Kuukasjärven marjatilalla on viljelty mansikkaa jo yli puoli vuosisataa. Pari vuotta sitten mansikan rinnalla aloitettiin vadelman tunneliviljely.

– Meille oli tärkeä askel saada marjamme viime kesästä alkaen myyntiin PeeÄssän kauppoihin, erityisesti Iisalmen Prismaan, tilan isäntä Olli Kuukasjärvi kertoo.

(teksti: Kristiina Tammitie, kuvat: Pentti Vänskä)

Pyhäsalmella Kuukasjärven marjatilalla eletään parhaillaan vuoden kiireisintä aikaa. Vielä ennen juhannusta mansikan kypsyminen eteni viileän sään vuoksi hitaanlaisesti, mutta helleaallon myötä tunneleissa mansikkarivit ryhtyivät nopeasti punoittamaan ja avomaallakin alkoi tapahtua.

– Aika tarkkaan 50 vuotta on siitä, kun tänne Toivolanniemelle on ensimmäiset mansikat istutettu. Siitä lähtien on marjahomma jatkunut keskeytyksettä. Ensi alkuun lähdettiin liikkeelle pienesti, mutta nopeasti mansikanviljelyn merkitys alkoi kasvaa. Se on edelleen tilan päätuotantosuunta, vaikka mansikan rinnalla on pari vuotta sitten aloitettu vadelman viljely, Olli Kuukasjärvi kertoo.

Neljäs polvi turvaa tilan jatkumisen

Ollin ukki osti Pyhäjärven ensimmäisenä pappilana aikoinaan toimineen tilan pakkohuutokaupasta ennen sotia vuonna 1936. Kolmannelle Toivolanniemen isännälle Ollille ja hänen Merja-vaimolleen vetovastuu siirtyi parikymmentä vuotta sitten. Sukupolvien ketju saa myös jatkoa, sillä pariskunnan puutarha-alaa opiskeleva poika Aleksi on valmis ottamaan vuosien saatossa kasvaneen tilan ja sen kehittämisen kontolleen lähivuosina.

– Kyllähän se mukavalta tuntuu, kun tietää, että tilalla on tulevaisuutta, Olli myöntää.

Kasvutunneleista hyviä kokemuksia

Kuukasjärven marjoista valtaosa kasvaa avomaalla, mutta satokautta pidentävien viljelymenetelmien osuus on kasvussa ja kehitteillä. Katettuja puolikaaren muotoisia suuria kasvutunneleita on tällä hetkellä kymmenen, joista neljä on valmistunut viime syksyn ja talven mittaan. Tunneliviljelyssä on nyt menossa kolmas kesä.

­­­– Tunneleita olisi pitänyt tehdä jo aikaisemmin. Niiden avulla saadaan aikaistettua kauden aloitusta ja varmistettua ensimmäiset marjat myyntiin juhannusviikolla säästä riippumatta. Kasvihuoneiden rakentamistakin on suunniteltu esikasvatusta ja kenties tuotantoakin varten, Olli kertoo.

Kuukasjärven marjatila tarjoaa mahdollisuuden itsepoimintaan, mutta valtaosa mansikka- ja vadelmasadosta kerätään valmiiksi laatikoihin ja rasioihin ja kuljetetaan myyntiin lähialueen kauppoihin.

– Poimijat ovat pääosin ukrainalaisia kausityöntekijöitä, joista pitkäaikaisimmat ovat olleet tilalla töissä kesä toisena perään vuodesta 2008 lähtien.

Iisalmen Prismassa kauppa käy parhaiten

Kuukasjärven marjatila sai osuuskaupan kumppanikseen viime kesänä.

– Saimme jalan PeeÄssän oven väliin vadelman ansiosta, ja samalla sovittiin myös mansikkayhteistyöstä. Pyhäjärven S-marketin lisäksi marjojamme saa Iisalmen Prismasta, josta onkin tullut meille erittäin tärkeä myyntipaikka. Yhteistyö on sujunut oikein mallikkaasti ja myynti kehittynyt hyvin.

Olli kertoo vievänsä marjat itse kauppoihin päivittäin, sunnuntaita lukuun ottamatta. Samalla tarjoutuu tilaisuus saada asiakkailta suoraa palautetta tuotteista.

– Erityisesti kotimaisten, mutta myös paikallisten tuotteiden arvostus on selvästi kasvanut viime aikoina. Äskettäin eräs miesasiakas kertoi Prismassa jääneensä odottamaan tuloani, koska meidän vadelmaa on pakko saada jokaisella kauppareissulla. Kyllä tällaisen palautteen kanssa pystyy hyvin elämään, Olli nauraa

 

 

SuhosFarmin pelloilla Joroisissa uuden kasvun ihme on tähän aikaan vuodesta kiivaimmillaan. Perunanvarsien kasvun kohinan melkein kuulee ja loputtomilta näyttävien sipulirivien yllä leijailee tuttu tuoksu. Raija Korjansalon ja Timo Suhosen peltojen antimista suuri osa myydään Varkauden Prismassa elokuun ja toukokuun välisenä aikana.

(teksti: Kristiina Tammitie, kuvat: Pentti Vänskä)

– Meidän tilalta on viety suoratoimituksina sipulia ja perunaa yli 30 vuotta Varkauden Prismaan, joka on ehdottomasti meidän tärkein yhteistyökumppanimme myös tänä päivänä, tilan isäntä Timo Suhonen kuvailee.

Tilan peruna-alasta noin kolmannes on käytännössä varattu Prisman asiakkaille.

– Tarjoamme heille aitoa lähiruokaa, sillä matkaa pellolta kauppaan on vain 16 kilometriä. Jos Prismassa tulee hätä perunan loppumisesta, olemme siellä puolentoista tunnin sisällä täyttämässä laareja.

Veri veti pellolle

Timolle maanviljely on elämäntapa, jonka hän on saanut verenperintönään. Hänen isänsä Viljo Suhosen aikanaan ostamat pellot ovat osa SuhosFarmia, jota on vuosien mittaan kehitetty, uudistettu ja laajennettu pinta-alaa kasvattamalla. Tätä nykyä farmin kokonaisala on 220 hehtaaria.

