Rautalampilaisen Peltolan tilan maidosta tehdään Suonenjoen juustolassa sinihomejuustoa ja kirnuvoita perinteisillä valmistustavoilla, aitona käsityönä.

Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Pentti Vänskä

Peltolan Juustolassa Tarja Lukkari ja Katariina Sinisalo pilkkovat vajaan parin kilon painoisia sinihomejuustokiekkoja ja latovat palat vähittäismyyntipakkauksiin. Työ tehdään käsivoimin, mutta se käy kokemuksen mukanaan tuomalla taidolla nopeasti ja näppärästi. S-ryhmän logistiikkayhtiön Inexin auto on pian tulossa hakemaan juustokuormaa kuljetettavaksi edelleen S-kauppoihin ympäri maata.

Hienostuneisuutensa ja täyteläisyytensä ansiosta palkittu Peltolan Blue on artesaanijuusto ja herkuttelutuote. Oman tilan maidosta jalostetun juuston valmistus tapahtuu alusta loppuun käsityönä, mikä vaatii harjaantunutta silmää, jatkuvaa seurantaa ja ammattitaitoa.

– Sveitsiläisten juustomestareiden oppien mukaisesti juusto pitää tehdä yhden, ja meidän tapauksessamme oman tilan maidosta. Pystymme vaikuttamaan tuotteen rakenteeseen ja makuun lehmien ruokinnalla. Lehmät syövät omilla pelloillamme kasvatettua puna-apilapitoista nurmea. Apilan ansiosta juustossamme on tavanomaista enemmän omega-3-rasvahappoja, ja maku on pyöreän pehmeä, Peltolan tilaa ja juustolaa isännöivä Matti Kärkkäinen kuvailee.

 

900 maitolitrasta 130 kiloa juustoa

Yhdestä noin 900 litran maitoerästä tulee tavallisesti reilut 130 kiloa valmista juustoa.

Aluksi maito pastöroidaan, jonka jälkeen vajaat puolitoista tuntia kestävässä keittovaiheessa maitoon lisätään juoksutetta, hapatetta sekä tietenkin home. Seuraavaksi massa lasketaan muotteihin, joissa se pidetään huoneenlämmössä pari vuorokautta.

– Muotteja pitää välillä pyöräytellä ympäri, jotta hera valuu ulos. Sitten kiekot irrotetaan muoteista, suolataan ja rei’itetään, jolloin juusto saa ilmaa ja home lähtee paremmin kasvuun. Sen jälkeen kiekot siirretään ensin lämpimämpään, sitten viileämpään kellariin. Kypsymistä seurataan tarkasti ja edistetään kääntelemällä. Noin kahdeksan viikon kuluttua juustokiekot pestään ja toimitetaan asiakkaille, ravintolapuolelle kokonaisina ja vähittäiskauppaan 130 gramman pakkauksissa, Tarja Lukkari kuvailee.

 

Käsityötä on vaikea jäljitellä

Sinihomejuuston lisäksi Suonenjoen juustolassa valmistetaan Peltolan lehmien maidosta kirnuvoita – tietenkin käsityönä ja aiempien sukupolvien menetelmiä kunnioittaen. Kyse on Peltolan vanhimmasta tuotteesta, jota on aikoinaan kirnuttu myyntiin jopa niin merkittäviä määriä, että Matti Kärkkäisen mummo osti voirahoilla naapuritilan lisämaaksi.

– Kermaa hapatetaan aina yön yli ennen kirnuamista, mikä antaa sille aidon makunsa. Perinteisellä valmistusmenetelmällä tehtyä kirnuvoita on äärimmäisen vaikeaa jäljitellä koneellisemmilla tuotantoprosesseilla, Matti painottaa.

 

Loppuvuosi suurin sesonki

Peltolan tilan maidosta noin neljäsosa jalostetaan omiksi tuotteiksi. Loppuosa menee normaaliin tapaan Suonenjoen meijerille.

– Maitokuorma lähtee tilalta juustolalle 3–5 kertaa viikossa, sesongista riippuen. Suurinta kysyntä on vuoden lopulla lokakuulta joulukuulle, mutta myös kesäaika kasvattaa myyntiä.

Maidon omatoimisen jalostuksen aloituksesta tulee tänä vuonna kuluneeksi tasan 30 vuotta.

– Teimme pitkään jäätelöitä, sorbetteja, erilaisia levitteitä ja tuorejuustoja. Vuonna 2000 siirsimme tuotannon tilan yhteydestä Rautalammilta Suonenjoelle, ja muutama vuosi sen jälkeen syntyi ajatus keskittymisestä kirnuvoin lisäksi laadukkaaseen ja omaleimaiseen sinihomejuustoon. Samassa tilassa ei ilmassa leijuvien homeitiöiden takia voi muita juustoja oikein valmistaakaan, Matti toteaa.

Tuotekehityksessä on tällä hetkellä ajankohtaisimpana asiana vegaaninen sinihomejuusto.

– Olemme kehittäneet yhdessä jämsäläisen Jokilaakson Juuston kanssa cashewpähkinäisen Cashew Blue -tuotteen, jonka parannettu versio saataneen myyntiin muutaman kuukauden sisällä.

 

Kaupoissa myynnissä, ravintoloissa käytössä

S-ryhmän kauppojen valtakunnallisissa valikoimissa Peltolan Blue on ollut jo kymmenkunta vuotta. PeeÄssän kaupoista sitä saa tällä hetkellä Kuopion ja Varkauden Prismasta sekä Suonenjoen, Rautalammin, Vesannon, Siilinjärven, Ykkösrastin ja Kuopion keskustan S-marketista.

S-ryhmän ravintoloissa Peltolan sinihomejuustoa ja kirnuvoita käytetään laajasti.

– Itse asiassa yksi ensimmäisiä isoja asiakkaitamme oli Helsingissä Sokos Hotel Vaakunan kymppikerrokseen 1990-luvun puolivälissä avattu ravintolakokonaisuus, johon teimme jäätelöitä ja sorbetteja.

PeeÄssän ravintoloissa Peltolan nykyiset tuotteet kuuluvat itseoikeutetusti keittiöiden raaka-aineisiin. Niitä käytetään esimerkiksi Original Sokos Hotel Puijonsarven katon alla päivittäin. Kokous- ja juhlapalvelujen ruokalistoilla oman maakunnan sinihomejuustolla ja kirnuvoilla herkutellaan Puijonsarven lisäksi muun muassa Wanhassa Satamassa sekä Break Sokos Hotel Tahkon Hillsidessa. Kuopion Amarillon oman talon burgereissa Peltolan Bluella on myös ollut tärkeä rooli.

 

Kuopiolaisen Original Sokos Hotel Puijonsarven keittiöpäällikkö Toni Karjalainen on valittu Suomea kansainvälisillä areenoilla edustavan, maamme ruokalähettiläänä toimivan kokkimaajoukkueen hallitukseen. Culinary Team of Finland ry:n hallituksessa ei ole aiemmin ollut keittiömestareiden alueyhdistysten edustusta.

