Osuuskauppa PeeÄssä onnistui 120v-juhlavuonna tuottamaan asiakasomistajilleen ennätyksellisen hyödyn. Asiakasomistajuuden hyödyt kiinnostivat ja entisestään kehittynyt asiakaskokemus sekä maakunnan palvelujen kehittämiseen tehdyt investoinnit vauhdittivat vahvaa kasvua. Henkilöstön työtyytyväisyys oli edelleen erinomaisella tasolla.  Paikallisia palveluita sekä tuotteita ostettiin lähes 115 miljoonalla eurolla. Tulostaso säilyi hyvänä, vaikka laski edellisestä vuodesta.

Osuuskauppa PeeÄssän asiakasomistajia oli vuoden lopussa 127 313. Uusia asiakasomistajia liittyi vuoden aikana yli 6 000. Asiakasomistajien määrä toimialueellamme kasvoi vuoden aikana erinomaisesti ja asiakasomistajat käyttävät palveluitamme entistä aktiivisemmin. Neljä taloutta viidestä asioi PeeÄssän toimipaikoissa ainakin kerran kuukaudessa.

Juhlavuoden aikana asiakasomistajien keskittämisestä saadut rahalliset edut, eli Bonus, maksutapaetu ja ylijäämänpalautus, olivat ennätyksellisen suuret. Asiakasomistajille palautettiin yhteensä 45,8 miljoonaa euroa, joka on keskimäärin 360 euroa asiakasomistajaa kohden. Näiden lisäksi asiakasomistajat hyötyivät päivittäin laajasti edullisesta hintatasosta, ilmaisista S-pankin peruspankkipalveluista sekä erilaisista asiakasomistajille tarkoitetuista eduista. Näistä kertyvää omistajahyötyä tuotettiin historian suurimman summan, lähes 100 miljoonaa euroa. Omistajien saama hyöty kasvoi juhlavuonna reilusti edellisvuodesta.

– Taloudellisesti haastavassa ajassa osuuskaupan vahvuudet, asiakasta hyödyttävät palvelut ja edullinen ostoskori, korostuivat. Teemme joka päivä työtä edullisen ostoskorin eteen varmistaaksemme kasvava hyöty omistajille. Puhuttiinpa sitten hinnasta, odotukset ylittävästä asiakaskohtaamisesta tai saavutettavuudesta, meidän tulee olla paras vaihtoehto. Asiakasomistajuuden hyödyt tuleva tämän päälle. Mahdollistaaksemme tämän on tärkeää kehittää toimintamme kustannustehokuutta, sillä vain se mahdollistaa parhaan hyödyn asiakasomistajillemme. Viime vuonna onnistuimme erinomaisesti kasvattamaan omistajahyötyä alueemme asiakasomistajille. Palautuksien lisäksi tarjosimme juhlavuotenamme asiakasomistajille lukuisia ilmaisia tapahtumia alueellamme ja ennätykselliset edut S-mobiilissa, kertoo toimitusjohtaja Mikko Junttila.

 

Henkilöstö- ja asiakastyytyväisyys sekä maine erinomaisella tasolla

PeeÄssän henkilöstön työtyytyväisyys säilyi erinomaisella tasolla. PeeÄssä sai erinomaiset tulokset vuoden 2023 henkilöstötutkimuksessa suurten organisaatioiden, yli 1 000 henkilöä työllistävien -sarjassa. Tunnustus kertoo henkilöstön korkeasta omistautuneisuudesta ja toiminnan kehittämisestä pitkäjänteisesti yhdessä henkilöstön kanssa.

T-Median tekemän mainemittauksen mukaan PeeÄssän kokonaismaine on erinomaisella tasolla ja parantunut edellisistä mittauksista. PeeÄssä pärjäsi erinomaisesti myös S-ryhmän eri ketjujen asiakkaille tehdyissä tutkimuksissa. PeeÄssän S-marketit, Sokos sekä kokonaisuutena ketjuravintolat sijoittuivat Suomen parhaiksi.

Yhdessä henkilöstön sekä asiakkaiden kanssa sanoitetut arvot ja lupaukset näkyivät arjen kohtaamisissa erityisen hyvänä palveluna, jota asiakkaamme arvostavat. Kohtaamme päivittäin yli satatuhatta asiakasta ympäri Pohjois-Savoa ja tavoitteenamme on, että jokainen kohtaaminen on arvojemme eli lupauksiemme mukaista, Junttila sanoo.

PeeÄssä on Pohjois-Savon suurin yksityinen työnantaja. Henkilöstömäärä kasvoi edellisvuodesta ja peeässäläisiä oli vuoden vaihteessa töissä ennätyksellinen määrä, 2 120.

Vuoden aikana tehtiin yhteistyötä oppilaitosten kanssa muun muassa tarjoamalla ammatti- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille harjoittelujaksoja. Vuoden 2023 aikana ammatillisia harjoitteluja toteutui noin 300. Kesätöitä tarjottiin noin 1 000 nuorelle, joista valtaosalle työ on elämän ensimmäinen työpaikka.

Henkilökunnan tulospalkitsemiseen käytettiin 5,2 miljoonaa euroa. Koko henkilöstö kuuluu tulospalkkauksen piiriin. Henkilöstöetuja korotettiin juhlavuoden kunniaksi. Henkilöstö sai korotetuista eduista 1,2 miljoonan euron hyödyn. Näiden lisäksi henkilökunnan koulutukseen ja hyvinvointiin käytettiin 2,7 miljoonaa euroa, joka on selvästi edellisvuotta enemmän. Näiden lisäksi henkilöstölle tarjottiin korotetut hyvinvointiedut sekä järjestettiin Heimojuhlat 120v-juhlavuoden kunniaksi.

 

Investointeja yli 42 miljoonalla eurolla maakuntaan

PeeÄssä on toimialueellaan merkittävä työllistäjä myös välillisesti. Esimerkiksi rakentamisessa ja uudistuksissa käytetään aina paikallista yhteistyökumppania, mikäli se vain on mahdollista. Viime vuosi oli myös investointien osalta merkittävä panostuksien vuosi. Investoinnit maakunnan asiakasomistajien palveluihin olivat yhteensä 42,3 miljoonaa euroa ja ne jakautuivat 13 eri kunnan tai kaupungin alueelle. Investointeihin käytettävä summa lähes tuplattiin edellisestä vuodesta.

PeeÄssän suurimmat investoinnit vuoden aikana olivat uusien S-Marketien rakentamiset Sonkajärvelle ja Vesannolle sekä Salen rakentaminen Kangaslammille. Lisäksi tehtiin uudistustyöt Keilankannan, Juankosken ja Kaavin S-Marketeihin.

Majoituskaupassa merkittävimmät investoinnit olivat hotellien uudistukset Original Sokos Hotel Puijonsarvessa Kuopiossa ja Original Sokos Hotel Koljonvirrassa Iisalmessa. Myös Tahkon Break Sokos Hotelsin ensimmäinen uudisosa saatiin valmiiksi. Liikennekaupassa tehtiin uudistus ABC Marjahaassa sekä uudistettiin tankkauspisteet Varkauden Prismalla ja Sale Tervossa, johon tuli myös PeeÄssän toinen venetankkausasema. ABC-latausverkostoa laajennettiin merkittävästi ja autoilijan palveluverkosto kasvoi myös kahdella uudella ABC-Carwash autopesulalla.

 

Paikallisuutta korostaen -ostot alueelta lähes 115 miljoonaa euroa

Paikalliset ja kotimaiset tuotteet kiinnostavat asiakasomistajia. PeeÄssällä on tällä hetkellä yli 200 alueellista tavarantoimittajaa, joilta ostettiin ruokatuotteita 45,4 miljoonalla eurolla. Palveluostoja paikallisilta yrityksiltä oli 61,3 miljoonaa euroa. Hankinnat omalta toiminta-alueelta olivat yhteensä 114,8 miljoonaa euroa ja ne kasvoivat reilusti edellisvuodesta.

Järjestimme viime vuonna lähitoimittajapäiviä Prismoissa ja yhteisen Lähitoimittajaillan, jonne saapui yli 100 lähitoimittajaamme. Ilta sai erittäin positiivisen vastaanoton. Tulemme järjestämään tapahtuman tänäkin vuonna. Tilaisuuden tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä entisessä ja helpottaa uusien yhteistyökontaktien syntymistä, Junttila kertoo.

 

Energiatehokkuutta ja päästöjen vähentämistä

Viime vuonna PeeÄssän kiinteistöissä tehtyjen erilaisten energiasäästötoimenpiteiden ansiosta saavutettiin vertailukelpoisessa energiankulutuksessa (kWh/m²) säästöä yhteensä 3,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Energian kokonaiskulutus väheni viime vuonna 2 292 MWH, joka vastaa vuosittain noin 153 sähkölämmitteiden pientalon kokonaiskulutusta.

Säästöjä saatiin aikaan laitekannan uusimisilla ja erilaisilla energiansäästötoimilla. Energian säästämiseksi toimipaikoissamme on muun muassa optimoitu lämpötiloja, ilmanvaihtoja ja valaistuksien määrää.

Toiminnassa käytetään uudistuvaa energiaa aina kun se on mahdollista. Uudistuvan sähkön osuus oli 50,8 prosenttia. PeeÄssän 27 toimipaikan katolla on aurinkovoimalat ja käytössä on 8 600 aurinkopaneeli. Aurinkoenergian tuotanto oli viime vuonna 1 700 MWH.

PeeÄssä on mukana S-Voiman uusimmassa Luvian tuulipuistohankkeessa, jonka on määrä olla tuotantokunnossa vuoden 2025 alusta. Hankkeella varmistetaan kestävän uusiutuvan energian tuotanto ja omavaraisuus.