– Isä osti aikoinaan maaläntin ja siitä se lähti. Olisi varmasti ollut helpompiakin töitä tarjolla, mutta veri veti pellolle, Timo naurahtaa.

Keskikesä tarjoaa hengähdystauon

Vuosien saatossa on viljelty ja kokeiltu monenlaisia kasviksia ja juureksia, samoin viljaa. Sipulin tuotanto on kuitenkin jatkunut isä-Suhosen alkuajoista lähtien keskeytymättömänä, eikä perunan viljelyn perinteetkään ole kuin muutaman vuoden nuorempia.

– Olemme keskittyneet kesäkauden sijasta ympärivuotisuuteen, mikä tietenkin edellyttää hyviä ja riittävän suuria varastotiloja. Juhannukselta käynnistyvään varhaisperunakauteen emme ole lähteneet mukaan, ja siksi keskikesä tarjoaa meille pienen hengähdystauon ennen sadonkorjuun aloittamista. Alkusyksy on puolestaan vuoden kiireisintä aikaa kevään toukotöiden ohella.

Osuuskaupassa arvostetaan paikallisia viljelijöitä

SuhosFarmin rakennukset sijaitsevat Etelä-Savossa Maavedellä, mutta suurin osa pelloista on Joroisissa Pohjois-Savon puolella. Varkauden Prisman lisäksi tilan tuotteita saa PeeÄssän kaupoista Kommilan ja Leppävirran S-marketeista sekä Varkauden ABC:n marketista.

Toinen merkittävä asiakas on Etelä-Savon puolella toimiva Osuuskauppa Suur-Savo, joka myy SuhosFarmin tuotteita seitsemässä myymälässään, suurimpana Pieksämäen Prisma.

– Tänä päivänä osuuskaupoissa todella arvostetaan kotimaisia ja erityisesti paikallisia tuotteita ja halutaan, että tuottajat pärjäävät. Toisin kuin takavuosina, meille maksettavasta hinnasta ollaan valmiita neuvottelemaan, jos koemme siihen olevan tarvetta, Timo kiittää.

Tässä yhteydessä hän haluaa välittää myös kiitokset S-kauppojen henkilökunnalle.

– Aina on ollut ystävällistä ja asiansaosaavaa yhteistyötä heidän kanssaan.

Uskoa tulevaisuuteen löytyy edelleen

Tuotantopanosten hintojen roimat korotukset ovat todellisuutta myös SuhosFarmilla.

– Tänä vuonna pärjätään vielä entiseen malliin, kun lannoitteet ja polttoöljy on ostettu viime vuoden hinnoilla. Ensi vuonna kustannukset nousevat kuitenkin noin 100 000 eurolla, Timo arvio.

– Toivottavasti kaikki suomalaiset ymmärtävät, että jos suomalainen maatalous ajetaan nyt alas, sen uudelleen nostaminen on käytännössä mahdotonta. Elämme ratkaisevia hetkiä tulevan vuoden aikana, hän jatkaa.

Uskoa tulevaisuuteen antaa yhteistyö paikallisten osuuskauppojen kanssa.

– S-ryhmää mollataan joillain tahoilla alkutuottajien ahdingosta, mutta minulla ei ole sama näkemys. Päinvastoin pitää olla tyytyväinen, että meillä on suurimpana kaupan toimijana kotimainen osuuskaupparyhmä. Jos ei olisi S-ryhmää, tilalla olisi todennäköisesti joku ulkomainen ketju, jolla ei varmasti olisi samalla tavalla kiinnostusta tehdä yhteistyötä lähiruokatoimittajien kanssa sillä ajatuksella, että kannattavan hinnan maksaminen ja viljelijän pärjääminen on tärkeää kummallekin osapuolelle, Timo Suhonen pohtii.

Kun avomaalla mansikka vasta kukkii, Tervossa Green Growthin kasvihuoneissa marjojen poiminta alkaa kääntyä lopuilleen. PeeÄssän kaupoissa kotimaisen mansikan satokausi on aikaistunut kasvihuoneviljelyyn keskittyneen Ilkka Tarvaisen ansiosta liki parilla kuukaudella.

(teksti: Kristiina Tammitie, kuvat: Pentti Vänskä)

Green Growthin kasvihuoneet sijaitsevat Tervon ja Karttulan välillä, Rasvangin rantamaisemissa. Aamuyhdeksän jälkeen lasikattojen alla on hiljaista, sillä mansikat on tältä päivältä kerätty, pakattu rasioihin ja siirretty laatikoissa kylmätiloihin odottamaan kuljetusta PeeÄssän kauppoihin. Yrittäjä Ilkka Tarvainen on lähdössä jakelukierrokselle, mutta ennättää onneksi ennen auton lastaamista esitellä vierailleen mansikan harvinaisempaa viljelytapaa.

– Lumihankien ollessa korkeimmillaan helmikuun loppupuolella, istutimme lämpöverhoilla suojattuihin kasvihuoneisiin 50 000 mansikantaimea, jotka lähtivät kasvuun saman tien. Ensimmäiset marjat saatiin kauppoihin huhtikuun 25. päivä, satokausi oli toukokuussa parhaimmillaan ja kääntyi kohti loppuaan kesäkuun toisella viikolla. Kovimmat myyntipiikit olivat äitienpäivä sekä kuun vaihteessa koulujen päättyminen, Green Growthin omistajayrittäjä Ilkka Tarvainen kertoo.

Harvinaista Suomessa

Mansikan kasvihuoneviljelyä on Ilkan mukaan ainakin vielä tätä nykyä Suomessa vain muutamalla puutarhalla.

– Kaupallista tuotantoa taitaa olla meidän lisäksi vain Turun seudulla Närpiössä ja Sauvossa, mutta uskon, että se tulee jatkossa lisääntymään. Kustannusrakenne on tietysti hyvin erilainen kuin tunnelissa tai avomaalla.

Kasvihuonekasvatuksella voidaan kuitenkin aikaistaa kotimaisen mansikan satokautta liki parilla kuukaudella, ennen kuin tunneleista aletaan saada marjaa.

