Varkauden Aito Oy:n yrittäjäveljekset Harri ja Hannu Suomalainen luottavat puhtaisiin, kotimaisiin raaka-aineisiin ja aitoihin makuihin ilman mitään keinotekoista. Tällä reseptillä ja PeeÄssän kanssa tehdyllä yhteistyöllä syntyi myös paikalliseksi hittituotteeksi noussut NakuMajo.

– Ollessani Varkauden Prismassa asettelemassa tuotteitamme hyllyyn, eräs naisasiakas pysähtyi kertomaan, että hän ei ole ollenkaan majoneesin ystävä, mutta NakuMajo maistuu todella hyvältä. Ja vastikään eräs PeeÄssän keittiöpäällikkö puolestaan kehui, että meiltä saa maailman parasta majoneesia.

Näin kuvailee Hannu Suomalainen Varkauden Aito Oy:stä. Asiakkaan ja keittiöammattilaisen kommentteihin kiteytyy yrityksen toiminta-ajatus: vain puhtaita raaka-aineita, kotoisia makuja, tinkimätöntä laatua sekä jatkuva tavoite tehdä parempaa kuin mitä on olemassa.

– Makukokemus on NakuMajossa kunnossa, ilman keinotekoisia lisäaineita. Siitä juontaa juurensa tuotteen nimikin, yrittäjäveljekset Hannu ja Harri taustoittavat.

NakuMajossa raaka-aineiden kotimaisuusaste on yli 95 prosenttia. Tärkeimmät raaka-aineet ovat kotimainen rypsiöljy sekä kananmunat, jotka tulevat 30 kilometrin päästä.

– Vain osa maustamisen ainesosista on peräisin muualta. NakuMajo-tuotteillemme on myönnetty joutsenlipun käyttöoikeus, ainoana majoneesina Suomessa.

 

PeeÄssä auttanut eteenpäin

NakuMajo-majoneesi kehitettiin PeeÄssän aloitteesta nelisen vuotta sitten.

– PeeÄssä oli avaamassa Ehta-ravintolaansa, jolloin toimialajohtaja Puustisen Ville otti yhteyttä ja kysyi, onnistuisiko meiltä majoneesin tekeminen. Siitä alettiin tuotetta kehittelemään. Tämä oli meille hyvin merkityksellinen hetki, sillä majoneesien kautta pääsimme vähittäiskaupan ohella ravintola-alan tavarantoimittajaksi.

NakuMajo-majoneeseja käyttävät PeeÄssän ravintoloista Ehtan lisäksi Kuopiossa Wanha Satama, Hurma ja Amarillo sekä Tahkolla Hillside. Yhteistyö ravintoloiden henkilökunnan kanssa on ollut hyvin antoisaa.

– Olemme saaneet tavattoman paljon keittiöpäälliköiltä vinkkejä ja ehdotuksia siitä, miten tuotetta olisi mahdollista edelleen kehittää ja minkälaisille uusille tuotteille olisi tarvetta. Tällainen kumppanuus auttaa meitä eteenpäin. Näiden keskustelujen perusteella olemme esimerkiksi ryhtyneet äskettäin valmistamaan NakuPahulainen -paprika-jalapeno-hilloketta ja vegemajoneesi on kehitteillä.

NakuMajon tunnettuutta on tänä vuonna lisännyt merkittävästi se, että loppukeväällä PeeÄssä nosti niiden paikallisuutta vahvasti esiin take away-annoksia tarjonneissa pop up -ravintoloissaan.

– Konttiravintoloiden vanavedessä majoneesien myynti on kasvanut myös vähittäiskaupassa, Hannu kiittelee.

 

Majoneesien myynti kasvussa

Harri ja Hannu Suomalainen perustivat Varkauden Aito Oy:n 1990-luvun alussa isänsä Terhon kanssa. Veljekset valmistavat  tuotteet pääosin kaksistaan. Kiireapulaisena häärii heidän siskonsa Hanna Mulari.

Alusta lähtien Varkauden Aito on tunnettu Aito Maku-salaattikastikkeista.

– Salaattikastikkeet saimme PeeÄssälle heti alussa testiin muutamaan myymälään, ja nykyään ne kuuluvat kaikkien Prismojen ja S-marketien  valikoimiin. NakuMajo-majoneesit ovat nyt toista kesää myynnissä PeeÄssän Prismoissa sekä Ykkösrastin, Kuopion keskustan, Pitkälahden, Siilinjärven, Kommilan ja Heinäveden S-marketeissa. Toimitamme tuotteet itse hyllyyn asti, Hannu kuvailee.

Salaattikastikkeista tulee noin 70 prosenttia liikevaihdosta, mutta majoneesien osuus kasvaa jatkuvasti.

Varkauden Aito on löytänyt tiensä myös Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa osuuskauppojen valikoimiin.

