Strategiaamme on uudistettu ja hallintoneuvosto vahvisti PeeÄssän uuden strategian kokouksessaan 20.12.2022.

 

Johtamisen ja kulttuurin muutoksella kohti Parhaan Elämän Edelläkävijyyttä Savossa

Parhaan Elämän Edelläkävijyys alkaa ylivertaisesta työtekijäkokemuksesta. Tavoitteemme on olla haluttavin ja arvostetuin, ihmisvastuullinen ja inhimillinen työnantaja.

Jotta voimme olla omistajalle paras kumppani, on meidän toimittava tehokkaasti ja toimeliaasti. Olemme erityisen ylpeitä tuottamastamme omistajahyödystä -siitä haluamme pitää kiinni ja edelleen kehittää.

Kohtaamme niin työkaverimme kuin asiakkaamme aidosti ja tunteella. Merkityksellisimpänä kohtaajana kasvatamme inhimillisyyspääomaa, joka näkyy asiakkaillemme ylivertaisena savolaisena palveluna.

Vastataksemme omistajiemme odotuksiin palvelujen kasvun ja uudistumisen näkökulmasta, vahvistamme nykyisiä liiketoiminta-alueita erillisillä kasvuohjelmilla ja etsimme aktiivisesti myös uusia palveluita, joita voisimme omistajillemme tuottaa.

Alueemme rohkeana edelläkävijänä vuorovaikutamme, kehitämme ja kasvatamme toimintaamme yhdessä omistajiemme, paikallisten toimijoiden, sidosryhmien ja kumppaneiden kanssa vastuullisesti.

Parhaan Elämän Matkassa on kyseessä johtamisen ja kulttuurin muutoksesta, joka näkyy työntekijöille sekä asiakkaille merkityksellisyyden ja osallisuuden kokemuksina. Kyse on inhimillisyyden ja tuloksellisuuden liitosta.

 

Osana parhaan elämän metsästysmatkaa uudistimme myös arvojamme, arvopohja kuitenkin säilyy ennallaan. Uudistetuilla arvoilla haluamme kuvata sitä toimintakulttuuria ja tekemistä, joka vie meitä Parhaan Elämän Matkalla eteenpäin palvelevan/valmentavan johtamiskulttuurin tiellä ja lisää inhimillisyyspääomaa. Toimimme peeässäläisten arvojen mukaan #tunteella #ylpeästi #toimeliaasti #yhdessä.

Kevään edetessä alamme kiihtyvällä tahdilla nostamaan arvoja vahvasti näkyväksi osaksi arkeamme ja asiakasta. Arvot ovat meillä PeeÄssässä Omissa käsissä. Meidän käsissä.

Matka kohti Parhaan Elämän Edelläkävijyyttä Savossa alkaa peeässäläisten Heimopäivillä, jossa jokainen peeässäläinen pääsee osalliseksi yhteiseen keskusteluun Retkikirjan teemoista.

 

Tästä on kyse: Parhaan Elämän Edelläkävijyys Savossa

 

Lue matkan varrelta:

Parhaan elämän metsästys -Matka jatkuu

PeeÄssä kutsuu asiakkaansa mukaan metsästämään parasta elämää

Jouduimme viime talvena lykkäämään uuden marketin rakentamista Vesannolle, Tervoon ja Karttulaan kohonneiden rakennuskustannusten vuoksi. Uusi kilpailutus on käyty ja marketien rakentaminen alkaa huhtikuussa Vesannolta. Kaikki marketit ovat valmiina kesäksi 2024.

Karttulaan ja Vesannolle rakennetaan S-marketit ja Tervoon Sale. Rakennettavat myymälät ovat uuden S-market- ja Sale-konseptin mukaisia ja luonnollisesti energiapihejä, myös työntekijöille saadaan uusilla tiloilla tehokkaampi ja ergonomisempi työympäristö.

– Aloitamme verkoston uusimisen Vesannolta, jossa uuden S-marketin rakentaminen aloitetaan huhtikuussa 2023 ja se on valmis joulukauppaan. Sen jälkeen rakentaminen siirtyy Tervoon ja Karttulaan. Nämä kaksi myymälää on tarkoitus avata kesäkauppaan 2024. Myymälät on palvelleet asiakasomistajiamme hyvin, mutta alkavat olla jo elinkaarensa päässä ja niissä on toimintaan nähden liikaa neliöitä, joiden ylläpito on kallista. Meille on tärkeää säilyttää asiakasomistajien tarvitsemia palveluita myös pienemmillä paikkakunnilla. Näiden kolmen investoinnin yhteisarvo on noin 10 miljoonaa euroa, kertoo suunnitelmista toimialajohtaja Jouni Ruotsalainen.

