Karttulaan avataan perjantaina 1.3.2024 klo 10 upea, trendikäs ja moderni, mutta silti myös kotoisa, läheinen ja lämminhenkinen S-market. Uudessa myymälässä on korostettu ostamisen helppoutta, käytännöllisyyttä, laatua ja monipuolisuutta.

Valikoimaa lähialueen asukkaiden tarpeiden mukaan

Valikoimien rakentamisessa on huomioitu alueen kotitalouksien koko ja väestön ikäjakauma, samoin asukkaiden toiveet ja odotukset, joita selvitettiin loppukesän aikana kyselytutkimuksella.

– Valikoimassa on huomioitu alueen asiakasomistajien toiveita ja panostettu paikalliseen valikoimaan. Valikoiman ja koko myymälän kehittäminen on jatkuvaa työtä ja toivomme edelleen palautetta myymälästä ja valikoimasta, kertoo kenttäpäällikkö Timo Heiskanen PeeÄssältä.

Vastuullinen investointi

Vastuullinen rakentaminen on lähtökohtana kaikissa PeeÄssän investoinneissa. Ovellisissa kylmäkalusteissa käytetään ympäristölle haitatonta kylmäainetta, ja hiilineutraaliutta vahvistavat myös sähköä omaan käyttöön tuottavat aurinkopaneelit. S-market Karttula ei tuota lainkaan hiilidioksidipäästöjä ympäristöystävällisen kylmätekniikan, lämmön talteenoton, maalämmön hyödyntämisen sekä uusiutuvan energian ansiosta.

­- Jatkamme tänä vuonna rivakkaa investointitahtia maakunnan palveluihin. Karttulan uuden marketin investointi on kokonaisuudessaan noin 4 miljoonaa euroa. Haluamme kiittää rakentamiseen osallistuneita kumppaneita hyvin sujuneesta yhteistyöstä, kertoo PeeÄssän vähittäiskaupan toimialajohtaja Jouni Ruotsalainen.

 

 

Yhteistyökumppanit:

Urakoitsija: Rakennusliike Pohjonen

Pääsuunnittelija: Turunen&Räisänen

Sähkö: AH talotekniikka

LVI: Sitowise

Kylmäkalusteet: Viessmann

Lämminkalusteet: Itab

Kassapöydät: Checkmark

Pullokone: Tomra

Miljöötoimittaja: Kariplast

Karttulan uuden myymälän avaus on toinen kolmesta Vesanto-Karttula-Tervo alueen uusista myymälöistä. Vesannon S-market avattiin viime vuoden marraskuussa ja uusi Tervon Sale avataan maaliskuun lopussa.

 

Kovasti odotettu, nyt saatu

 

Rakennusliike Pohjonen urakoi PeeÄssälle yhtä aikaa kolme uutta myymälää

Uusi S-market avattu Vesannolle 30.11.2023

Osuuskauppa PeeÄssä onnistui 120v-juhlavuonna tuottamaan asiakasomistajilleen ennätyksellisen hyödyn. Asiakasomistajuuden hyödyt kiinnostivat ja entisestään kehittynyt asiakaskokemus sekä maakunnan palvelujen kehittämiseen tehdyt investoinnit vauhdittivat vahvaa kasvua. Henkilöstön työtyytyväisyys oli edelleen erinomaisella tasolla.  Paikallisia palveluita sekä tuotteita ostettiin lähes 115 miljoonalla eurolla. Tulostaso säilyi hyvänä, vaikka laski edellisestä vuodesta.

Osuuskauppa PeeÄssän asiakasomistajia oli vuoden lopussa 127 313. Uusia asiakasomistajia liittyi vuoden aikana yli 6 000. Asiakasomistajien määrä toimialueellamme kasvoi vuoden aikana erinomaisesti ja asiakasomistajat käyttävät palveluitamme entistä aktiivisemmin. Neljä taloutta viidestä asioi PeeÄssän toimipaikoissa ainakin kerran kuukaudessa.

Juhlavuoden aikana asiakasomistajien keskittämisestä saadut rahalliset edut, eli Bonus, maksutapaetu ja ylijäämänpalautus, olivat ennätyksellisen suuret. Asiakasomistajille palautettiin yhteensä 45,8 miljoonaa euroa, joka on keskimäärin 360 euroa asiakasomistajaa kohden. Näiden lisäksi asiakasomistajat hyötyivät päivittäin laajasti edullisesta hintatasosta, ilmaisista S-pankin peruspankkipalveluista sekä erilaisista asiakasomistajille tarkoitetuista eduista. Näistä kertyvää omistajahyötyä tuotettiin historian suurimman summan, lähes 100 miljoonaa euroa. Omistajien saama hyöty kasvoi juhlavuonna reilusti edellisvuodesta.

– Taloudellisesti haastavassa ajassa osuuskaupan vahvuudet, asiakasta hyödyttävät palvelut ja edullinen ostoskori, korostuivat. Teemme joka päivä työtä edullisen ostoskorin eteen varmistaaksemme kasvava hyöty omistajille. Puhuttiinpa sitten hinnasta, odotukset ylittävästä asiakaskohtaamisesta tai saavutettavuudesta, meidän tulee olla paras vaihtoehto. Asiakasomistajuuden hyödyt tuleva tämän päälle. Mahdollistaaksemme tämän on tärkeää kehittää toimintamme kustannustehokuutta, sillä vain se mahdollistaa parhaan hyödyn asiakasomistajillemme. Viime vuonna onnistuimme erinomaisesti kasvattamaan omistajahyötyä alueemme asiakasomistajille. Palautuksien lisäksi tarjosimme juhlavuotenamme asiakasomistajille lukuisia ilmaisia tapahtumia alueellamme ja ennätykselliset edut S-mobiilissa, kertoo toimitusjohtaja Mikko Junttila.

 

Henkilöstö- ja asiakastyytyväisyys sekä maine erinomaisella tasolla

PeeÄssän henkilöstön työtyytyväisyys säilyi erinomaisella tasolla. PeeÄssä sai erinomaiset tulokset vuoden 2023 henkilöstötutkimuksessa suurten organisaatioiden, yli 1 000 henkilöä työllistävien -sarjassa. Tunnustus kertoo henkilöstön korkeasta omistautuneisuudesta ja toiminnan kehittämisestä pitkäjänteisesti yhdessä henkilöstön kanssa.

T-Median tekemän mainemittauksen mukaan PeeÄssän kokonaismaine on erinomaisella tasolla ja parantunut edellisistä mittauksista. PeeÄssä pärjäsi erinomaisesti myös S-ryhmän eri ketjujen asiakkaille tehdyissä tutkimuksissa. PeeÄssän S-marketit, Sokos sekä kokonaisuutena ketjuravintolat sijoittuivat Suomen parhaiksi.

– Yhdessä henkilöstön sekä asiakkaiden kanssa sanoitetut arvot ja lupaukset näkyivät arjen kohtaamisissa erityisen hyvänä palveluna, jota asiakkaamme arvostavat. Kohtaamme päivittäin yli satatuhatta asiakasta ympäri Pohjois-Savoa ja tavoitteenamme on, että jokainen kohtaaminen on arvojemme eli lupauksiemme mukaista, Junttila sanoo.

PeeÄssä on Pohjois-Savon suurin yksityinen työnantaja. Henkilöstömäärä kasvoi edellisvuodesta ja peeässäläisiä oli vuoden vaihteessa töissä ennätyksellinen määrä, 2 120.

Vuoden aikana tehtiin yhteistyötä oppilaitosten kanssa muun muassa tarjoamalla ammatti- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille harjoittelujaksoja. Vuoden 2023 aikana ammatillisia harjoitteluja toteutui noin 300. Kesätöitä tarjottiin noin 1 000 nuorelle, joista valtaosalle työ on elämän ensimmäinen työpaikka.

