Osuuskauppa PeeÄssä avaa lokakuun lopussa uuden ABC Carwashin Kuopion Prisman viereen. ABC Carwash Savilahdessa tulee olemaan kaksi pesukaistainen. Pesut soveltuvat henkilö- ja pakettiautoille, joiden korkeus on max. 2,80 m ja leveys max 2,50 m.

ABC Carwash Savilahti tulee olemaan ehdoton oman alansa ympäristövastuullisuuden edelläkävijä. Pesu on ensimmäinen henkilö- ja pakettiautojen pesupiste Suomessa, jossa tämänkaltainen vedenkierrätysjärjestelmä on käytössä.

Pesuun tulee Kärcher Oyn toimittamat vedenkierrätyslaitteistot, joiden ansiosta pesujen vedenkulutus voidaan minimoida. Vedenkierrätyslaitteiston ja bioreaktorin tuomia etuja ovat muun muassa 100% jäteveden puhdistus, jopa 98% vedenkierrätysaste, kierrätysveden hajuttomuus, kierrätysveden hyvä laatu, ja todellisen jäteveden laadun paraneminen hiilivetyjen ja raskasmetallien bioreaktorissa tapahtuvan neutraloinnin ansiosta.

Pesulaitteet ovat Pirkkalassa valmistettuja Tammermatic Oy:n avainlipputuotteita. Pesuhallit puolestaan rakentaa kuopiolainen Maanrakennus Lyytinen Oy.

Maailmanlaajuisesta komponenttipulasta johtuen maksupäätteet saadaan toimintaan vasta joulukuussa ja autopesut on mahdollista maksaa aluksi vain ABC mobiililla. ABC Carwash Savilahti täydentää PeeÄssän autopesutarjontaa. Ennestään autopesuja on ollut tarjolla ABC Siilinjärveltä ja ABC Pitkälahdesta.

Suomalainen menestysresepti -ohjelman kautta S-ryhmän valtakunnallisiin valikoimiin nousseita kuopiolaisen KomeroFoodin Ateriakippoja on valmistettu ensimmäisen parin viikon aikana 150 000 purkkia.

(teksti: Kristiina Tammitie, kuvat: Pentti Vänskä)

Televisiossa MTV3:lla kesän mittaan nähdyn S-ryhmän Suomalainen menestysresepti -ohjelman kolmas tuotantokausi on nostanut kuopiolaisen KomeroFoodin koko kansan tietoisuuteen. KomeroFood selvisi kotimaisia ruokahittejä etsivässä kovatasoisessa kilpailussa kuuden finalistin joukkoon. Elokuun lopulla tuotantokauden viimeisessä jaksossa voitto meni Turun seudulle härkäpapukasvispyörykkä Fallerolle. Kisa oli hyvin tiukka ja tasainen, sillä Komeron Ateriakipot saivat täydet 10/10 pistettä kaikilta neljältä tuomarilta.

– Vaikka voitto meni sivu suun, täytyy olla silti tyytyväinen. Kilpailulla on ollut todella hurja vaikutus liiketoimintaamme, KomeroFoodin toimitusjohtaja Pekka Nuutinen toteaa.

Kaikki menestysresepti-kisan kärkituotteet tulivat myyntiin S-ryhmän ruokakauppoihin heti finaalia seuraavana päivänä.

– Ensimmäisten parin viikon aikana Ateriakippojamme on myyty S-kaupoissa yli 120 000 ja valmistettu 150 000 purkkia. Se vastaa meidän aiempaa kahden vuoden tuotantomäärää. Liikevaihto on kasvanut yli 20-kertaiseksi ja työtä olemme pystyneet tarjoamaan 30 uudelle ihmiselle, Pekka kuvailee.

Kolme makuvaihtoehtoa, runsaasti kasviksia

Menestysresepti-innovaatiokilpailuun Pekka lähti apujoukkoineen kehittämään yhden hengen ateriaratkaisua kaupan valmisruokahyllyyn.

– Lähdimme hakemaan arkiruokailua helpottavaa tuoretta, terveellistä, vastuullista ja herkullista lämmintä ateriaa, joka valmistuu muutamassa minuutissa ilman sen suurempaa kokkailua. Siitä syntyi Ateriakippo, jossa on kaikki raaka-aineet valmiina. Sekaan tarvitsee lisätä vain kuumaa vettä, sekoittaa ja odottaa muutama minuutti, jonka jälkeen ruoka on valmis.

Ateriakipon makuvaihtoehdot ovat kana, savulohi ja tofu. Kipoissa on runsaasti kasviksia, nuudelia ja siemeniä sekä kussakin erilainen herkkukastike, joka kruunaa kokonaisuuden.

Kuluttajatutkimuksen mukaan runsaasti kasviksia sisältävä ateria on saanut varsin positiivisen vastaanoton. Erityisesti Pekkaa ilahduttaa se, että tuote kiinnostaa myös 50–70-vuotiaita miehiä, jotka yleisimmin vierastavat runsasta kasvisten käyttöä.

– Ihan mahtavaa, jos meidän tuotteillamme on ekologisuuden lisäksi kansanterveydellistä merkitystä. Kyllä varmasti jokainen meistä haluaa syödä terveellisesti, kunhan vain on riittävän runsas ja maukas ateria helposti tarjolla.