Rakentamisessa huomioidaan vahvasti energiatehokkuus. Ympäristöystävällisyyttä kehitetään tuomalla myymälään ovelliset kylmäkalusteet ja hyödyntämällä uusiutuvia energianlähteitä, maalämpöä, aurinkoa ja tuulta. Valinnat ovat yksi askel kohti S-ryhmän yhteistä tavoitettamme olla toimintamme osalta hiilinegatiivinen vuoteen 2025 mennessä. Uusien myymälöiden rakentamisen myötä energiaa säästyy noin 70 prosenttia vanhoihin kiinteistöihin verrattuna.

Myymälöiden valikoimissa huomioidaan vahvasti paikallisten asiakasomistajien toivoma valikoima ja palvelut. Uusi myymälä on myös henkilölle toimivampi, kun toiminnoille on oikeanlaiset tilat. Muun muassa pakkausmateriaalien kierrättäminen toimipaikassa helpottuu.

Kaikki kolme marketia tulevat olemaan auki uudistustöiden ajan. Vesannolla ja Tervossa tankkauspisteet siirtyvät uuteen paikkaan. Karttulassa tankkauspiste jää entiselle paikalleen.

Kokonaisurakoitsijana toimii Rakennusliike Pohjonen Oy. Asuntorakentajana tunnettu rakennusliike laajentaa nyt myös urakointiin.
– Lähdemme innolla kohti uutta yhteistyössä PeeÄssän kanssa. Meillä kevyt organisaatio antaa meille mahdollisuuden pärjätä myös tiukassa kilpailu-urakoinnissa, sanoo Pohjonen Oy toimitusjohtaja Markus Pohjonen.

 Osuuskauppa PeeÄssän tammi-kesäkuun liikevaihto kasvoi lähes 13 prosenttia. Vähittäiskauppa kasvoi maltillisesti. Voimakkainta kasvu oli hotelli- ja ravintolakaupassa. Tulos kasvoi edellisestä vuodesta. 

Liikevaihto oli alkuvuoden aikana 341,5 miljoonaa euroa, jossa kasvua verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaa oli 12,9 prosenttia (+39,1milj.€). Liikevaihdon kasvua vauhditti koronarajoitusten poistuminen majoitus- ja ravitsemiskaupasta sekä Kuopion Prisman remontin valmistuminen edellisen vuoden lopussa. 

Päivittäistavarakaupan liikevaihto oli 214,7 miljoonaa euroa, jossa kasvua oli 3,4 prosenttia (+7,2milj.€). Erityisesti Prisma-ketju kasvoi vahvasti, ja etenkin Kuopion Prisman uudistus on otettu hyvin vastaan. 

Käyttötavarakaupan liikevaihto oli 26,8 miljoonaa euroa ja se kasvoi edellisvuodesta 6,4 prosenttia (+1,6milj.€). Myyntiä vauhditti erityisesti Kuopion Sokoksen hyvä kehitys. Myös Iisalmessa Prismaan siirretty Emotion myymälä on ylittänyt odotuksia. 

Majoitus- ja ravitsemiskaupan liikevaihto kasvoi alkuvuoden aikana 46,2 prosenttia (+6,8milj.€) ja oli 21,6 miljoonaa euroa. Kasvua siivitti koronarajoitusten poistuminen. Rajoitusten poistumisen jälkeen maalis-kesäkuussa ylitettiin jo vuoden 2019 liikevaihdon taso. 

Polttonesteiden liikevaihto oli 73,9 miljoonaa euroa ja se kasvoi 43,8 prosenttia (+22,5milj.€). Poltto-nesteiden myynnin kasvuun vaikutti nousseiden maailmanmarkkinahintojen ohella liikkumisen aktivoi-tuminen. Polttoaineiden litrakehitys oli 2,1% prosenttia. 

Alkuvuoden tulos oli yli 9 miljoonaa euroa, ja se oli viime vuotta sekä suunniteltua parempi. 

Alkuvuoteen voidaan kokonaisuutena olla tyytyväisiä. Iso kiitos tästä kuuluu koko PeeÄssän joukkueelle. Alkuvuoden onnistumisista katseet on jo suunnattu eteenpäin. PeeÄssän tavoitteena on olla Parhaan Elämän Edelläkävijä Savossa. Olemme aktiivisesti lähteneet työstämään yhdessä niitä valintoja, josta muodostuu visiomme mahdollistava pelikirja tuleviin vuosiin. Kutsuimme myös alueemme ihmiset mukaan tälle parhaan elämän metsästys matkalle ja haastoimme heitä kerto-maan odotuksiaan meille. Saimmekin 7000 uniikkia vastausta, joiden analysointi on parhaillaan käynnissä.Alueemme ihmisillä on selvästi halu vaikuttaa oman kaupan tulevaisuuden valintoihin, joka tuotti meille yhden arvokkaan näkökulman. Vastauksien valmistuttua voimme aloittaa vuoro-puhelun ihmisten kanssa. Ennen varsinaisia tuloksia voimme jo nyt todeta, että epävakaa tilanne ja voimakas hintojen nousu näkyy myös ihmisten ajatuksissa. Hinnan merkitys korostuu entisestään. Loppuvuoden aikana yleinen hintatason nousu vähentää alueemme ostovoimaa. Pyrimme omilla toimillamme helpottamaan tätä tilannetta. Loppuvuodelta odotamme kuitenkin kaupallisesti hyvää, toki epävarmuuksia vielä on ennustetun koronan uuden aallon vuoksi, kertoo toimitusjohtaja Mikko Junttila. 