– Avomaalla mansikka pääosin vasta kukkii siinä vaiheessa, kun meillä kausi on ohi ja alamme valmistautua seuraavaa kevättä varten.

Säiden armoilla ei olla

Ilkan mukaan parasta on kevääseen ja alkukesään ajoittuvan satokauden ohella se, että kasvihuoneissa ei olla säiden armoilla, kuten yleensä mansikanviljelyssä. Kuivuus ei kiusaa, eikä liiasta vedensaannista ole pelkoa, kun kastelujärjestelmä hoitaa ohjelmoidusti oikean määrän vettä jokaiselle kasville.

– Onhan tämä vähän sellaista herraskaista hommaa perinteiseen tapaan verrattuna, Ilkka naurahtaa.

300 km, 5 x viikossa

Kasvihuoneviljelystä Ilkalla on kokemusta vuosikymmenien ajalta, niin leikkoruusuista kuin tomaatistakin.  Kun tomaatin viljely kävi muutama vuosi sitten kannattamattomaksi valaistuskustannusten jatkuvasti noustessa, oli aika miettiä vaihtoehtoja. Mansikkaan päädyttiin, koska se kasvaa vähemmälläkin valolla.

Parin harjoittelukauden jälkeen yhteistyö PeeÄssän kanssa käynnistyi vuosi sitten keväällä.

– Tänä vuonna meidän mansikkaa on saanut lähes kaikista PeeÄssän kaupoista. Kaiken kaikkiaan tuotannostamme myydään PeeÄssän kautta noin 80 prosenttia. Parhaat myyntipaikat ovat Prismat sekä S-marketeista Ykkösrasti, Kuopion keskusta, Pitkälahti ja Siilinjärvi.

Satokaudella Ilkka hoitaa itse jakelun, mikä tarkoittaa noin 300 kilometrin kierrosta Pohjois-Savon teillä viitenä päivänä viikossa.

 

Pitkälahden ABC:n noutopöydässä tarjottavat perunaruoat valmistetaan Suonenjoen Rieponlahden kylällä, Iisveden rannalla kasvaneesta perunasta.

(teksti: Kristiina Tammitie, kuvat: Pentti Vänskä)

Perunanviljelijä Kaapo Kukkonen kurvaa Juureskukon pakettiautolla Pitkälahden ABC:n takapihalla lastauslaiturin äärelle. Hän ryhtyy nostelemaan perunasäkkejä rullakkoon. Keittiömestari Jonna Ruotsalainen rientää vastaan tuttua tavarantoimittajaa.

– Pääsääntöisesti lounaspöytämme muusi sekä keitetyt ja paistetut perunat tehdään Juureskukon perunoista. Laatu on tasaisen hyvä ja toimitusvarmuus kunnossa. Meille on todella tärkeää, että tarvittaessa saamme lisää perunaa lyhyelläkin varoitusajalla, Jonna kertoo.

Jopa 120 kiloa päivässä

Perunaa syödään ABC:llä runsaasti.

– Kulutus vaihtelee hyvin paljon sen mukaan, kuinka vilkas päivä on kyseessä. Menekki on keskimäärin 300 kiloa viikossa, mutta voi olla parhaimmillaan jopa 120 kiloa päivässä. Vähintään 30 kiloa laitetaan ruoaksi aina, kun noutopöydässä on tarjolla perunavaihtoehto. Valmistamme kaikki noutopöydän perunaruoat alusta pitäen itse paikan päällä. Onneksi Juureskukolta perunat saadaan valmiiksi kuorittuina, Jonna kiittää.

– Meillä on valmius tehdä kaikenlaista esivalmistelua, kuorimisen lisäksi esimerkiksi pilkkomista ja suikalointia. Kokin hätävarana toimii valmiiksi kypsennetty peruna, Kaapo toteaa. 

Pitkäaikainen kumppanuus

Juureskukon ja Pitkälahden ABC:n yhteistyö on jatkunut keskeytyksettä vuosien ajan. PeeÄssän lisäksi tärkeitä asiakkaita ovat suurkeittiöt sekä tuotteita jatkojalostavat yritykset.

– Omilla pelloillamme olemme keskittyneet pääosin perunan viljelyyn, jota nostetaan maasta vuosittain toista sataa tuhatta kiloa. Välitämme myös muita juureksia, joista porkkana on merkittävin tuotteemme, maaseutuyrittäjä jutustelee.

Esimerkiksi ABC:llä porkkanaraaste salaattipöytään raastetaan omakätisesti Juureskukon porkkanoista, jotka ovat lähtöisin Joroisista.

Kaapo Kukkonen kehuu ABC:tä luotettavaksi asiakkaaksi.

– Menekki on hyvä ja mukavan ajoissa tulevat tilaukset ovat selkeitä. Meidän kannalta on myös kätevää, että ympäri vuorokauden avoinna olevaan liikennemyymälään voi viedä kuorman mihin aikaan vain, ja tavaran vastaanotto on moitteettomasti järjestetty.

 

Suomalainen menestysresepti -ohjelman kautta S-ryhmän valtakunnallisiin valikoimiin nousseita kuopiolaisen KomeroFoodin Ateriakippoja on valmistettu ensimmäisen parin viikon aikana 150 000 purkkia.

(teksti: Kristiina Tammitie, kuvat: Pentti Vänskä)

Televisiossa MTV3:lla kesän mittaan nähdyn S-ryhmän Suomalainen menestysresepti -ohjelman kolmas tuotantokausi on nostanut kuopiolaisen KomeroFoodin koko kansan tietoisuuteen. KomeroFood selvisi kotimaisia ruokahittejä etsivässä kovatasoisessa kilpailussa kuuden finalistin joukkoon. Elokuun lopulla tuotantokauden viimeisessä jaksossa voitto meni Turun seudulle härkäpapukasvispyörykkä Fallerolle. Kisa oli hyvin tiukka ja tasainen, sillä Komeron Ateriakipot saivat täydet 10/10 pistettä kaikilta neljältä tuomarilta.