Hiilidioksidipäästöt vähenivät 27 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. PeeÄssä on sitoutunut S-ryhmän hiilinegatiivisuustavoitteeseen ja pyrkii järjestelmällisesti oman toiminnan aiheuttamien hiilipäästöjen vähentämiseen.  Päästöjen vähentäminen vaatii energiankäytön tehostamista ja päästöttömän energian käyttöä. PeeÄssässä on jo vuosien ajan tehty toimipaikkoihinsa energiasäästötoimenpiteitä ja etsitty aktiivisesti uusia keinoja tehostaa energiankäyttöä.

PeeÄssä on sitoutunut osana S-ryhmää pitkän tähtäimen ilmastotoimiin nykyisten tieteeseen perustuvien lyhyen aikavälin tavoitteidensa lisäksi. S-ryhmä on asettanut kunnianhimoisen Net Zero -päästötavoitteen koko arvoketjulleen, mikä tarkoittaa ilmastopäästöjen vähentämistä nettonollaan sekä oman toiminnan että arvoketjun osalta vuoteen 2050 mennessä.

 

Vahva kasvu kaikilla toimialoilla ja ennätyksellinen osuustoiminnallinen tulos

Liikevaihto oli kokonaisuudessaan 754,8 miljoonaa euroa (+ 5,1 prosenttia). Liikevaihto kasvoi eniten päivittäistavarakaupassa, jossa kasvua oli 9 prosenttia. Liikevaihto kasvoi erityisesti Prismoissa, S-marketeissa ja ruoan verkkokaupassa sekä kahviloissa, pikaruokaravintoloissa ja ravintolamaailmoissa. Majoituskaupan kehitykseen vaikutti laskevasti Break Soko Hotel Tahkon sekä Original Sokos Hotel Koljonvirran täysremontointi ja uudisrakentaminen sekä Original Sokos Hotels Puijonsarven huoneuudistukset.

Liikenteen energioiden ja palveluiden liikevaihdon heikkenemiseen vaikutti polttoaineiden maailman markkinahinnan kehitys. Myytyjä polttoainelitroja oli kuitenkin lähes 4 prosenttia enemmän edelliseen vuoteen verrattuna ja uutena palveluna myös sähköautojen lataus on lähtenyt vilkkaasti liikkeelle.

Osuustoiminnallinen tulos oli viime vuodelta 103 miljoonaa euroa, josta operatiivinen tulos oli 20,7 miljoonaa euroa. Operatiivinen tulos laski -1,3 miljoonaa euroa. Hyötyä omistajille tuotimme 99,4 miljoonaa euroa.

– Osuustoiminnan periaatteiden mukaisesti operatiivinen tulos käytetään aina asiakasomistajien hyödyksi esimerkiksi investointeina maakunnan palveluihin tai palkitsemiseen. Tulos jää aina siis hyödyttämään meidän pohjoissavolaista yhteisöämme. Yritysten perinteinen tulosajattelu ei kuvaa laajasti osuustoiminnan luonnetta, tehtäväämme ja siinä onnistumista. Haluamme siirtyä kohti laajempaa näkemystä, joka mittaavaa paremmin osuustoiminnan tuottamaa hyötyä sen jäsenille. Osuustoiminnallinen tulos sisältää yhdistettynä asiakasomistajillemme tuottamamme hyödyn sekä perinteisen operatiivisen tuloksen, kertoo Junttila.

Vähittäiskaupan tulos kasvoi ja oli 25,1 miljoonaa euroa (+0,9 milj.€). Majoitus- ja ravitsemiskaupan tulos laski edelleen, ollen -1,2 miljoonaa euroa (-0,9 milj.€). Kokonaisuudessaan tulostaso oli hyvä.

– Panostuksemme omistajahyötyyn, henkilöstöetuihin, osaamisen kehittämiseen sekä merkittävät investoinnit ja yleinen kustannusten nousu heikensivät tulostamme. Tulostaso säilyi kuitenkin hyvänä ja olemme siihen tyytyväisiä, sillä näemme panostuksemme merkittävänä satsauksena tulevaisuuteen, toteaa Junttila.

– Tulevina vuosina Kuopion vähittäiskaupan markkinassa tapahtuu pitkästä aikaa isompia liikkeitä, kun meidän lisäksi kilpailijat kehittävät omaa tarjontaansa. Investoinnit ovat maakunnalle ja erityisesti Kuopiolle hyvä signaali siitä, että alueen kasvuun uskotaan. Investoinnit luovat alueelle työpaikkoja ja lisääntyvä kilpailu on kaikkien etu. Olemme investoineet viime vuosina liki 90 miljoonaa euroa kasvuun läpi maakunnan. Myös tulevien vuosien investointinäkymä on merkittävät. Tulemme jatkamaan vahvaa investointitahtia sekä nykyisiin kauppapaikkoihin että uusiin sijanteihin. Tällä hetkellä suunnitelmat kohdistuvat muun muassa Rautalammille ja Kuopion Pitkälahteen. Uudistustyöt ovat käynnissä myös Tahkolla Break Sokos Hotelsissa. Erityisesti Kuopiossa näemme tulevaisuudessa potentiaalia kasvulle, joka tulee näkymään tulevissa päätöksissämme parhaan elämän matkalla, Junttila kertoo.

Asuntorakentajana tunnettu kuopiolainen Rakennusliike Pohjonen on laajentanut toimintaansa liikerakentamiseen PeeÄssän kolmen uuden myymälän kokonaisurakoitsijana.

Teksti: Kristiina Tammitie | Kuvat: Pentti Vänskä

PeeÄssällä on tänä vuonna ollut yhtä aikaa työn alla kolmen uuden myymälän rakentaminen. Vesannon uusi S-market avattiin marraskuun viimeisenä päivänä. Ensi vuoden puolella maaliskuussa juhlitaan avajaisia sekä Karttulan S-marketissa että Tervon Salessa.

S-marketien ja Salen urakat paketoitiin vuoden 2022 lopulla yhteen kilpailutukseen. Kokonaisurakoitsijaksi valikoitui kuopiolainen Rakennusliike Pohjonen Oy.

– Olemme aiemmin keskittyneet puhtaasti asuntorakentamiseen ja perustajaurakointiin. PeeÄssän kanssa käynnistyneen yhteistyön myötä olemme ryhtyneet rakentamaan meille toista kivijalkaa kiinteistöpuolelta, toimitusjohtaja Markus Pohjonen toteaa.

Hän sanoo, että PeeÄssän triplahanke on ollut Rakennusliike Pohjoselle erityisen tärkeä juuri nyt, kun rakennussektori on ajautunut Suomessa vaikeuksiin asuntorakentamisen hiipumisen vuoksi.

– Ilman näitä marketkohteita olisimme joutuneet todennäköisesti lomauttamaan väkeämme, toimitusjohtaja arvelee.

 

Arvojen mukaisia erityispiirteitä

Rakennusliikkeen toisen kivijalan synnyttämisen näkökulmasta PeeÄssän kolmen myymälän nippu on ollut oivallinen rakennuskohde. Markus Pohjosen mukaan ratkaisevaa jo tarjouskilpailuun lähdettäessä oli riittävän iso kokonaisuus. Bonuksena tuli yksittäisten kohteiden sijainti maantieteellisesti suht lähellä toisiaan sekä niiden etenemisen porrastaminen aikataulullisesti.

– Olemme todella iloisia siitä, että pärjäsimme tarjouskilpailussa ja pääsimme aloittamaan yhteistyön maakunnan merkittävimpien rakennuttajien joukkoon kuuluvan osuuskaupan kanssa, jonka urakoille on paljon halukkaita ottajia. Tunnustusta on annettava myös siitä, että PeeÄssä haluaa rakentajien olevan paikallisia yrityksiä.

Myymälöiden työmailla työpäällikkönä toimiva Rafael Piirainen kertoo kohteiden olevan tyypillisiä hallikonseptitoteutuksia, joista tekee poikkeuksellisia ekologisuuteen liittyvät erityispiirteet.

– Osuuskaupan arvot näkyvät hiilineutraaliutta tukevissa teknisissä toteutuksissa ja valinnoissa, esimerkiksi vesikattojen hiiltä sitovissa materiaaleissa sekä aurinkosähkön mukanaan tuomassa energiaomavaraisuuden kasvussa. Lisäksi kauppakiinteistöissä lämmitys- ja jäähdytysenergiaa tuotetaan maalämpöjärjestelmällä, hyödyntäen kylmälaitteista syntyvää hukkalämpöä.

 

Tavoitteena pitkäaikainen kumppanuus

Markus Pohjosen mukaan tekeminen osuuskaupan kanssa on ammattitaitoista, avointa, rehtiä ja rehellistä puolin ja toisin.

– Todella hyvässä hengessä, jopa yllättävän kitkattomasti on kaikki sujunut. Yhteistyö on nopeasti syventynyt kumppanuudeksi rakennuttajan ja rakentajan välillä, kun molemmilla osapuolilla asioita tekevät ammattilaiset ratkaisukeskeisesti, joustavasti ja tehokkaasti. Aikataulussa on pysytty hyvin jokaisessa kohteessa, Rafael Piirainen vahvistaa.

Työmailla on päivävahvuudessa päästy parhaimmillaan jopa 40 työntekijään, kun yhtä aikaa on urakoitsijan oman väen lisäksi ollut hommissa putki- sähkö-, automaatio- ja ilmanvaihto-osaajia. Rakentajat ovat pääsääntöisesti Kuopiosta, mutta väki ei ole työmatkan venyttämiä päiviä harmitellut.