 

Boksit PeeÄssän valikoimissa jo vuosia

Kilpailun ja näkyvästi markkinoidun hittituotelanseerauksen ansiosta KomeroFood tunnetaan nyt kautta valtakunnan, mutta PeeÄssän asiakasomistajille Komero-tuotteet ovat tulleet tutuiksi jo vuosia sitten.

– Meidän ateria- ja hätävaraboksit ovat olleet myynnissä laajasti PeeÄssän marketeissa jo vuoden 2016 alusta lähtien. Ateriaboksissa on kaikki tarvittava 2–4 hengen ateriaan ja lämpimässä säilyvä hätävaraboksi pelastaa silloin, kun mitään muuta ei kaapista löydy, eikä kauppaan ehdi tai viitsi lähteä. Esimerkiksi Kuopiossa S-market Ykkösrasti on myynyt boksejamme aina tosi hyvin, Pekka kuvailee.

Tuotteiden menekistä Pekka kertoo saavansa PeeÄssältä myymäläkohtaista myyntidataa.

– Yllättävää ja erityisen ilahduttavaa on se, että Ateriakippoja menee tasaisesti eri puolilla Pohjois-Savoa. Se ei ole vain kaupunkilaisten ostama tuote, vaan yhtä lailla maukas ja terveellinen valmisruokauutuus kiinnostaa pikkupaikkakunnilla maakunnan laitamilla.

 

Idea syntyi omista tarpeista

Pekka Nuutinen kertoo perustaneensa KomeroFoodin vuonna 2015, koska ei löytänyt kauppojen hyllyistä juuri sellaisia tuotteita, joita kaipasi.

– Otimme yhtiökumppanini kanssa yhteyttä kokki Henri Aléniin, joka innostui ajatuksesta ateriaboksista, jossa on valmiina ja kaikki raaka-aineet.

Omista tarpeista syntyi myös Ateriakipon idea.

– Valmisruoista puuttui mielestäni tuoreus. Lisäksi annokset olivat yksinkertaisesti liian pieniä, tarjoten vain puolet siitä energiamäärästä, mikä ateriasta pitäisi saada.

Suomalainen menestysresepti -kisan ensivaiheessa tammikuussa Pekka lupasi 30 sekunnin videolla tuovansa mittelöön mukaan ravintolatason lounastuotteen, joka valmistuu viidessä minuutissa.

– Minulla ei ollut vielä tuolloin mitään hajua tuotteen toteutuksesta. Alkuun kieltämättä välillä epäilytti, mutta lapsenomaisella uteliaisuudella, periksi antamattomalla sitkeydellä ja vahvalla kilpailuvietillä saatiin kehitystyötä eteenpäin, pakko parhaana konsulttina, Pekka hymyilee.

 

 

Suomen Paistinkääntäjät ry., La Confrérie de la Chaîne des Rôtisseurs Finlande, on myöntänyt Kuopiossa toimivalle Savo-Karjalan lihalle Rôtisseurs-kilven käyttöoikeuden tunnustuksena tuotteiden ja palvelun korkeasta laadusta. Savo-Karjalan lihan Rôtisseurs-kilpikauppa löytyy Kuopion Kauppahallista sekä ABC Pitkälahden yhteydestä.

Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Topias Tölli

Paistinkääntäjien Veljeskunta myöntää Rôtisseurs-kilpiä ainoastaan huipputason ravintoloille ja kaupoille. Suomessa kilpiä on myönnetty noin 90 yritykselle. Savossa Savo-Karjalan liha on ensimmäinen kaupan alan toimija, joka on päässyt tälle arvostetulle listalle.

Toimivat tilat ja puitteet ja monipuoliset valikoimat ovat perusasioita, joiden pitää olla kilpikaupassa kunnossa. Kolmas keskeinen tekijä on palvelu. Henkilökunnan ammattitaito ja ruokaosaaminen ovat ehdottomia edellytyksiä kilven myöntämiselle.

 

Laatu tasaisen korkealla

– Tällä tunnustuksella on meille ja pitkäaikaiselle kehitystyöllemme valtavan suuri merkitys. Se osoittaa, että olemme tehneet laadun ja palvelun osalta oikeita asioita. Paistinkääntäjien paikallisen voutikunnan jäsenet ovat meidän vakiasiakkaitamme, joten he todella tietävät ja tuntevat myymälämme, kuvailee Savo-Karjalan lihan myymäläpäällikkö Jenni Lapinsalo.

Hän korostaa, että pieni ja paikallinen lihayritys ei pysty kilpailemaan hinnalla, joten sen pitää tarjota parempaa laatua niin tuotteissa kuin palveluissa.

– Laadun pitää olla pysyvästi korkealla, sesongeista ja vuodenajoista riippumatta, niin lihatuotteissamme kuin makkaroissa. Tänä päivänä asiakkaamme arvostavat entistä enemmän myös sitä, että liha tulee lähellä sijaitsevilta sopimustuottajiltamme.

Uusia tuotteita kehitetään jatkuvasti, mikä onkin yksi kilven saamisen edellytys.