Kuukasjärven marjatilalla on viljelty mansikkaa jo yli puoli vuosisataa. Pari vuotta sitten mansikan rinnalla aloitettiin vadelman tunneliviljely.

– Meille oli tärkeä askel saada marjamme viime kesästä alkaen myyntiin PeeÄssän kauppoihin, erityisesti Iisalmen Prismaan, tilan isäntä Olli Kuukasjärvi kertoo.

(teksti: Kristiina Tammitie, kuvat: Pentti Vänskä)

Pyhäsalmella Kuukasjärven marjatilalla eletään parhaillaan vuoden kiireisintä aikaa. Vielä ennen juhannusta mansikan kypsyminen eteni viileän sään vuoksi hitaanlaisesti, mutta helleaallon myötä tunneleissa mansikkarivit ryhtyivät nopeasti punoittamaan ja avomaallakin alkoi tapahtua.

– Aika tarkkaan 50 vuotta on siitä, kun tänne Toivolanniemelle on ensimmäiset mansikat istutettu. Siitä lähtien on marjahomma jatkunut keskeytyksettä. Ensi alkuun lähdettiin liikkeelle pienesti, mutta nopeasti mansikanviljelyn merkitys alkoi kasvaa. Se on edelleen tilan päätuotantosuunta, vaikka mansikan rinnalla on pari vuotta sitten aloitettu vadelman viljely, Olli Kuukasjärvi kertoo.

Neljäs polvi turvaa tilan jatkumisen

Ollin ukki osti Pyhäjärven ensimmäisenä pappilana aikoinaan toimineen tilan pakkohuutokaupasta ennen sotia vuonna 1936. Kolmannelle Toivolanniemen isännälle Ollille ja hänen Merja-vaimolleen vetovastuu siirtyi parikymmentä vuotta sitten. Sukupolvien ketju saa myös jatkoa, sillä pariskunnan puutarha-alaa opiskeleva poika Aleksi on valmis ottamaan vuosien saatossa kasvaneen tilan ja sen kehittämisen kontolleen lähivuosina.

– Kyllähän se mukavalta tuntuu, kun tietää, että tilalla on tulevaisuutta, Olli myöntää.

Kasvutunneleista hyviä kokemuksia

Kuukasjärven marjoista valtaosa kasvaa avomaalla, mutta satokautta pidentävien viljelymenetelmien osuus on kasvussa ja kehitteillä. Katettuja puolikaaren muotoisia suuria kasvutunneleita on tällä hetkellä kymmenen, joista neljä on valmistunut viime syksyn ja talven mittaan. Tunneliviljelyssä on nyt menossa kolmas kesä.

­­­– Tunneleita olisi pitänyt tehdä jo aikaisemmin. Niiden avulla saadaan aikaistettua kauden aloitusta ja varmistettua ensimmäiset marjat myyntiin juhannusviikolla säästä riippumatta. Kasvihuoneiden rakentamistakin on suunniteltu esikasvatusta ja kenties tuotantoakin varten, Olli kertoo.

Kuukasjärven marjatila tarjoaa mahdollisuuden itsepoimintaan, mutta valtaosa mansikka- ja vadelmasadosta kerätään valmiiksi laatikoihin ja rasioihin ja kuljetetaan myyntiin lähialueen kauppoihin.

– Poimijat ovat pääosin ukrainalaisia kausityöntekijöitä, joista pitkäaikaisimmat ovat olleet tilalla töissä kesä toisena perään vuodesta 2008 lähtien.

Iisalmen Prismassa kauppa käy parhaiten

Kuukasjärven marjatila sai osuuskaupan kumppanikseen viime kesänä.

– Saimme jalan PeeÄssän oven väliin vadelman ansiosta, ja samalla sovittiin myös mansikkayhteistyöstä. Pyhäjärven S-marketin lisäksi marjojamme saa Iisalmen Prismasta, josta onkin tullut meille erittäin tärkeä myyntipaikka. Yhteistyö on sujunut oikein mallikkaasti ja myynti kehittynyt hyvin.

Olli kertoo vievänsä marjat itse kauppoihin päivittäin, sunnuntaita lukuun ottamatta. Samalla tarjoutuu tilaisuus saada asiakkailta suoraa palautetta tuotteista.

– Erityisesti kotimaisten, mutta myös paikallisten tuotteiden arvostus on selvästi kasvanut viime aikoina. Äskettäin eräs miesasiakas kertoi Prismassa jääneensä odottamaan tuloani, koska meidän vadelmaa on pakko saada jokaisella kauppareissulla. Kyllä tällaisen palautteen kanssa pystyy hyvin elämään, Olli nauraa

Juhannusviikon alussa Olli Kuukasjärvi arveli sesongin käynnistyvän tositoimin kesä-heinäkuun vaihteessa.