– Tavoitteemme on, että Vesanto-Karttula-Tervo -myymäläkokonaisuus toimii päänavauksena pitkäaikaiselle kumppanuudelle PeeÄssän kanssa. Eikä ole poissuljettua sekään, että lähdemme jossain vaiheessa mukaan myös korjausrakentamiseen, jota PeeÄssällä tapahtuu uudiskohteiden rakennuttamisen rinnalla koko ajan, Pohjonen ja Piirainen toteavat.

Auntogrynderinä tunnettu Rakennusliike Pohjonen on lähtenyt laajentamaan toimintaansa liikerakentamiseen. Rafael Piirainen ja Markus Pohjonen ovat tyytyväisiä PeeÄssän kanssa virinneeseen yhteistyöhön.

Karttulan uusi S-market avataan maaliskuussa.

Neulekuningattareksi ja villasukkaguruksi tituleerattu lapinlahtelainen Niina Laitinen on suunnitellut PeeÄssälle juhlavuoden kaarrokeneuleen. Suomen tunnetuimpien neulesuunnittelijoiden kärkijoukkoon kuuluva Niina innostui PeeÄssä 120 -puserosta saman tien, kun sitä hänelle ehdotettiin.

Juttu: Kristiina Tammitie | Kuvat Pentti Vänskä

Niina Laitinen viimeistelee silitysraudan avulla kaarrokeneuletta, jossa hillityn vihreän pohjavärin kavereiksi on kirjoneuleosioon valittu luonnonvalkoinen ja murrettu sininen. Puserolle kauniin himmeän kiillon antaa Novita 7 Veljestä Nature -lanka, joka on täysin muoviton ja pehmeä Avainlipputuote.

Niina on lapinlahtelainen supersuosittu neulesuunnittelija, jonka tietävät todennäköisesti kaikki alan harrastajat. Erityisen tunnettuja ovat monet hänen suunnittelemansa sukkamallit, joista neulojat puhuvat pelkästään niiden nimillä. Harrastajat tietävät, miltä esimerkiksi Ylpeys ja ennakkoluulo-, Siskoni mun- tai Pariisin taivaan alla -kirjoneulesukat näyttävät. Niina Laitinen desings -sivustolta, samoin neulojien kansainvälisestä verkkoyhteisöstä Ravelrystä löytyy Niinan neulemalleja jo useita satoja.

– Tällä hetkellä niitä on reilut viisisataa ja uusia tulee vuosittain kuutisenkymmentä, Niina kuvailee.

Kirjoneuleen viimeistely on tasaisen lopputuloksen salaisuus.

Selkeällä ohjeella on helppo onnistua

Niinan suunnittelijaura alkoi 18 vuotta sitten, kun hän opetteli tekemään pikkuruisia vauvasukkia esikoiselleen.

– Kantapään kohdalla tuli stoppi, mutta Lapinlahdella asuvan äitini neuvoilla pääsin eteenpäin. Valmiit ohjeet olivat mielestäni vaikeaselkoisia, joten alusta alkaen suunnittelin työt omasta päästäni. Rupesin kirjoittamaan blogia kaikenlaisesta puuhastelustani, ja lukijat alkoivat kysellä sukkiini ohjeita. Siitä se lähti. Tein pitkään neulesuunnittelua harrastuspohjalta kirjanpitäjän työn ohella, kunnes kuusi vuotta sitten jättäydyin pois palkkatöistä ja ryhdyin täysiaikaiseksi yrittäjäksi, Niina kertoo.

Kirjanpitäjän työn vaatima matemaattinen ajattelukyky on hyvä aisapari suunnittelutyön edellyttämälle luovuudelle.

– Saan todella paljon palautetta siitä, että mallieni ohjeet ovat aina selkeitä, jopa pikkutarkkoja. Mitään ei tarvitse arvuutella tai lukea ohjetta moneen kertaan ymmärtääkseen, mitä pitää seuraavaksi tehdä.

Sukista suunnittelutyö on laajentuneet puseroihin vasta äskettäin.

– Sanoin Ylen suorassa lähetyksessä, että voisi olla kiva suunnitella myös puseroita ja pian ruudun alareunassa juoksi teksti, että seuraavaksi Niina Laitinen alkaa suunnitella neulepuseroita. Sain hurjasti kyselyjä, milloin tulee ensimmäinen pusero, niin pakkohan siihen oli lähteä, Niina nauraa.

 

Vain omilta tuntuvia malleja

PeeÄssä 120 -juhlaneule sai alkunsa PeeÄssässä asiakkuuspäällikkönä työskentelevän Reetta Innilän aloitteesta.

– Yhtenä iltana noin vuosi sitten mietiskelin, mitä 120-vuotisjuhlavuoden merkeissä keksittäisiin Lapinlahdelle, josta koko PeeÄssä on vuonna 1903 saanut alkunsa. Siinä kiikkustuolissa neuloessa tuli mieleen, että Niinahan on muuten Lapinlahdelta kotoisin ja asuu siellä edelleen. Niinpä päädyin laittamaan hänelle viestiä, että suunnittelisitko meille oman juhlaneuleen, Reetta muistelee.

Kiireistään huolimatta Niina innostui välittömästi asiasta. Idea mallista syntyi jo Reetan ensimmäistä sähköpostia lukiessa.

– Minulla oli heti väritkin valmiina mielessä, ja kun Reetalta tuli samat toiveet, oli helppo lähteä eteenpäin.

Niinalle on tärkeää, että hänen kaikilla malleillaan on tarina, joka tuntuu aidolta ja oikealta. Siksi hän ei lupaudu tekemään töitä, joiden tilaajaan hänellä itsellään ei ole kosketuspintaa.

– Valitsen vain niitä töitä, joita haluan tehdä ja jotka tuntuvat omilta. PeeÄssän kohdalla tiesin heti, mistä lähteä liikkeelle. Minua viehätti myös Lapinlahti-yhteys ja paikallisen historian kunnioitus. Onhan minulla itsellänikin hyvin läheinen suhde Osulaan, jossa olen lapsesta asti käynyt kaupassa, Niina kuvailee.

Niina ja Reetta olivat alusta alkaen täysin yksimielisiä juhlaneuleen väreistä.

Helppo malli sopii aloittelijallekin

Kahdesta eri tyylisestä neulemallivaihtoehdosta päädyttiin PeeÄssän konttorilla työskentelevien ja hallinnossa mukana olevien harrastajaneulojien äänestyksen perusteella valitsemaan perinteisempi kirjoneule, joka olikin juuri se malli, jonka Niina piirsi ensimmäiseksi.

7 veljestä Naturan sijasta lankana työssä voi käyttää myös tavallista 7 Veljestä -lankaa. Lankoja saa ostettua sekä Prismoista että S-marketeista, useista Saleistakin. Kaarrokkeen kirjoneulekuvio on helppo tehdä, eikä työssä ole pitkiä langanjuoksuja. Ylhäältä alas neulottavassa puserossa ei ole saumoja ommeltavaksi, kainaloita lukuunottamatta. Kokoja ohjeesta löytyy kuusi XS:n ja XXL:n välillä.

– Helppo malli, joka onnistuu vähän kokemattomammaltakin neulojalta. Juhlaneuleen ehtii vielä hyvin saada valmiiksi jouluksi, lahjaksi itselle tai jollekin läheiselle, Niina ja Reetta vinkkaavat.

 

Niina Laitiselta on julkaistu tähän mennessä jo kuusi täysin omaa villasukkakirjaa, joista kukin on noussut vuorollaan myyntitilastojen kärkeen. Seuraava opus ilmestyy joulunalusviikolla. Villasukkien matkassa -kirja tulee myyntiin muun muassa Prismoihin, joissa sille tulee oma ständi. Ensi vuonna julkaistaan Niinan ensimmäinen puserokirja.

 

TULOSTA NEULEEN OHJE ALTA

Peeässä-juhlaneule

Rainbow-omenatäysmehu, Kotimaista-mustikkakeitto, Xtra-appelsiinivirvoitusjuoma. Kolme esimerkkiä S-ryhmän oma merkki -tuotteista, jotka on valmistettu Kuopion Kelloniemessä. Refresco Finland on Suomen johtavia mehu- ja virvoitusjuomien valmistajia sekä yksi suurimmista kaupan omien merkkien valmistajista. Refresco on samaan aikaan sekä vahvasti globaali että aidosti paikallinen yritys.

Teksti: Kristiina Tammitie | Kuvat: Pentti Vänskä

Refrescon pääsisäänkäynnin viereisen neuvottelutilan suuressa lasivitriinissä on suorissa riveissä Prismoista, S-marketeista ja Saleista tuttuja pulloja ja purkkeja. Hyllyillä on kymmenittäin Rainbow-, Xtra- ja Kotimaista -tuotemerkeillä varustettuja pakkauksia, joita löytyy tälläkin hetkellä todennäköisesti useimmista kotikeittiöistä niin Pohjois-Savosta kuin koko Suomesta.

– Visiomme on, että juomiamme on jokaisessa ruokapöydässä. Täällä Kuopiossa valmistamistamme tuotteista 90 prosenttia menee Suomen markkinoille. Teemme kaupan omien merkkien mehuja, jääteetuotteita, mehukeittoja ja smoothieita kartonkipakkauksissa sekä hiilihapollisia vesiä pulloissa. Olemme myös useiden brändituotteiden sopimusvalmistaja ja -pakkaaja, Refresco Suomen toimitusjohtaja Toni Antila kuvailee.