Henkilökunnan tulospalkitsemiseen käytettiin 5,2 miljoonaa euroa. Koko henkilöstö kuuluu tulospalkkauksen piiriin. Henkilöstöetuja korotettiin juhlavuoden kunniaksi. Henkilöstö sai korotetuista eduista 1,2 miljoonan euron hyödyn. Näiden lisäksi henkilökunnan koulutukseen ja hyvinvointiin käytettiin 2,7 miljoonaa euroa, joka on selvästi edellisvuotta enemmän. Näiden lisäksi henkilöstölle tarjottiin korotetut hyvinvointiedut sekä järjestettiin Heimojuhlat 120v-juhlavuoden kunniaksi.

 

Investointeja yli 42 miljoonalla eurolla maakuntaan

PeeÄssä on toimialueellaan merkittävä työllistäjä myös välillisesti. Esimerkiksi rakentamisessa ja uudistuksissa käytetään aina paikallista yhteistyökumppania, mikäli se vain on mahdollista. Viime vuosi oli myös investointien osalta merkittävä panostuksien vuosi. Investoinnit maakunnan asiakasomistajien palveluihin olivat yhteensä 42,3 miljoonaa euroa ja ne jakautuivat 13 eri kunnan tai kaupungin alueelle. Investointeihin käytettävä summa lähes tuplattiin edellisestä vuodesta.

PeeÄssän suurimmat investoinnit vuoden aikana olivat uusien S-Marketien rakentamiset Sonkajärvelle ja Vesannolle sekä Salen rakentaminen Kangaslammille. Lisäksi tehtiin uudistustyöt Keilankannan, Juankosken ja Kaavin S-Marketeihin.

Majoituskaupassa merkittävimmät investoinnit olivat hotellien uudistukset Original Sokos Hotel Puijonsarvessa Kuopiossa ja Original Sokos Hotel Koljonvirrassa Iisalmessa. Myös Tahkon Break Sokos Hotelsin ensimmäinen uudisosa saatiin valmiiksi. Liikennekaupassa tehtiin uudistus ABC Marjahaassa sekä uudistettiin tankkauspisteet Varkauden Prismalla ja Sale Tervossa, johon tuli myös PeeÄssän toinen venetankkausasema. ABC-latausverkostoa laajennettiin merkittävästi ja autoilijan palveluverkosto kasvoi myös kahdella uudella ABC-Carwash autopesulalla.

 

Paikallisuutta korostaen -ostot alueelta lähes 115 miljoonaa euroa

Paikalliset ja kotimaiset tuotteet kiinnostavat asiakasomistajia. PeeÄssällä on tällä hetkellä yli 200 alueellista tavarantoimittajaa, joilta ostettiin ruokatuotteita 45,4 miljoonalla eurolla. Palveluostoja paikallisilta yrityksiltä oli 61,3 miljoonaa euroa. Hankinnat omalta toiminta-alueelta olivat yhteensä 114,8 miljoonaa euroa ja ne kasvoivat reilusti edellisvuodesta.

– Järjestimme viime vuonna lähitoimittajapäiviä Prismoissa ja yhteisen Lähitoimittajaillan, jonne saapui yli 100 lähitoimittajaamme. Ilta sai erittäin positiivisen vastaanoton. Tulemme järjestämään tapahtuman tänäkin vuonna. Tilaisuuden tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä entisessä ja helpottaa uusien yhteistyökontaktien syntymistä, Junttila kertoo.

 

Energiatehokkuutta ja päästöjen vähentämistä

Viime vuonna PeeÄssän kiinteistöissä tehtyjen erilaisten energiasäästötoimenpiteiden ansiosta saavutettiin vertailukelpoisessa energiankulutuksessa (kWh/m²) säästöä yhteensä 3,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Energian kokonaiskulutus väheni viime vuonna 2 292 MWH, joka vastaa vuosittain noin 153 sähkölämmitteiden pientalon kokonaiskulutusta.

Säästöjä saatiin aikaan laitekannan uusimisilla ja erilaisilla energiansäästötoimilla. Energian säästämiseksi toimipaikoissamme on muun muassa optimoitu lämpötiloja, ilmanvaihtoja ja valaistuksien määrää.

Toiminnassa käytetään uudistuvaa energiaa aina kun se on mahdollista. Uudistuvan sähkön osuus oli 50,8 prosenttia. PeeÄssän 27 toimipaikan katolla on aurinkovoimalat ja käytössä on 8 600 aurinkopaneeli. Aurinkoenergian tuotanto oli viime vuonna 1 700 MWH.

PeeÄssä on mukana S-Voiman uusimmassa Luvian tuulipuistohankkeessa, jonka on määrä olla tuotantokunnossa vuoden 2025 alusta. Hankkeella varmistetaan kestävän uusiutuvan energian tuotanto ja omavaraisuus.

Hiilidioksidipäästöt vähenivät 27 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. PeeÄssä on sitoutunut S-ryhmän hiilinegatiivisuustavoitteeseen ja pyrkii järjestelmällisesti oman toiminnan aiheuttamien hiilipäästöjen vähentämiseen.  Päästöjen vähentäminen vaatii energiankäytön tehostamista ja päästöttömän energian käyttöä. PeeÄssässä on jo vuosien ajan tehty toimipaikkoihinsa energiasäästötoimenpiteitä ja etsitty aktiivisesti uusia keinoja tehostaa energiankäyttöä.

PeeÄssä on sitoutunut osana S-ryhmää pitkän tähtäimen ilmastotoimiin nykyisten tieteeseen perustuvien lyhyen aikavälin tavoitteidensa lisäksi. S-ryhmä on asettanut kunnianhimoisen Net Zero -päästötavoitteen koko arvoketjulleen, mikä tarkoittaa ilmastopäästöjen vähentämistä nettonollaan sekä oman toiminnan että arvoketjun osalta vuoteen 2050 mennessä.

 

Vahva kasvu kaikilla toimialoilla ja ennätyksellinen osuustoiminnallinen tulos

Liikevaihto oli kokonaisuudessaan 754,8 miljoonaa euroa (+ 5,1 prosenttia). Liikevaihto kasvoi eniten päivittäistavarakaupassa, jossa kasvua oli 9 prosenttia. Liikevaihto kasvoi erityisesti Prismoissa, S-marketeissa ja ruoan verkkokaupassa sekä kahviloissa, pikaruokaravintoloissa ja ravintolamaailmoissa. Majoituskaupan kehitykseen vaikutti laskevasti Break Soko Hotel Tahkon sekä Original Sokos Hotel Koljonvirran täysremontointi ja uudisrakentaminen sekä Original Sokos Hotels Puijonsarven huoneuudistukset.

Liikenteen energioiden ja palveluiden liikevaihdon heikkenemiseen vaikutti polttoaineiden maailman markkinahinnan kehitys. Myytyjä polttoainelitroja oli kuitenkin lähes 4 prosenttia enemmän edelliseen vuoteen verrattuna ja uutena palveluna myös sähköautojen lataus on lähtenyt vilkkaasti liikkeelle.

Osuustoiminnallinen tulos oli viime vuodelta 103 miljoonaa euroa, josta operatiivinen tulos oli 20,7 miljoonaa euroa. Operatiivinen tulos laski -1,3 miljoonaa euroa. Hyötyä omistajille tuotimme 99,4 miljoonaa euroa.

– Osuustoiminnan periaatteiden mukaisesti operatiivinen tulos käytetään aina asiakasomistajien hyödyksi esimerkiksi investointeina maakunnan palveluihin tai palkitsemiseen. Tulos jää aina siis hyödyttämään meidän pohjoissavolaista yhteisöämme. Yritysten perinteinen tulosajattelu ei kuvaa laajasti osuustoiminnan luonnetta, tehtäväämme ja siinä onnistumista. Haluamme siirtyä kohti laajempaa näkemystä, joka mittaavaa paremmin osuustoiminnan tuottamaa hyötyä sen jäsenille. Osuustoiminnallinen tulos sisältää yhdistettynä asiakasomistajillemme tuottamamme hyödyn sekä perinteisen operatiivisen tuloksen, kertoo Junttila.