 

– Culinary Team of Finlandin eli Suomen kokkimaajoukkueen jäsenet ovat parhaimpia ja näkyvimpiä ruokalähettiläitämme. Kilpailutoiminnassa joukkuetta voisi verrata kiekkoleijoniin, sillä meillä on äärimmäisen ammattimainen valmentautuminen ja sitoutuminen yhteiseen päämäärään, Toni Karjalainen kuvailee.

Maajoukkueen uusi hallitus nimettiin huhtikuussa. Toni edustaa kokoonpanossa keskisen Suomen keittiömestareiden alueyhdistyksiä. Toinen alueellinen hallituspaikka on Pohjois-Suomen alueyhdistysten nimissä.

– Toimin täällä Savon alueella linkkinä kotimaisia elintarvikkeita suosivan kokkimaajoukkueen ja keittiömestareiden alueyhdistysten välillä. Alueyhdistysten tuki joukkueelle on tärkeää, kun se vie eteenpäin ja maailmalle suomalaista ruokakulttuuria ja -osaamista.

 

Savolaisia ässiä hihoissa

Arjessa hallituksen jäsenyys tarkoittaa ajoittaisia kisamatkoja ja tapahtumia sekä paljon kokouksia, joista valtaosaan Toni osallistuu verkkoyhteyksien kautta.

– Arvostan tätä tehtävää todella paljon, ja olen ylpeä siitä, että ammattiosaamiseni on arvioitu näin korkealle. Saan verkostoitua maanlaajuisesti alan parhaiden osaajien kanssa ja olla omalta osaltani tukemassa kokkileijonia matkalla kohti kisoja ja kisoissa paikan päällä.

Joukkueen päätähtäimenä on World Cup Luxemburgissa sekä neljän vuoden välein järjestettävät kokkien olympialaiset, jotka ovat seuraavan kerran helmikuussa 2024 Saksassa Stuttgartissa. Kymmenhenkinen joukkue valmistautuu toiminnanjohtajan ja joukkueenjohtajan luotsaamana kilpailuihin harjoittelemalla eri osa-alueita.

– Sen verran voin paljastaa, että hyvältä näyttää. Meillä on muutama salainen valmennuksellinen ässä hihassa, muun muassa kuopiolaislähtöinen lahjakas joukkueenjohtaja Katja Tuomainen. Savolaisuus näkyy myös seuraavassa kisamenussa, jonka alkuruoan villi kuha tulee meidän maakuntamme puhtaista vesistä.

Kokkimaajoukkueen tärkeä tehtävä onkin valjastaa suomalaisen keittiön parhaat puolet, nostaa esiin monipuolisia ja puhtaita raaka-aineitamme ja viedä luonnollista makumaailmaamme kansainvälisille areenoille.

 

Lisää kiinnostusta Puijonsarvea kohtaan

Kokkimaajoukkueen rooliin kuuluu myös positiivisen sanoman vieminen kouluihin suomalaisesta ruoasta ja alan osaamisesta.

– Uskon, että kokkimaajoukkueen alueellinen edustus lisää entisestään mielenkiintoa Puijonsarvea kohtaan oppilaitosyhteistyön näkökulmasta. Meidän ravintolamme ovat entistäkin kiinnostavampia nuorten kokkien harjoittelu- ja työpaikkoja, Toni ennakoi.

Hän kannustaa kaikkia savolaisia kokkeja ottamaan yhteyttä, mikäli kulinaarinen kilpaileminen maailmanluokan tapahtumissa kiinnostaa.

­– Potentiaalisia kandidaatteja kutsutaan mukaan harjoitusleireille, joiden kautta on mahdollista nousta maajoukkueeseen. Harjoitusleirit tarjoavat oivallisen mahdollisuuden verkostoitua, oppia uutta ja vahvista omaa ammattitaitoa, Toni Karjalainen korostaa.

Paikalliset ruokatuotteet kiinnostavat asiakkaita ja ovat tärkeässä roolissa PeeÄssän kauppojen hyllyillä. Mutta miten lähitoimittaja pääsee osuuskaupan valikoimiin?

­

– Kumppaneiksemme ovat tervetulleita kaikki paikalliset yritykset, joiden laadukkaille ja valikoimiamme täydentäville tuotteille annamme aina mahdollisuuden. Asiakkaat sitten ratkaisevat omilla ostopäätöksillään, jääkö tuote elämään, vastaa PeeÄssässä paikallisten tuotteiden valikoimista vastaava kenttäpäällikkö Timo Heiskanen.

Koko osuuskaupan kattavasta myyntipisteverkostosta haaveilevalle yrittäjälle tulee usein yllätyksenä, miten suurista volyymeistä tuolloin puhutaan. Siksi useiden lähituotteiden kohdalla myymälöiden lukumäärä joudutaan pitämään rajallisena.

– Yrityksen resurssien mukaisesti tuote voidaan ottaa myyntiin vain yhteen, muutamaan tai kaikkiin kauppoihimme. Yrityksen koolla ei ole meille merkitystä. Meillä on kymmenittäin pieniä mikroyrityksiä kumppaneinamme.

Kuten hyviin kauppatapoihin kuuluu, Timo tekee jokaisen tavarantoimittajan kanssa kirjallisen sopimuksen, jossa määritellään raamit yhteistyölle.

– Pelaamme aina molempien osapuolien kannalta reilusti. Meillä on myös kykyä ja halua tukea ja auttaa yrittäjiä vahvistamaan ja kehittämään omaa toimintaansa.

 

Pitkäaikaisia kumppanuuksia

Yhteistyö pienen lähitoimittajan kanssa voi alkaa monella tavalla. Joskus yrittäjä tarjoaa tuotettaan suoraan myymälään tai ottaa yhteyttä osuuskaupan konttorille. Toisinaan taas aloite tulee PeeÄssän suunnalta, esimerkiksi asiakkaalta tai toiselta tavarantoimittajalta saadun vinkin perusteella.

– Arvioimme jokaisen tuotteen kohdalla, täydentääkö se olemassa olevaa tarjontaamme. Emme halua vetää mattoa paikallisen perunantoimittajakumppanimme jalkojen alta ottamalla valikoimiimme samanlaista perunaa uudelta lähituottajalta. Suosimme pitkäaikaisia kumppanuuksia, Timo korostaa.

Paikallisten tuotteiden valikoimat ovat runsaimmillaan kesäkuukausina.

– Kotimaisen satokauden ollessa parhaimmillaan, kaikkien myymälöidemme hedelmä- ja vihannesosastoilta saa tuoreita paikallisia tuotteita, ainakin perunaa ja mansikkaa, usein laajemminkin juureksia, vihanneksia ja marjoja. Lisäksi lähituottajilta tulee meille runsaasti hunajaa, jauhoja sekä leipomotuotteita.

 

Kuopion Prismassa 744 lähituotetta myynnissä

PeeÄssän suurimmalla kaupalla Kuopion Prismalla on paikallisia elintarviketoimittajia viime vuonna 67, joiden valmistamia lähituotteita oli valikoimissa 744. Tuotteiden myynti oli 2,8 miljoonaa euroa.