­– Lisäksi teemme tuotteita omilla merkeillämme, muun muassa VIP-appelsiini- ja -omenamehuja sekä Snadi-pillimehuja, jotka ovat etenkin lapsiperheiden suuressa suosiossa. Uniikkia ovat myös erilaiset tiivisteet, joita teemme sekä pet-pulloissa kuluttajille että kanistereissa ravintoloille ja suurtalouskeittiöille, tehtaanpäällikkö Arto Tirkkonen jatkaa.

S-ryhmä on yksi Refrescon merkittävimmistä asiakkaista. Oma merkki -valmistusta S-ryhmälle on tehty vuosikausia.

– Lähtökohtana on suomalainen makumaailma ja mahdollisuuksien mukaan myös suomalaiset raaka-aineet. Nämä kaksi asiaa yhdistyvät esimerkiksi Kotimaista-mustikkakeitossa.

 

130 ammattilaisen työllistäjä

Yhteistyökumppaneiden omien merkkien lipun alla Refresco myy tuotteiden sijasta tuotantokapasiteettia ja osaamista. Vastuullisuus on osa jokapäiväistä toimintaa niin sosiaalisesta kuin ekologisesta näkökulmasta. Toimintatavoista kertovat raaka-aineiden laatuvaatimuksille ja vastuulliselle tuottamiselle, ympäristöjärjestelmälle sekä työturvallisuus- ja työterveysjärjestelmälle myönnetyt sertifikaatit.

– Meillä on todella ammattitaitoinen henkilöstö, jonka ansiosta pystymme jatkuvasti kehittämään toimintaamme, ketterästi, aloitteellisesti ja päättäväisesti, uusia mahdollisuuksia hyödyntäen, Toni Antila kiittelee.

Tällä hetkellä Refresco työllistää Kuopiossa 130 ihmistä. Määrä on kasvanut 50 hengellä kolmen vuoden sisällä, suurimpana selittävänä tekijänä aiemmin ulkoistettujen varastotyöntekijöiden ottaminen tehtaan omille kirjoille. Viittä eri kansallisuutta edustavassa refrescolaisten joukossa on paljon yli 20 vuotta samassa talossa työskennelleitä.

– Meille on tärkeää, että henkilöstö voi hyvin. Siksi panostamme todella paljon työhyvinvointiin, teetämme muun muassa työtyytyväisyyskyselyn puolentoista vuoden välein löytääksemme asiat, joissa pitää parantaa, HR-päällikkö Emma Lindström selvittää.

Tehtaalla tehdään töitä kolmessa vuorossa, minkä tiedetään yleisesti kuormittavan ihmisiä etenkin iän karttuessa.

– Tästä syystä olemme juuri käynnistäneet vuoden mittaisen työaikakokeilun, jossa vähennetään yövuorojen määrää ja pidennetään vapaita. Näin henkilöstö saa paremmin aikaa palautumiseen. Kehitystä arvioidaan säännöllisesti työaikakokeilun aikana ja päätetään jatkosta ensi syksynä.

 

140 000 000 juomapakkausta vuodessa

Juomatehdas on toiminut Kuopiossa vuodesta 1996 lähtien, tosin alkuaikoina paikka oli Kuopion satamassa ja yrityksen nimi VIP-Juicemaker Oy. Tehdas siirtyi osaksi kansainvälistä Refresco-konsernia jo vuonna 2004, vaikka tuotteiden valmistajan nimi vaihtui tehtaan katolla ja tuotepakkauksissa vasta 2016.

Kelloniemessä on Refrescon ainoa tehdas Suomessa.

– Valmistamme tänä vuonna noin 140 miljoonaa juomapakkausta, kahden desilitran purkeista 10 litran kanistereihin. Tavoitteemme on nostaa kappalemäärä 200 miljoonaan lähivuosien aikana, Arto Tirkkonen kertoo.

Hollannin Rotterdamissa pääpaikkaansa pitävä Refresco toimii kolmessa maanosassa ja Euroopassa useissa maissa. Vaikka yritys on suuri ja globaali, on se samanaikaisesti Suomen ja Kuopion kamaralla vahvasti paikallinen toimija.

– Haluamme pysyä, kasvaa ja kehittyä Kuopiossa. Meillä on juuri alkamassa mittava investointi kartonkilinjaan, johon tulee uutta tekniikkaa ja uusia laitteita, Toni Antila kuvailee.

– PeeÄssä on meille tärkeä sparrauskumppani, jolta saamme arvokasta apua muun muassa sesonkeihin valmistautumisesta. Olemme myös käyttäneet vierailulle Suomeen tulleita konsernimme ihmisiä pääjohtajaa myöten Kuopion Prismassa katsomassa, miltä juomaosasto näyttää ja miten tuotteemme ovat siellä näkyvillä, Emma Lindström, Toni Antila ja Arto Tirkkonen kertovat.

Jokaisesta juomaerästä otetaan talteen omavalvontanäyte.

Refresco työllistää Kuopiossa 130 työntekijää.

Tavoitteena on nostaa tehtaan vuosituotanto 200 miljoonaan juomapakkaukseen.

Original Sokos Hotel Puijonsarven paikalla Kuopiossa Snellmanninpuiston kulmassa on harjoitettu hotelli- ja ravintolatoimintaa jo 150 vuoden ajan. Hotellin sijoittuminen viiteen eri aikakaudella rakennettuun osaan antaa Puijonsarvelle oman erityispiirteensä ja tuo taloon mielenkiintoista kerroksellisuutta.  Puijonsarvi hehkuu historiaa ja elämään jääneitä muistoja samalla, kun tuhansien tapahtumien ja kohtaamisten talon tarina jatkuu yhtä värikkäänä ja ajassa elävänä kuin aiemminkin. Kokosimme aikajanaan S-ryhmän vanhimman, alusta lähtien osuuskaupan vetämän hotellin tärkeimmät tapahtumat ja vuosiluvut. Tänä aikana hotellia on laajennettu ja remontoitu niin paljon, että tähän koosteeseen on poimittu vain mittavimmat uudistukset.

1850-luku

Kuopiossa aletaan puhua, että kaupunkiin tarvitaan ”siivollinen” seurustelu- ja kokoontumispaikka irtolaisväkeä keränneiden lukuisten olutkapakoiden ja ylenpalttisen kotipolttoisen viinanjuonnin rinnalle.

1873

Kuopion tuomiokirkon ja nopeasti kasvavan satama-alueen väliin avataan ravintola Seurahuone, johon kaupungin hienompi väki kokoontuu seurustelemaan, juhlimaan, tanssimaan ja seuraamaan teatteriesityksiä. Seurahuoneella alkavat viihtyä erityisesti kaupungin korkeat virkamiehet ja upseerit, samoin taiteilijat, kirjailijat ja runoilijat, muiden muassa Juhani Aho, Eino Leino ja Minna Canth, joka käy Seurahuoneella pelaamassa skruuvia kuopiolaisten liikemiestuttaviensa kanssa.

1880-luku

Seurahuoneella tehdään vuosikymmenen aikana laajoja muutoksia. Salia laajennetaan, keittiö saa paremmat tilat ja yläkertaan rakennetaan ravintoloitsijalle asunto. Seurahuoneella todistetaan myös puhelimen saapumista kaupunkiin.

1897

27.3. Seurahuoneella järjestetään Kuopion ensimmäinen ”elävien valokuvien” esitys. Lehti-ilmoituksessa kerrotaan, että kyseessä on ”eräs nykyajan huomattavimmista keksinnöistä, kinematografia.” Esityksessä nähdään vain reilua vuotta aikaisemmin maailmalla ensi-iltansa saaneet Lumiéren veljesten kaksi elokuvaa.

1900

Tapaninpäivän aamuna klo 05.30 syttyy Seurahuoneen sali tuleen. Neljännestunnissa koko rakennus on yhtenä suurena tulimerenä, ja sammutustöistä huolimatta se palaa perustuksiaan myöten.

Tulipalo sai ilmeisesti alkunsa tarjoiluhuoneen kynttilästä, jonka tarjoilijatar Mathilda S. on sytyttänyt palattuaan kaupungilta ”erään mieshenkilön seurassa”. Palon sammuttua hänet löydettiin menehtyneenä.

1902

Tulipalon jälkeen aloitetaan uuden Seurahuoneen rakentaminen, suunnittelijana Eskil Hindersson, jonka käsialaa ovat lukuisat kyseisen ajan vanhat puurakennukset Kuopiossa.

1919

Kuopion Osuusliike aloittaa 6. päivä kesäkuuta toimintansa Maaherrankadulla Seurahuonetta vastapäätä viisi vuotta aiemmin valmistuneessa talossa, joka on ostettu 1,46 miljoonalla markalla liikemies A.Häyriseltä. Osuuskauppa avaa kiinteistöön nykyisen Ehta-ravintolan paikalle ”täydellisen” sekatavaramyymälän sekä erikoisosaston maataloustarvikkeille ja -tuotteille ensimmäiseen kerrokseen sekä vielä saman vuoden aikana Osula-kahvila-ravintolan toiseen kerrokseen.

Osula-kahvila-ravintola 1920-luvulla.

 

 

1925

Kuopion Osuusliike laajentaa toimintaansa majoitukseen, kun Osuuskahvilan ja Ravintolan yhteyteen perustetaan Matkailijakoti. Hotelli Osuusravintola on ensimmäinen osuuskaupan luotsaamana hotelli Suomessa.

Seuraavan vuosikymmenen alussa ilmestyneessä Kuopion matkailuesitteessä kerrotaan huoneiden hinnoiksi 25–50 markkaa. Esitteessä myös mainitaan ”täydellinen ravintola”.

