menestyvä osuuskauppa, jolla on tänä päivänä yli 124 000 omistajaa, 80 toimipaikkaa ja melkein 2 000 työntekijää, he kertaavat.

Raija antaa täyden tunnustuksen PeeÄssän henkilökunnalle, jolta saa toimipaikasta riippumatta aina ystävällistä ja ammattitaitoista palvelua. Henkilöstö näyttää myös viihtyvän työssään.

– Se on kyllä totta. S-market on ainakin minulle kuin toinen koti. Olen aina tykännyt työstäni mahdottoman paljon, kiitos kivojen työkavereiden, ihanien asiakkaiden ja hyvän työnantajan, joka pitää huolta omistaan. Aina on ollut myös sopivasti uutta oppimista, Arja kertoo 36 vuoden työkokemuksella.

 

Ihmisistä kiinni

Marketpäällikkö Elina kertoo luotsaavansa työryhmää, jossa on työkokemusta niin, että nuorempia hengästyttää.

– Meillä on Lapinlahdella aivan huipputiimi, jossa on sekä kokeneita konkareita että uusia tulokkaita.

Arjan lisäksi joukkoon kuuluu kymmenkunta muutakin todella pitkän linjan myyjää, jotka ovat tehneet vuosikymmenien pituisia osuuskauppauria ja osaavat kaiken, mitä ruokakaupasta vain voi osata.

PeeÄssän vähittäiskaupan toimialajohtaja Jouni Ruotsalainen liittyy mukaan jutusteluun muistuttamalla, että nimenomaan ihmisten kautta osuuskauppa kiinnittyy paikkakuntaan ja asiakkaidensa sydämiin.

– Kun myyjät tuntevat asiakkaansa ja kokevat tekevänsä merkityksellistä työtä, syntyy ylivertaista palvelua. Käytännössähän me teemme tänä päivänä ihan samaa kuin osuuskauppaväki 120 vuotta sitten, eli tuotetaan palveluja ja etuja omille asiakasomistajillemme ja kehitetään sitä kautta paikkakuntaa ja koko maakuntaa. Ei maailma siltä osin ole miksikään muuttunut, Lapinlahden S-marketista vuonna 1996 päällikköuransa PeeÄssässä aloittanut toimialajohtaja korostaa.

 

Osula, Veturi, S-market…

Raija, Arja ja Jouni innostuvat vielä muistelemaan menneitä, niin rakennuksia, palveluja kuin ihmisiäkin. Mieleen muistuvat vanhan kiinteistön vuotava katto ja lahottajasienien kasvu sisätiloissa, hulppea kirjaosasto, baarin puolella rouviaan ostoksilta odotelleet isännät, rautaosaston räväkkä Irma, myymäläautolla maaseutua kiertänyt Punkin pariskunta, Sokos-hallin muuttuminen S-market Veturiksi ja nykyisen S-market-kiinteistön rakentaminen parikymmentä vuotta sitten.

– Nuoremmille kauppa on S-market, mutta vanhemmat sukupolvet puhuvat edelleen Osulasta tai Veturista. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, Arja hymyilee.

Vuoden 1902 lopulla joukko edistysmielisiä pohjoissavolaisia halusi varmistaa osuusliikkeen jäsenille tavaroiden ja palvelujen saannin hyvään hintaan. Päätöksenteko saatiin osuuskunnan omien jäsenten käsiin ja myös tulosta päästiin käyttämään oman kaupan ja asiakkaiden parhaaksi. Näin syntyi osuuskauppa, jonka asiakasomistajat omistavat.

Ensimmäinen kauppa avattiin Pohjois-Savoon Lapinlahdelle vuoden 1903 alussa. Juhlistamme 120 vuotista matkaamme alueellamme erilaisin tarinoin, eduin ja tapahtumin, tunnetta ja hyötyä on siis varmasti luvassa. Lähtölaukauksena juhlavuoteen haluamme tarjota yli 2000 peeässäläiselle lisäetuja.

 

Etuja ePassiin

Juhlavuoden kunniaksi tarjoamme henkilöstöllemme lisätukea hyvinvointiin myös vapaa-ajalla. Jokaiselle peeässäläiselle lisätään hyvinvointietuihin 120 euroa normaalin 180 euron lisäksi. Henkilöstön käytettävä summa ensi vuodelle on siis yhteensä 300 euroa. Etua voi hyödyntää oman tarpeen mukaan liikunnan ja hyvinvoinnin lisäksi myös kulttuuripalveluihin. Edun saa käyttöön  kahdessa erässä, tammi- ja heinäkuussa. Etu on käytössä silloin, kun työntekijän työsuhde on aktiivinen. Mikäli sopimustunnit ovat alle 10h/vko, etu on puolet eli enintään 150 euroa vuodessa.

 

Lisäys henkilöstön ostoetuihin

Hyvinvointia tukevien etujen korotusten lisäksi tarjoamme lisäalennukset sekä käyttö- että päivittäistavaroista. Lisäalennukset alkavat jo joulukuussa 2022 ja jatkuvat koko juhlavuoden ajan. Päivittäistavaroiden ostoetu tuplataan ja se on 1.12.2022 alkaen -6 %. Käyttötavaroista, joiden normaali henkilöstön ostoetu on -15%, annetaan lisäalennus -10%. Näistä tuotteista henkilöstön ostoetu on siis -15% + -10%. Juhlavuoden kunniaksi ostoedut ovat voimassa vuoden 2023 loppuun saakka kaikissa PeeÄssän toimipaikoissa.

• Henkilöstömme on tärkein voimavaramme ja vain heidän avullaan voimme tuottaa erinomaista palvelua ympäri maakuntaamme. Näin on ollut jo 120 vuoden ajan ja siksi haluamme aloittaa juhlavuoden omasta henkilöstöstämme, kertoo toimitusjohtaja Mikko Junttila.

 

Näiden lisäetujen lisäksi PeeÄssässä on käytössä S-ryhmän henkilöstöedut, jotka ovat hyödynnettävissä ympäri Suomen.