Tilalla viljellään useita mansikkalajikkeita.

Aleksi seuraa isänsä Ollin jalanjäljissä. Hänestä tulee joskus tulevaisuudesta Kuukasjärven tilan neljäs isäntä.

Vadelmasta on tulossa marjatilalle toinen päätuote.

SuhosFarmin pelloilla Joroisissa uuden kasvun ihme on tähän aikaan vuodesta kiivaimmillaan. Perunanvarsien kasvun kohinan melkein kuulee ja loputtomilta näyttävien sipulirivien yllä leijailee tuttu tuoksu. Raija Korjansalon ja Timo Suhosen peltojen antimista suuri osa myydään Varkauden Prismassa elokuun ja toukokuun välisenä aikana.

(teksti: Kristiina Tammitie, kuvat: Pentti Vänskä)

– Meidän tilalta on viety suoratoimituksina sipulia ja perunaa yli 30 vuotta Varkauden Prismaan, joka on ehdottomasti meidän tärkein yhteistyökumppanimme myös tänä päivänä, tilan isäntä Timo Suhonen kuvailee.

Tilan peruna-alasta noin kolmannes on käytännössä varattu Prisman asiakkaille.

– Tarjoamme heille aitoa lähiruokaa, sillä matkaa pellolta kauppaan on vain 16 kilometriä. Jos Prismassa tulee hätä perunan loppumisesta, olemme siellä puolentoista tunnin sisällä täyttämässä laareja.

Veri veti pellolle

Timolle maanviljely on elämäntapa, jonka hän on saanut verenperintönään. Hänen isänsä Viljo Suhosen aikanaan ostamat pellot ovat osa SuhosFarmia, jota on vuosien mittaan kehitetty, uudistettu ja laajennettu pinta-alaa kasvattamalla. Tätä nykyä farmin kokonaisala on 220 hehtaaria.

– Isä osti aikoinaan maaläntin ja siitä se lähti. Olisi varmasti ollut helpompiakin töitä tarjolla, mutta veri veti pellolle, Timo naurahtaa.

Keskikesä tarjoaa hengähdystauon

Vuosien saatossa on viljelty ja kokeiltu monenlaisia kasviksia ja juureksia, samoin viljaa. Sipulin tuotanto on kuitenkin jatkunut isä-Suhosen alkuajoista lähtien keskeytymättömänä, eikä perunan viljelyn perinteetkään ole kuin muutaman vuoden nuorempia.

– Olemme keskittyneet kesäkauden sijasta ympärivuotisuuteen, mikä tietenkin edellyttää hyviä ja riittävän suuria varastotiloja. Juhannukselta käynnistyvään varhaisperunakauteen emme ole lähteneet mukaan, ja siksi keskikesä tarjoaa meille pienen hengähdystauon ennen sadonkorjuun aloittamista. Alkusyksy on puolestaan vuoden kiireisintä aikaa kevään toukotöiden ohella.

Osuuskaupassa arvostetaan paikallisia viljelijöitä

SuhosFarmin rakennukset sijaitsevat Etelä-Savossa Maavedellä, mutta suurin osa pelloista on Joroisissa Pohjois-Savon puolella. Varkauden Prisman lisäksi tilan tuotteita saa PeeÄssän kaupoista Kommilan ja Leppävirran S-marketeista sekä Varkauden ABC:n marketista.

Toinen merkittävä asiakas on Etelä-Savon puolella toimiva Osuuskauppa Suur-Savo, joka myy SuhosFarmin tuotteita seitsemässä myymälässään, suurimpana Pieksämäen Prisma.

– Tänä päivänä osuuskaupoissa todella arvostetaan kotimaisia ja erityisesti paikallisia tuotteita ja halutaan, että tuottajat pärjäävät. Toisin kuin takavuosina, meille maksettavasta hinnasta ollaan valmiita neuvottelemaan, jos koemme siihen olevan tarvetta, Timo kiittää.

Tässä yhteydessä hän haluaa välittää myös kiitokset S-kauppojen henkilökunnalle.

– Aina on ollut ystävällistä ja asiansaosaavaa yhteistyötä heidän kanssaan.

Uskoa tulevaisuuteen löytyy edelleen

Tuotantopanosten hintojen roimat korotukset ovat todellisuutta myös SuhosFarmilla.

– Tänä vuonna pärjätään vielä entiseen malliin, kun lannoitteet ja polttoöljy on ostettu viime vuoden hinnoilla. Ensi vuonna kustannukset nousevat kuitenkin noin 100 000 eurolla, Timo arvio.

– Toivottavasti kaikki suomalaiset ymmärtävät, että jos suomalainen maatalous ajetaan nyt alas, sen uudelleen nostaminen on käytännössä mahdotonta. Elämme ratkaisevia hetkiä tulevan vuoden aikana, hän jatkaa.