Vähittäiskaupan tulos kasvoi ja oli 25,1 miljoonaa euroa (+0,9 milj.€). Majoitus- ja ravitsemiskaupan tulos laski edelleen, ollen -1,2 miljoonaa euroa (-0,9 milj.€). Kokonaisuudessaan tulostaso oli hyvä.

– Panostuksemme omistajahyötyyn, henkilöstöetuihin, osaamisen kehittämiseen sekä merkittävät investoinnit ja yleinen kustannusten nousu heikensivät tulostamme. Tulostaso säilyi kuitenkin hyvänä ja olemme siihen tyytyväisiä, sillä näemme panostuksemme merkittävänä satsauksena tulevaisuuteen, toteaa Junttila.

– Tulevina vuosina Kuopion vähittäiskaupan markkinassa tapahtuu pitkästä aikaa isompia liikkeitä, kun meidän lisäksi kilpailijat kehittävät omaa tarjontaansa. Investoinnit ovat maakunnalle ja erityisesti Kuopiolle hyvä signaali siitä, että alueen kasvuun uskotaan. Investoinnit luovat alueelle työpaikkoja ja lisääntyvä kilpailu on kaikkien etu. Olemme investoineet viime vuosina liki 90 miljoonaa euroa kasvuun läpi maakunnan. Myös tulevien vuosien investointinäkymä on merkittävät. Tulemme jatkamaan vahvaa investointitahtia sekä nykyisiin kauppapaikkoihin että uusiin sijanteihin. Tällä hetkellä suunnitelmat kohdistuvat muun muassa Rautalammille ja Kuopion Pitkälahteen. Uudistustyöt ovat käynnissä myös Tahkolla Break Sokos Hotelsissa. Erityisesti Kuopiossa näemme tulevaisuudessa potentiaalia kasvulle, joka tulee näkymään tulevissa päätöksissämme parhaan elämän matkalla, Junttila kertoo.

Kangaslammilla on totuteltu marraskuulta lähtien siihen, että kaupassa voi käydä kelloon katsomatta, vaikka keskellä yötä.

– On hienoa, että PeeÄssä etsii uusia tapoja ylläpitää palveluja myös pienillä paikkakunnilla. Salella on todella iso merkitys kyläläisille niin ostos- kuin kohtaamispaikkana, Kangaslammin kyläyhdistyksen puheenjohtaja Olli-Pekka Kähkönen toteaa.

Teksti: Kristiina Tammitie | Kuvat: Pentti Vänskä

 

Marraskuun lopulla avattu Kangaslammin uusi Sale on moderni ja kompakti hybridimyymälä, johon voi poiketa ostoksille 24/7, päivästä ja kellonajasta riippumatta. Vastaavantyyppistä, maaseututaajamassa osin itsepalveluna toimivaa myymälää ei PeeÄssässä, tai edes S-ryhmässä ole aiemmin ollut.

Uuden aikakauden Salessa on talviaikaan ja sesonkien ulkopuolella yleensä töissä yksi myyjä, joka hoitaa tuotteiden hyllyttämisen ja palvelee asiakkaita normaaliin tapaan kello 10–18. Kun henkilökuntaa ei ole paikalla, kauppaan pääsee sisään pankkikortilla ja ostosten maksaminen tapahtuu itsepalvelukassalla.

 

Ihan parasta palvelua

Salen yhteydessä on kyläläisille tarkoitettu kokoontumistila, jossa on pöytiä ja tuoleja sekä asiakas-wc. Kyläyhdistyksen infonäytöllä pyörii tietoa paikallisista tapahtumista ja muista tärkeistä asioista. Moni asiakas on ottanut tavakseen hakea myymälän puolelta kahviautomaatista kupposen ja tulla pöytien ääreen sitä nauttimaan.

– Sale on kylän sydän, jossa tehdään ostokset, mutta myös istutaan alas kahvittelemaan ja rupattelemaan tuttujen kanssa. Asiakkaamme todella arvostavat sitä, että PeeÄssä säilyttää ja kehittää Kangaslammin kauppapalveluja ja vahvistaa samalla yhteisöllisyyttä, myyjä Tuula Mälkki hymyilee.

– Kaupalla on todella iso merkitys meidän kylälle, sekä ostos- että kohtaamispaikkana. Muuten lähin ruokakauppa löytyisi reilun parinkymmenen kilometrin päästä Varkaudesta, kyläyhdistyksen puheenjohtaja Olli-Pekka Kähkönen lisää.

Tuula kertoo, että uusi Sale on lisännyt tuttujen asiakkaiden tyytyväisyyttä, ja tuonut mukanaan myös uusia kasvoja kaupalle.

– Alkuun hämmennystä herätti se, että sisään pääsi aina vain pankkikortilla, mutta pian käytäntöä muutettiin niin, että ulko-ovet aukeavat automaattisesti silloin, kun myyjä on paikalla. Etenkin nuoremmat asioivat mielellään myös itsepalveluna iltaisin ja öisin. Eräs asiakas juuri totesi, että tällainen myymälä on ihan parasta, ja se olisi pitänyt keksiä jo kauan sitten.

 

Prisman valikoima noutolokerikon päässä

Uuden Salen tuotevalikoima on entiseen myymälään verrattuna jonkin verran laajempi. Vieläkin kattavampaa valikoimaa kaipaaville on tarjolla mahdollisuus tilata ostokset Varkauden Prisman ruoan verkkokaupasta ja hakea ne Salen noutopisteestä. Tilaukset Prismasta Kangaslammille ovat lisääntyneet sitä mukaa, kun ihmiset ovat uskaltautuneet kokeilemaan palvelua. Tilauksen Saleen voi tehdä S-kaupat.fi -verkkosivuilla tai S-kaupat-sovelluksella tiistaille, keskiviikolle tai perjantaille, edellisenä aamuna kello yhdeksään mennessä.

Olli-Pekka Kähkönen kertoo testanneensa Prisman verkkokauppapalvelua joulun aikaan. Kokemus oli varsin positiivinen.

– Ei tarvinnut lähteä tuskailemaan Prisman ruuhkaan, eikä keräilystä ja kuljetuksestakaan veloitettu 2,50 euroa enempää. Tulen hyvin todennäköisesti käyttämään palvelua jatkossakin, ainakin silloin, kun ostettavaa on enemmän. Arjessa minulle riittävät Salen valikoimat oikein hyvin, hän arvioi.

 

Vuoro- ja päivystystyön tekijän pelastus

Saleen ovat tyytyväisiä myös joku vuosi sitten Varkaudesta Kangaslammille muuttaneet Maria Alanen ja Jan Syrjälahti.

– Vuoro- ja päivystystyötä tekevän kannalta on hienoa, että pystyy käymään kaupassa mihin aikaan itselle parhaiten sopii. Alkuun piti tietysti vähän ihmetellä, mutta kauppaan sisään meneminen ja asiointi on kyllä helppoa ja sujuvaa, eikä ainakaan omalle kohdalleni ole osunut mitään teknisiä ongelmia, Jan kehuu.

Maria sanoo, että uusi Sale on todella helpottanut elämää nelilapsisessa perheessä, jossa esikoinen on seitsemänvuotias ja nuorimmainen täyttää tänä vuonna kolme vuotta.