– Paikalliset tavarantoimittajat ovat meille todella tärkeitä, emmekä koskaan sano ei laadukkaalle lähituotteelle, joka täydentää valikoimiamme. Jokaisen lähitoimittajan kanssa sovitaan erikseen toimituspäivät ja määrät, joihin hän pystyy sitoutumaan, päivittäistavaraosaston myyntipäällikkö Miia Karjalainen kuvailee.

Hänen mukaansa lähituotteiden kysynnän kärjessä ovat kala, hedelmät ja vihannekset sekä leipä.

– Tarvitsisimmekin pikimmiten paikallisen yrttien tuottajan, sillä Järvikylä ei pysty toimittamaan meille tarvitsemiamme määriä. Sama tilanne on myös lähivesien järvikalan osalta. Olemme sitoutuneet ostamaan omalta kumppanikalastajaltamme koko saaliin, mutta se ei riitä kattamaan kysyntää, Miia kertoo.

Sonkajärven kirkonkylällä on seurattu suurella mielenkiinnolla uuden S-marketin pystytystä Rutakontien varrelle kirjastoa vastapäätä. Myymälän rakennuselementit valmistetaan sadan metrin päässä Omatalon talotehtaalla. S-marketia varten kehitetyn konseptin toivotaan tuovan Omatalolle lisää kauppa- ja hallirakentamista.

Sonkajärven uusi S-market rakennetaan täysin paikallisin voimin. Myymälän seinä- ja kattoelementit valmistetaan Omatalo Oy:n talotehtaalla, vain noin sadan metrin päässä uuden kaupan rakennuspaikasta.

– PeeÄssästä otettiin meihin viime vuonna yhteyttä ja kysyttiin, olisiko meillä mahdollisuutta valmistaa omalle kylällemme puurakenteista myymäläkiinteistöä järkevästi ja edullisesti. Siitä lähdettiin konseptia kehittämään. Mielestämme olemme onnistuneet vastaamaan osuuskaupan toiveisiin hyvin, Omatalo Oy:n toimitusjohtaja Pauli Moilanen arvioi.

– Olemme tähän saakka keskittyneet omakoti- ja rivitalojen rakentamiseen, eikä meillä ole aiemmin tehty S-market-kokoluokan hallikiinteistöjä. Tuotantoprosessiamme kehittämällä ja mallielementtejä työstämällä onnistuimme löytämään parhaat ratkaisut, jotka täyttävät asiakkaan toiveet sekä kaupparakennuksille asetetut viranomaismääräykset, muun muassa paloturvallisuuteen liittyen, Omatalon yritysmyynnin myyntipäällikkö Toni Hakkarainen jatkaa.

Erilaisuus näkyy hänen mukaansa rakenteissa monessa kohdassa.

– Uusilla ratkaisuilla on muun muassa saatu pilarit poistettua kiinteistön pitkiltä seiniltä kokonaan ja kattopalkit ovat tavanomaista suurempia.

 

Puolitoista kuukautta, 160 elementtiä

S-marketin elementtien tekemiseen kuluu Omatalon tehtaalla aikaa puolisentoista kuukautta. Urakka aloitettiin huhtikuun puolivälissä. Kivenheiton päässä sijaitsevalla myymälätontilla nostettiin ensimmäiset seinäelementit pystyyn toukokuun alkupäivinä, ja vajaat pari viikkoa sen jälkeen asennettiin jo kattoelementtejäkin paikoilleen.

Elementtejä on kaiken kaikkiaan noin 160, sisältäen saman verran sekä seinä- että kattoelementtejä. Lyhyen matkan ansiosta niitä voidaan viedä tontille pienissä erissä sitä mukaa, kun asennus etenee, mikä helpottaa työmaa-alueella työskentelyä.

– Meidän osalta urakan pitäisi olla valmiina kesäkuun alkuun mennessä, Pauli Moilanen aikatauluttaa.

Sonkajärven keskustaa halkovan Rutakontien varsi on S-marketin valmistumisen jälkeen yhä selkeämmin Omatalon epävirallinen messu- tai näyttelykatu.

– S-marketin lisäksi olemme tehneet pääraitin varrelle ravintola Hollivootin nykyisen kiinteistön, kaksi rivitaloa sekä kunnantalon, Toni Hakkarainen luettelee.

 

Erittäin tärkeä projekti

S-marketin rakennushanke on herättänyt Ylä-Savossa paljon positiivista huomiota.

– Paikalliset ihmiset ovat hyvin mielissään tästä yhteistyökuviosta, mukaan lukien talotehtaamme oma henkilökunta. Se on tainnut olla tämän kevään ykköspuheenaihe tällä kylällä.

Omatalolle S-marketin rakentaminen on mielenkiintoinen ja innostava, mutta ennen kaikkea tervetullut urakka juuri nyt, kun rakentaminen on koko maassa Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksesta hiljentynyt merkittävästi.

­– Tämä on meille erittäin tärkeä projekti, jolla uskomme olevan kauaskantoisia seurauksia. Meillä on nyt toimiva ja kilpailukykyinen kauppa- ja hallirakentamisen konsepti, jota kehitämme edelleen. Jatkossa voimme olla mukana kilpailutuksissa esimerkiksi S-ryhmän myymälärakentamisessa, ei vain PeeÄssän, vaan myös muiden osuuskauppojen hankkeissa. Ekologinen ja aikaa kestävä puu tulee kasvattamaan arvostustaan rakennusmateriaalina tulevina vuosina, Pauli Moilanen ja Toni Hakkarainen ennakoivat.

 

Kyläläisten oma kauppa -Sonkajärvi

Iisalmen Original Sokos Hotel Koljonvirran uudistetut ravintolat Hesburger ja Rosso avautuivat 27.4.2023. Ravintolatilat ovat saaneet uudistuksessa valoisan ja vehreän ilmeen. Rosson pihvit paistuvat jatkossa aidolla laavakivigrillillä ja pizzat jopa 500 asteeseen lämpenevässä pizzauunissa.

Uusi, tunnelmallinen ravintolamaailma sijoittuu hotellin katutasoon tarjoillen näköalapaikan kaupunkielämän seurailuun. Tutut Rosso ja Hesburger jatkavat edelleen, mutta ilmeen lisäksi paikkaa vaihtaneina: Rosso Pizza–Grill siirtyy Louhenkadulle ja Hesburger Savonkadulle. Samalla Hesburger saa oman sisäänkäynnin. Hotellin O’Nelly’s ravintola jatkaa toimintaansa normaalisti. O’Nelly’s:in terassikausi avataan 5.5. livemusiikilla.

Rustiikkista tunnelmaa, grilliherkkuja ja aito pizzaelämys

”Meille oli itsestään selvää, että Rosso jää ison uudistuksenkin myötä taloon. Iisalmelaiset rakastavat Rossoaan, monien mielessä se on aina ollut kaupungissa”, hotellinjohtaja Tarja Jeskanen kertoo.

Rosson ketjupäällikkö Janne Kulovuori on innoissaan uudesta Rossosta. Ketjun ilmettä on alettu uudistaa vuodesta 2021, ja Iisalmen Rosso on uuden vuosikymmenen viides Rosso.