Uskoa tulevaisuuteen antaa yhteistyö paikallisten osuuskauppojen kanssa.

– S-ryhmää mollataan joillain tahoilla alkutuottajien ahdingosta, mutta minulla ei ole sama näkemys. Päinvastoin pitää olla tyytyväinen, että meillä on suurimpana kaupan toimijana kotimainen osuuskaupparyhmä. Jos ei olisi S-ryhmää, tilalla olisi todennäköisesti joku ulkomainen ketju, jolla ei varmasti olisi samalla tavalla kiinnostusta tehdä yhteistyötä lähiruokatoimittajien kanssa sillä ajatuksella, että kannattavan hinnan maksaminen ja viljelijän pärjääminen on tärkeää kummallekin osapuolelle, Timo Suhonen pohtii.

SuhosFarmin isäntäpari Timo Suhonen ja Raija Korjansalo luottavat siihen, että yhteistyö kahden osuuskaupan kanssa kantaa myös tulevaisuudessa.

Tässä kasvaa perunaa Varkauden Prisman, Kommilan ja Leppävirran S-marketin sekä Varkauden ABC Marketin asiakkaille.

Kun avomaalla mansikka vasta kukkii, Tervossa Green Growthin kasvihuoneissa marjojen poiminta alkaa kääntyä lopuilleen. PeeÄssän kaupoissa kotimaisen mansikan satokausi on aikaistunut kasvihuoneviljelyyn keskittyneen Ilkka Tarvaisen ansiosta liki parilla kuukaudella.

(teksti: Kristiina Tammitie, kuvat: Pentti Vänskä)

Green Growthin kasvihuoneet sijaitsevat Tervon ja Karttulan välillä, Rasvangin rantamaisemissa. Aamuyhdeksän jälkeen lasikattojen alla on hiljaista, sillä mansikat on tältä päivältä kerätty, pakattu rasioihin ja siirretty laatikoissa kylmätiloihin odottamaan kuljetusta PeeÄssän kauppoihin. Yrittäjä Ilkka Tarvainen on lähdössä jakelukierrokselle, mutta ennättää onneksi ennen auton lastaamista esitellä vierailleen mansikan harvinaisempaa viljelytapaa.

– Lumihankien ollessa korkeimmillaan helmikuun loppupuolella, istutimme lämpöverhoilla suojattuihin kasvihuoneisiin 50 000 mansikantaimea, jotka lähtivät kasvuun saman tien. Ensimmäiset marjat saatiin kauppoihin huhtikuun 25. päivä, satokausi oli toukokuussa parhaimmillaan ja kääntyi kohti loppuaan kesäkuun toisella viikolla. Kovimmat myyntipiikit olivat äitienpäivä sekä kuun vaihteessa koulujen päättyminen, Green Growthin omistajayrittäjä Ilkka Tarvainen kertoo.

Harvinaista Suomessa

Mansikan kasvihuoneviljelyä on Ilkan mukaan ainakin vielä tätä nykyä Suomessa vain muutamalla puutarhalla.

– Kaupallista tuotantoa taitaa olla meidän lisäksi vain Turun seudulla Närpiössä ja Sauvossa, mutta uskon, että se tulee jatkossa lisääntymään. Kustannusrakenne on tietysti hyvin erilainen kuin tunnelissa tai avomaalla.

Kasvihuonekasvatuksella voidaan kuitenkin aikaistaa kotimaisen mansikan satokautta liki parilla kuukaudella, ennen kuin tunneleista aletaan saada marjaa.

– Avomaalla mansikka pääosin vasta kukkii siinä vaiheessa, kun meillä kausi on ohi ja alamme valmistautua seuraavaa kevättä varten.

Säiden armoilla ei olla

Ilkan mukaan parasta on kevääseen ja alkukesään ajoittuvan satokauden ohella se, että kasvihuoneissa ei olla säiden armoilla, kuten yleensä mansikanviljelyssä. Kuivuus ei kiusaa, eikä liiasta vedensaannista ole pelkoa, kun kastelujärjestelmä hoitaa ohjelmoidusti oikean määrän vettä jokaiselle kasville.

– Onhan tämä vähän sellaista herraskaista hommaa perinteiseen tapaan verrattuna, Ilkka naurahtaa.

300 km, 5 x viikossa

Kasvihuoneviljelystä Ilkalla on kokemusta vuosikymmenien ajalta, niin leikkoruusuista kuin tomaatistakin.  Kun tomaatin viljely kävi muutama vuosi sitten kannattamattomaksi valaistuskustannusten jatkuvasti noustessa, oli aika miettiä vaihtoehtoja. Mansikkaan päädyttiin, koska se kasvaa vähemmälläkin valolla.

Parin harjoittelukauden jälkeen yhteistyö PeeÄssän kanssa käynnistyi vuosi sitten keväällä.