– Jos vaipat loppuu illalla tai on jotain ruokatarpeita, voi aina poiketa kauppaan. Entistä vähemmän on ollut tarvetta käydä Varkauden Prismassa, jossa olemme aiemmin tehneet pääosan ostoksistamme. Ja onhan aina mahdollista tehdä tilaus Prisman verkkokaupasta, jota aiomme lähiaikoina kokeilla.

 

Terassi rakennetaan keväällä

Salen ulkoalue saadaan valmiiksi kesään mennessä. Myymälän edustalle tulee terassi, jota päästään rakentamaan, kun lumet ovat sulaneet. Keväällä tehdään piha-alue muutenkin valmiiksi asvaltointeineen ja parkkiruutujen maalauksineen.

– Kyläyhdistys järjesti aiemmin vanhan Salen terassilla kesäaikaan joka toinen viikko tori-iltoja, jotka houkuttelivat paikalle parhaimmillaan satakunta henkeä. Sale on toiminut keskuspaikkana myös kyläyhdistyksen järjestämien Kangaslampi-päivien aikana. Hienoa, jos ja kun tämä perinne jatkuu kesän tullen myös uuden Salen aikana. Sitten pidetään melkomoiset avajaiset, kun terassi valmistuu, Olli-Pekka Kähkönen kaavailee.

Tori-illoissa on ollut vaihtelevasti erilaista ohjelmaa markkinahengessä, musisointia unohtamatta. Tapahtuvat ovat tärkeitä sekä kylän vakituisille asukkaille että mökkiläisille, joiden rantautuminen Kangaslammille kaksin- tai jopa kolminkertaistaa asukasmäärän kesäkuukausiksi.

Joulukuun 12. päivänä 150 vuotta täyttäneen Original Sokos Hotel Puijonsarven historiassa on koettu varsin värikkäitä vaiheita. Esimerkiksi 1970- ja 1980-luvuilla hotellin vanhimmassa puuosassa toiminut, kansan suussa Renkkuna tunnettu Kaupunginhotelli sai legendaariset mitat asiakkaiden mielissä, eivätkä tuon ajan työntekijätkään ole Renkkua unohtaneet. Synkät ennusteet puutalon kohtalosta eivät onneksi toteutuneet. Juhlatilan valot loistavat puolentoista vuosisadan jälkeen kirkkaampina kuin koskaan.

Teksti: Kristiina Tammitie | Kuvat: Pentti Vänskä

Kirka, Irwin, Tapani Kansa, Danny, Popeda, Sleepy Sleepers, Sielun Veljet, Juice Leskinen, Dingo, Lapinlahden Linnut… Kautta maan Renkkuna tunnettu Kuopion Kaupunginhotelli oli 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa kautta maan tunnettu viihdekulttuurin keskus ja ”Suomen rock-aatelin mieluisin esiintymispaikka.”

Renkun viimeisestä illasta tulee uuden vuoden yönä kuluneeksi jo 38 vuotta, mutta tarinat elävät edelleen niin asiakkaiden kuin silloisten työntekijöiden parissa.

– Se oli loistavaa aikaa. Meillä oli mahtava työyhteisö. Kaikki olivat toistensa tukena niin huonoina kuin hyvinä hetkinä. Oltiin yhtä suurta perhettä. Yhteishenkeä kuvastaa hyvin se, että neljän vuosikymmenen jälkeen pidämme edelleen yhteyttä toisiimme, 1970- ja 1980-luvuilla Renkussa työskennelleet Kari ”Skipi” Happonen, Anna-Liisa Flink, Taimi Tamminen, Harri ”Kalle” Ämberg, Harri Vauhkonen, Matti Koski, Pentti Lipponen ja Eero Soininen muistelivat tapaamisessaan aiemmin tänä vuonna.

 

Paikka, johon oli pakko päästä

Ravintolat olivat vielä 1980-luvulla normaalisti auki yhteen asti yöllä. Kaupunginhotelli oli ensimmäinen paikka, joka sai poikkeusluvalla tiettynä viikonloppuna viihdyttää asiakkaitaan aamuneljään saakka.

– Lupa annettiin vain yhdelle ravintolalle kerrallaan. Viikonloppuisin Renkussa juhli yli tuhat ihmistä. Jos ei päässyt ovesta sisään, käytettiin kulkureittinä naisten wc-tilojen ikkunaa. Ravintolaan tultiin jo heti alkuillasta ja jaksettiin valomerkkiin saakka. Kaikki sen ajan kuumimmat tähdet esiintyivät Renkussa, joten se oli paikka, johon oli pakko päästä, porukka kuvaili.

– Kun Renkku suljettiin aikaisemmin ja Puijonsarvella oli lupa pidennettyyn aukioloon, lähdettiin esiintyjien kanssa kadun toiselle puolelle juhlimaan ja kiivettiin paloportaita pitkin sisälle kilpailijan leiriin. Illan tienesti kului siinä saman tien. Irwinin kanssa mentiin myös hotellihuoneeseen pelaamaan korttia pitkälle aamuun, miehet muistelivat.

Nuorista kavereista oli hienoa, kun pääsi tapaamaan julkimoita, sai omaa rahaa ja huikeita muistoja.

– Kotona ei tykätty, kun olin 16-vuotiaana Renkussa soittamassa levyjä ja tiskijukan tehtäviin kuului myös stripparin esiintyessä valon näyttäminen. Äiti kävi antamassa palautetta pomolle asiasta, Eero kertoi.

Anna-Liisankaan työtä ei perhepiirissä juuri arvostettu.

– En tiennyt mistään mitään, kun aloitin, mutta nopeasti sitä oppi – myös sen, että tarjoilijan työ oli tuohon aikaan huonomaineista hommaa. Itse tykkäsin työstäni, mutta anoppi ei voinut sietää sitä, että olin tällaisessa paikassa töissä.

 

Sukupolvi toisensa jälkeen hankkinut elämänkokemuksia

Savon Sanomat uutisoi 2.1.1986 Renkun viimeisen illan päättäneen jo 1870-luvulla alkaneen hotelli-ravintolan maineikkaan historian. ”Hillitystä charmista harkittuun rappioon” -otsikolla varustetussa artikkelissa kerrottiin, että ”Kuopion kuulu Renkku itki, nauroi ja rokkasi uuden vuoden yönä. Talovanhus eli ikimuistoiset viimeiset hetkensä suruliputettuna ja seppelöitynä. Kuopion Kaupunginhotelli lopetti toimintansa ja samalla Kuopio menetti valtakunnallisestikin merkittävän kulttuurikohteen.”

Jo aiemmin marraskuussa maakuntalehdessä pohdittiin, miten ylipäätään joku paikka voi pysyä pystyssä yli sata vuotta ”niin kuin tämä herrojen susiteetti ja rahvaan Renkku on tehnyt. Yksinkertaisin selitys kai olisi, ettei tupajumi ole viihtynyt patarummun jyskeessä.” Samaisessa jutussa todettiin, että ”sukupolvi toisensa jälkeen on vuoden 1873 joulukuun jälkeen käynyt hankkimassa Maaherrankatu 5:stä elämänkokemuksia. Seurahuoneen aikana ilo oli varattu ns. paremmille piireille, mutta myöhemmin on suuresta salista löytynyt tilaa muillekin. Viimeisenä hyvänä työnään Renkku on avannut sylinsä kaikkein nuorimmille ja kova-osaisimmille – opiskelijoille.”

 

Talovanhus elää ja voi hyvin

Vanhasta Seurahuoneesta/Kaupunginhotellista/Renkusta puhuttiin menneessä aikamuodossa ja sen ennustettiin lahoavan paikalleen käyttökelvottomana, tyhjänä ja hylättynä. Rakennuksen kohtalosta käytiin kiivaita keskusteluja kaupunginvaltuustoa myöten. Kiista ratkesi, kun kiinteistölle annettiin korkeimmassa oikeusistuimessa virallinen suojelupäätös.