1940

Helmikuun 3. päivä Hotelli Osuusravintolan Snellmannin puiston puoleinen kulmaus tuhoutuu pommituksissa. Kulmahuoneessa majoittunut Toivo-herra pelastautuu viime hetkellä, kiitos sinnikkään tarjoilijattaren, joka kieltäytyy lähtemästä pommisuojaan ennen kuin koko rakennus on tyhjennetty hotellivieraista. Kaksikko ennättää majoitustilojen käytävälle, kun pommi osuu hotellin kulmaan.

”Tilanteen rauhoituttua menin takaisin hotelliin ja huoneeni ovelle, se oli ehjä. Kun avasin oven, näin, että koko huoneeni oli romahtanut oven suuta myöten alas raunioiksi. Näky oli järkyttävä”, Toivo kuvailee myöhemmin.

*

1948

Hotelli Osuusravintola vaihtaa nimensä hotelli Puijonsarveksi vuoden ensimmäisenä päivänä.

1951

Kuopion Kaupunginhotelliksi nimensä vaihtanut Seurahuone saa uuden omistajan. Uuden yhtiön nimi on Rengasravintolat Oy, joka taipuu kansan suussa nopeasti muotoon Renkku.

1940–1970-luku

1940-luvun alussa paikalliseen piikatyttöön tulisesti rakastunut saksalainen upseeri kohtaa tiensä pään Kuopiossa ja jää kummittelemaan Puijonsarven ullakolle. Erityisen aktiivinen Manfred oli 1950- ja 1960-luvulla, ja viimeisin näköhavainto hänestä upseerinasussa on 1970-luvulta. Manfredin tapana oli myllätä huoneita ja paukutella ovia. Hänen kontolleen laitettiin myös arvokkaiden fileepihvien ja talon parhaan konjakin katoaminen.

1968

Puijonsarvea laajennetaan uudella osalla, joka sijoittuu Maaherrankadun varteen.

Persian shaahi vieraili puolisonsa kanssa Kuopiossa ja Puijonsarvessa kesäkuussa 1970.

1985

Renkun viereinen kiinteistö, Sataman apteekki, siirretään Kuopion museokortteliin ja tilalle avataan Puijonsarven uusi päärakennus, jossa hotellin vastaanotto sijaitsee edelleen. Avajaisia vietetään 15.3.

Renkun puolella vuosi päättyy haikeissa merkeissä ravintolan viimeiseen iltaan. Toiminta päättyy, koska kiinteistö on pahoin rapistunut ja kaipaa pikaista kunnostusta. Sen kohtalosta käydään kiivaita keskusteluja kaupunginvaltuustoa myöten. Kiista ratkeaa, kun Renkulle annetaan korkeimmassa oikeusistuimessa virallinen suojelupäätös. Vaativa entisöinti suoritetaan ja hotellin tarina jatkuu omistajavaihdoksen jälkeen Grand Hotellina.

Viikkosavo uutisoi Renkun viimeisestä illasta. Lehtikuvaan oli kokoontunut ravintolan koko henkilökunta.

 

1990

Vuoden ensimmäisenä päivänä Sokos Hotel Puijonsarvi laajenee: Grand Hotellin eli alkuperäisen Seurahuoneen liiketoiminta siirtyy Kuopion Osuuskaupalle. Seuraavan vuoden alussa hotellin omistajan nimi vaihtuu, kun Pohjois-Savossa toimivien kahden suurimman osuuskauppojen yhdistymisen seurauksena syntyy Osuuskauppa PeeÄssä.

Puijonsarveen avattiin Night Club lokakuussa 1990.

 

2008

Hotellissa toteutaan mittava laajennus, joka tuo mukanaan 55 uutta hotellihuonetta, 3 sviittiä sekä uusia ravintola- ja kokoustiloja. Puijonsarvi nousee itäisen Suomen suurimmaksi kokoushotelliksi. Laajennuksen valmistuttua hotellissa on 13 kokoustilaa, neljä ravintolaa (Fransmanni, Memphis, Puijonsarvi Night sekä Bistro), 301 huonetta, 600 vuodetta ja 200 parkkipaikkaa, joista lähes puolet lämpimässä hallissa.

2018

Historiallinen ja suojeltu entinen Seurahuone saa uuden elämän juhlatilana, joka taipuu moneen muotoon ja erilaisiin tarpeisiin, perhejuhlista messuihin. Äänentoisto ja valaistustekniikka ovat huippuluokkaa. Juhla- ja tapahtumatila saa nimekseen historiaa kunnioittaen Puikkari, jonka kristallikruunuista muodostuu nopeasti koko talon symboli.

2023

Vuosia kestänyt suuroperaatio saadaan päätökseen kesän alla. Hotellin kaikki huoneet, ravintolat, kokous- ja juhlatilat ja saunaosastot on uudistettu vastaamaan nykypäivän asiakkaiden moninaisia tarpeita.

Mervi Vidgrén on PeeÄssän pitkässä historiassa ensimmäinen nainen hallintoneuvoston puheenjohtajana ja toimitusjohtajan esihenkilönä. Mervin puheenjohtajakaudella, viimeisten kuuden vuoden aikana, maailman tapahtumat ja muutokset toimintaympäristössä ovat olleet nopeampia kuin ikinä aiemmin.

– Olemme olleet hyvin hereillä ja osanneet reagoida muutoksiin herkästi ja nopeasti. Sekin on osuuskaupan vastuullisuutta, Mervi kuvailee.

 

Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Pentti Vänskä

 

Osuuskaupan merkitys on aina vahvistunut ihmisten elämässä vaikeina aikoina. Niin on käynyt nytkin, kun kaikki elinkustannukset ovat nousseet. Epävarmuus sekä huoli tulevaisuudesta ja toimeentulosta on ujuttautunut yhä useamman ihmisen arkeen.

– Turbulenssia ovat aiheuttaneet ensin koronapandemia ja sitten heti perään Ukrainan sota seurannaisvaikutuksineen. Tällaisessa tilanteessa asiakkaidensa omistaman ja yhteistä hyvää tavoittelevan osuuskaupan rooli korostuu ja erottautuu pörssiyrityksistä, joiden ainoa tehtävä on tuottaa osakkeiden omistajille voittoa. Osuuskauppa on arjen auttaja ja rinnalla kulkija, joka ajaa aina jäsenten eli asiakasomistajien etua. Asiakashyöty on kaiken toiminnan ydin, Mervi Vidgrén kuvailee.

 

Ostoskorin edullisuutta pitää vaalia

S-ryhmän toukokuussa teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan 59 prosenttia suomalaisista on joutunut miettimään ruoan hintaa vähintään jonkin verran. 66 prosenttia on joutunut vähentämään ostoksia tai luopumaan joistain elintarvikkeista kokonaan.

– Isolle osalle PeeÄssän asiakasomistajista ostoskorin hinta on äärimmäisen tärkeä asia. Tämä asia on pidettävä kirkkaana mielessä kaikissa tekemisissä ja päätöksissä. Se kulkee mukana koko ajan myös PeeÄssän uudessa strategiassa, Mervi kuvailee.

 

Parhaan elämän edelläkävijyyteen tähtäävä PeeÄssän pelikirja on hallintoneuvoston puheenjohtajan mukaan tähän aikaan oikea ja toimiva. Hän pitää erityisen tärkeänä sitä, että strategian laatimisessa sanansa ovat päässeet alusta pitäen sanomaan sekä henkilökunta, hallinnon väki että asiakasomistajat. Avoimuus ja vuorovaikutteisuus ovat lisääntyneet pitkin harppauksin, mikä sopii erityisen hyvin osuuskaupan pirtaan.

– Strategiaan on kirjattu juuri niitä asioita, joita ihmiset meillä täällä Pohjois-Savossa pitävät tärkeinä. Matkaan on lähdetty ja se etenee suunnitellusti, mutta toimintakulttuurin muutos ei tapahdu hetkessä, eikä kaikkia asioita voi laittaa yhtä aikaa liikkeelle.

 

Ihmisistä kaikki lähtee

Strategiassa nousee erityisesti esiin vastuullisuus. Siitä on tehty kyselyjä asiakasomistajille ja vastuullisuuden merkityksiä käsiteltiin loppukesällä myös hallinnossa mukana olevien ihmisten kesken. Edullisen ostoskorin takaamisen ohella etenkin henkilöstön hyvinvointia pidetään vastuullisuuden osoituksena. Henkilöstön hyvät työolot, toimeentulon turvaaminen, työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen sekä erilaisen osaamisen ja urapolkujen kehittäminen ovatkin asioita, joiden eteen tehdäänkin todella paljon töitä.

– Uudessa strategiassa korostuvat myös aiempaa enemmän inhimilliset arvot ja yksilölliset tarpeet, minkä uskon lisäävän entisestään kiinnostusta PeeÄssää kohtaan työnantajana ja vahvistavan kykyä pitää kiinni työntekijöistä. Se on äärimmäisen tärkeää, koska toiminta ei yksinkertaisesti pyöri ilman osaavaa ja tyytyväistä henkilöstöä. Osuuskauppa tarvitsee tekijöitä ympäri toimialuetta, myös maaseudulla, mikä tarkoittaa väistämättä sitä, että työyhteisö muuttuu monikulttuurisemmaksi ja monimuotoisemmaksi, hallintoneuvoston puheenjohtaja ennakoi.

PeeÄssä tekee vastuullisuustekoja myös koko maakunnan hyvinvointia ajatellen.

– Osuuskauppa on asemoinut itsensä entistä vahvemmin maakunnan matkailun veturiksi ja hiilinegatiivisuuden tiennäyttäjäksi investoimalla suuria summia palvelujen parantamiseen ja kehittämiseen. Investointien ja innovaatioiden avulla palvelut pystytään toivon mukaan ylläpitämään ja turvaamaan sielläkin, missä väki vähenee.