– Esimerkiksi viime kesänä toimme myymälöihimme kasvisruokatrendin innoittamina kukkakaalipihvit, jotka saivatkin varsin hyvän vastaanoton, Jenni kertoo.

Uutta on myös muutama viikko sitten Pitkälahden myymälään hankittu Dry Ager -lihanmureutuskaappi, jossa liha raakakypsytetään 21-28 vuorokautta.

– Kaappiin mahtuu noin sata kiloa lihaa kypsymään, joten varaus kannattaa tehdä hyvissä ajoin.

 

Tiivistä yhteistyötä PeeÄssän kanssa

Kilpikaupaksi nousemiselle vauhtia antoivat myös lihan erikoisleikkuut, joiden merkitys on viime aikoina korostunut. Asiakkaille pystytään valmistamaan erikoistuotteita ja ruhon osia, joita ei muualta saa.

Tämä palvelu koskee niin yksittäisiä kuluttajia kuin yritysasiakkaitakin. Esimerkiksi PeeÄssän kauppoihin Savo-Karjalan Liha on valmistanut jo pitkään premium-luokan karjalanpaistia, jossa paistista leikatut kuutiot ovat tavanomaista suurempia.

PeeÄssä myymälöistä Savo-Karjalan lihan lihatuotteita ja makkaroita löytyy varsin laaja valikoima, jonka sisältöä kehitetään yhteistyössä. Viime aikoina kumppanuus on tiivistynyt myös osuuskaupan ravintoloiden kanssa: Savo-Karjalan lihan tuotteet ovat tärkeässä roolissa muun muassa Kuopion Sokoksen Food&Joy-maailmaan kuuluvassa Döner26-ravintolassa.

Kaikkien näiden tekijöiden summana Savo-Karjalan lihan tunnettuus kasvaa Kuopiossa päivä päivältä.

– Kahdesta myymälästämme suurempaan ja valikoimaltaan monipuolisempaan ABC Pitkälahden myymälään tulee jatkuvasti asiakkaita myös oman maakuntamme ulkopuolelta. Paikka on Rôtisseurs-kilpikaupallemme äärimmäisen hyvä, Jenni Lapinsalo kiittelee.

Rôtisseurs-kilpi luovutettiin Savo-Karjalan lihalle ABC-Pitkälahden myymälässä. Tiskin takaseinältä paraatipaikan saaneen kilven edessä poseeraavat Paistinkääntäjien Savon vouti Juhani Simpanen sekä kilven saajan edustajat Keijo Leskinen, Jenni Lapinsalo, Jemina Kaipainen ja Paula Lehtolainen.

Kuopion Prisman uusi ja uppee, pitkästi yli 20-metriseksi venynyt Ruokatori on kerännyt avautumisensa jälkeen muutamassa päivässä valtavan paljon kehuja ja kiitoksia. Eräs asiakas kertoi tulleensa tutustumaan uuteen Ruokatoriin, koska kaupungilla siitä puhutaan niin paljon.

– Meille suorastaan vyöryy positiivista palautetta. Asiakkaat kehuvat tuotteidemme tuoreutta, valikoimiemme laajuutta ja osaavaa palveluamme. Monesta suusta olemme kuulleet, että Kuopioon on nyt saatu Helsingin Stockan Food Market Herkun tasoinen ruokatiski, Anni Komulainen kertoo.

Ruokatorilta saa tuoretta kalaa ja kalajalosteita, tuoretta lihaa ja lihajalosteita, runsaita salaatteja, täytettyjä patonkeja, herkullisia tapaksia, erilaisia juustoja, marjaisia jälkiruokia, maukkaita grillituotteita sekä runsaasti heti syötäväksi valmista lämmintä ruokaa.

– Meillä käy paljon lounasasiakkaita, monet ihan päivittäin. Työpaikalle tai kotiin vietäväksi on nopea napata matkaan valmiiksi pakattu annos, tai sitten voi ottaa vuoronumeron ja pyytää juuri sen määrän syötävää, kuin kullakin hetkellä on tarvetta. Erityisen suosittuja ovat lihapullat kermakastikkeessa perunamuusin kera. Myös erilaiset pastaruoat, kiusaukset ja laatikot maistuvat asiakkaillemme.

Kuva: Pentti Vänskä

Ruokatorin myyjistä suurin osa on suorittanut ruoka- ja/tai kalamestarin ammattitutkinnon.

– Seuraamme todella tarkasti ruokaohjelmia, julkkiskokkien virtuaalisia kokkikouluja sekä yleensäkin kaikkia ruoan laittoon liittyviä trendejä, jotta olemme aina ajan hermolla.

Ammattinsa osaavilta myyjiltä asiakkaat saavat vinkkejä, reseptejä, neuvoja ja kannustusta kokeilemaan.

– Tiskin äärellä käydään jatkuvasti puolin ja toisin innostavia ruokakeskusteluja. Paras palaute työstä onkin se, kun asiakas kertoo onnistuneensa valmistamaan herkullisen aterian meiltä ostamastaan lihasta tai kalasta ohjeidemme mukaisesti, Anni kuvailee.