”Iisalmen uusi Rosso-ravintola on todella kutsuva; rustiikkinen, valoisa, vehreä ja raikas. Tilasta löytyy erimuotoisia pöytäryhmiä ruokailuihin ja yhdessä viihtymiseen, asiakaspaikkoja tulee sisätiloihin 100 ja alkukesästä avautuvalle terassille 56”, Kulovuori kertoo.

”Keittiön laitteisiin, kuten laavakivigrilliin ja uuteen pizzauuniin panostaminen maistuvat asiakkaan lautasella. Laavakivellä Rosson suosittuihin grilliannoksiin tulee herkullinen grillatun lihan tai kalan maku. Italialainen pizzauuni taas lämpenee jopa 500 asteeseen loihtien aidon italialaisen pizzakokemuksen”, Kulovuori jatkaa.

”Hyvä ruoka, viihtyisä miljöö ja lämminhenkinen palvelu ovat meidän uuden Rosson juttuja. Toivotan perheet ja ystäväporukat lämpimästi tervetulleiksi myös Rosson pastasunnuntaihin tai perjantaipizzalle töiden jälkeen! Ja vinkkinä, että Rossossa voi jatkossa viettää myös perhe- ja yritysjuhlia, sillä salin saa muunneltua yksityiskäyttöön väliseinien avulla”, hotellinjohtaja Jeskanen suosittelee.

Iso uudistus etenee aikataulussa

Niin ravintoloiden kuin hotellin sisustussuunnittelun toteuttaa kokonaisuudessaan helsinkiläisen Visionary Design Partnersin sisustussuunnittelija Jaana Ekman.

”Tavoitteena on luoda hotellista moniaistinen ja raikas kokonaisuus, jossa luonnon rauhoittava vaikutus tuodaan hotellin sisätiloihin saakka. Ravintolatilojen ja uusien huoneiden sisustuksessa käytetään paljon luonnonmateriaaleja, luonnollisia värisävyjä ja pitkäikäisiä kalusteita”, Jaana Ekman kertoo.

Uudistuksen valmistuttua kesällä 2023 hotellissa on 88 huonetta, kolme ravintolaa, viihtyisät saunatilat ja kokouskabinetti. Täysin uudet huoneet ovat jo myynnissä ja asiakkaiden käytössä 6.7.2023 alkaen.

Hotellia operoiva Osuuskauppa PeeÄssä investoi jättimäiset 28 miljoonaa euroa Pohjois-Savon matkailun kehitykseen lähivuosina, tästä Original Sokos Hotel Koljonvirran osuus on 5,6 miljoonaa euroa.

Uudistuksen aikataulu:

• Ravintolat Rosso ja Hesburger, 14 hengen kokouskabinetti ja vastaanotto avautuvat 27.4.
• Ravintolamaailman kesäterassi avautuu alkukesästä.
• Täysin uudet hotellihuoneet ovat myynnissä ja asiakkaiden käytössä 6.7.2023 alkaen.
• Huoneuudistus jatkuu syksyllä.

Uudistuksen tekijät:

Arkkitehtisuunnittelu:      Suunnitteluhuone Oy
Sisustussuunnittelu:        Visionary Design Partners Oy
Rakennusurakointi:         Savon Laaturakennus Oy
LVI-urakointi:                    Ylä-Savon LVI-palvelu Oy
Sähköurakointi:                Sähkörami Oy

Rosso, Iisalmi, aukioloajat: ma-pe klo 10.30-23, la klo 11-23 ja su klo 12-21

Hesburger, Iisalmi, aukiolojat: ma-su klo 10.30-22, aukiolot elävät sesongin mukaan

Lisätietoja: Hotellinjohtaja Tarja Jeskanen, puh. 044 719 7301, tarja.jeskanen@sok.fi

 

Original Sokos Hotel Koljonvirta tarjoaa moniaistisen hotellielämyksen Iisalmen keskustassa, Ylä-Savon sydämessä. Modernissa savolaishotellissa on uudistuksen valmistuessa 88 huonetta, kolme ravintolaa, kaksi terassialuetta ja kokoustila. Hotellia operoi Osuuskauppa PeeÄssä.

https://www.sokoshotels.fi/fi/iisalmi/sokos-hotel-koljonvirta

Moniaistisuus ja paikallisen elämänmenon esittely ovat hotelliympäristöjen uusimpia trendejä. Original Sokos Hotel Puijonsarven uudistuvassa päärakennuksessa hotellivieraiden aisteja hivellään jatkossa myös taide-elämyksillä. Hotellikäytäville tehdyt dynaamiset taideteokset ovat kuopiolaisen suunnittelu- ja arkkitehtitoimisto Partanen & Lamusuon pääsuunnittelijoiden Jaana Partasen ja Heikki Lamusuon käsialaa. Puijonsarven päärakennuksen iso uudistus valmistuu kesäkuussa 2023.

”Taide tuo hotellivierailulle merkityksellisyyttä ja syvyyttä, muuntaen samalla vierailun elämykseksi. Näen, että taide tuo vieraillemme myös turvan tunnetta ja väylän oman sisäisen maailman tutkimiseen. Sydämellisesti suomalaisena Original by Sokos Hotels -hotellina meille oli tärkeää tarjota näyttämö juuri paikalliselle osaamiselle ja ammattitaidolle”, hotellinjohtaja Johanna Väätäinen kertoo uusista teoksista ilahtuneena.

Partanen & Lamusuo on tunnettu isoista arkkitehtuurihankkeistaan, joissa muotoilu, taide ja arkkitehtuuri yhdistyvät. Taiteellinen johtaja Jaana Partanen kertoo, että taideteokset ovat heidän lempilapsiaan, ja niitä tehdään mielellään myös muiden suunnittelemiin tiloihin.

 

Neliosaisen taideteoksen lähtökohtana Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalin teokset

Partanen ja Lamusuo ovat luoneet hotellikäytäville neljä erilaista dynaamista kuvataideteosta, joiden lähtökohtana ovat Kuopio Tanssii ja Soi -festivaaleilla esitetyt teokset, kuten Dada Masilon Joutsenlampi ja Tero Saarinen Companyn Third Practice.

”Taideteokset ovat monitasoisia töitä, joissa metalliosan taustalla kulkee dynaaminen valo. Kun vieras astuu hotellikäytävälle, herää taide valon avulla eloon muodostaen dynaamisen liikkeen, jolloin musiikin ja tanssin leikkiä toistava teos käynnistyy”, Jaana Partanen kertoo.

”Olemme tehneet tiivistä yhteistyötä päärakennuksen uudet hotellihuoneet suunnitelleen sisustusarkkitehtitoimisto Franz Designin kanssa, jotta taideteokset yhdistyisivät eheästi huoneiden sisustukseen”, Heikki Lamusuo avaa suunnitteluprosessia.

 

Paikallisuus osana hotellin identiteettiä

”Elämän palo, ilo ja intohimo ovat kuopiolaisuuden ydintä, vahva musiikki- ja tanssikulttuuri osana sitä. Päärakennuksen nyt uusittavien huoneiden aistikas sisustus on saanut inspiraationsa juuri paikallisen musiikin ja tanssin eri sävyistä. Huonetyylit vaihtelevat tummasta tangosta kepeämpään valssiin”, hotellinjohtaja Väätäinen kertoo.