– Vaikka voitto meni sivu suun, täytyy olla silti tyytyväinen. Kilpailulla on ollut todella hurja vaikutus liiketoimintaamme, KomeroFoodin toimitusjohtaja Pekka Nuutinen toteaa.

Kaikki menestysresepti-kisan kärkituotteet tulivat myyntiin S-ryhmän ruokakauppoihin heti finaalia seuraavana päivänä.

– Ensimmäisten parin viikon aikana Ateriakippojamme on myyty S-kaupoissa yli 120 000 ja valmistettu 150 000 purkkia. Se vastaa meidän aiempaa kahden vuoden tuotantomäärää. Liikevaihto on kasvanut yli 20-kertaiseksi ja työtä olemme pystyneet tarjoamaan 30 uudelle ihmiselle, Pekka kuvailee.

Kolme makuvaihtoehtoa, runsaasti kasviksia

Menestysresepti-innovaatiokilpailuun Pekka lähti apujoukkoineen kehittämään yhden hengen ateriaratkaisua kaupan valmisruokahyllyyn.

– Lähdimme hakemaan arkiruokailua helpottavaa tuoretta, terveellistä, vastuullista ja herkullista lämmintä ateriaa, joka valmistuu muutamassa minuutissa ilman sen suurempaa kokkailua. Siitä syntyi Ateriakippo, jossa on kaikki raaka-aineet valmiina. Sekaan tarvitsee lisätä vain kuumaa vettä, sekoittaa ja odottaa muutama minuutti, jonka jälkeen ruoka on valmis.

Ateriakipon makuvaihtoehdot ovat kana, savulohi ja tofu. Kipoissa on runsaasti kasviksia, nuudelia ja siemeniä sekä kussakin erilainen herkkukastike, joka kruunaa kokonaisuuden.

Kuluttajatutkimuksen mukaan runsaasti kasviksia sisältävä ateria on saanut varsin positiivisen vastaanoton. Erityisesti Pekkaa ilahduttaa se, että tuote kiinnostaa myös 50–70-vuotiaita miehiä, jotka yleisimmin vierastavat runsasta kasvisten käyttöä.

– Ihan mahtavaa, jos meidän tuotteillamme on ekologisuuden lisäksi kansanterveydellistä merkitystä. Kyllä varmasti jokainen meistä haluaa syödä terveellisesti, kunhan vain on riittävän runsas ja maukas ateria helposti tarjolla.

 

Boksit PeeÄssän valikoimissa jo vuosia

Kilpailun ja näkyvästi markkinoidun hittituotelanseerauksen ansiosta KomeroFood tunnetaan nyt kautta valtakunnan, mutta PeeÄssän asiakasomistajille Komero-tuotteet ovat tulleet tutuiksi jo vuosia sitten.

– Meidän ateria- ja hätävaraboksit ovat olleet myynnissä laajasti PeeÄssän marketeissa jo vuoden 2016 alusta lähtien. Ateriaboksissa on kaikki tarvittava 2–4 hengen ateriaan ja lämpimässä säilyvä hätävaraboksi pelastaa silloin, kun mitään muuta ei kaapista löydy, eikä kauppaan ehdi tai viitsi lähteä. Esimerkiksi Kuopiossa S-market Ykkösrasti on myynyt boksejamme aina tosi hyvin, Pekka kuvailee.

Tuotteiden menekistä Pekka kertoo saavansa PeeÄssältä myymäläkohtaista myyntidataa.

– Yllättävää ja erityisen ilahduttavaa on se, että Ateriakippoja menee tasaisesti eri puolilla Pohjois-Savoa. Se ei ole vain kaupunkilaisten ostama tuote, vaan yhtä lailla maukas ja terveellinen valmisruokauutuus kiinnostaa pikkupaikkakunnilla maakunnan laitamilla.

 

Idea syntyi omista tarpeista

Pekka Nuutinen kertoo perustaneensa KomeroFoodin vuonna 2015, koska ei löytänyt kauppojen hyllyistä juuri sellaisia tuotteita, joita kaipasi.

– Otimme yhtiökumppanini kanssa yhteyttä kokki Henri Aléniin, joka innostui ajatuksesta ateriaboksista, jossa on valmiina ja kaikki raaka-aineet.

Omista tarpeista syntyi myös Ateriakipon idea.

– Valmisruoista puuttui mielestäni tuoreus. Lisäksi annokset olivat yksinkertaisesti liian pieniä, tarjoten vain puolet siitä energiamäärästä, mikä ateriasta pitäisi saada.

Suomalainen menestysresepti -kisan ensivaiheessa tammikuussa Pekka lupasi 30 sekunnin videolla tuovansa mittelöön mukaan ravintolatason lounastuotteen, joka valmistuu viidessä minuutissa.

– Minulla ei ollut vielä tuolloin mitään hajua tuotteen toteutuksesta. Alkuun kieltämättä välillä epäilytti, mutta lapsenomaisella uteliaisuudella, periksi antamattomalla sitkeydellä ja vahvalla kilpailuvietillä saatiin kehitystyötä eteenpäin, pakko parhaana konsulttina, Pekka hymyilee.

 

 

Suomen Paistinkääntäjät ry., La Confrérie de la Chaîne des Rôtisseurs Finlande, on myöntänyt Kuopiossa toimivalle Savo-Karjalan lihalle Rôtisseurs-kilven käyttöoikeuden tunnustuksena tuotteiden ja palvelun korkeasta laadusta. Savo-Karjalan lihan Rôtisseurs-kilpikauppa löytyy Kuopion Kauppahallista sekä ABC Pitkälahden yhteydestä.

Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Topias Tölli

Paistinkääntäjien Veljeskunta myöntää Rôtisseurs-kilpiä ainoastaan huipputason ravintoloille ja kaupoille. Suomessa kilpiä on myönnetty noin 90 yritykselle. Savossa Savo-Karjalan liha on ensimmäinen kaupan alan toimija, joka on päässyt tälle arvostetulle listalle.

Toimivat tilat ja puitteet ja monipuoliset valikoimat ovat perusasioita, joiden pitää olla kilpikaupassa kunnossa. Kolmas keskeinen tekijä on palvelu. Henkilökunnan ammattitaito ja ruokaosaaminen ovat ehdottomia edellytyksiä kilven myöntämiselle.