– Viime aikoina olemme pohtineet lähiruoan arvostuksen kasvaessa mahdollisuutta keskittyä PeeÄssään ja omaan maakuntaamme Pohjois-Savoon, jossa olemme aidosti paikallinen toimija. Se tuntuu monella tavalla houkuttelevalta ajatukselta, veljekset pohtivat.

– Haluamme tarjota vain parasta laatua ja parhaimpia makuja. Teemme kulinarismin ehdoilla sitä, mikä itsellekin maistuu, yrittäjäpariskunta Eeva-Maria ja Timo Turunen kiteyttävät nilsiäläisen Liepuskan Herkkupajan toiminta-ajatuksen.

Liepuska tarjoaa asiakkailleen pohjoissavolaisia leivontaperinteitä kunnioittavia, ja samanaikaisesti nykypäivän makumaailmaan ja ruokatrendeihin istuvia herkkutuotteita. Tuotannossa on kymmeniä erilaisia makeita ja suolaisia leivonnaisia ravintoloille, tapahtumille sekä vähittäiskauppaan.

Osa tuotteista on kehitetty asiakkaan kanssa alusta pitäen uniikkina, mutta usein myös toimivasta perustuotteesta saadaan pienillä muutoksilla monta variaatiota. Esimerkiksi burgersämpylöitä Liepuska tekee PeeÄssän ravintoloille,  muun muassa Wanhalle Satamalle, Tahkon Hillsidelle sekä Kuopion torille parkkeeratulle Hophausin ruokarekalle, erilaisia versiota sesonkien mukaisesti.

– Yhteistyömme PeeÄssän keittiö- ja ravintolapäälliköiden sekä kokkien kanssa on tiivistä, toimivaa ja antoisaa. Meidän valttejamme ovat maistuvien tuotteiden ohella joustavuus ja vikkelyys. Asiakkaamme toiveeseen pystymme vastaamaan tuotenäytteillä jopa seuraavana päivänä, yrittäjät Eeva-Maria ja Timo Turunen kuvailevat.

 

Take away-ravintolat kantoivat koronakevään ylitse

Erityisen merkitykselliseksi kumppanuus PeeÄssän kanssa nousi menneenä koronakeväänä.

– Ravintoloiden sulkeutuminen vei liikevaihdostamme suurimman osan. Siksi oli valtavan iso asia, että PeeÄssä otti take away-ruokaa tarjonneisiin pop up -ravintoloihinsa meiltä sämpylät ja patongit. Osuuskaupan tilaukset pitivät päivittäisen tuotantomme pyörimässä ja toivat kassavirtaa, jolla selvittiin vaikean ajan ylitse. Nyt tilanne on jo normalisoitunut pieneksi kiireeksi, pariskunta selvittää.

Menneinä kuukausina kehitystyötä tehtiin myös Kuopio Wine Festivalin menun merkeissä.

– Sittemmin viinijuhlat jouduttiin perumaan. Työ ei onneksi mennyt hukkaan, koska saamme tapahtumaa varten suunniteltuja tuotteita PeeÄssän ravintoloiden listoille.

Liepuskan tuotteita löytyy myös PeeÄssän Prismojen, S-marketien sekä Sale-myymälöiden paistopisteiden vitriineistä.  Nilsiäläisleipomon kärkituote on pikkupitsa, joka on ensi syksynä saamassa laajemman jakelun S-ryhmän valikoimissa.

– S-ryhmän Food Market Herkut ovat jo nyt tuotteidemme merkittäviä myyntipaikkoja. Uskomme, että S-ryhmä on meidän tärkein asiakkaamme ja kasvun vauhdittajamme myös tulevaisuudessa, Timo ennakoi.

 

Maku ja laatu etusijalla

Liepuska sai alkunsa Eevan äidin, pitoemännän ja mestarileipurin Riitta Vartiaisen perustamasta yhden naisen yrityksestä. Riitta kauppasi suvun perinteisillä resepteillä itse leipomiaan piirakoita, pullia ja rieskoja suoramyyntinä pääasiassa Tahkon kävijöille niin menestyksekkäästi, että yksinyrittäjällä alkoi tulla jaksamisen raja vastaan. Pääkaupunkiseudulla kansainvälisiä uria metsäteollisuuden ja kaupan parissa tehneet Eeva-Maria ja Timo päätyivät elämäntapamuutokseen: he palasivat synnyinseudulleen, perustivat Liepuskan Herkkupaja Oy:n, rakennuttivat leipomolle tuotantotilat ja ryhtyivät edelleen kehittämään liikeideaa Riitan viitoittamalla tiellä. 9 vuoden jälkeen yksi tärkeä virstanpylväs on vastikään saavutettu, kun leipomolle on myönnetty ISO 9001-laatujärjestelmäsertifikaatti.

– Lähtökohtana kaikessa tekemisessämme on ruoan maku ja laatu. Korostamme tuotteidemme aitoutta ja valmistusta puhtaista ja laadukkaista raaka-aineista. Emme myöskään turvaudu esimerkiksi pikkupizzojemme leipomisessa muiden tekemiin valmiskastikkeisiin, vaan resepti on itse kehitetty.