– Tänä vuonna meidän mansikkaa on saanut lähes kaikista PeeÄssän kaupoista. Kaiken kaikkiaan tuotannostamme myydään PeeÄssän kautta noin 80 prosenttia. Parhaat myyntipaikat ovat Prismat sekä S-marketeista Ykkösrasti, Kuopion keskusta, Pitkälahti ja Siilinjärvi.

Satokaudella Ilkka hoitaa itse jakelun, mikä tarkoittaa noin 300 kilometrin kierrosta Pohjois-Savon teillä viitenä päivänä viikossa.

Kerääminen on helpompaa, kun se tehdään kiskoilla liikkuvassa vaunussa istuen, suojassa auringonpaisteelta ja sateella ropinan säestyksellä. Toisin kuin yleensä, kasvihuoneissa ilmankosteuskin on hyvin miellyttävä.

Mansikkalajikkeen on oltava sellainen, että se sopii pakattavaksi pieniin muovirasioihin.

– Lapsuudessa kesät kuluivat mansikkapellolla ja aikanaan sanoinkin, että mansikkaa en ikinä laita edes kotitarpeiksi. Nyt elämä kuitenkin pyörii tämän punaisen marjan ympärillä, Ilkka Tarvainen hymyilee.

 

Kuopion satamaan on parhaillaan rakenteilla uusi S-market. Päivittäistavaravalikoimien rakentamisessa on huomioitu alueen kotitalouksien koko ja väestön ikäjakauma, samoin asukkaiden toiveet ja odotukset, joita selvitettiin viime vuonna kyselytutkimuksella. Lähialueen asukkaiden lisäksi S-market tulee palvelemaan kesäaikaan veneilijöitä ja muita sataman kävijöitä.

 

S-market Maljalahti avataan näillä näkymin syyskuun alussa.

– Maljalahti sekä läheiset Männistö ja Itkonniemi ovat suosittuja asuinalueita, joiden asukasmäärä kasvaa lähivuosina entisestään. Vastaamme asukkaiden päivittäistavarakaupan tarpeisiin helppoa ja nopeaa asiointia tarjoavalla modernilla S-marketilla. Ennakkoon olemme arvioineet, että uuden S-marketin asiakkaista 70 prosenttia tulee lähialueelta ja 30 prosenttia on veneilijöitä ja ohikulkijoita, PeeÄssän S-market-kenttäpäällikkö Timo Heiskanen kuvailee.

 

10 000 tuotteen ruokakauppa

S-marketin rakennustyöt ovat edenneet kevään ja kesän mittaan rivakkaa vauhtia. Myymälän valikoimien rakentamisen osalta ollaan vielä valmiimpia.

– Valikoimatyö alkaa olla loppusuoralla. Hyllykartat on piirretty. Niiden perusteella henkilökunta aloittaa hyllyjen täyttämisen heti, kun myymälän rakennustyöt sisätilojen osalta valmistuvat.

Uuden kaupan valikoiminen rakentamisessa lähdetään Timon mukaan liikkeelle myyntialasta, joka määrittää, kuinka paljon myymälään voidaan mahduttaa hyllyjä ja niille tavaraa.

– Maljalahden S-market profiloituu hyvin vahvasti ruokakaupaksi, johon tulee käytettävissä olevan reilun tuhannen neliömetrin myyntialan perusteella noin 10 000 tuotteen kokonaisvalikoima.

 

Vaikka kauppapaikka on uusi, PeeÄssässä osataan ennakoida melkoisen tarkkaan, minkälaiset ihmiset tulevat palveluja käyttämään ja mitä he lähi-Ässältään odottavat.

– Olemme teettäneet viime vuonna Maljalahden, Itkonniemen ja Männistön alueen asukkaiden parissa kyselytutkimuksen, jossa on selvitetty alueen kotitalouksien ikä- ja kokorakennetta sekä kysytty toiveita ja odotuksia uuden S-marketin suhteen. Lisäksi olemme hyödyntäneet valikoimatyössä 400 metrin päässä sijaitsevan Sataman Salen myyntidataa ja asiakastoiveita, Timo kertoo.

 

Sinkkuja (yksin asuvia) ja dinkkuja (kaksin asuvia pariskuntia)

Tutkimuksen mukaan S-market Maljalahden lähialueen asukkaista valtaosa on yksin tai kaksin asuvia ihmisiä, joista 45 prosenttia on yli 60-vuotiaita. Alle 18-vuotiaita lapsia on vain 12 prosentissa kotitalouksista. Valikoimatoiveita kysyttäessä mainintoja saivat muun muassa leipä-, liha- ja kalavalikoimat, lähiruoka, luomu ja erikoisruokavaliot, kuten gluteenittomuus.

– Pientalouksien suuri määrä tulee näkymään tuotteiden pakkauskoossa ja kyselyssä esiin nousseet toiveet vaikuttavat valikoimapainotuksiin. Haluamme tarjota tuleville asiakkaillemme heidän tarpeisiinsa mahdollisimman hyvin vastaavan laadukkaan ruokakaupan jokapäiväiseen asiointiin, S-market Maljalahden marketpäälliköksi nimitetty Heidi Sihvonen kuvailee.