 

Avoinna 60 näköalapaikkaa osuustoimintaan

Mervi muistuttaa, että osuuskaupan luottamushenkilöt ovat asiakasomistajien asialla ja tekevät yhdessä työtä sen eteen, että PeeÄssä tuottaa aitoa hyötyä vihreän kortin käyttäjille. Asia on aina ajankohtainen, mutta lähikuukausina sille antaa painoarvoa ensi keväänä tulossa olevat vaalit, joissa valitaan 60-jäseninen edustajisto tekemään päätöksiä yhteiseksi hyväksi.

– Osuuskauppa ja sen tarjoamat edut ja palvelut näyttävät kiinnostavan, sillä ostojen keskittäminen on lisääntynyt ja PeeÄssä on saanut viime aikoina uusia asiakasomistajia poikkeuksellisen paljon. Toivomme tietenkin, että ihmiset aktivoituvat myös hallinnon suuntaan. Pian on jälleen avoinna 60 näköalapaikkaa kauppaan, palvelualaan ja osuustoimintaan.

Tasapuolinen alueellinen jakauma on tärkeää niin edustajistossa kuin hallintoneuvostossakin.

– Olisi hyvä saada hallintoon mukaan kaikenikäisiä PeeÄssän palvelujen käyttäjiä, erilaisista elämäntilanteista ja ympäri PeeÄssän toimialuetta, myös pieniltä paikkakunnilta. Näin varmistetaan, että hallinnossa kuullaan koko aluetta ja asiakasomistajat saavat niitä palveluja, joita tarvitsevat ja toivovat, Mervi kuvailee.

Mervi Vidgrén on toiminut kuusi vuotta PeeÄssän hallintoneuvoston puheenjohtajana. – Tehtävä on antanut työhöni Savonia-ammattikorkeakoulun rehtorina monia ideoita ja laajentanut ajattelua.

Varkauden uuden Prisman avauksesta tulee marraskuun 11. päivänä jo kolme vuotta. Prisman juuret ulottuvat Varkaudessa kuitenkin jo yli viiden vuosikymmenen päähän.

– Itä-Suomen ensimmäinen supermarket avattiin väenryntäyksin, uutisoi Warkauden Lehti toukokuussa 1973.

 

Varkaudessa on Prisma-lippu liehunut vuodesta 1989 lähtien, mutta hypermarket-kokoluokan myymälä osuuskaupalla on ollut kaupungissa paljon pidempään. Varkauden TalousOsuuskaupan Supertok-automarket avattiin Käsityökadun varteen valmistuneeseen kiinteistöön 23.5.1973. Sitä markkinoitiin Itä-Suomen ensimmäisenä supermarketina, joka vastasi teknistyneen aikakauden haasteisiin.

– Itä-Suomessa ollaan siirtymässä hevospuomikaudesta parkkipaikkakauteen Supertok-kauppakeskuksen avattua ovensa. Kauppakeskus edustaa uutta maaseutukaupunkiin suunniteltua toimipaikkatyyppiä, jossa on yhdistetty nykyaikainen elintarvikesupermarket samaan myyntitilaan rakentajan vaatimien rauta- ja rakennustarvikkeiden sekä maanviljelijän tarvitsemien maataloustavaroiden kanssa, Warkauden Lehdessä kuvailtiin.

 

Mörköä rakentamaan

Supertokin päivittäis- ja erikoistavarakaupasta vastannut Pauli Arokoski muisteli historiallisia hetkiä kolme vuotta sitten syksyllä, nykyisen Prisman avauksen alla.

– Myymälää oli suunniteltu jo vuodesta 1967 lähtien, työnimellä Ermö, joka tuli sanoista elintarvike, rauta, maatalous ja öljypalvelu. Savolaiset vääräleuat käänsivät sen tietenkin Möröksi. Erinäisten vaiheiden jälkeen Mörköä päästiin rakentamaan syksyllä 1972 seitsemänsien piirustusten mukaisesti. Tontti oli vanhaa järvenpohjaa, ja jouduttiin rakentamaan teräsbetonipaalujen varaan.

 

Elintarvikkeista autoihin

Tapio Rautavaaran tähdittämiin Supertokin avajaisiin varkautelaiset lähtivät suurella joukolla. Ravintola Ruukinhovin orkesteri tahditti seremonioita musisoinnillaan. Asiakkaissa ihmetystä herättivät niin tavarapaljous kuin myymälän suuri kokokin.

– Ei tarvittu montaakaan hetkeä ennen kuin laajan myymälän kaikki käytävätilat olivat tupaten täynnä uuden liikkeen ja sen tavaravalikoiman tarkastelijoita ja ostosten tekijöitä, paikallislehti selvitti.

Myynnissä oli kaikkea mahdollista elintarvikkeista Saab-autoihin.

– Tavallisille perheille suunnatut valikoimat olivat ihan toista luokkaa kuin missään muussa kaupassa Pohjois-Savossa tai koko Itä-Suomessa. Keskeistä oli toiminnan tehokkuus ja mahdollisimman alhaiset hinnat, Pauli Arokoski kertoi.

Supertokin kokonaisala oli 3 500 neliömetriä, josta myyntialaa oli noin puolet, mikä vastaa nykypäivänä ison S-marketin kokoluokkaa. Varkauden Uudessa Prismassa kokonaispinta-ala on 12 500 neliötä.

 

Jännitti, taisi pelottaakin

Supertokissa kioskilla ja kassalla ja jäsenasioiden hoitajana työskennellyt Lahja Lempi Nokelainen muisti jännittäneensä myymälän avajaisia.

– Kovasti jännitti ja taisi vähän pelottaakin. Piti hallita monenlaista ja kaikki oli ihan uutta, työkavereita myöten.

Yksi tehtävä kioskissa oli valvoa ikkunasta autojen tankkauspistettä ja kirjata ylös autojen rekisterinumerot siltä varalta, että joku asiakas jättää maksamatta tankkauksensa.

– Kerran jouduin selvittämään yhden auton rekisterinumeroa poliisilta ja soittamaan sitten auton omistajan perään. Kyse oli TalousOsuuskaupan toimitusjohtajasta, joka oli unohtanut maksaa tankkauksensa, Lahja kertoi.

Hänen tehtävänään oli myös kuulutella myymälän tarjouksia.

– Kerran kuulutin edullista boileria, kun oikeasti oli kyse broilerista. Ja hinnatkin menivät joskus sekaisin niin, että osastolta tulivat sanomaan, ettei me sentään noin halvalla myydä.

 

Sokos-hallin kautta Prismaksi vuonna 1989

Supertokin nimi vaihdettiin 1980-luvulle tultaessa Sokos-halliksi ja myymäläuudistuksen myötä vuonna 1989 Prismaksi. Vuosien mittaan pienempää ja isompaa remonttia Käsityökadun kiinteistöön tehtiin useaan kertaan ja seiniä siirreltiin muutamassa uudistuksessa, ennen kuin uusi Prisma avattiin kivenheiton päähän Sorvikadulle 11.11.2020.

Toimintaa pyörittävä osuuskauppa on vaihtanut 50 vuoden aikana yritysjärjestelyjen kautta nimeä kahteen kertaan: Varkauden TalousOsuuskauppa fuusioitui 1984 Kuopion Osuuskauppaan, josta muodostettiin Osuuskauppa Koljonvirran kanssa yhdessä Osuuskauppa PeeÄssä 1991.

Supertokin avauspäivän aamuna henkilökunta kokoontui yhteispotrettiin. Myymälä toi kaupunkiin 60 uutta työpaikkaa.

Henkilökuntaa ryhmäkuvassa Prisman avauksen aikoihin vuonna 1989.

– Uskallamme näyttää takapuolta, suonenjokelaisen Pakkasmarjan verkkosivuilla luvataan.

Siis mitä? Kenen tai minkä takapuolta Suonenjoella näytetään???

– Meillä on puhtaat marjat pussissa. Olemme viljelijöiden omistama yritys, joka luo työtä oman henkilöstön lisäksi 250 sopimusviljelijäperheelle ja isolle määrälle poimijoita. Rehdisti ja vastuullisesti. Emme ole halvin valinta – mutta toisinaan on tärkeämpiäkin valintakriteereitä. Kehotammekin katsomaan pussin takapuolta. Jos valmistajan kohdalla lukee Pakkasmarja, olet hyvisten puolella, selitys kuuluu.

 

Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Pentti Vänskä

 

Takapuolen näyttämisen taustalla on hyvin tärkeää ja vakavaa elintarviketurvallisuuteen liittyvää asiaa.

– Ruokavirasto suosittaa ulkomaisten pakastemarjojen kunnollista kuumentamista ruokamyrkytysten välttämiseksi. Kotimaisia marjoja voi sen sijaan syödä sellaisenaan, niin tuoreena kuin pakasteenakin, vitamiineista, hivenaineista ja mausta tinkimättä, Pakkasmarja Oy:n toimitusjohtaja Arja Kastarinen muistuttaa.

Hän korostaa, että Pakkasmarja toimii vastuullisesti ja edellyttää sitä myös yhteistyökumppaneiltaan.

– Tuotteemme ovat jäljitettävissä ja toimimme ulkopuolisen auditoijan todentamien järjestelmien mukaisesti. Sopimusviljelijämme noudattavat Laatutarha-ohjeiston edellyttämää viljelytapaa ja luonnonmarjojen keräämisen hoitavien yhteistyökumppaneidemme taustat on selvitetty ja toimintaa seurataan säännöllisesti.