Tärkeitä asioita ovat niin ikään käsin tekeminen sekä raaka-aineiden paikallisuus.

– Muun muassa käyttämämme ruis ja ohra tulevat Juhani Savolaisen ja Antti Oksmanin tiloilta Nilsiästä sekä Mikko Räsäsen tilalta Kaavilta. Mustikat ostamme paikallisilta poimijoilta, mansikat ja vadelmat siilinjärveläiseltä Argillanderin marjatilalta.

Yrityksen nimi Herkkupaja kertoo toiminta-ajatuksesta olennaisen.

– Haluamme tarjota vain parasta laatua ja parhaimpia makuja. Teemme kulinarismin ehdoilla sitä, mikä itsellekin maistuu, Eeva-Maria kiteyttää.

 

 

 

Karttulan Syvänniemellä Ilkka Rissasen pihamaalla tummasävyisestä hirsirakennuksesta leijailee houkutteleva tuoksu. Täällä savustetaan kotimaista kirjolohta PeeÄssän kauppoihin.

 Ilkka Rissanen on kalamies viimeisen päälle. Hän hankkii elantonsa kalasta, harrastaa kalastusta ja on aikoinaan myös opiskellut alaa.

– Perustin toiminimi Mätitalon tämän vuosituhannen alussa. Sitä ennen olin kalankasvatuksen tutkijana Suomen Kalankasvattajaliitossa sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa, ja toimin myös Tervon kalanviljelylaitoksen suunnittelijana. Toimistotyö alkoi kuitenkin tökkiä, se vain ei ollut minun homma, Ilkka perustelee parinkymmenen vuoden takaista heittäytymistään yrittäjäksi.

Tutkijataustasta on ollut paljon hyötyä yritystoiminnassa.

– Tunnen raaka-aineen erinomaisen hyvin ja tiedän, miten sitä pitää käsitellä. Elintarvikeketjua valvova viranomainen ei ole saanut Mätitalon tuotteista kuluneiden vuosien aikana ainuttakaan valitusta tai näytettä tarkastettavaksi.

 

Tuotteita Prismoissa ja S-marketeissa

Mätitalo toimittaa kirjolohen, muikun ja hauen mätiä ravintoloille pääkaupunkiseudulle. Pohjois-Savossa yritys sen sijaan tunnetaan paremmin kylmä- ja lämminsavustetusta sekä graavisuolatusta kirjolohesta. Vuositasolla kalaa kuluu noin 30 000 kiloa.

– Käytän vain kotimaista kasvatettua kirjolohta, josta savustettuna ja graavattuna myydään kaksi kolmasosaa PeeÄssän kaupoissa. Meidän tuotteita löytyy Prismojen lisäksi alueen S-marketeista muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta sekä Tervon Salesta. Kuopion alueella vien tuotteet itse kauppoihin, ja kauemmas ne menevät terminaalijakeluna.

Myymälöiden välillä on yllättävänkin suuria kysyntäeroja.

– Ihan paras myyntipaikka meille on Suonenjoen S-market, josta meidän kaloja ostetaan enemmän kuin Kuopion Prismasta, Ilkka vertaa.

Kovin sesonki ajoittuu joululle, mutta myös kesäkaupalla on iso merkitys.

– Juhannuksen jälkeen kysyntä vilkastuu mökkiläisten myötä. Eteläsuomalaiset vievät meidän kalaa mennessään kotiinkin lomakauden jälkeen.

 

Ankaraa laadun valvontaa

Ilkka Rissasen mukaan kalajalostajan on pidettävä raaka-aineen hankinnassa todella tiukka linja, jos haluaa vaalia yrityksen mainetta laadun tekijänä.

– Olen varsin ankara asian suhteen, jopa niin, että tukuissa ovat sanoneet minua hankalaksi asiakkaaksi. Huonoa raaka-ainetta en ota missään tapauksessa, joten hyvät luottotoimittajat ovat pysyneet samoina alusta lähtien.

Selkä- ja Perämeren ohella kirjolohta sekä ajoittain myös siikaa tulee Syvänniemeen Sallan Naruskasta, jossa Mätitalo on osakkaana Karhutunturin Lohi Oy:ssä.

– Sieltä otan kirjolohta varsinkin tähän aikaan vuodesta, koska pohjoisen kesäkalassakaan ei ole sivumakua. Kalat fileoidaan vasta täällä, aina käsityönä.

Oikea savustusaika ja –lämpötila vaikuttavat merkittävästi tuotteen laatuun ja makuun onpa kyse kylmä- tai lämminsavustuksesta.

– Tuotteesta haihdutetaan nestettä parikymmentä prosenttia, jolloin siitä tulee poikkeuksellisen maukas ja sille voidaan luvata kolmen viikon säilyvyys, Ilkka kuvailee.