 

Tuoteryhmäkohtaisia painotuksia

Tuoteryhmäkohtaisiin perusvalikoimiin tehdään profiloituja painotuksia etupäässä tuoretuotteissa, muun muassa juustoissa. Juomaosastolla painottuvat käsityöläisoluet sekä muut erikoisjuomat ja pakasteissa jäätelövalikoima tulee olemaan kesäsesongin aikana poikkeuksellisen runsas. Myös paikalliset tuotteet saavat reilusti tilaa, asukaskyselyssä esiin nousseiden toiveiden mukaisesti.

S-marketin yhdeksi kulmakiveksi noussee paistopiste, joka osaltaan vastaa take away -palvelujen kysyntään.

– Satsaamme paistopisteeseen nopeutta, helppoutta ja herkullisuutta painottaen.

Marketpäällikkö Heidi Sihvonen kertoo kaupan valikoimien muokkaamisen olevan päättymätön prosessi jakso- ja sesonkivaihteluineen. – Otamme enemmän kuin mielellämme vastaan S-market Maljalahteen liittyviä valikoimatoiveita, joita voi esittää Sinuntoive-palvelussamme (sinuntoive.fi) tai antaa suoraan henkilökunnallemme myymälän avautumisen jälkeen.

 

– Paistopisteissämme korostamme paikallisuutta. Meillä on yhteistyökumppaneinamme useita oman maakuntamme leipomoita, jotka toimittavat meille tuoreita irtomyyntituotteita, aluepäällikkö Timo Heiskanen toteaa.

 

8 faktaa S-market Maljalahdesta:

 

S-market Maljalahti avataan Kuopion satamaan syyskuun alussa

 

Lue TÄSTÄ lisää Maljalahden S-marketista.

Pitkälahden ABC:n noutopöydässä tarjottavat perunaruoat valmistetaan Suonenjoen Rieponlahden kylällä, Iisveden rannalla kasvaneesta perunasta.

(teksti: Kristiina Tammitie, kuvat: Pentti Vänskä)

Perunanviljelijä Kaapo Kukkonen kurvaa Juureskukon pakettiautolla Pitkälahden ABC:n takapihalla lastauslaiturin äärelle. Hän ryhtyy nostelemaan perunasäkkejä rullakkoon. Keittiömestari Jonna Ruotsalainen rientää vastaan tuttua tavarantoimittajaa.

– Pääsääntöisesti lounaspöytämme muusi sekä keitetyt ja paistetut perunat tehdään Juureskukon perunoista. Laatu on tasaisen hyvä ja toimitusvarmuus kunnossa. Meille on todella tärkeää, että tarvittaessa saamme lisää perunaa lyhyelläkin varoitusajalla, Jonna kertoo.

Jopa 120 kiloa päivässä

Perunaa syödään ABC:llä runsaasti.

– Kulutus vaihtelee hyvin paljon sen mukaan, kuinka vilkas päivä on kyseessä. Menekki on keskimäärin 300 kiloa viikossa, mutta voi olla parhaimmillaan jopa 120 kiloa päivässä. Vähintään 30 kiloa laitetaan ruoaksi aina, kun noutopöydässä on tarjolla perunavaihtoehto. Valmistamme kaikki noutopöydän perunaruoat alusta pitäen itse paikan päällä. Onneksi Juureskukolta perunat saadaan valmiiksi kuorittuina, Jonna kiittää.

– Meillä on valmius tehdä kaikenlaista esivalmistelua, kuorimisen lisäksi esimerkiksi pilkkomista ja suikalointia. Kokin hätävarana toimii valmiiksi kypsennetty peruna, Kaapo toteaa. 

Pitkäaikainen kumppanuus

Juureskukon ja Pitkälahden ABC:n yhteistyö on jatkunut keskeytyksettä vuosien ajan. PeeÄssän lisäksi tärkeitä asiakkaita ovat suurkeittiöt sekä tuotteita jatkojalostavat yritykset.

– Omilla pelloillamme olemme keskittyneet pääosin perunan viljelyyn, jota nostetaan maasta vuosittain toista sataa tuhatta kiloa. Välitämme myös muita juureksia, joista porkkana on merkittävin tuotteemme, maaseutuyrittäjä jutustelee.

Esimerkiksi ABC:llä porkkanaraaste salaattipöytään raastetaan omakätisesti Juureskukon porkkanoista, jotka ovat lähtöisin Joroisista.

Kaapo Kukkonen kehuu ABC:tä luotettavaksi asiakkaaksi.

– Menekki on hyvä ja mukavan ajoissa tulevat tilaukset ovat selkeitä. Meidän kannalta on myös kätevää, että ympäri vuorokauden avoinna olevaan liikennemyymälään voi viedä kuorman mihin aikaan vain, ja tavaran vastaanotto on moitteettomasti järjestetty.