 

Miljoonia kiloja superfoodia

Pakkasmarja on marjanviljelijöiden perustama ja omistama yritys, joka syntyi aidosta tarpeesta saada mansikkasato paremmin talteen. Mansikka on ollut alusta alkaen yrityksen ykkösmarja, mutta sen rinnalla tuotantotiloissa pakastetaan ja jalostetaan laajasti myös muita kotimaisia marjoja, kuten metsä- ja pensasmustikkaa, vadelmaa, puolukkaa, karhunvadelmaa, puna-, musta- ja viherherukkaa sekä karviaista. Luomumarjat ja raparperi mukaan lukien Pakkasmarjan kautta kulkee miljoonia kiloja suomalaista superfoodia vuodessa.

– Viljellyt marjat tulevat meille pääosin Suonenjoen seudulta, metsämarjat kauempaa ympäri Suomea sen mukaan, missä päin sato on parhaiten onnistunut, tekninen johtaja Timo Jalkanen kuvailee.

– Valtaosa tuotteistamme on marjaa sellaisenaan, tuoreena tai jäisenä. Liikevaihdostamme pakastettujen marjojen osuus on ylivoimaisesti suurin, mutta viime vuosina satokauden aikana tuoreena kauppoihin toimitettavan irto- ja rasiapakatun marjan osuus on ollut kasvussa, Arja Kastarinen jatkaa.

 

Nopeasti pellolta tai metsästä pakkaseen

Pakkasmarjan tuotteita ei kuumenneta missään vaiheessa, eikä yrityksellä ole siihen edes laitteita.

– Prosessointia välttämällä marjojen aito maku ja vitamiinit säilyvät parhaimmillaan, Arja ja Timo perustelevat.

Keväästä syksyyn tuotannossa tehdään töitä viitenä päivänä viikossa kahdessa vuorossa. Marjasesongin aikaan saman katon alla vastaanotossa, tuotannossa ja varastoinnissa työskentelee kolmisenkymmentä työntekijää. Lisäksi Pakkasmarja työllistää välillisesti satoja viljelijöitä ja marjojen kerääjiä.

– Toimintamme on satokauden aikana todella hektistä, kun marjat pitää saada pellolta tai metsästä pikimmiten meille pakattavaksi tuoreeltaan tai pakastettavaksi. Marjat vastaanotetaan suoraan kylmiin tiloihin, mistä ne siirretään nopeasti erittäin tehokkaaseen pakotetun ilmankierron viilennykseen ja pakastukseen.

Pitkälle hiottu pakastusmenetelmä on kehitetty parhaan laadun takaamiseksi. Irtonaisiksi jäätyneet marjat pakataan eri kokoisiin kuluttajille ja ammattilaiskeittiöille tarkoitettuihin pusseihin. Yhden marjakasvin satoa sisältävien pussien lisäksi pakkauslinjastolla syntyy myös erilaisia marjasekoituksia.

 

Smuutit tulossa lokakuussa

Pakkasmarjalla panostetaan entistä enemmän myös marjojen jatkojalostamiseen. Tuotekehityksen tuloksena on syntynyt esimerkiksi Marja Puree -tuoteperhe sekä Smuuti-marjajäätelöt, jotka sisältävät 72 prosenttia kotimaista marjaa. Vegaanista, maidotonta Smuutia on kaksi eri makua, mustikka ja mustat marjat (mustaherukka ja marja-aronia) sekä mansikka ja punaiset marjat (vadelma ja punaherukka).

– Smuutit tulevat S-ryhmään myyntiin lokakuussa, Prismojen lisäksi ainakin suurimpiin S-marketeihin, myyntijohtaja Netta Tikkanen vinkkaa.

S-ryhmä on Pakkasmarjan tuotteiden suurin jälleenmyyjä.

– Kattavin valikoima meidän tuotteitamme löytyy omalta kylältä, Suonenjoen S-marketista, jonka valikoimista löytyvät kaikki vähittäiskauppatuotteemme. Suunnitelmissa meillä on ollut ehdottaa PeeÄssälle yhteistyömme syventämistä ja oman maakunnan marjojen näkyvyyden parantamista myös S-kauppojen pakastekaapeissa.

 

Suonenjoen koteja lämmitetään marjoilla

Pakkasmarja vietti viime vuonna 40-vuotisjuhlavuottaan. Vuosi sitten keväällä juhlittiin myös Suonenjoen Lintikonkadun varrella sijaitsevan yrityksen varasto-vastaanotto-tuotanto-toimistolaajennuksen valmistumista. Tilojen, prosessien ja kylmätekniikan rakentamisessa lähtökohtana oli marjojen laadun ja kauppakestävyyden parantaminen entisestään.

– Laajennuksen myötä saimme myös tuntuvasti lisää varastotilaa, mikä on merkittävästi vahvistanut vähittäiskaupalle tärkeää toimitusvarmuuttamme, Timo Jalkanen selvittää.

Laajennusosassa on energiatehokkuus huomioitu niin laitteissa kuin rakenteissakin. Muun muassa kiinteistön seinät ovat tavanomaista eristävämmät ja energiatehokkaammat, koska kylmä halutaan pitää niiden sisäpuolella. Kylmäaineena käytetään ympäristöystävälistä hiilidioksidia ja energiaomavaraisuutta lisäävät 499 aurinkopaneelia.

– Pakkasvaraston noin yhden megawatin lauhdelämmöstä pieni osa käytetään oman kiinteistön lämmityksiin sekä kylmälaitoksen sylatuksiin. Loppu lauhdelämpö ohjataan Savon Voiman kaukolämpöverkkoon, eli Suonenjoen koteja lämmitetään marjoilla, Timo hymyilee.

– Taloustutkimuksen viime syksyisessä tutkimuksessa nousimme Suomen suositelluimmaksi marjabrändiksi, Timo Jalkanen, Netta Tikkanen ja Arja Kastarinen iloitsevat, Smuuteilla ja marjoilla herkutellen.

– Emme kuumenna mitään tuotteitamme, jotta maku säilyy raikkaana ja vitamiinit pysyvät marjoissa tallessa, Arja Kastarinen ja Timo Jalkanen perustelevat.

Vaikka ulkona on yli 20 astetta lämmintä, on Pakkasmarjan tuotantotiloissa viileää, varastossa suorastaan hyytävän kylmää. Parinkymmenen miinusasteen purevuutta lisää tuuli, joka edesauttaa tuotteiden säilyvyyttä tasalaatuisina.

Mansikkamäen tilalta Joroisten Lahnalahdesta lähtee Varkauden Prismaan kuorma marjoja, vihanneksia ja juureksia satokauden aikana vähintään kolme kertaa viikossa, mansikka-aikaan jopa joka päivä.

Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Pentti Vänskä

 

Mansikkamäen sipulipellon suunnalta kurvaa traktori varastona ja pakkaamona toimivan hallin seinustalle, etukauha täynnä kesän satoa komeimmillaan. Kuskin pukilta hyppää alas tilan yrittäjä ja omistaja Mimmi Valkonen. Hän astelee ripeästi sisälle halliin, vaihtaa sipulinippujen tilausmäärästä muutaman sanan työntekijöiden kanssa ja kiiruhtaa ottamaan vieraat vastaan.

– Valmistellaan huomiselle Varkauden Prisman kuormaa, 750 käsityönä koottua sipulinippua ja 150 kiloa vastikään kuokkimalla nostettua Annabelle-perunaa. Näin elokuulla ei tilaukseen enää sisälly mansikkaa ja hernettä, sillä niiden kausi on meillä jo ohitse, Mimmi selvittää.

 

Sujuvaa kumppanuutta

Mansikkamäen peltojen sadosta huomattava osa myydään Varkauden Prismassa. Mimmi arvostaa sitä, että osuuskaupassa on alettu nostaa entistä näkyvämmin paikallisia tuotteita esille ja tehty niitä tutummiksi asiakkaille.

– Meidän varhaisperunan alkukauden sato ja nippusipulista 90 prosenttia menee Varkauden Prismaan. Meiltä lähtee PeeÄssän kauppoihin kuorma kesällä vähintään kolmena päivänä viikossa ja mansikka-aikaan joka päivä, Prisman lisäksi Kommilan S-marketiin. Merkittäviä asiakkaitamme ovat myös Etelä-Savon puolella toimivan Osuuskauppa Suur-Savon Prisma Pieksämäellä ja S-market omalla kylällämme Joroisissa.

Mimmi kertoo osuuskauppayhteistyön sujuvan moitteettomasti. Hinnasta on päästy aina hyvin yhteisymmärrykseen. Toimitusmääristä sovitaan kauppojen hedelmä- ja vihannesosastojen hoitajien kanssa puhelimitse, kuorma kerrallaan.

– Meille on tärkeää, että Prismassa vastataan puhelimeen jo puoli viideltä aamulla. Näin meillä on päivän urakkaa aloitettaessa tieto oikeasta poimintamäärästä. Vuosien mittaan olemme toki oppineet pitämään myös hätävaraa varastossa.

 

Palkkatyötä ja maanviljelyä rinnakkain

Mansikkamäen omistaja-yrittäjällä on monta rautaa tulessa. Mimmi Valkosen päivätyö on asiakkuuspäällikkyys suomalaisen perheyhtiön Bernerin maatalouskaupassa.

– Asiakkaitani ovat maatalousyrittäjät ympäri Suomea. Myyn kasvinsuojeluaineita, lannoitteita, siemeniä ja viljelytarvikkeita, esimerkiksi tänä kesänä olen myynyt mansikkalaatikoita todennäköisesti jokaiselle suomalaiselle mansikkaviljelijälle. Työhön kuuluu myynnin lisäksi opastusta ja neuvontaa.