 

Laatu tasaisen korkealla

– Tällä tunnustuksella on meille ja pitkäaikaiselle kehitystyöllemme valtavan suuri merkitys. Se osoittaa, että olemme tehneet laadun ja palvelun osalta oikeita asioita. Paistinkääntäjien paikallisen voutikunnan jäsenet ovat meidän vakiasiakkaitamme, joten he todella tietävät ja tuntevat myymälämme, kuvailee Savo-Karjalan lihan myymäläpäällikkö Jenni Lapinsalo.

Hän korostaa, että pieni ja paikallinen lihayritys ei pysty kilpailemaan hinnalla, joten sen pitää tarjota parempaa laatua niin tuotteissa kuin palveluissa.

– Laadun pitää olla pysyvästi korkealla, sesongeista ja vuodenajoista riippumatta, niin lihatuotteissamme kuin makkaroissa. Tänä päivänä asiakkaamme arvostavat entistä enemmän myös sitä, että liha tulee lähellä sijaitsevilta sopimustuottajiltamme.

Uusia tuotteita kehitetään jatkuvasti, mikä onkin yksi kilven saamisen edellytys.

– Esimerkiksi viime kesänä toimme myymälöihimme kasvisruokatrendin innoittamina kukkakaalipihvit, jotka saivatkin varsin hyvän vastaanoton, Jenni kertoo.

Uutta on myös muutama viikko sitten Pitkälahden myymälään hankittu Dry Ager -lihanmureutuskaappi, jossa liha raakakypsytetään 21-28 vuorokautta.

– Kaappiin mahtuu noin sata kiloa lihaa kypsymään, joten varaus kannattaa tehdä hyvissä ajoin.

 

Tiivistä yhteistyötä PeeÄssän kanssa

Kilpikaupaksi nousemiselle vauhtia antoivat myös lihan erikoisleikkuut, joiden merkitys on viime aikoina korostunut. Asiakkaille pystytään valmistamaan erikoistuotteita ja ruhon osia, joita ei muualta saa.

Tämä palvelu koskee niin yksittäisiä kuluttajia kuin yritysasiakkaitakin. Esimerkiksi PeeÄssän kauppoihin Savo-Karjalan Liha on valmistanut jo pitkään premium-luokan karjalanpaistia, jossa paistista leikatut kuutiot ovat tavanomaista suurempia.

PeeÄssä myymälöistä Savo-Karjalan lihan lihatuotteita ja makkaroita löytyy varsin laaja valikoima, jonka sisältöä kehitetään yhteistyössä. Viime aikoina kumppanuus on tiivistynyt myös osuuskaupan ravintoloiden kanssa: Savo-Karjalan lihan tuotteet ovat tärkeässä roolissa muun muassa Kuopion Sokoksen Food&Joy-maailmaan kuuluvassa Döner26-ravintolassa.

Kaikkien näiden tekijöiden summana Savo-Karjalan lihan tunnettuus kasvaa Kuopiossa päivä päivältä.

– Kahdesta myymälästämme suurempaan ja valikoimaltaan monipuolisempaan ABC Pitkälahden myymälään tulee jatkuvasti asiakkaita myös oman maakuntamme ulkopuolelta. Paikka on Rôtisseurs-kilpikaupallemme äärimmäisen hyvä, Jenni Lapinsalo kiittelee.

PeeÄssän ja Heimosen puutarhan entisestään tiivistyneen kumppanuuden myötä Pohjois-Savon S-kauppoihin saadaan tuoretta vadelmaa toukokuun puolivälistä alkaen aina syys-lokakuulle asti. Heimonen toimittaa edelleen myös 90 % Kuopion ja Iisalmen Prismoissa sekä Kodin Terrassa myytävistä kesäkukista.

Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Pentti Vänskä

Heimosen puutarhan uusi kasvihuone tarjoaa vierailijalleen aurinkoisena toukokuun päivänä todellista tuoksujen ja värien huumaa. Huipputeknisessä ja pitkälti automatisoidussa, valtavankokoisessa kasvihuoneessa silmien eteen avautuu huikea värimeri kesäkukkia. Kasvihuoneen toisessa osassa kohti kattoa kurkottelevat suorissa riveissä rehevät vadelmat, joista ensimmäisinä maaliskuussa istutetut yksilöt ovat yli kaksimetrisinä. Kasvien lehdet ovat puhtaan vihreitä ja kauniita. Vadelmalle tyypillisistä ruskeista laikuista tai lakastuneista lehdistä ei ole tietoakaan, mikä saa harrastelijapuutarhurin vilpittömän kateelliseksi. Parilla käytävällä on laatikko, jossa asustavat mehiläiset hoitavat kasvien pölyttämisen. Luonnonmukaisesti hyönteisvoimin tapahtuu myös kirvojen ja muiden tuholaisten torjunta.

 

Koko vadelmasato myydään PeeÄssän kaupoissa

Ylimmillä oksilla vadelmien raakileet ovat jo sormenpään kokoisia, ja pientä punerrustakin on nähtävillä. Sami Heimonen ennakoi, että ensimmäiset marjat saadaan myyntiin toukokuun puolen välin jälkeen.

– Kasvihuoneviljelyllä pystymme jatkamaan satokautta merkittävästi. Marjaa tulee seuraavien kuukausien aikana useita kymmeniä tuhansia kiloja, mikäli kesän säät pysyvät suosiollisina. Lämpötilaa ja kosteutta pystymme kasvihuoneessa säätelemään, mutta kasvulle tärkeä valon määrä on ilmoista kiinni, Sami kertoo.

PeeÄssä on sitoutunut ostamaan Heimosen puutarhalta koko vadelmasadon riippumatta sen lopullisesta kilomäärästä.

– PeeÄssän asiakkaat saavat meillä viljeltyä tuoretta vadelmaa jopa puolen vuoden ajan, toukokuusta lähtien aina pitkälle syksyyn, toivon mukaan lokakuulle asti.

Vadelman taimet on istutettu useammassa erässä, jotta satoa riittää syksyyn asti. Kasvuston verkottaminen pitää oksat pysyvät pystyssä marjojen kypsyessä.