Hän muistuttaa, että Ruokatorilla voidaan tarvittaessa myös fileoida ja maustaa kala valmiiksi tai marinoida liha asiakkaan maun mukaiseksi. Tämä helpottaa varmasti ainakin monen mökkijuhannuksen viettoa.

– Juhannuksen suosituimmat tuotteet tulevat tänäkin vuonna olemaan possun ulkofilee ja kassler, naudan entrecote sekä kokonainen kirjolohi.

Jukka Kuivanen kertoo Ruokatorin uudessa uunissa valmistuvan entistä mehevämpiä ja maukkaampia grillituotteita, muun muassa kokonaisia broilereita ja grillikylkeä.

– Asiakkaat ovat kehuneet grillituotteidemme maistuvan paremmilta kuin missään. Salaisuutemme on rapea pinta ja tasainen paisto, hän toteaa.

– Uudet ja toimivat laitteet ja tilat sekä Ruokatorin hieno miljöö ovat meille työntekijöille todella iso motivaatiotekijä. On palkitsevaa ylläpitää ja kehittää laadukasta ja näyttävää palvelutiskiä, hän jatkaa.

Kuva: Pentti Vänskä

Lihan ja kalan lisäksi Ruokatorilla on aina tarjolla myös kasvistuotteita, kuten raikkaita salaatteja ja raasteita. Pitkän tiskin katkaisee kaksi pyörivää alustaa, joissa esillä on tällä hetkellä tapaksia sekä erilaisia kalaherkkuja. Ensi viikolla tuotteistus karuselleissa voi ollakin jo ihan toisenlainen, sillä valikoima elää vuodenaikojen, sesonkien ja viikonpäivienkin mukana.

Tuotteista tulee pieniltä elintarvikeyrityksiltä ja paikallisilta lähitoimittajilta Annin ja Jukan arvioin mukaan noin puolet, kalajalosteissa jopa 90 %.

– Lounasruokia meille tulee Kruunuherkulta Juvalta, Kallaveden muikkuja ammattikalastaja Keijo Parviaiselta, kalajalosteita KalaLapilta, Escamarilta ja Kalavapriikilta Kuopiosta, pikkupitsoja Liepuskalta Nilsiästä, lihatuotteita Savo-Karjalan Lihalta Kuopiosta, metsäsienisalaattia TL Maistuvilta Vieremältä ja palvattua lihaa Pekan Palvilta Lapinlahdelta. Nämä ovat vain esimerkkejä. Listaa voisi jatkaa vielä paljon, ja tavoitteena on lisätä paikallistuottajia edelleen.

Teksti Kristiina Tammitie | Kuvat Pentti Vänskä

Televisiossa Nelosella yli 600 000 katsojaa viikoittain keränneestä Tankkaustarinat-realitysarjasta kuvataan parhaillaan toista tuotantokautta. Ensi kesänä esitettävällä uudella kaudella seurataan peräti kahdeksassa jaksossa Varkauden ABC:n värikästä elämää.

Tammikuinen arkipäivä saa uudenlaista eloa, kun Varkauden ABC:n ovensuuta lähestyessä korviin kantautuu rytmikäs soitanto. Sisällä joukko musikantteja viihdyttää yleisöään mukaansatempaavalla ukuleletaituroinnilla. Ohikulkijat pysähtyvät kuuntelemaan ja hymy leviää nopeasti kaikkien kasvoille.

Ei liene liian suuri juonipaljastus kertoa, että kyse on Tankkaustarinat-realitysarjan yhdestä kohtauksesta, joka nähdään Nelosella kesäkuussa alkavissa toisen tuotantokauden jaksoissa. Ukulele-musisoijat ovat päässeet mukaan ”Tankkiksiin” paitsi viihdyttämään, myös kertomaan Leppävirralla vuosittain järjestettävistä ukulele-festareista.

Kuusi päätähteä

Tankkaustarinoiden toisella kaudella nähdään savolaisväriä peräti kahdeksassa jaksossa. Varkauden ABC:llä sarjaa on filmattu joulu- ja tammikuussa parin viikon ajan. Vielä on tulossa kaksi kuvaussessiota helmikuussa.

– Minulle soitettiin ja kysyttiin, haluaisimmeko lähteä sarjaan esiintymään. Makusteltiin asiaa yhdessä, ja kun vapaaehtoisia persoonallisia huipputyyppejämme löytyi riittävästi, päätimme heittäytyä rohkeasti mukaan, liikennemyymäläpäällikkö Mervi Ahonen kertoo.

Hän päätyi itsekin kameroiden eteen, ei niinkään innokkaana, mutta sitäkin lojaalimpana parrasvaloihin astuvia työryhmänsä jäseniä kohtaan. Pääosassa Varkauden ABC:n jaksoissa ovat Mervin lisäksi Hanne Sirkkiä, Mikko Honkanen, Juha Ahonen, Iiris Eronen sekä Kuopiosta ABC Pitkälahdesta vahvistuksena joukkoon liittynyt Jani Ranta.

Tilaisuus, joka ei toistu

Varkauden tavoin Tankkaustarinoissa esittäytyy tällä kaudella uutena paikkana ABC Renkomäki Lahdesta. Ensimmäiseltä kaudelta tutut ABC Vaajakoski ja ABC Lohja ovat edelleen mukana.