Paikallisen kulttuurin äärelle vie myös talon uusi rokkisviitti näyttävine estradimaisine vuoteineen. Uutuutena hotelli Puijonsarvi esittelee viiden vuoteen Kvintetti-huoneet.

”Paikallinen kulttuuri on tuotu hotellikokemukseen jo aiempien huoneuudistusten yhteydessä. Esimerkiksi Kuopio Tanssii ja Soi -hotellisiivessä huoneiden väritys ja tunnelma on kepeä kuin balettitanssijan hyppy”, Väätäinen kertoo.

Original Sokos Hotel Puijonsarven päärakennuksen kaikki huoneet (157 kpl) ja hotellikäytävät sekä sisäänkäynti ja julkisivu uudistetaan. Päärakennukseen tulee uudistuksen myötä Standard-huoneiden lisäksi neljä sviittiä, saunallisia Superior-huoneita sekä perhehuoneita.

Ensimmäiset uudet huoneet sekä huonekerrosten taideteokset valmistuvat maaliskuun alussa, kokonaisuus on valmis kesällä 2023. Sen myötä hotellin iso, vuonna 2018 alkanut uudistustyö on viety päätökseen, ja talon kaikki tilat lähivuosina uusittu.

Hotellia operoiva Osuuskauppa PeeÄssä investoi lähivuosina 28 miljoonaa euroa hotelliensa uudistuksiin. Puijonsarven lisäksi uudistuvat Original Sokos Hotel Koljonvirta, Iisalmi ja Break Sokos Hotel Tahko. Kehitystyö on osa Osuuskauppa PeeÄssän strategiaa, jossa se haluaa toimia Pohjois-Savon matkailusektorin kasvuveturina.

 

Lisätietoja:

Johanna Väätäinen, hotellinjohtaja, Original Sokos Hotel Puijonsarvi, johanna.vaatainen@sok.fi, puh. 050 517 4801

Jaana Partanen, taiteellinen johtaja, Partanen & Lamusuo Oy, partanen@pa-la.fi, puh. 050 321 6313

 

Original Sokos Hotel Puijonsarvi on savolainen hotelliklassikko ja monipuolinen tapahtumatalo Kuopion keskustassa, Snellmanin puiston vierellä. Hotellissa on 293 huonetta, neljä ravintolaa, juhlasali Puikkari ja 20 tapahtumatilaa. Hotelli hehkuu historiaa nykypäivän iloiseen ja moderniin savolaiseen elämänmenoon yhdistettynä. Talo on kuin runsauden sarvi, jonka eri tiloista ja palveluista voi ammentaa elämyksiä vieraiden arjen ja juhlan jokaiseen hetkeen.

 

https://www.sokoshotels.fi/fi/kuopio/sokos-hotel-puijonsarvi

Heimosen puutarhalla Tuusjärvellä ovat kevätkiireet alkaneet. Ensimmäiset kesäkukat ovat hyvässä kasvuvaiheessa ja vadelman versot aukovat pian silmujaan. Uusin kasvihuone on täynnä komeita terassihortensioita, jotka myydään S-kaupoissa ympäri Suomea äitienpäivän aikoihin. Pitkäaikainen ja toimiva yhteistyö PeeÄssän kanssa on avannut Heimosen puutarhalle tien S-ryhmän valtakunnallisiin valikoimiin.

Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Pentti Vänskä

Heimosen puutarhalla pelargonioiden meri lainehtii vihreänä, näkyypä etummaisissa pöydissä jo punaisia kukkiakin. Toisessa kasvihuoneessa äitienpäivän sesonkiin myyntiin menevät suuret terassihortensiat kehittelevät ensimmäisiä nuppujaan laajan lehvästön suojissa.

– SOK:n suunnalta ottivat yhteyttä ja kysyivät, olisiko meillä kiinnostusta kasvattaa S-ryhmän valtakunnallisiin valikoimiin Kotimaista-tuoteperheen hortensiaa 10 000 kappaletta. Viime vuosi onnistui todella hyvin, ja nyt on sama määrä hyvässä kasvuvaiheessa. Myynnissä hortensiat ovat ympäri Suomea S-kaupoissa äitienpäivän molemmin puolin viikoilla 16–20, Sami Heimonen kertoo.

 

Uusi kasvihuone suunnitteilla

Toukokuun lopulla alkavan kesäkukkien ja hyötykasvien sesongin aikana Heimosen puutarhalta lähtee kasvikuorma seitsemänä päivänä viikossa, tarvittaessa kahdestikin päivässä Kuopion ja Iisalmen Prismoihin sekä Kuopion Prisma Rautaan. Kyseisten myymälöiden Kesäpihoilla myydyistä kukista jopa 90 prosenttia on kotoisin Heimoselta Riistavedeltä tai Tuusjärveltä.

– Kysyntää olisi myös S-marketeiden suunnalta, mutta tällä hetkellä emme pysty lisäämään tuotantomääriämme. Tilanne muuttuu, kun saamme lisää kasvihuonealaa käyttöömme. Uusi kasvihuone on tarkoitus rakentaa tänä tai ensi vuonna, Sami kuvailee.

 

Vadelman satokausi alkaa toukokuun lopulla

Heimosen puutarhalla kasvaa PeeÄssän kauppoihin myös vadelmaa.

– Marjayhteistyö PeeÄssän kanssa alkoi kaksi vuotta sitten. Osuuskaupassa oltiin heti kovasti kiinnostuneita, kun pohdimme vadelman viljelyn aloittamista. Kun kumppaniksi saa alkumetreiltä lähtien ison ja luotettavan toimijan, on kokeilujen, kehittämisen ja laajennusten tekeminen mahdollista matalammalla kynnyksellä.

Tänä kesänä puutarhalla on vadelmaa kasvussa noin hehtaarin alalla, josta satoa pitäisi tulla kymmeniä tuhansia kiloja. Kasvihuoneviljely pidentää vadelman satokautta: Heimosen vadelmia saa PeeÄssän kaupoista toukokuusta syyskuulle saakka.

– Tämän kauden vadelmien taimet tulivat meille pakastettuina maaliskuun puolessa välissä, jolloin ne myös sulatettiin ja istutettiin. Ensimmäiset marjat saadaan kauppoihin toukokuun lopulla. Samoihin aikoihin pääsemme toivon mukaan lopettamaan myös kasvihuoneiden lämmittämisen. Meillä lämmitys tapahtuu puuhakkeella, emmekä valota kasveja, joten sähkön hinnan kanssa voi edelleen pärjätä.

 

Kasvihuonemansikka kokeilussa, yrtit uutuutena

Tänä vuonna Heimosella kokeillaan myös mansikan kasvihuoneviljelyä uudella tavalla.

– Testaamme, miten onnistuu mansikan satokauden pidentäminen. Keskikesällä ei kasvihuonemansikalle ole kysyntää, mutta kauden alussa ja lopussa tilanne on toinen.

Kehitystä tapahtuu myös yrttirintamalla. Kuopion Prisman suunnalta on esitetty toiveita paikallisten yrttivalikoimien vahvistamisesta. Sami joukkoineen aikoo vastata tähän toiveeseen.