Kasvihuoneessa on koeviljelyssä myös kolmisen tuhatta mansikkapuskaa. Mansikatkin myydään kesän mittaan PeeÄssän kaupoissa.

Kesäkukkia Prismoihin ja Terraan päivittäin

Uuden tuotantosuunnan rinnalla Heimosen puutarhalla jatketaan edelleen myös kesäkukkien tuotantoa vahvasti tulevaisuuteen katsoen.

– Kukkien ja muiden kasvien merkitys ihmisille on vain korostunut viime aikoina kotoilun ja itse kasvattamisen trendien myötä. Kesäkukat ovat osa tätä suuntausta, tarjoten silmänruokaa ja iloa yhtä lailla isossa puutarhassa kuin pienellä parvekkeella.

Sesongin aikana puutarhalta lähtee kasvikuorma seitsemänä päivänä viikossa, tarvittaessa kahdestikin päivässä Kuopion ja Iisalmen Prismoihin sekä Kuopion Kodin Terraan. Myymälöiden Kesäpihoilla myydyistä kesäkukista peräti 90 prosenttia on Heimosen tuotantoa. Peeässäläisten mukaan Heimonen on erittäin luotettava, joka tavalla esimerkillinen tavarantoimittaja, jonka tuotteet ovat parasta laatua.

– Kasvien kanssa touhuaminen vaatii tietynlaista intohimoa ja kilpailussa pärjääminen halua kehittyä koko ajan paremmaksi kaikilla tekemisen eri osa-alueilla. Valtava merkitys on myös sillä, että olemme PeeÄssälle aito lähituottaja. Puolen tunnin ajomatkan ansiosta kasvit ovat aina tuoreita saapuessaan myymälään, Sami perustelee kasvien laatutasoa.

 

Neljäs sukupolvi mukana toiminnassa

Heimosen puutarhalla on sesongin ollessa kiivaimmillaan viitisenkymmentä työntekijää. Toimipisteitä on kaksi ja kasvihuonealaa yhteensä noin 30 000 neliötä.

1960-luvulla Samin isovanhemmat aloittivat kesäkukkien viljelyn Riistaveden Ryönällä. Seuraava sukupolvi siirtyi ammattimaiseen, ympärivuotiseen kasvihuoneviljelyyn 1970-luvulla. Nyt toiminnassa on mukana jo neljäs sukupolvi.

– Itse ryhdyin yrittäjäksi vuonna 2007. Myös veljeni, sisareni ja kaksi poikaani ovat tiiviisti mukana yrityksen pyörittämisessä, Sami kertoo.

 

Kesäkukkakausi alkaa heti, kun ilmat lämpiävät. Nämä miljoonakellot päätyvät PeeÄssän asiakasomistajien iloksi pihoihin, puutarhoihin, terasseilla, parvekkeille ja patioille. Puutarhalla kasvien ruukkuihin istutuksessa käytetään apuna robottia.

Pelargonia-amppeleita on pelkästään yhdessä kasvihuoneessa noin 6 000.

 

Kasvua ja kehitystä PeeÄssän rinnalla

Tuusjärvelle puutarhan toiminta laajentui nelisen vuotta sitten, kun Heimoset hankkivat omistukseensa entisen valtion taimitarhan. Ensimmäistä kautta käytössä olevaan uuteen kasvihuoneeseen on investoitu huikeat puolitoista miljoonaa euroa.

– Yrittämisessä on tietysti aina riskit olemassa, mutta onneksemme meillä on toimiva ja luotettava yhteistyöverkosto. Kumppaneistamme merkittävin on PeeÄssä, jonka rinnalla olemme kasvaneet ja kehittyneet viimeiset parikymmentä vuotta. Tänä vuonna olemme päässeet kesäkukkien osalta S-ryhmän valtakunnalliseen jakeluun mukaan, mikä vahvistaa osuuskauppasidostamme entisestään.

Vadelman kasvihuoneviljelyn aloittaminenkin suunniteltiin PeeÄssän kanssa yhdessä. Nyt on saatu viljely käyntiin, eikä tuotannon kehittäminen tule missään tapauksessa päättymään tähän.

– Vadelmaa voidaan viljellä ympärivuotisesti, kunhan riittävä valon määrä saadaan varmistettua. Se olisi mahdollista toteuttaa energiatehokkaasti led-tekniikalla. Uskomme vadelman tuovan meille erittäin merkittävää kasvua, jopa tuplaavan liikevaihtomme muutamassa vuodessa, Sami ennakoi.

 

Kuopion Prisman Kesäpiha palvelee nyt kiinteistön pohjoispäässä.

 

 

Kivimyllyt ovat käyneet yhä harvinaisemmiksi. PeeÄssän kaupoista saa silti edelleen perinteisellä menetelmällä kivien välissä jauhettuja ruisjauhoja. Kuopion Osuuskaupan aikoinaan perustama Siilin mylly on toiminut jo liki 70 vuotta.

Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Pentti Vänskä

– Teollisuuden suuret myllyt ovat helpommin automatisoitavia vasaramyllyjä, kun taas meidän pienessä myllyssämme jauhatus tapahtuu kivien välissä ja enempi käsityönä, myllyn omistaja-yrittäjä Antti Kröger kuvailee.

Siilin myllyyn vilja tulee yrityksen omilta ja vuokrapelloilta sekä muilta lähialueen viljelijöiltä Pohjois-Savosta noin 50 kilometrin säteeltä. Ainakin tähän saakka viljaa on saatu joka vuosi tarpeeksi omasta maakunnasta.

Kivimyllyssä jauhetaan sekä ruista että ohraa. Jokainen viljaerä on laboratoriomenetelmin testattu ennen käyttöä.

– Isojen myllyjen kanssa emme pysty hinnalla kilpailemaan, eikä tuotteitamme voi verratakaan tarjousjauhoihin. Me kilpailemme laadulla, sillä kokeneiden leipureiden mukaan kivimyllyn jauhojen leivottavuus on parempi. Lisäksi pystymme kertomaan viljan alkuperän tuottajaan asti, Antti kuvailee.