Täysipäiväisen palkkatyön jälkeen iltaisin ja viikonloppuisin Mimmi työskentelee omalla tilallaan. Vuorokauteen kertyy etenkin kesäaikaan hurjasti työtunteja, vaikka tilalla onkin paljon myös ulkopuolista työvoimaa.

– Olen ulkoistanut lähialueen muille yrittäjille mahdollisimman paljon tekemisiä, muun muassa konetyöt. Lisäksi minulla on kaksi ympärivuotista työntekijää sekä iso joukko muutaman viikon jaksoja tekeviä ukrainalaisia kausityöntekijöitä, joista ensimmäiset tulivat huhtikuussa ja viimeiset heinäkuussa. Toiveissa olisi saada pidempiaikaista porukkaa, nippusipulin istutuksesta syksyn sadonkorjuuseen saakka, mutta se on hankalaa, Mimmi kuvailee.

Työvoiman saatavuuden vuoksi tilalla on siirrytty entistä enemmän kesäpainotteiseen viljelyyn ja tuotantoon.

– Nippusipulin lisäksi meillä kasvaa varhaisperunaa, nippuporkkanaa, hernettä, mansikkaa ja raparperia, yhteensä reilun 10 hehtaarin alalla avomaalla. Viime vuosina peruna-alaa on pienennetty, sillä multaperunan kulutus vähenee pestyn ja pakatun perunan suosion kasvaessa. Helppouden hakeminen näkyy kaupan perunalaarien äärellä.

 

Helpointa kaupan kassan kautta

Mansikkamäki on Mimmin kotitila, jonka ohjakset hän otti käsiinsä vuosituhannen vaihteessa.

– Sitä ennen työskentelin useamman vuoden Lahdessa Hennalan varuskunnassa ruokahuollosta vastaavan Leijona Cateringin palveluksessa.

Maanviljelyssä häntä kiehtoo kasvun ihme, vuosi vuodelta, aina uudelleen ja uudelleen.

­­– Siinä on aina jotain upeaa, kun kylvetään siemenet harson alle ja pian maasta alkaa nousta vihreää versoa.

Tänä vuonna tosin säätilat ovat koetelleet satoa ja viljelijän kestokykyä kovalla kädellä.

– Kesäkuussa oli yhtenä yönä seitsemän asteen pakkanen. Sitten tuli pitkä kuiva kausi ja sen perään rankkasateet. Esimerkiksi nippuporkkanaa emme ole pystyneet toimittamaan Prismaan lainkaan.

Takaiskuista huolimatta Mimmi ei aio antaa periksi.

– Olen ylpeä siitä, että saan olla mukana ruokaketjussa tuomassa kotimaisia tuotteita kuluttajien saataville. Aiemmin meillä oli tilamyyntiäkin, mutta olemme todenneet, että meille helpoin tapa on toimittaa tuotteemme kuluttajille kaupan kassan kautta, Mimmi Valkonen kuvailee.

– Tilalla on kesäaikaan kaiken kaikkiaan kolmisenkymmentä työntekijää, Mimmi Valkonen kertoo.

Mansikkamäen nippusipulin tunnistaa etiketistä.

Mimmi on viettänyt lapsuutensa näissä samoissa maisemissa. Reilut parikymmentä vuotta sitten hän paluumuutti Etelä-Suomesta Joroisiin ja ryhtyi maanviljelijäksi.

Osuuskauppa PeeÄssän tammi-kesäkuun liikevaihto kasvoi yli 7 prosenttia edellisvuodesta. Voimakkaimmin kasvoivat päivittäistavara- ja ravintolakauppa. Käyttötavarakaupassa kasvu oli maltillisempaa ja majoitustoimiala jäi viime vuodesta. Tulos pienentyi edellisestä vuodesta.

Liikevaihto oli alkuvuoden aikana 365,6 miljoonaa euroa, jossa kasvua verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaa oli 7,1 prosenttia (+24,1 milj.€). Liikevaihdon kasvun taustalla ovat edulliset hinnat, onnistumiset asiakaskohtaamisissa ja uudistuneet palvelut. Myös uusien jäsenten määrän kasvu on ollut ennätyksellisen voimakasta alkuvuoden aikana.

Päivittäistavarakaupan liikevaihto oli 239,9 miljoonaa euroa, jossa kasvua oli 11,8 prosenttia (+25,3 milj.€). Erityisesti Prisma- ja S-Market-ketjut kasvoivat vahvasti alkuvuoden aikana ja ruoan verkkokauppa kehittyi kivijalkamyymälöitä voimakkaammin. Uudistetut S-marketit ja uusi Maljalahden S-market Kuopiossa on olleet asiakasomistajien mieleen, joka on osaltaan tuonut kasvua liikevaihtoon.

Käyttötavarakaupan liikevaihto oli 27,7 miljoonaa euroa ja se kasvoi edellisvuodesta 3,3 prosenttia (+0,9 milj.€). Myyntiä vauhditti erityisesti Kuopion Sokoksen ja Iisalmen Emotionin hyvä kehitys.

Majoitus- ja ravitsemiskaupan liikevaihto kasvoi alkuvuoden aikana 9,4 prosenttia (+2 milj.€) ja oli 23,6 miljoonaa euroa. Majoituskauppa toteutui suunniteltua parempana, mutta jäi edellisestä vuodesta 8,5 prosenttia (-0,5 milj.€). Liikevaihtoon vaikutti remontissa olleiden hotellien vajaa majoituskapasiteetti. Ravintolakaupan liikevaihto puolestaan kasvoi alkuvuoden aikana 15,5 prosenttia (+2,5 milj.€). Suurinta kasvu oli pikaruokaravintoloissa. Kuopion satamaan avattu uusi ravintola Bona BBQ on myös ylittänyt odotuksia.

Polttonesteiden liikevaihto oli 72 miljoonaa euroa ja se pienentyi 5,4 prosenttia (-4,1 milj.€). Polttonesteiden liikevaihdon laskuun vaikutti edellisvuodesta laskenut markkinahinta. Polttoaineiden litrakehitys kasvoi 4,3 prosenttia.

Käynnissä on PeeÄssän 120-vuotisjuhlavuosi, jonka kunniaksi olemme lisänneet taloudellista hyötyä S-mobiili ja henkilöstöetujen kautta asiakkaille ja henkilöstölle alkuvuoden aikana yli miljoonalla eurolla. Juhlavuoden aikana olemme mahdollistaneet tuhansien ihmisten kohtaamisia urheilun, tanssin ja musiikin äärellä erilaisissa tapahtumissa toimialueellamme. Omistajien saama hyöty on meille kaikki kaikessa ja pidämme siitä kiinni haastavinakin aikoina. Maksoimme keväällä myös yli 17 miljoonaa euroa ylijäämänpalautusta edellisen vuoden ostoksista ja Bonusta on alkuvuoden aikana maksettu yli 11 miljoonaa euroa. Vuodesta on tulossa ennätyksellinen omistajien saaman taloudellisen hyödyn näkökulmasta. Maailman epävakaa tilanne ja voimakas hintojen nousu näkyy ihmisten käyttäytymisessä ja hinnan merkitys korostuu entisestään. Osuustoiminta ja asiakasomistajuuden tuomat hyödyt kantavat eteenpäin vaikeimpinakin aikoina. Pyrimme omilla toimillamme helpottamaan tätä tilannetta, kertoo toimitusjohtaja Mikko Junttila.

Henkilöstön kehittämiseen ja kouluttamiseen panostaminen jatkui alkuvuoden aikana voimakkaana. Isoin yksittäinen panostus oli uudistetun strategian teemoihin keskittyvät heimopäivät Tahkolla ja heimoillat Kuopiossa, joihin osallistui yli 2 000 peeässäläistä.

Alkuvuoden tulos oli 7,4 miljoonaa euroa. Tulos oli suunniteltua parempi, mutta pienentyi edellisen vuoden vastaavasta ajasta 1,7 miljoonaa euroa. Tulosta haastoivat toimipaikkojen uudistukset, korkea sähkön hinta, panostukset juhlavuoden etuihin ja investoinnit henkilöstön osaamisen, yhteistyön ja vuorovaikutuksen kehittämiseen. Tulosnäkymä loppuvuoteen on hyvä.

–  Alkuvuoteen voidaan kokonaisuutena olla tyytyväisiä. Yli 7 prosentin kasvu liikevaihdossa on erinomainen, josta kiitos kuuluu jokaiselle peeässäläisen tekemälle työlle. Tulosta haastavat kokonaisuudet ovat suunnitelman mukaisia ja haastavasta vuodesta huolimatta olemme pitäneet tiukasti kiinni pysyvästi edullisesta hintatasosta. Olemme alkuvuodesta lähteneet yhdessä kulkemaan Parhaan Elämän Matkaa, joka on tässä vaiheessa innostanut PeeÄssän heimoa erityisesti henkilökunnan osalta. Tavoitteemme on lisätä osallisuuden kokemusta, vaikuttamisen mahdollisuuksia ja vuoropuhelua asiakasomistajiemme kanssa. Parhaillaan on käynnissä koko maakunnan kattava arvokeskustelu, jossa tavoitteenamme on kuulla mitä arvomme tarkoittaa meidän asiakkaille, sillä arvomme ovat nyt myös asiakaslupauksemme, kertoo Junttila.

Tulossa on vahva investointi vuosi maakunnan palveluihin. Kuluvana vuonna investoinnit maakunnan palveluihin tulevat kohoamaan yli 40 miljoonaa euron.

 

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Mikko Junttila, mikko.junttila@sok.fi, p. 044 719 7200