– Tänä vuonna on tarkoitus saada ensimmäiset yrtit Prismaan ja muutamaan muuhun myymälään, aluksi pienimuotoisesti, mutta jatkossa kenties isoimpiakin määriä. Aloitamme yleisimmin käytetyillä yrteillä, kuten persiljalla, tillillä, ruohosipulilla ja herneenversolla.

 

PeeÄssän kanssa pitkä kumppanuus

1940-luvulle juurensa ulottavan Heimosen puutarhan keskeisiä arvoja ovat pitkäjänteisyys, kehittymishalu, positiivisuus ja luotettavuus. Arvot näyttävät toteutuvan myös arjessa: peeässäläiset kuvailevat Heimosen puutarhaa vain positiivisilla sanoilla, muun muassa esimerkilliseksi kumppaniksi sekä luotettavaksi ja joustavaksi laadun takaajaksi.

– Pyrimme luomaan kestävät ja luottamukselliset yhteistyösuhteet ja menestymään yhdessä asiakkaidemme kanssa. Tuotteidemme tasainen ja korkea laatu, asiantunteva henkilökunta ja joustava ja asiakaslähtöinen toimintatapamme luo pohjan pitkälle ja menestyksekkäälle asiakassuhteelle, Sami muotoilee.

PeeÄssän kanssa Heimosen puutarha on ollut kimpassa pitkään.

– Kun Prisma avattiin Kuopioon, tarjottiin sinne kesäkukkia myyntiin. Siitä alkoi yhteistyö, joka on tehnyt PeeÄssästä yhden meidän tärkeimmistä asiakkaistamme. Osuuskaupan rinnalla olemme kasvaneet ja kehittyneet, verkostoituneet ja investoineet, Sami hymyilee.

 

Yhteistyön kolme pointtia

Monet Pohjois-Savossa toimivat viljelijät ovat kyselleet Sami Heimoselta, miten puutarha on löytänyt tiensä PeeÄssän tärkeäksi kumppaniksi. Sami nostaa vastauksessaan esiin kolme pointtia.

– Ensinnäkin pitää tarjota laadukkaita tuotteita. Pelkkä paikallisuus ei kanna, vaan sen lisäksi tuotteen pitää olla sellainen, että osuuskaupan asiakkaat haluavat sitä ostaa. Ja toiseksi pitää olla kilpailukykyiset hinnat. Jos paikallinen tuote maksaa tuplahinnan verrattuna kauempaa tulleeseen vastaavaan tuotteeseen, on aika selvää, kumman niistä suurin osa asiakkaista kaupassa valitsee.

Kolmas asia liittyy yhteistyön käytännön toimivuuteen.

– Pitää olla valmis avoimeen vuoropuheluun ja toiminnan kehittämiseen osuuskaupan asiakkaiden tarpeet huomioiden. Kun asioista keskustellaan jo suunnitteluvaiheessa, siitä hyötyvät molemmat osapuolet. Kehitämme jatkuvasti toimintaamme, jotta voimme tarjota yhteistyökumppanillemme selkeää lisäarvoa, Sami korostaa.

PeeÄssän kaikki ABC-mittarikentät ovat lähtöisin Varkauden naapurista Joroisista U-Contin tehtaalta.

Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Pentti Vänskä

Joroisten Konttitien varrella U-Contin tehtaan piha-alueella on useita suuria terässäiliöitä odottamassa kuljetusta eteenpäin. U-Contin toimitusjohtaja Joel Sistonen vie vieraansa lähimmän vaaleanharmaan säiliön kupeeseen spreijatun tekstin ”Älykäs pönttö Joroisista” äärelle.

– Meille on arvovalinta, että tehdas on Suomessa, vaikka se ei ole aina bisneksen kannalta paras vaihtoehto, Joel taustoittaa lauseen merkitystä.

Kaikilla piha-alueella olevilla säiliöillä on tuleva käyttöpaikka valmiina tiedossa. Joel osoittaa kevätauringossa osin sulaneen lumivaipan alla seisovaa 60 kuution säiliötä.

– Tuo on menossa Vesannolle, uuden S-marketin yhteyteen tulevalle ABC-mittarikentälle, toimitusjohtaja kertoo.

 

Kolmas sukupolvi vetovastuussa

U-Cont on perheyritys, jonka vetovastuussa Joel edustaa jo kolmatta sukupolvea yhdessä suunnitteluosastoa vetävän veljensä ja hallitustyöskentelyn kautta mukana olevan sisarensa kanssa.

– Olen ollut toiminnassa mukana nuoruusvuosista lähtien. 13-vuotiaana olin jo raivaussahalla tekemässä säiliökentän siivoustöitä, Joel kertoo.

Yrityksen tuotteiden sydämenä toimii säiliö, jonka ympärille luodaan erilaisia tehokkaita, älykkäitä ja ympäristötekijät huomioivia ratkaisuja nesteiden jakeluun, varastointiin ja energian tuottamiseen. U-Cont tekee polttonesteiden jakeluasemia, joista tulee noin 40 prosenttia yrityksen kotimaan kaupasta, loppuosan kertyessä teollisuudelle suunnatuista palveluista. Vientiin tuotteista menee noin neljännes.

 

Muurikka – innovaatio hukkapalasta

Säiliöiden oheistuotteena on syntynyt myös innovaatio, joka tänä päivänä kuuluu varsin monen koti- ja mökkikeittiön perusvarustukseen.

– Muurikka-pannu on meiltä lähtöisin. 1970- ja 1980-luvun taitteessa keksittiin, että suuren nestesäiliön tarkastusluukun hukkapalasta syntyy hyvä muurinpohjapannu. Muurikan valmistuksesta tehtiin sopimus Finnoilin kanssa ja 2000-luvulla tuote siirtyi fuusion kautta Opalle. Muurikkaa valmistettiin meillä vuoteen 2004 saakka, Joel kertoo.

 

Kokonaisvaltaisia ratkaisuja

Polttonesteiden jakeluasemien rakentamisessa U-Cont on ollut 1990-luvulta lähtien vahva toimija kotimaan lisäksi muun muassa Norjassa.

– Toimme alalle ison muutoksen valtakunnan mittakaavassa ja kansainvälisestikin, kun aloimme rakentaa mittarikenttiä tehdasvalmiista moduuleista, mikä säästää työmaalla aikaa ja rahaa.

Jakeluasemien kaksivaippasäiliöt vuodonilmaisuhälyttimineen ja ylitäytönestolaitteineen valmistetaan Joroisissa, jonka jälkeen ne kuljetetaan kohteeseen. Paikan päällä polttonestetekniset asennukset hoitaa kotimaassa U-Contin oma väki, kun taas maanrakennus- ja sähkötöistä sekä mittareiden ja maksupäätteiden toimituksista vastaavat alihankkijat.

– Teemme paljon avaimet käteen -sopimuksia, jolloin kohde pitää sisällään kaiken suunnittelusta luvitukseen ja toteutukseen, Joel kertoo.