Kaapo Kukkonen toimittaa perunakuorman Pitkälahden ABC:lle tavallisesti pari kertaa viikossa.

 

Keittiömestari Jonna Ruotsalainen antaa täyden tunnustuksen Juureskukon perunan laadulle.

Vesannon uuden S-marketin rakentamista siirretään nousseiden rakennuskustannuksien takia. Nykyinen S-market jatkaa toimintaa normaalisti.

Vesannon S-market jatkaa toimintaansa normaalisti nykyisessä kiinteistössä. Tuleville vuosille suunnitellut Salen rakentaminen Tervoon ja S-marketin rakentaminen Karttulaan ovat edelleen suunnitelmissa. Näiden kahden myymälän ja Vesannon S-marketin rakentaminen tullaan kilpailuttamaan tulevan syksyn aikana.

 

Linkki investointiuutiseen: Uudet marketit Vesannolle, Tervoon ja Karttulaan.

Kiertävä palveluauto S-Biili tuo asiakasomistaja- ja S-Pankki-palvelut pienemmille paikkakunnille, lähemmäksi asiakkaita. Suomen ensimmäinen S-Biili lähtee liikkeelle helmikuun puolivälin jälkeen Osuuskauppa PeeÄssän alueella Pohjois-Savossa. S-Biilin ensimmäinen pysähdyspaikka on S-market Rautalammin pihassa.    

S-Pankki ja S-ryhmä haluavat tehdä pankki- ja asiakasomistaja-asioiden hoitamisesta yhä helpompaa tuomalla palveluita myös pienemmille paikkakunnille kiertävän palveluauton avulla. S-Biilissä palvellaan asiakkaita samoissa asioissa kuin S-ryhmän toimipaikoissa sijaitsevilla Asiakasomistajapalvelu ja S-Pankki-pisteilläkin.  

Palveluautossa voi esimerkiksi liittyä asiakasomistajaksi ja hoitaa päivittäisiä pankkiasioita kuten avata tilin ja verkkopankkitunnukset sekä hakea pankki- tai luottokorttia. Käteistä S-Biilissä ei käsitellä turvallisuussyistä, mutta asiakkaita opastetaan nostojen ja talletusten tekemiseen S-ryhmän kauppojen kassoilla. 

– Kehitämme S-Pankissa jatkuvasti digitaalisia palveluitamme ja helpoiten raha-asioiden hoito onnistuukin S-mobiilissa. Samaan aikaan haluamme mahdollistaa asiakasomistajille myös vaihtoehtoisia tapoja hoitaa raha-asioita. S-Biilissä voikin hyvin poiketa myös kysymässä apua vaikkapa S-mobiilin käyttöön, kertoo myyntijohtaja Markus Lahtinen S-Pankista. 

Ensimmäinen S-Biili otetaan käyttöön Osuuskauppa PeeÄssän alueella Pohjois-Savossa helmikuun puolenvälin jälkeen. Huhtikuun alkupuolella S-Biili lähtee liikkeelle myös Osuuskauppa Keskimaan alueella Keski-Suomessa. Näissä kahdessa osuuskaupassa kerätään kokemuksia ja asiakaspalautteita palveluautojen toimivuudesta. 

Haluamme tarjota henkilökohtaisia asiakasomistajuus- ja S-pankkipalveluita koko toimialueellamme Pohjois-Savossa, paikkakunnan koosta riippumatta. Eri puolilla maakuntaa asuvien asiakkaidemme ei jatkossakaan tarvitse lähteä hoitamaan asiakasomistajuuteen tai S-Pankin asiakkuuteen liittyviä asioita esimerkiksi Kuopion, Iisalmen tai Varkauden Prismaan, koska tuomme palvelut tietoturvallisesti heidän luokseen, PeeÄssän asiakkuuspäällikkö Reetta Innilä kuvailee.  

S-Biili kiertää Pohjois-Savon paikkakunnilla arkipäivisin erikseen julkaistavan aikataulun mukaisesti.  

Palveluauto parkkeerataan kullakin paikkakunnalla S-marketin tai Salen pihaan.  S-Biilin ensimmäinen pysähdyspaikka on Rautalammin S-marketin parkkipaikka perjantaina 18.2.  

Odotamme innoissamme, että pääsemme S-Biilillä tien päälle ja palvelemaan asiakkaitamme uusissa puitteissa. Myymälään pystytettävien väliaikaisten palvelupisteiden sijasta otamme asiakkaat vastaan auton sisälle rakennetussa toimistossa, jossa henkilökohtaisista asioista voidaan puhua asiakkaan kanssa kaikessa rauhassa ja turvallisesti, PeeÄssän kiertävät palveluneuvojat Kaija Hartikainen ja Marika Sarkasuo toteavat.    

Seuraavalla viikolla ajelemme S-Biilillä Varpaisjärvelle, Tervoon ja Juankoskelle. Juttusillemme pääsee vuoronumerolla, jonka saa myymälän aulasta, Kaija Hartikainen opastaa.