Henkilökunnan ohella sarjassa tavataan Apsin vakiasiakkaita ja värikkäitä, paikallisia persoonallisuuksia. Lisäksi asiakasterveisiä on kuvattu useilla ketjun asemilla, muun muassa ABC Pitkälahdessa Kuopiossa joulukuussa.

Suomen suurimpiin kuuluva tuotantoyhtiö Aito Media valitsi formaattiin sopivat ja kiinnostavat persoonat työntekijöiden koekuvausten perusteella.

Hanne kertoo lähteneensä sarjaan mukaan tilaisuuden ainutkertaisuuden vuoksi.

– Onhan tämä kokemus, joka ei toistu. Voinpahan joskus tulevaisuudessa kertoa lapsenlapsille, että minäpä se olen ollut telkkarissa ja katsoa heidän kanssaan jaksoja jostain silloin käytössä olevasta palvelusta. Täytyy tunnustaa, että olen myös yllytyshullu, joka oli helppo ylipuhua mukaan, Hanne nauraa.

Lopputulos jännittää

Jaksoissa ABC:n elämä avautuu kaikissa väreissään. Katsojat pääsevät elämään henkilökunnan mukana iloja ja suruja, kiirettä ja touhua, tilannekomiikkaa ja tiivistä työtoveruutta.

­– Tilanteet ovat aitoja tapahtumia elävästä elämästämme, mutta enempää kuvausten yksityiskohdista emme voi paljastaa, Mervi ja Hanne kertovat.

Kokemus on jo tähän mennessä, kun kuvaukset ovat vielä kesken ja lopputulos pelkkää arvailua, synnyttänyt monenlaisia tunteita. Kaksikkoa mietityttää ennen muuta se, näyttävätkö he viihteellisessä sarjassa aidoilta itseiltään.

– Kuvauksissa on ollut mielenkiintoista, kivaa ja nauruntäytteistä. Mutta välillä myös epäilyttää, nolaammeko itsemme ihan totaalisesti tai näyttääkö siltä, että kyseessä on asiakaspalvelun ammattilaisten sijasta leikkikouluosasto. Jännittää aika tavalla, miltä valmiit jaksot näyttävät, Tankkaustarinoiden tulevat tähdet tunnustavat.

Kimmo Mattila, Arto Julkunen ja Anja Huovinen pääsivät esittelemään paikallista ukulelen soittotaitoa Tankkaustarinoihin.

Henkilökunta innostui jammailemaan musiikin tahtiin. Mervi ja Juha ovat realitysarjan tulevia tähtiä.

Hanne pääsi näppäilemään soitintaan ukulelemaestron Arto Julkusen opastuksella. Tämäkin kohtaus nähtäneen Tankkaustarinoissa kesällä.

– S-market on tuttu ja turvallinen. Saattaa mennä puolikin vuotta niin, että emme käy kertaakaan kauppa-asioilla kaupungissa. Haluamme käyttää oman kylän palveluja, sonkajärveläiset Kati ja Marko Karjalainen kertovat.

Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Pentti Vänskä

 

Tammikuisen keskiviikon aamupäivä sujuu Karjalaisten perheessä arkiseen malliin. Kati ja Marko käyvät ruokaostoksilla vajaan parin kilometrin päässä S-marketissa. Ostoskassien purkamisen jälkeen Kati ryhtyy leipomaan ja Marko valmistautuu lähtemään iltavuoroon töihin. Perheen kuopus, 11-vuotias Miika on koulussa. Aikuiset lapset ovat olleet jo pitkään omillaan, mutta ilahduttavan usein Karjalaisten ruokapöydän ääreen kokoontuu kolme sukupolvea.

 

Omista kokemuksista syntynyt vahva luotto

Sonkajärvelle Kati ja Marko muuttivat vuonna 2004 Iisalmesta. He ovat tyytyväisiä oman paikkakunnan peruspalveluihin.
– Ykköskauppamme on paikallinen S-market, johon meillä on vaha luotto. Ässässä käyminen tuntuu hyvin luontevalta ja helpolta, Kati kuvailee.
Karjalaisilla ei kaupan valinnan taustalla ole minkäänlaista S-marketiin tai yleensäkään PeeÄssään verenperintönä saatua suhdetta tai lapsuudesta opittua toimintamallia. Kiintymys on syntynyt ja kasvanut omien kokemusten kautta.
– S-marketista löytyy vaivattomasti kaikki tavarat tuoreena ja laadukkaana. Meidän ei tarvitse hakea edes tarvitsemiamme erikoisempia maidottomia tuotteita Iisalmesta, kun niitä on toiveidemme mukaisesti otettu S-marketin valikoimiin.
Kati arvostaa myös osuuskaupan hinnoitteluperiaatteita, bonusjärjestelmää sekä henkilökuntaa.
– S-marketissa on huomattavasti muita edullisemmat hinnat, joiden päälle Bonus on ihana lisäetu. Ja ehdottomasti pitää mainita myös mukava henkilökunta. Tulee hyvä mieli, kun myyjät ovat aina kauppaan mennessä hymyssä suin.