– Tuote on erikoinen ja ihan erilainen kuin muilla. Karkeahko ja terveellisempikin, kun mukana on jyvän kuoriosia. Ruishan on jo luonnostaan puhtain viljalaji, mylläri Janne Illikainen jatkaa.

 

Ruisjauhoja viidestä myymälästä

Siilin myllyn tuotteiden kysyntä on kasvanut vuoden 2020 aikana. Yksi syy on koronavuoden mukanaan tuoma leipomisinnostuksen nousu, mutta vielä suurempi selittävä tekijä on Liperin myllyn toiminnan päättyminen viime keväiseen tulipaloon.

Monet leipojat hakevat jauhot suoraan Siilin myllyn omasta myymälästä, mutta paikallisista kaupoistakin niitä saa – jos ei muuten, niin pyytämällä.

PeeÄssässä on asiakastoiveiden perusteella lisätty äskettäin Siilin myllyn viiden kilon täysjyväruisjauhopussi Rautalammin ja Nilsiän S-marketien valikoimiin. Jo aiemmin tuote on löytynyt Siilinjärven, Lapinlahden ja Kuopion Ykkösrastin S-marketeista sekä Kuopion Prismasta. Iisalmen Prismassa testattiin puolestaan ohra- ja lettujauhojen  menekkiä viime kesänä sesonkivalikoimissa.

– Eniten meidän ruisjauhoja myydään PeeÄssän kaupoista Kuopion Prismassa, vaikka ison pakkauskoon vuoksi pussit jäävät hieman piiloon alimmalle jauhohyllylle. Joku aika sitten myyjät olivat jättäneet lavan näkyvälle paikalle käytävän varrelle, jolloin menekki kasvoi tuntuvasti, Janne kertoo.

 

Osuuskaupan perustama mylly

Siilin myllyn historia ulottuu 1950-luvun alkuun, jolloin Kuopion Osuusliike (sittemmin Kuopion Osuuskauppa, josta myöhemmin kasvoi Osuuskauppa PeeÄssä) perusti myllyn Siilinjärvelle soranottokuoppaan kirkon itäpuolelle. Rakennuksessa toimi myös pesula 1970-luvulle asti, alkuaikoina kattotiiliä valmistanut sementtivalimokin. Osuuskaupalta kiinteistö siirtyi Hankkijalle, jolta se päätyi vuonna 2008 liiketoimintakaupalla nykyiselle yrittäjälle.

PeeÄssä omistaa edelleen tontin, jolla mylly sijaitsee.

– Vuokra on varsin edullinen. Suunnitelmissa on parin vuoden sisällä rakentaa kokonaan uusi mylly, joka sijoittuisi maatilani yhteyteen. Nykyisessä myllyssä voisi jatkaa viljan vastaanottoa ja kehittää jonkinlaista kahvilamyymälää, Antti Kröger suunnittelee.

Iisalmelaisen Vesa Toppisen valmistama kauralyhde päätyy tänäkin vuonna satojen asiakasomistajaperheiden pihalintujen jouluiloksi.

 Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Pentti Vänskä

 

Vesa Toppisen syksy kului hänen isännöimällään viljatilalla Iisalmen Kumpusilla edellisvuosien tapaan kauralyhteiden parissa. Käsin tehtyjä, sellofaaniin käärittyjä ja punaisella nauhalla koristeltuja lyhteitä kertyi syksyn mittaan puolisentoista tuhatta.

– Tänä vuonna syysmyräkkä lakosi viljan pahoin. Tästä syystä en pystynyt toimittamaan PeeÄssälle toivottua määrää lyhteitä, eikä niitä riittänyt yhtä moneen myymälään kuin aiempina vuosina. Kaikki mahdolliset laitoin kyllä myyntiin. Itselle ei jäänyt edes joululyhdettä, Vesa kertoo.

Hänen tekemistään lyhteistä yli 90 prosenttia myydään PeeÄssän kaupoissa. Katovuodesta huolimatta Vesa onnistui toimittamaan lyhteitä marraskuun aikana 26 S-kauppaan ympäri Pohjois-Savoa.

– Kymmenen vuotta olen lyhteitä PeeÄssälle tehnyt. Ensimmäisenä vuonna määrä oli muistaakseni vähän toista sataa kappaletta, hän kuvailee.

 

Parin kuukauden urakka

Omalta kaurapelloltaan Vesa leikkaa lyhdeainekset syksyllä perinteiseen tapaan sirpillä.

– Sirppileikkuun ansiosta jatkokäsittely on helpompaa, koska korret ovat valmiiksi samansuuntaisesti.

Leikattu vilja viedään entisen navetan ylisille kuivumaan, jonka jälkeen on vuorossa korsien puhdistaminen ja lyhteiden sitominen. Monivaiheinen urakka on käsityötä alusta loppuun.

– Käsin tehdyn lyhteen hinta on toki korkeampi, mutta toisaalta siinä on jopa puolet enemmän jyviä koneella valmistettuun verrattuna.

Lyhteiden tekemiseen Vesalta kuluu syksyisin pari kuukautta aikaa.

– Viljan valmistuminen on mennyt vuosi vuodelta myöhemmäksi, kun kesät ovat olleet joko kuivia tai kylmiä. Sääolosuhteet vaikuttavat myös korren paksuuteen. Mitä ohuempaa kortta, sitä hitaampi lyhde on tehdä.

 

Hintaa ei huudateta

Vesa Toppisen viljelemästä kaurasta vain osa päätyy lyhteiksi. Viljavaraston kautta maatalouskäyttöön menevän viljan lisäksi tilan pelloilla kasvaa hevosille heinää.

– Lyhteiden valmistus on hyvä lisäelinkeino. PeeÄssän kanssa minulla on toistaiseksi voimassa oleva sopimus, johon olen oikein tyytyväinen. Yhden kerran on näiden vuosien aikana kysytty, voisiko hintaa vähän pudottaa, mutta kun en asiasta innostunut, keskustelu loppui hyvässä hengessä siihen. PeeÄssä arvostaa paikallisia toimittajia, eikä lähde huudattamaan hintaa alaspäin, viljelijä arvioi.