 

PeeÄssä tärkeimpiä kumppaneita

ABC-mittarikenttiä U-Cont on rakentunut enemmän tai vähemmän kaikille osuuskaupoille. Urakat kilpailutetaan aina, mutta kun hinta on vertailun kestävä, osuuskaupat erityisesti keskisessä valitsevat mielellään U-Contin urakan toteuttajaksi. Yritys saa lähialueen osuuskauppojen suunnalta kehuja paikallisuuden lisäksi joustavuudesta ja luotettavuudesta.

– PeeÄssä on yksi meidän tärkeimmistä kumppaneistamme. Olemme tehneet kaikki PeeÄssällä käytössä olevat ABC-jakeluasemat, Joel Sistonen toteaa.

 

Varkaudessa toinen kierros, 30 vuotta välissä

Ensimmäinen U-Contin kohde PeeÄssälle oli syvän laman keskellä vuonna 1992 uudella konseptilla toteutettu ABC-automaatti Varkauden vanhan Prisman pihassa.

30 vuoden jälkeen viime vuonna U-Cont rakensi Varkauden uuden Prisman tuntumaan uuden ABC-automaattiaseman. Sen kuusi eri polttoainelaatua ovat samassa 100 kuution säiliössä, mutta tarkasti toisistaan erotelluissa osastoissa. Mittarikentän konepajaosuus, noin tuhat työtuntia, tehtiin viime kesänä. – Se olikin rakennuspaikan osalta varsin haastava kohde. Pehmeän maaperän vuoksi tontilta jouduttiin kaivamaan maata pois tavallista syvemmältä ja tekemään perustukset paremmin.

Vuoden aikana tehtiin tai uudistettiin ABC-automaatit myös Nilsiässä Tahkon risteyksessä sekä Kuopion Ykkösrastilla ja Maljalahdessa, jossa pakettiin sisältyivät myös veneilijöiden tankkauspalvelut. Seuraava kohde on Vesannon uuden S-marketin tontille tuleva ABC-automaatti.

– Teemme yleensä S-ryhmän osuuskaupoille kymmenkunta ABC-mittarikenttää vuodessa, joista viime vuonna peräti neljä tehtiin PeeÄssälle. Tämä kertoo hyvin siitä, miten suuri merkitys PeeÄssällä on meille.

 

Seuraavaksi sähkölatauspuolelle

Joel kertoo, että peeässäläisten kanssa käydään antoisaa vuoropuhelua laitteiston toimivuudesta ja käyttökokemuksista. PeeÄssän kanssa on keskusteltu myös U-Contin seuraavasta aluevaltauksesta.

– Perinteisten polttoaineiden kysyntä tulee pikkuhiljaa hiipumaan sähköautojen yleistyessä, vaikka myös nestemäisiä polttoaineita käytetään vielä useamman kymmenen vuoden ajan. Meillä on suunnitelmat pitkällä sähköautojen latausasemien rakentamisen aloittamisen osalta. Ainakin alkuvaiheessa keskitymme pikalatauspuolelle.

Liikenteen murros näkyy Suomessa hitaammin kuin monissa muissa maissa.

– Meitä ja PeeÄssää yhdistää se, että meidän on molempien seurattava tarkasti liikenne-energioiden kehitystä ja tarjottava asiakkaillemme niitä palveluja, joita he tarvitsevat, Joel Sistonen toteaa.

 

Osuustoiminta-aate sai 1900-luvun ensimmäisinä vuosina poikkeuksellisen vahvasti tuulta alleen Lapinlahdella. PeeÄssän tarina alkoi 1903 Lapinlahden Osuuskaupan perustamisesta, ja pari vuotta myöhemmin kesällä 1905 lääninkuvernööri hyväksyi ja vahvisti osuusmeijerin säännöt.

Tänä päivänä tuottajaosuuskunta voi edelleen hyvin paikkakunnalla: Valio työllistää Lapinlahden tehtaalla sekä lähialueen maatiloilla ja maidon keräilyssä yhteensä yli 4 000 henkilöä.

 

teksti Kristiina Tammitie, kuvat Valio

 

Vuonna 1907 ensimmäiset maitolastit vastaanottaneen, jo historiaan siirtyneen Lapinlahden osuusmeijerin ja reilun kilometrin päässä sijaitsevan nykyisen Valion tehtaan välillä ei äkkiseltään näyttäisi olevan juuri mitään yhteistä.

Tosiasiassa yhteisiä tekijöitä on paljonkin, yritysmuodosta alkaen. Lapinlahden meijeri oli maidontuottajien perustama ja omistama osuuskunta, jonka tehtävä oli jalostaa maidosta tuotteita myytäväksi. Samoin tänä päivänä maitotilayrittäjät omistavat maidonhankintaosuuskunnat, jotka omistavat maitoa jalostavan Valion.

Viimeisten vuosikymmenien aikana osuuskunnat ovat yhdistyneet ja kasvaneet suuremmiksi. Lapinlahden meijerille kävi rakennemuutoksen pyörteissä samoin kuin sadoille muillekin pienille ja paikallisille osuuskunnille: Lapinlahden osuusmeijeri toimi itsenäisenä 1990-luvun alkuun asti, jolloin se liitettiin osaksi Kuopion osuusmeijeriä, joka sulautui pian sen jälkeen Osuuskunta Promilkiin ja edelleen Osuuskunta Itämaitoon sekä nykyiseen Osuuskunta Maitosuomeen. Tänä päivänä Lapinlahdella kotipaikkaansa pitävä Maitosuomi on Valion suurin omistaja 42,4 prosentin osuudellaan.

 

Liki koko suku töissä tehtaalla

Valion Lapinlahden nykyisen tehtaan paikalla on tehdaspalvelupäällikkö Marko Ollikaisen mukaan jalostettu maitoa jo 64 vuotta. Ensimmäinen tuote oli maitojauhe. 1970-luvulla aloitettiin heran jalostaminen ja juustojen valmistus.

– Oma ukkini oli aikoinaan rakentamassa ensimmäistä tehdasta, ja myöhemmin isänikin on osallistunut kiinteistöjen rakentamiseen. Mummo oli Emmental-pakkaamossa töissä ja yhdellä sedälläni oli yli 40-vuotinen työura juustotehtaan kunnossapidossa. Matkan varrella on serkkujakin puolenkymmentä ollut täällä hommissa, Marko kertoo sukunsa tiukasta sidoksesta maidon jalostukseen.

Hän itse tuli ensimmäisen kerran tehtaalle töihin insinööriopintojensa lomassa kunnossapidon ohjausjärjestelmän käyttöönottoon.

­– Valmistuttuani olin vähän aikaa muulla, mutta jo muutaman kuukauden päästä palasin takaisin juurilleni, Marko hymyilee.

446 miljoonaa litraa maitoa, 67 kilometrin säteeltä

Alkuaikoina tehtaan omisti Kuivamaito Oy, joka yhdistyi Valioon 1990-luvulla. Sen jälkeen alueelle on investoitu ripeään tahtiin. Tätä nykyä Lapinlahdella syntyy noin 35 prosenttia Valion juustoista ja 40 prosenttia jauheista.