Kati ja Marko kertovat saavansa kaikki tarvittavat päivittäistavarat S-marketista. – Jos ei jotain löydy, kannattaa mainita siitä myyjille. Aika hyvin he saavat lisättyä tuotteita valikoimiin, Kati vinkkaa.

Kati ja Marko kertovat saavansa kaikki tarvittavat päivittäistavarat S-marketista. – Jos ei jotain löydy, kannattaa mainita siitä myyjille. Aika hyvin he saavat lisättyä tuotteita valikoimiin, Kati vinkkaa.

 

Työssä parasta ovat ihmiset

Mukavia myyjiä kiitellessään Kati Karjalainen mainitsee nimeltä Kati Kärkkäisen ja Pirkko Tissarin. He ottavat terveiset vastaan hämillisen ilahtuneina.

– Palasin lapsuuteni maisemiin asuttuani pitkään Kuopiossa ja Helsingissä. Elämä muuttaa arvoja ja asenteita, opettaen ymmärtämään kotiseudun merkityksen, koko ikänsä kaupan alalla työskennellyt Pirkko perustelee paluumuuttoaan.

S-marketissa aloittaessaan hän ei osannut edes kuvitella olevansa samassa paikassa töissä vielä 20 vuoden päästäkin.

– En ole kertaakaan näiden vuosien aikana tuntenut tarvetta hakeutua muualle. Asiakkaat ja työkaverit pitävät työn mielekkäänä. On mukavaa, kun pienellä paikkakunnalla kaikki tuntevat toisensa, mutta yhtä lailla on mukavaa, kun mökkiläiset ja turistit vilkastuttavat elämäämme etenkin kesäisin.

 

Työ menee ihon alle

Pitkästi toistakymmentä vuotta S-marketissa asiakkaita palvellut Kati Kärkkäinenkin on paljasjalkainen sonkajärveläinen. Hän päätyi lukion jälkeen PeeÄssän palkkalistoille puolivahingossa.

– Olin kouluaikana käynyt pari kertaa S-marketissa TET-harjoittelussa ja ajatellut jo silloin, että kaupan ala kiinnostaisi. Kun sain välivuoden aikana jalkani oven rakoon paremmin, ihastuin paikkaan ja työhön todella. Jäin tänne ja opiskelin merkonomiksi työn ohessa.

Hymyileväisyydestään tunnettu Kati myöntää, että hänelle S-market on enemmän kuin työpaikka.

­ – Tämä menee ihon alle. Vapaapäivinä ja lomillakin elän mukana työkavereiden päivärytmissä ja lähetän tsemppaavia ajatuksia heille.

– Uudet työkaverit toivotamme koko porukalla aina tervetulleeksi perheeseen, koska todellakin tuntuu siltä, että olemme yhtä perhettä, Kati Kärkkäinen hymyilee.

– Uudet työkaverit toivotamme koko porukalla aina tervetulleeksi perheeseen, koska todellakin tuntuu siltä, että olemme yhtä perhettä, Kati Kärkkäinen hymyilee.

 

35 vuoteen mahtuu monta muutosta

Sonkajärven S-marketin pitkäaikaisimmille myyjille työvuosia on kertynyt jopa yli 40. Tällaisiin vuosimääriin ylsivät aikoinaan Aino Luukkonen ja Vuokko Huttunen. Eläkkeelle siirtyneisiin pitkän linjan ammattilaisiin lukeutuvat myös Eila Heikkinen, Eila Sirvio, Rauha Katainen ja Jorma Rönkkö, joka jäi pois töistä vuoden vaihteessa lähes 35 vuotta kestäneen työrupeaman jälkeen.

– Ensimmäinen työpäiväni oli vappuna 1986 Sonkajärven Sokos-hallissa, jossa oli vielä tuolloin elintarvikeosaston lisäksi tekstiili-, maatalous- ja rautaosastot. Kun myymälä muutettiin S-marketiksi kaksi vuotta aloittamiseni jälkeen, toiminnassa keskityttiin päivittäistavarakauppaan. Samoihin aikoihin myyjien työtehtävät muuttuivat valtavasti, kun tulivat tietokoneet ja valtaosa toiminnoista meni niiden taakse.

Jorman omassa työssä suuri muutos tapahtui myös 1992.

– Lihatiski poistettiin ja siirryttiin teollisuuden pakkaaman lihan myyntiin, lihamestarin koulutuksen aikoinaan saanut eläkeläinen muistelee.

Jorma Rönkkö jäi vuoden vaihteessa ansaitulle eläkkeelle Sonkajärven S-marketin myyjän työstä.

Jorma Rönkkö jäi vuoden vaihteessa ansaitulle eläkkeelle Sonkajärven S-marketin myyjän työstä.

 

Osuuskauppatoimintaa vuodesta 1909 alkaen

Jorma on kerännyt vuosikymmenten ajan työpaikastaan leikekansioon valokuvia, lehtijuttuja, mainoksia ja muuta aineistoa. Kansiosta löytyykin runsaasti historiatietoa osuuskauppatoiminnasta Sonkajärven kirkonkylällä eli Rutakolla.