56 miljoonan markan remontin jälkeen hotellin tarina jatkui uuden omistajan luotsaamana Grand Hotellina. Vuoden 1990 alussa Grand Hotelli yhdistettiin viereiseen Sokos Hotel Puijonsarveen liiketoimintakaupalla. Renkun kuuluisaan saliin avattiin Night Club, joka oli 18 vuoden ajan Kuopion toimivin parisuhdealusta, takavuosien Tinder livenä.

Vuonna 2018 historiallinen Seurahuoneen sali sai Osuuskauppa PeeÄssän 10 miljoonan euron investoinnin turvin uuden elämän monimuotoisena tapahtumatilana. Talovanhus elää ja voi hyvin kristallikruunujen loisteessa.

En etsi valtaa loistoa, Sydämeeni joulun teen, Taivas sylissäni… PeeÄssän kaikissa ABC-liikennemyymälöissä kajahtivat jälleen Kauneimmat joululaulut samana päivänä ja samalla kellonlyömällä. Paikallisten seurakuntien kanssa järjestettyihin tapahtumiin kokoontui useita satoja ihmisiä ottamaan joulua vastaan yhteislaulun merkeissä.

– Ilo, toivo ja rakkaus ovat joululaulujen suuria sanoja, kiteytti Varkauden seurakunnan rovasti Arja Päivärinta.

Teksti: Kristiina Tammitie | Kuvat: Pentti Vänskä

– On suuri etuoikeus, että voimme kokoontua yhteen ja laulaa lauluja, jotka vievät meidät aikamatkalle lapsuuteen ja kaikkiin menneisiin jouluihin, muistutetaan tämänvuotisen Kauneimmat Joululaulut -vihkon alkulehdillä.

Kauneimmat Joululaulut -tapahtumalla on pitkät perinteet: Suomen Lähetysseura aloitti Kauneimmat Joululaulut -tilaisuudet 1973, eli tasan 50 vuotta sitten. Aiemmin monien meidän jouluun erottamattomasti kuuluvat yhteislaulutilaisuudet järjestettiin kirkoissa ja seurakuntasaleissa, mutta viime vuosina niiden rinnalle ovat tulleet ravintolat, kauppakeskukset ja meillä Pohjois-Savossa myös liikenneasemat. Tiistaina 19.12. PeeÄssän ABC-asemille Pitkälahteen, Siilinjärvelle, Marjahakaan, Pyhäjärvelle, Kiuruvedelle ja Varkauteen pysähtyi joulukiireen keskellä jälleen useita satoja ihmisiä, hakemaan joulun tunnelmaa, iloa ja rauhaa tutuista ja vähän tuntemattomammistakin joululauluista.

– Olemme kiitollisia siitä, että ABC:n ovet ovat meille avoinna. On iso ilo järjestää Kauneimmat Joululaulut paikassa, jossa tavoitamme todennäköisesti sellaisiakin ihmisiä, joille kirkon kynnys on korkea. Tämä on erittäin onnistunut ratkaisu, Varkauden seurakunnan rovasti Arja Päivärinta ja kanttori Sauli Rissanen kiittelivät.

Varkauden ABC:lle kokoontui neljännen kerran järjestettyyn jouluiseen iltaan kymmenittäin yhteislaulun ystävää. Määrä on liki kaksinkertainen viime vuoteen verrattuna. Suurin osa oli tullut paikan päälle varta vasten joululaulujen takia, mutta pöytiin jäi istumaan myös moni ohikulkija kuuntelemaan ja laulamaan.

– Ihmettelin jo ulkona, että täältä kuuluu joululaulua. Mukava yllätys. Meinasin poiketa vain pikaisesti, mutta nyt on mennyt jo puoli tuntia lauluja kuunnellessa, nimettömänä pysytellyt pitkämatkalainen kommentoi.

Varkautelaiset Riitta Kolehmainen ja Eija Jortikka osallistuivat Kauneimmat Joululaulut -tapahtumaan nyt toista kertaa ABC:llä.

– Olemme entisiä työkavereita vuosien takaa. Meillä on perinne, että tapaamme vuosittain Kauneimpien Joululaulujen merkeissä. ABC on erilainen, mutta kiva ja yllättävänkin tunnelmallinen paikka tällaiselle tapahtumalle. Arjesta tutun katon alle on kaikkien ihmisten helppo tulla, mikä varmasti lisää kiinnostusta tapahtumaa kohtaan, he pohtivat.

Suonenjoen Mustolanmäellä talvinen maisema on kuin postikortista. Lumivaipan peittämän pellon takana riittää silmänkantamattomiin savolaista maisemaa: vuorotellen suuria metsäalueita ja valkoisia järvenselkiä.

– Täällä hangen alla mansikat odottavat uuden kasvukauden alkamista, kolmannen polven mansikanviljelijä Waltteri Soirio kertoo pellolla astellessaan.

Teksti: Kristiina Tammitie | Kuvat: Pentti Vänskä

 

Waltteri Soiriolta on moneen kertaan kysytty, mitä mansikanviljelijä tekee talvikuukausina. Moni näyttää tuumivan, että mansikkamies pitää leppoisaa lomaa puolet vuodesta.

– Ei se ihan niin mene. Toki talvella työaika lyhenee tuntuvasti, kun hommat ehtii pääosin tekemään arkisin ja päivän tunteina. Illat ja viikonloput pystyy aika hyvin pitämään vapaina, ja välillä pääsee kyllä lomailemaankin viikoksi tai pariksi, Waltteri selvittää.

 

Siivousta, kunnostus- ja huoltotöitä, tilauksia ja suunnittelua

Yleensä syksy kuluu pitkälle marraskuulle peltotöissä. Sisähommiin siirryttäessä seuraavaan kauteen valmistautuminen tarkoittaa pakkaamojen, ruokalan ja majoitustilojen siivousta, kunnostusta ja tarvittaessa remontointia. Lisäksi huolletaan koneita, kuorma-autoja ja traktoreita valmiiksi odottamaan viljelykauden alkamista. Talvella tilataan mansikkalaatikot, lannoitteet, katekalvot ja muut tuotantopanokset, samoin keväällä maahan istutettavat uudet taimet. Päälajikkeiden rinnalla kokeillaan vuosittain uusia lajikkeita.

– Ensi kesän viljelysuunnitelma on parhaillaan työn alla. Joka vuosi uusitaan osa kasvustosta, 4–5 vuoden kierrolla. Vuosittain istutetaan 100 000–250 000 uutta mansikantaimea. Työ alkaa aurinkoisilla pelloilla toukokuussa, ja samoihin aikoihin vanhojen kasvustojen päältä poistetaan harsot ja alkaa kuolleiden lehtien harjaaminen. Silloin myös nähdään, miten uudet lajikkeet ovat talvesta selvinneet, Waltteri selvittää.

Mansikkatilan kevättyöt tehdään hyvin pitkälle käsin. Kun työntekijät keväällä tulevat, on valmiina oltava selvä suunnitelma, millä peltolohkolla tehdään mitäkin ja millä porukalla.

– Meille tulee ensi vuonnakin Ukrainasta noin 150 työntekijää, joiden työlupia pitää ruveta hoitamaan kuntoon heti tammikuussa. Meillä on panostettu henkilöstön työolosuhteisiin sekä majoitus- ja oleskelutiloihin paljon, koska ilman heitä emme yksinkertaisesti selviytyisi kesästä. Työntekijöiden perusryhmä on pysynyt samana useiden vuosien ajan, mikä helpottaa kovasti, kun työt on tekijöille entuudestaan tuttuja. Osa on ollut meillä töissä jo kymmenenä, jotkut jopa parinakymmenenä vuonna.