Erityisesti keltasirkkujen ja varpusten suosimien kauralyhteiden menekki vaihtelee myymäläkohtaisesti. Parhaiten Vesan tuotteet käyvät kaupaksi Prismojen lisäksi Nilsiän S-marketissa.

– Kysyntää riittää pitkin talvea, mutta selkeä myyntipiikki tulee joulun aikaan. Joulukukan sijasta kauralyhde on mainio jouluvieminen. Se auttaa lintuja selviämään talven ylitse, ja varsinkin monet ikäihmiset tykkäävät katsella ikkunasta lintujen hyörinää ruokintapaikalla, Vesa muistuttaa.

 

Vesa Toppinen valmistaa PeeÄssän kauppoihin kauralyhteitä alusta alkaen käsityönä.

Petri Hiltunen leipoo kolmeen PeeÄssän kauppaan riisipiirakoita, jotka kelpaisivat mainiosti perinteiseen karjalaiseen pitopöytään.

Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Pentti Vänskä

S-market Ykkösrastin paistopisteellä katse tarttuu herkullisen näköisiin, oikeaoppisen kokoisiin ja kauniin kullanruskeisiin riisipiirakoihin. Hyllynreunassa on hinnan rinnalla maininta paikallisesta tuotteesta, joten muutama piirakka on pakko ottaa heti matkaan. Maku osoittautuu juuri niin hyväksi, kuin ulkonäkö antaa ymmärtää. Piirakoilla herkutellessa nousee väistämättä mieleen makumuistoja lapsuudesta ja karjalaisen isotädin pitopöytäherkuista.

 

Ei suurta salaisuutta

Piirakoiden tekijäksi paljastuu kondiittorimestari Petri Hiltunen, jonka leipomo löytyy paritalon alakerrasta Kuopion Kettulanlahdesta. Peten äiti leipoi samoissa tiloissa Hiltusen rieskaa viime kesäiseen eläkkeelle jäämiseensä saakka.

– Itse keskityin aiemmin kakkujen leipomiseen, mutta kun Kauppahallin tuttu kauppias kyseli piirakoiden tekijää, sanoin puoliksi huumorilla, että minä voin ruveta.

Pete ei ollut leiponut ikinä yhtäkään piirakkaa, mutta äkkiäkös innokas leipuri tarttuu piirakkapulikkaan ja oppii taidon – varsinkin, kun saa arvokasta apua tyttökaveriltaan Jenni Koljoselta. Jennin mummolta myös varmisteltiin reseptiikan toimivuutta. Ensimmäiset versiot olivat Peten mukaan ”ihan hirveän näköisiä”. Nyt kolmen vuoden leipomisen jälkeen tuotteen ulkonäkö, rakenne ja maku ovat hyvin kohdallaan.

– Ei siinä mitään suurta salaisuutta ole. Maistuva kuori, ei liikaa täytettä, riittävästi suolaa, rapsakka paisto, voitelu voilla ja paljon harjoittelua. Homma on hyvin pitkälle käsityötä, puuron keitosta rypyttämiseen, vain taikinan kaulitsemisessa käytän apuna konetta. Onhan se työlästä, mutta haluan pitää tuotteessa leipurin käden jäljen, Pete korostaa.

 

Uunin rajat vastassa

Kakkujen ja muiden konditoriatuotteiden valmistus on saanut jäädä piirakoiden kysynnän ylittäessä kaikki odotukset. Peten tavanomainen päivätuotos on tällä hetkellä jo 1 300-1 500 piirakkaa päivässä. Niistä noin kolmannes myydään S-market Ykkösrastissa ja Kuopion Prismassa. Lisäksi piirakat ovat myynnissä keskustan S-marketissa, mutta siellä menekki on pienempää.

­– Vein PeeÄssän keväällä myymälöihin maistiaisia, mutta ei yhteistyö ihan heti siltä istumalta käynnistynyt. Pitivät ensin tuotoksiani vähän pieninä ja vähän kalliina, mutta ottivat ne sitten kuitenkin testimyyntiin. Ihan hyvin on kauppa käynyt, ja tilausmäärät ovat kasvaneet. Yhteistyö on sujunut kaikin puolin mukavasti.

Prismassa ja Ykkösrastilla muutama sata piirakkaa katoaa asiakkaiden ostoskärryihin pikimmiten sen jälkeen, kun ne myymälään aamuvarhaisella tulevat.

– Myynnin tuplaaminen olisi aika helppoa, mutta paistossa alkaa tulla kapasiteetti vastaan. Olen harkinnut uuden uunin hankintaa, mietityttää vain, onko paistojälki sitten vielä samanlainen.

Niin leipurilla kuin uunillakin on jälleen edessään vuoden kovin koitos.

– Jouluviikolla leivon kolmessa päivässä 15 000 piirakkaa, mikä tarkoittaa ison leipomisurakan lisäksi 20 tuntia paistoa putkeen. Suuri kiitos ja kunnia kuuluu Jennille, joka auttaa sen, minkä ehtii.

 

Käden jäljen oltava laadukasta

Piirakkatuotannon ohella Pete tekee yrittäjänä töitä myös täysin toisella alalla. Kotileipomoa vastapäätä sijaitsevassa hallirakennuksessa hän kaunistaa ja siistii asiakkaidensa autoja – pesee, imuroi, vahaa ja puunaa, pieteetillä ja tietysti käsityönä.

– Se on sellaista hifistelyä, Pete myöntää.

Hän myöntää olevansa yksinyrittäjä, joka tykkää tehdä töitä.

– Päivät venyvät helposti 16-tuntisiksi, kun tekeminen on mukavaa. Onpa kyse piirakoiden tekemisestä tai auton hoitamisesta, on käden jäljen oltava laadukasta.

 

Pete Hiltunen valmistaa piirakat hyvin pitkälti käsityönä.

Sopivan ohueksi kaulitusta taikinalevystä tulee muotilla tasakokoisia piirakoita.

 

Riisipuuron annostelu on tarkkaa työtä.

 

Voitelua vaille valmiit piirakat uunista ulos.