– 1960-luvulla osuuskaupalla oli myymälä kylänraitin molemmissa päissä. Kun suurempi myymälä tuhoutui tulipalossa, keskitettiin toiminta tähän nykyiselle paikalle, jossa sivumyymälä oli ollut jo vuodesta 1930 lähtien. S-marketiin laajennuksia on tehty kahteen otteeseen, vuonna 1996 sekä 2007, jolloin vanhin osa purettiin pois uuden tieltä.

Aineistosta käy ilmi sekin, että PeeÄssällä on paikkakunnalla yli 110-vuotiaat juuret.

­– Itse ennätin omalla S-market-urallani palvelemaan paikallisia ihmisiä viidessä polvessa. Se on kuitenkin vain pieni pätkä siitä sukupolvien ketjusta, joka on käyttänyt omistamansa osuuskaupan palveluja yhdentoista vuosikymmenen aikana, Jorma pohtii.

 

Osuuskauppatoimintaa Sonkajärvellä vuodesta 1909 alkaen

1909 paikalliset asukkaat perustivat Rutakon Osuuskaupan.

1936 nimi muutettiin Sonkajärven Osuuskaupaksi.

1966 Sonkajärven Osuuskauppa liittyi osaksi Iisalmen Osuuskauppaa.

1971 Iisalmen Osuuskaupan nimi vaihdettiin Osuuskauppa Koljonvirraksi.

1991 Koljonvirta ja Kuopion Osuuskauppa fuusioituivat nykyiseksi Osuuskauppa PeeÄssäksi.

 

Sonkajärven Osuuskaupan päämyymälä 1960-luvulla ennen tuhoisaa tulipaloa.

Sonkajärven Osuuskaupan päämyymälä 1960-luvulla ennen tuhoisaa tulipaloa.

Nykyisen myymälän paikalla on toimittu jo pitkästi yli puoli vuosisataa.

Nykyisen myymälän paikalla on toimittu jo pitkästi yli puoli vuosisataa.

Tältä myymälä näytti 1980-luvulla ennen S-marketiksi muuttumista.

Tältä myymälä näytti 1980-luvulla ennen S-marketiksi muuttumista.

Kivimyllyt ovat käyneet yhä harvinaisemmiksi. PeeÄssän kaupoista saa silti edelleen perinteisellä menetelmällä kivien välissä jauhettuja ruisjauhoja. Kuopion Osuuskaupan aikoinaan perustama Siilin mylly on toiminut jo liki 70 vuotta.

Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Pentti Vänskä

– Teollisuuden suuret myllyt ovat helpommin automatisoitavia vasaramyllyjä, kun taas meidän pienessä myllyssämme jauhatus tapahtuu kivien välissä ja enempi käsityönä, myllyn omistaja-yrittäjä Antti Kröger kuvailee.

Siilin myllyyn vilja tulee yrityksen omilta ja vuokrapelloilta sekä muilta lähialueen viljelijöiltä Pohjois-Savosta noin 50 kilometrin säteeltä. Ainakin tähän saakka viljaa on saatu joka vuosi tarpeeksi omasta maakunnasta.

Kivimyllyssä jauhetaan sekä ruista että ohraa. Jokainen viljaerä on laboratoriomenetelmin testattu ennen käyttöä.

– Isojen myllyjen kanssa emme pysty hinnalla kilpailemaan, eikä tuotteitamme voi verratakaan tarjousjauhoihin. Me kilpailemme laadulla, sillä kokeneiden leipureiden mukaan kivimyllyn jauhojen leivottavuus on parempi. Lisäksi pystymme kertomaan viljan alkuperän tuottajaan asti, Antti kuvailee.

– Tuote on erikoinen ja ihan erilainen kuin muilla. Karkeahko ja terveellisempikin, kun mukana on jyvän kuoriosia. Ruishan on jo luonnostaan puhtain viljalaji, mylläri Janne Illikainen jatkaa.

 

Ruisjauhoja viidestä myymälästä

Siilin myllyn tuotteiden kysyntä on kasvanut vuoden 2020 aikana. Yksi syy on koronavuoden mukanaan tuoma leipomisinnostuksen nousu, mutta vielä suurempi selittävä tekijä on Liperin myllyn toiminnan päättyminen viime keväiseen tulipaloon.

Monet leipojat hakevat jauhot suoraan Siilin myllyn omasta myymälästä, mutta paikallisista kaupoistakin niitä saa – jos ei muuten, niin pyytämällä.

PeeÄssässä on asiakastoiveiden perusteella lisätty äskettäin Siilin myllyn viiden kilon täysjyväruisjauhopussi Rautalammin ja Nilsiän S-marketien valikoimiin. Jo aiemmin tuote on löytynyt Siilinjärven, Lapinlahden ja Kuopion Ykkösrastin S-marketeista sekä Kuopion Prismasta. Iisalmen Prismassa testattiin puolestaan ohra- ja lettujauhojen  menekkiä viime kesänä sesonkivalikoimissa.

– Eniten meidän ruisjauhoja myydään PeeÄssän kaupoista Kuopion Prismassa, vaikka ison pakkauskoon vuoksi pussit jäävät hieman piiloon alimmalle jauhohyllylle. Joku aika sitten myyjät olivat jättäneet lavan näkyvälle paikalle käytävän varrelle, jolloin menekki kasvoi tuntuvasti, Janne kertoo.