 

Yhteistyöehdotus tuli osuuskaupan suunnalta

Waltterin isovanhempien Heikki ja Aili Balkin perustamalla tilalla on mansikkaa kasvatettu 1960-luvulta alkaen. Kolme vuotta sitten toteutetun osittaisen sukupolvenvaihdoksen myötä Waltterista tuli 24-vuotiaana tuoreena agrologina maatalousyhtymän pääosakas. Hänen vanhempansa Merja ja Vesa Soirio ovat edelleen täysipäiväisesti töissä, mutta pienemmillä omistusosuuksilla.

Avomaalla viljeltävä mansikka on Soirion tilan selkeä päätuote, mutta pelloilla kasvatetaan vuoroviljelynä myös vadelmaa, hernettä ja viljaa. Mansikkasadosta valtaosa menee reilun kymmenen kilometrin päähän Pakkasmarjalle, PeeÄssän kauppoihin sekä torimyyntiin Tampereelle.

– Yhteistyö PeeÄssän kanssa alkoi vuonna 2018, kun osuuskaupan suunnalta otettiin meihin yhteyttä ja kysyttiin, olisiko mahdollista toimittaa lähellä kasvatettuja marjoja paikalliseen S-marketiin. Pian mukaan tuli Kuopion Prisma, sitten Pitkälahden ja toissa kesänä Leppävirran S-market. Viime kesänä so osa marjoista jäi sateiden takia peltoon, mutta onnistuttiin kuitenkin toimittamaan omilla autoillamme suoraan kauppoihin laadukasta, käsin poimittua ja tuoretta mansikkaa keskeytyksettä koko satokauden ajan, Waltteri kuvailee.

 

Luottavaisin mielin kohti satokautta

PeeÄssän kanssa kaupanteko on sujunut moitteettomasti alusta alkaen. Viimeksi pari viikkoa sitten Waltteri ja Vesa kävivät osuuskaupan paikallisista valikoimista vastaavan kenttäpäällikön Timo Heiskasen kanssa läpi viime kesää, niin onnistumisia kuin mahdollisesti parannettavia asioitakin.

– Kaikesta keskustellaan avoimesti ja hyvässä hengessä. Viime vuosina olemme onnistuneet yhdessä kehittämään toimintaa oikeaan suuntaan, jotta asiakas saa aina marjat tuoreena ja hyvinä, mansikkaa riittää ja logistiikka toimii. Mansikkakauppa on jopa tunneista kiinni, joten on tärkeää, että meillä on riittävän aikaisin tieto siitä, että Prismassa alkavat mansikat loppua. Kuumimpaan sesonkiaikaan olemme päivittäin yhteydessä PeeÄssän hedelmä- ja vihannesosastojen ammattilaisten kanssa.

Ensi kesän osalta on sovittu, että jatketaan hyväksi havaitulla mallilla.

– On luottavainen mieli, kun tietää jo talven lumilla, että seuraavan kesän sato menee kaupaksi. Meidän tehtävä on huolehtia siitä, että pellot tuottavat ja myytävää riittää. Myös laatu on meille erittin tärkeä asia, josta pidämme kiinni. Epävarmuutta työhön tuo se, että me viljelijät olemme luonnon armoilla. Vaikka itse olisi kaiken tehnyt niin hyvin kuin mahdollista, aina se ei riitä, Waltteri tietää.

Vesantolaiset pääsevät tekemään joulun ruokaostoksensa uudessa ja upeassa S-marketissa.

– Kyllä on hieno asia, että PeeÄssä uudistaa kauppojaan ja pitää huolta, että meillä on täällä maaseudullakin kunnolliset ja nykyaikaiset palvelut, Vesannon S-marketin avajaisiin Tervosta ajelleet Anneli ja Niilo Nousiainen kehuivat.

Teksti: Kristiina Tammitie | Kuvat: Pentti Vänskä

 

­– Ajelemme Vesannolle ruokaostoksille joka viikko. On aina tykätty käydä täällä S-marketissa ja varmasti vielä enemmän, kun kovasti odotettu uusi kauppa on tänne nyt saatu avattua. Näyttää niin valoisalta, avaralta ja siistiltä. Ja kaikki tavarat hyvin esillä, Nousiaiset jutustelivat.

He ovat seuranneet tarkasti uuden myymälän valmistumista Vesannon ohella tietenkin myös omalla kylällä Tervossa sekä Kuopioon mennessä matkan varrelle osuvassa Karttulassa. Karttulan S-marketin ja Tervon Salen avaukset ajoittuvat maaliskuulle.

– Se on sitten kevään korvalla yhtä juhlaa. Täytyy antaa osuuskaupalle iso kiitos, että pitävät huolta myös meidän maaseutuihmisten palveluista, Niilo totesi.

 

Kylän ainoa kauppa

Samaa miettivät uuden myymälän käytävällä kohdanneet Tarja Halonen ja Ritva Lyytinen.

– Kieltämättä oli aika yllättävää kuulla, että tänne tulee ihan uusi S-market, kun on kyse kylän ainoasta kaupasta, jossa ihmiset käy joka tapauksessa, onpa se vanha tai uusi. Mutta tietysti on todella hieno asia, että PeeÄssässä panostetaan ja kehitetään palveluja tasapuolisesti, maaseutua unohtamatta.

Vanha myymälä oli kaksikon mielestä ainakin asiakkaan silmin edelleen toimiva.

– Mutta ilmeisesti se oli kuitenkin järkevämpää purkaa kuin korjata. Olihan siinä paljon käyttämätöntä tilaa ja varmasti energiakustannukset putoavat valtavasti. Rautapuolta ovat monet kaivanneet, mutta eihän se kuulu S-marketiin. Ihan ymmärrettävää, että keskitytään ruokakauppaan, joka on kuitenkin se tärkein asia kyläläisille.

Tarja Halonen kertoi ostavansa kaikki päivittäistavarat aina oman kylän S-marketista.

– En edes osaa käydä muualla, kun lapsuuden kotikin on 20 metrin päässä kaupalta.

 

Hintataso, kattava valikoima ja hyvä palvelu kärjessä

Vesannolla tehtiin aiemmin tänä vuonna kyselytutkimus, jolla haluttiin ennakkoon selvittää, mitä asiakasomistajat uudelta myymälältään odottavat ja toivovat. Kaikkein tärkeimmäksi nousi hintataso, mutta heti perässä tulivat kattava valikoima, hyvä palvelu, ostamisen helppous, myymälän sijainti sekä Bonus/keskittäminen.

Tuotevalikoiman tärkeimpänä ominaisuutena nähtiin se, että perustuotteita on saatavilla edulliseen hintaan. Seuraavaksi tärkeimpinä asioina pidettiin lähialueella tuotettujen tuotteiden tarjontaa ja valikoimien ja vaihtoehtojen monipuolisuutta.

­– Näihin toiveisiin haluamme vastata uudessa myymälässämme mahdollisimman hyvin, marketpäällikkö Maarit Hytönen-Häkkinen lupaa.

Nousiaisilla, 82-vuotiaalla Annelilla ja 91-vuotiaalla Niilolla, on S-Etukortit ahkerassa käytössä. – Ajellaan milloin minnekin, jos ei muuta niin aamukahville, esimerkiksi Pitkälahden tai Viitasaaren ABC:lle, he kertoivat.

Ilppo Ahonen oli uuden kaupan ensimmäinen asiakas kassalla. Häntä palveli Vappu Askola.

Ritva Lyytinen ja Tarja Halonen haaveilevat laajasta neulelankavalikoimasta, mutta ymmärtävät, että kaikkea ei voi saada. – Hyvä näinkin, että saa peruslangat omasta S-marketista.

S-market Vesannon asiakkaiden mielestä hedelmä- ja vihannesosaston tärkein asia on tuotteiden laatu.