– Meillä valmistetaan Emmental-, Edam- ja erikoisjuustoja sekä hera- ja maitojauheita. Juustot menevät pääosin kuluttajakauppaan kotimaahan ja jauheet vientiin, suurimmaksi osaksi Aasian kasvaville markkinoille.

Moni ei tulekaan ajatelleeksi, että poimiessaan tutun Valion juuston PeeÄssän kaupassa ostoskärryyn, tulee valinneeksi aidosti paikallisen tuotteen, niin työn, valmistuksen kuin tärkeimmän raaka-aineen osalta.

– Jalostamme vuodessa 446 miljoonaa litraa maitoa 60 miljoonaksi kiloksi juustoja ja jauheita. Maito tulee meille 1 200 tilalta, keskimäärin 67 kilometrin säteeltä.

On sanottu, että Ylä-Savossa ollaan Suomen tärkeimmän maitosuonen päällä.

– Se on varmasti totta. Otamme vastaan neljäsosan kaikesta Valion maidosta täällä Lapinlahdella, Marko vahvistaa.

Valion Lapinlahden tehtaan työllistävä vaikutus lähiseudulla on valtava, yli 4 000 henkilöä. Tehdasalueella työskentelee maidon hankintaosuuskunta Maitosuomi mukaan lukien noin 320 ja tehtaalle maitoa tuottavilla valiolaisilla maatiloilla 3 600 henkilöä. Lisäksi väkeä tarvitaan maidon keräilyssä sekä tehtaan erilaisissa urakoissa, kunnostuksessa ja kiinteistönhoidossa.

­– Osuustoiminnallisilla yrityksillä on iso merkitys maakunnallemme, Marko Ollikainen kiteyttää.

Lapinlahden osuusmeijerin vaiheita:

1905 osuusmeijeri perustetaan ja voin valmistus alkaa.

1907 punatiilinen meijerirakennus valmistuu.

1916–1927 mylly, voimalaitos, konttorirakennus, saha ja henkilökunnan asuinrakennus valmistuvat.

1953 juustola rakennetaan ja Emmental-juuston valmistus alkaa.

1966 juuston valmistus lopetetaan.

1975 voin valmistus lopetetaan, vastaanotettu maito aletaan myydä Kuivamaito Oy:lle.

1988 meijerirakennukset myydään Lapinlahden kunnalle.

1991 meijeri sulautuu osaksi Kuopion osuusmeijeriä. Toiminta lopetetaan.

(Lähde: Lapinlahden osuusmeijeri, Rakennushistoriaselvitys 8.11.2017)

 

Valion Lapinlahden tehtaan vaiheita:

1959 Kuivamaito Oy:n tehdas otetaan käyttöön ja maitojauheen valmistus alkaa.

1970 aloitetaan heran jalostaminen, tehdään myös voita.

1971 Emmental-juustola valmistuu.

1974 Edam-juustola valmistuu.

1983 tehdasta laajennetaan.

1990-luku Kuivamaito fuusioituu Valioon.

2002 maidon vastaanotto alkaa.

2000–2020 lukuisia investointeja, mm. uusi kattilaitos ja lastenruokatehdas. Ennätyksellisiä maidonvastaanottomääriä.

2022 alueella toimii mm. juustola, neljä jauhetehdasta, erikoistuotetehdas ja laboratorio. Tulevaisuus näyttää valoisalta.

(lähde: Valio Oy)

Strategiaamme on uudistettu ja hallintoneuvosto vahvisti PeeÄssän uuden strategian kokouksessaan 20.12.2022.

• Parhaan Elämän Metsästys, joksi strategiamme uudistusmatkaa kutsutaan, aloitettiin viime keväänä. Strategian uudistusta tehtiin yhdessä hallinnon, henkilöstön sekä asiakasomistajien kanssa. Saimme matkalla yli kymmenen tuhatta mielipidettä pohjoissavolaisilta asukkailta sekä meiltä peeässäläisiltä. Näistä olemme matkan aikana kiteyttäneet tulevien vuosien tavoitteet, valinnat, keskeiset toimenpiteet. Kiitos jokaiselle osallistuneelle. Retkikirjamme on nyt valmis ja alamme tehdä siitä nyt yhdessä totta, kertoo toimitusjohtaja Mikko Junttila.

 

Johtamisen ja kulttuurin muutoksella kohti Parhaan Elämän Edelläkävijyyttä Savossa

Parhaan Elämän Edelläkävijyys alkaa ylivertaisesta työtekijäkokemuksesta. Tavoitteemme on olla haluttavin ja arvostetuin, ihmisvastuullinen ja inhimillinen työnantaja.

Jotta voimme olla omistajalle paras kumppani, on meidän toimittava tehokkaasti ja toimeliaasti. Olemme erityisen ylpeitä tuottamastamme omistajahyödystä -siitä haluamme pitää kiinni ja edelleen kehittää.

Kohtaamme niin työkaverimme kuin asiakkaamme aidosti ja tunteella. Merkityksellisimpänä kohtaajana kasvatamme inhimillisyyspääomaa, joka näkyy asiakkaillemme ylivertaisena savolaisena palveluna.

Vastataksemme omistajiemme odotuksiin palvelujen kasvun ja uudistumisen näkökulmasta, vahvistamme nykyisiä liiketoiminta-alueita erillisillä kasvuohjelmilla ja etsimme aktiivisesti myös uusia palveluita, joita voisimme omistajillemme tuottaa.

Alueemme rohkeana edelläkävijänä vuorovaikutamme, kehitämme ja kasvatamme toimintaamme yhdessä omistajiemme, paikallisten toimijoiden, sidosryhmien ja kumppaneiden kanssa vastuullisesti.

Parhaan Elämän Matkassa on kyseessä johtamisen ja kulttuurin muutoksesta, joka näkyy työntekijöille sekä asiakkaille merkityksellisyyden ja osallisuuden kokemuksina. Kyse on inhimillisyyden ja tuloksellisuuden liitosta.

 

Osana parhaan elämän metsästysmatkaa uudistimme myös arvojamme, arvopohja kuitenkin säilyy ennallaan. Uudistetuilla arvoilla haluamme kuvata sitä toimintakulttuuria ja tekemistä, joka vie meitä Parhaan Elämän Matkalla eteenpäin palvelevan/valmentavan johtamiskulttuurin tiellä ja lisää inhimillisyyspääomaa. Toimimme peeässäläisten arvojen mukaan #tunteella #ylpeästi #toimeliaasti #yhdessä.

Kevään edetessä alamme kiihtyvällä tahdilla nostamaan arvoja vahvasti näkyväksi osaksi arkeamme ja asiakasta. Arvot ovat meillä PeeÄssässä Omissa käsissä. Meidän käsissä.

Matka kohti Parhaan Elämän Edelläkävijyyttä Savossa alkaa peeässäläisten Heimopäivillä, jossa jokainen peeässäläinen pääsee osalliseksi yhteiseen keskusteluun Retkikirjan teemoista.

 

Tästä on kyse: Parhaan Elämän Edelläkävijyys Savossa

 

Lue matkan varrelta:

Parhaan elämän metsästys -Matka jatkuu

PeeÄssä kutsuu asiakkaansa mukaan metsästämään parasta elämää