S-marketin tuotevalikoimaa on päivitetty vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin ja toiveisiin. Yksittäisiä tuotetoiveita voi käydä tekemässä osoitteessa sinuntoive.fi

 

Henkilökunnan omissa käsissä -tuuletus hetki ennen uuden marketin ovien avautumista.

– Hyvin on vanhan myymälän lopettaminen ja uuden avausvalmistelu sujunut. Nyt hyvällä mielellä kohti uutta. Tehdään entistä parempaa kauppaa meidän omille, tutuille asiakkaillemme, porukka hehkutti.

 

ABC Pyhäjärvi taipuu moneen muotoon. Liikennemyymälä on aina ollut kyläläisten kokoontumispaikka ja ohikulkijoiden taukopaikka, mutta yhtä lailla se toimii myös taidenäyttelyn paikkana.

– Tämähän on parempi paikka kuin yksikään galleria, taiteilija Eeva Kouvalainen hymyilee

Juttu: Kristiina Tammitie | Kuvat Pentti Vänskä

Eeva Kouvalaisen taidenäyttely Yhteys on ollut marraskuun alusta lähtien esillä ABC Pyhäjärvellä. Se on herättänyt asiakkaiden parissa paljon kiinnostusta heti pystytyspäivästään lähtien. Vuoden loppuun saakka esillä on parikymmentä toinen toistaan värikkäämpää teosta, joita yhdistää rohkea värien käyttö, mielikuvituksen vapaa lento ja mielenkiintoinen maalaustekniikka, joka tuo koko näyttelylle varsin omaperäisen ilmeen. Eeva Kouvalaisella on hyvin persoonallinen ja tunnistettava tyyli, jossa sekoittuvat sadunomaisuus, myyttiset tarinat ja vahva symboliikka helposti lähestyttäväksi kokonaisuudeksi.

– Jokaisella teoksella on vahva luontoyhteys ja tarina, joka yhdistää monia aikoja ja kerroksia. Usein maalauksen tarina löytyy mytologiasta, esimerkiksi Kalevalasta, Eeva kuvailee.

Tavoitteena virkistävä elämys arjen keskellä

Moni taiteilija todennäköisesti kavahtaisi ajatusta töidensä esittelystä ABC:llä, jossa kahvitellaan ja ruokaillaan näyttelyn keskellä. Eeva Kouvalainen kuitenkin vakuuttaa, ettei hänen uskottavuutensa taiteilijana kärsi millään tavalla arkisesta paikasta, päinvastoin.

– Näyttelyyn on helppo tulla, ilman minkäänlaista kynnystä niidenkin, jotka eivät koskaan ole käyneet yhdessäkään galleriassa. Haluan antaa mahdollisimman laajalle joukolle ihmisiä mahdollisuuden pysähtyä ja kenties löytää maalauksistani jotain itseä koskettavaa ja puhuttelevaa. Ehkäpä joku näkee maalauksessa oman voimaeläimensä, toinen lähtee ajatusmatkalle toisenlaisiin yhteyksiin. Toivon, että hetki maalausteni parissa on virkistävä elämys, joka yhdistää katsojan itseensä syvemmin.

Eeva muistuttaa, että jokaisella katsojalla on jokaisesta teoksesta oma tulkintansa.

– Katsoja antaa maalaukselle merkityksen, joka parhaassa tapauksessa ravitsee sielua ja mieltä.

Luomisprosessiaan Eeva kuvailee mustetahratekniikaksi. Hän roiskaisee kankaalle mielivaltaisesti värejä abstraktiksi pohjaksi, josta lähtee työstämään teosta eteenpäin sen mukaan, mitä kankaalla näkee. Lopputulos on luomistyön aikana taiteilijalle itselleenkin vielä arvoitus, mutta kun maalaus on valmis, on myös tarina kasassa.

 

Isän piirustuksia esillä

Näyttelyn nimi Yhteys viittaa luontosuhteen ohella Eevan omiin juuriin Pyhäjärvellä sekä taiteellisuuteen, jonka hän on saanut verenperintönä isältään.

– Täällä ABC:llä on ollut paikan avaamisesta lähtien esillä edesmenneen isäni Matti Korhosen piirroksia. Näyttelyn tuominen samaan tilaan on tähänastisen taitelijaurani kohokohta, aiemmin tänä vuonna Tankavaaran Kultakylässä useamman pyhäjärveläistaiteilijan yhteisnäyttelyyn osallistunut Eeva kertoo.

Näyttelyn teoksia voi myös ostaa. Varatut maalaukset toimitetaan perille vuodenvaihteen jälkeen, kun näyttely on purettu.

– Akuuttiin taiteennälkään paikan päällä on myynnissä edullisia taideprinttejäni, kuten kortteja ja julisteita.

 

Rainbow-omenatäysmehu, Kotimaista-mustikkakeitto, Xtra-appelsiinivirvoitusjuoma. Kolme esimerkkiä S-ryhmän oma merkki -tuotteista, jotka on valmistettu Kuopion Kelloniemessä. Refresco Finland on Suomen johtavia mehu- ja virvoitusjuomien valmistajia sekä yksi suurimmista kaupan omien merkkien valmistajista. Refresco on samaan aikaan sekä vahvasti globaali että aidosti paikallinen yritys.

Teksti: Kristiina Tammitie | Kuvat: Pentti Vänskä

Refrescon pääsisäänkäynnin viereisen neuvottelutilan suuressa lasivitriinissä on suorissa riveissä Prismoista, S-marketeista ja Saleista tuttuja pulloja ja purkkeja. Hyllyillä on kymmenittäin Rainbow-, Xtra- ja Kotimaista -tuotemerkeillä varustettuja pakkauksia, joita löytyy tälläkin hetkellä todennäköisesti useimmista kotikeittiöistä niin Pohjois-Savosta kuin koko Suomesta.

– Visiomme on, että juomiamme on jokaisessa ruokapöydässä. Täällä Kuopiossa valmistamistamme tuotteista 90 prosenttia menee Suomen markkinoille. Teemme kaupan omien merkkien mehuja, jääteetuotteita, mehukeittoja ja smoothieita kartonkipakkauksissa sekä hiilihapollisia vesiä pulloissa. Olemme myös useiden brändituotteiden sopimusvalmistaja ja -pakkaaja, Refresco Suomen toimitusjohtaja Toni Antila kuvailee.

­– Lisäksi teemme tuotteita omilla merkeillämme, muun muassa VIP-appelsiini- ja -omenamehuja sekä Snadi-pillimehuja, jotka ovat etenkin lapsiperheiden suuressa suosiossa. Uniikkia ovat myös erilaiset tiivisteet, joita teemme sekä pet-pulloissa kuluttajille että kanistereissa ravintoloille ja suurtalouskeittiöille, tehtaanpäällikkö Arto Tirkkonen jatkaa.

S-ryhmä on yksi Refrescon merkittävimmistä asiakkaista. Oma merkki -valmistusta S-ryhmälle on tehty vuosikausia.

– Lähtökohtana on suomalainen makumaailma ja mahdollisuuksien mukaan myös suomalaiset raaka-aineet. Nämä kaksi asiaa yhdistyvät esimerkiksi Kotimaista-mustikkakeitossa.

 

130 ammattilaisen työllistäjä

Yhteistyökumppaneiden omien merkkien lipun alla Refresco myy tuotteiden sijasta tuotantokapasiteettia ja osaamista. Vastuullisuus on osa jokapäiväistä toimintaa niin sosiaalisesta kuin ekologisesta näkökulmasta. Toimintatavoista kertovat raaka-aineiden laatuvaatimuksille ja vastuulliselle tuottamiselle, ympäristöjärjestelmälle sekä työturvallisuus- ja työterveysjärjestelmälle myönnetyt sertifikaatit.

– Meillä on todella ammattitaitoinen henkilöstö, jonka ansiosta pystymme jatkuvasti kehittämään toimintaamme, ketterästi, aloitteellisesti ja päättäväisesti, uusia mahdollisuuksia hyödyntäen, Toni Antila kiittelee.

Tällä hetkellä Refresco työllistää Kuopiossa 130 ihmistä. Määrä on kasvanut 50 hengellä kolmen vuoden sisällä, suurimpana selittävänä tekijänä aiemmin ulkoistettujen varastotyöntekijöiden ottaminen tehtaan omille kirjoille. Viittä eri kansallisuutta edustavassa refrescolaisten joukossa on paljon yli 20 vuotta samassa talossa työskennelleitä.

– Meille on tärkeää, että henkilöstö voi hyvin. Siksi panostamme todella paljon työhyvinvointiin, teetämme muun muassa työtyytyväisyyskyselyn puolentoista vuoden välein löytääksemme asiat, joissa pitää parantaa, HR-päällikkö Emma Lindström selvittää.

Tehtaalla tehdään töitä kolmessa vuorossa, minkä tiedetään yleisesti kuormittavan ihmisiä etenkin iän karttuessa.

– Tästä syystä olemme juuri käynnistäneet vuoden mittaisen työaikakokeilun, jossa vähennetään yövuorojen määrää ja pidennetään vapaita. Näin henkilöstö saa paremmin aikaa palautumiseen. Kehitystä arvioidaan säännöllisesti työaikakokeilun aikana ja päätetään jatkosta ensi syksynä.

 

140 000 000 juomapakkausta vuodessa

Juomatehdas on toiminut Kuopiossa vuodesta 1996 lähtien, tosin alkuaikoina paikka oli Kuopion satamassa ja yrityksen nimi VIP-Juicemaker Oy. Tehdas siirtyi osaksi kansainvälistä Refresco-konsernia jo vuonna 2004, vaikka tuotteiden valmistajan nimi vaihtui tehtaan katolla ja tuotepakkauksissa vasta 2016.

Kelloniemessä on Refrescon ainoa tehdas Suomessa.

– Valmistamme tänä vuonna noin 140 miljoonaa juomapakkausta, kahden desilitran purkeista 10 litran kanistereihin. Tavoitteemme on nostaa kappalemäärä 200 miljoonaan lähivuosien aikana, Arto Tirkkonen kertoo.

Hollannin Rotterdamissa pääpaikkaansa pitävä Refresco toimii kolmessa maanosassa ja Euroopassa useissa maissa. Vaikka yritys on suuri ja globaali, on se samanaikaisesti Suomen ja Kuopion kamaralla vahvasti paikallinen toimija.

– Haluamme pysyä, kasvaa ja kehittyä Kuopiossa. Meillä on juuri alkamassa mittava investointi kartonkilinjaan, johon tulee uutta tekniikkaa ja uusia laitteita, Toni Antila kuvailee.

PeeÄssän järjestämään lähituottajailtaan kokoontui yhteisen keskustelun äärelle toista sataa osuuskaupan tavarantoimittajakumppania Pohjois-Savosta ja lähiseuduilta. Tapahtumasta avautuu polku PeeÄssän yhä tiiviimmälle yhteistyölle paikallisten yrittäjien kanssa.

 

Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Pentti Vänskä

 

Kumppanuus, vuorovaikutus ja yhteistyö. Nämä lähituottajaillan teemat kumpuavat PeeÄssän strategiasta, joka linjaa osuuskaupan keskeiset tekemiset lähivuosille.

– Yksi uuteen strategiaamme sisältyvistä hankkeistamme on paikallisten toimittajien tukeminen ja yhteistyömme tiivistäminen kaikkien osapuolten kannalta yhä paremmin toimivammaksi,

PeeÄssän vähittäiskaupan toimialajohtaja Jouni Ruotsalainen linjasi tilaisuutta avatessaan.

– Haluamme olla toimialueellamme ja sen lähituntumassa kotipaikkaansa pitäville pienille ja isoille yrityksille, sekä nykyisille että uusille, luotettava kumppani. Kauttamme monille oman alueemme tavarantoimittajille on avautunut mahdollisuus saada tuotteet myös S-ryhmän valtakunnalliseen jakeluun, hän jatkoi.

Laadun, hinnan ja hyvän kumppanuuden kirittäjä

PeeÄssän toimitusjohtaja Mikko Junttila selvitti omassa puheenvuorossaan PeeÄssän avainlukuja, uudistettuja arvoja sekä strategiaan sisältyviä keskeisiä tekemisiä. Lue lisää Paras elämä -sivustoltamme https://paraselama.fi/

 

– Olemme asiakkaiden omistama palvelualan yritys, jonka toimipaikoissa toteutuu joka päivä toista sataa tuhatta asiakaskohtaamista. Asiakasomistajillemme tuotimme vuonna 2022 hyötyä 91,5 miljoonaa euroa.

Yksi kuluttajaosuuskunnan keskeinen tehtävä on varmistaa, että ruoka on kussakin ajassa mahdollisimman kohtuuhintaista.

– Ja yhtä lailla meille on tärkeää alkutuottajien, kotimaisen elintarviketeollisuuden ja koko ruokaketjun pärjääminen. Tehtävämme on toimia kaikilta osin muuta markkinaa paremmin ja kirittää muita hinnassa, laadussa ja toimivassa kumppanuudessa. Haluamme olla alueemme rohkea vastuullisuuden edelläkävijä, Mikko Junttila linjasi.

Kotimaisuusaste jatkossakin korkealla

Paikan päälle tuottajailtaan oli saatu mukaan myös S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho, joka tarjosi kuulijoilleen mielenkiintoisen katsauksen ruokakaupan tämän hetken trendeihin sekä ruoan hinnassa tapahtuneisiin muutoksiin ja niiden vaikutukseen suomalaisten ostokäyttäytymiseen. ­

– Todella tarkasti ruoan hintaa miettimään joutuvien määrä on kasvussa. Yhä useampi joutuu tinkimään ja jopa luopumaan kokonaan joiden tuotteiden ostamisesta.

Elintarvikkeita jalostaville yrityksille uusia mahdollisuuksia tarjoaa valmisruoan ja helppojen ruokaratkaisujen myynnin kasvu, samoin hyvinvointiin panostaminen ruokavaliossa. Myös kotimaisuuden merkitys on suurelle osalle kuluttajia vahva.

– S-ryhmän ruokakaupoissa myytävistä elintarvikkeista noin 80 prosenttia on kotimaista alkuperää. Tavoitteenamme on pitää kotimaisuusaste korkealla tulevaisuudessakin, Sampo Päällysaho linjasi.

 

Ruokaostoja paikallisilta 35 miljoonalla eurolla

Toiminnan kehittämiseen ja kasvattamiseen yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa PeeÄssällä on hyvät lähtökohdat. Osuuskaupalla on tällä hetkellä jo yli 200 alueellista tavarantoimittajaa, joilta ostetaan ruokatuotteita tänä vuonna noin 35 miljoonalla eurolla.

– Lähellä kasvaneet vihannekset, juurekset ja marjat ovat asiakasomistajillemme todella tärkeitä. Jotta paikalliset tuotteet on helpompi tunnistaa, lanseerasimme alkukesällä Tiältä päin -konseptin, johon liittyen tulemme syksyn mittaan nostamaan esiin tarinoita yrityksistä ja tiloista tuotteiden takana myös myymäläviestinnässä, paikallisista valikoimista PeeÄssässä vastaava kenttäpäällikkö Timo Heiskanen kertoi.

 

”Olipa mukava ilta Kuopiossa PeeÄssän järjestämässä lähitoimittajaillassa. Tämän kaltaista vuoropuhelua viljelijöiden ja kauppojen välillä tarvitaan, jotta voimme kehittää yhteistyötä edelleen.”

Puustijärven marjatila, Lapinlahti