 

Osuuskaupan perustama mylly

Siilin myllyn historia ulottuu 1950-luvun alkuun, jolloin Kuopion Osuusliike (sittemmin Kuopion Osuuskauppa, josta myöhemmin kasvoi Osuuskauppa PeeÄssä) perusti myllyn Siilinjärvelle soranottokuoppaan kirkon itäpuolelle. Rakennuksessa toimi myös pesula 1970-luvulle asti, alkuaikoina kattotiiliä valmistanut sementtivalimokin. Osuuskaupalta kiinteistö siirtyi Hankkijalle, jolta se päätyi vuonna 2008 liiketoimintakaupalla nykyiselle yrittäjälle.

PeeÄssä omistaa edelleen tontin, jolla mylly sijaitsee.

– Vuokra on varsin edullinen. Suunnitelmissa on parin vuoden sisällä rakentaa kokonaan uusi mylly, joka sijoittuisi maatilani yhteyteen. Nykyisessä myllyssä voisi jatkaa viljan vastaanottoa ja kehittää jonkinlaista kahvilamyymälää, Antti Kröger suunnittelee.

– Meidän täysjyväruisjauhoista saa parasta ruisleipää, mylläri Janne Illikainen kehaisee.

Liki 70-vuotta toimineen Siilin myllyn juuret ovat Kuopion osuusliikkeen peruja. Koneet ja laitteet ovat vanhanaikaisia, mutta edelleen toimivia.

Kuopion Sokoksen Ravintolamaailma uudistetaan talven aikana. Asiakkaille saadaan elämyksellisemmät tilat, uusia kokemuksellisia ravintoloita sekä henkilökunnalle toimivat tarjoilu-, logistiikka- ja tuotantotilat. Ravintolamaailmaan saadaan 124 uutta asiakaspaikkaa. Investoinnin arvo on 1,3 miljoonaa euroa. Ravintoloiden uudistustöiden yhteydessä Sokos kiinteistössä uudistetaan myös lvis-tekniikkaa, joten kokonaisinvestointi Sokos kiinteistössä nousee yhteenlaskettuna 3,1 miljoonaan euroon.

– Ravintolainvestointiin käytetty summa on poikkeuksellisen suuri näin haastavana aikana, mutta varaudumme tulevaisuuteen ja luotan ravintolakysynnän palautumiseen normaalille tasolle Kuopion keskustassa koronan jälkeen. Otamme osaksi Ravintolamaailmaa myös Nina & Henrin vapautuneet liiketilat. Ravintolamaailma tulee uudistuksen myötä saamaan myös uuden nimen. Uudistusten myötä pystymme myös työllistämään lisää henkilökuntaa, kertoo toimialajohtaja Ville Puustinen.

Ravintolamaailman kokonaisuus työllistää tällä hetkellä ympärivuotisesti 63 henkilöä ja on kävijämääriltään Kuopion suurin ravintolayksikkö.

 

Uutena viinibaari, sushibuffet, aasialaisia makuja, kebabia ja toivesalaatteja

Uudistuksessa kaupungin suosituin kahvila Coffee House saa sisäänsä viinibaarin.

– Tehdään baari baarin sisään. Coffarin viinibaarissa on tarjolla vaihtuva valikoima viinejä kaikilta mantereilta. Sen jatkuvasti päivittyvältä viinilistalta löytyy 20 viinin valikoima kypsiä sekä mielenkiintoisia, nykyaikaisia viinejä. Viinibaari tarjoilee viinin ohella myös käsin tehtyjä herkkuja, kuten leikkeleitä, juustoja ja Coffee Housen keittiön pikkuannoksia, kertoo ryhmäpäällikkö Johanna Kämäräinen.

Uutena ravintolamaailmaan on tulossa uniikki gourmet kebabiin keskittyvä ravintola Döner26 sekä Raisu-niminen aasiaravintola, jossa kärkituotteena on sushibuffet.

– Dönerissä haluamme tarjota Kuopion parasta modernia gourmet kebabia. Gourmet tarkoit-taa meille tuoreita, rohkeita ja yksilöllisiä makuja valmiiksi mietittyinä annoksina, 100 pro-senttisesti kotimaista lihaa tuoreilla lisukkeilla kruunattuna lähituottajan meille tuunaamilla kastikkeilla. Osana Döneriä on myös tuotekonsepti GreenBAR, joka on epäilemättä kaupungin maukkain, rohkein ja erilaisuudestaan ylpeä toivesalaattibaari. Se on salaattibaari, joka yhdistää kaupungin ja maaseudun parhaat puolet lautaselle tai mukaan koottuna asiakkaan omien toiveiden mukaisesti, kuvailee innostunut ryhmäpäällikkö Mikko Rosendahl.

– Raisu puolestaan on aasiaravintola, joka uskoo perinteiseen japanilaiseen keittiöön, puhtaisiin ja korkealaatuisiin raaka-aineisiin. Yhdistelemme rohkeasti uusia makuja ja ainesosia. Haluamme luoda mieleenpainuvaa ja loistavaa ruokaa rennon sosiaalisessa tunnelmassa, ihmisläheisen ja asiantuntevan palvelun siivittämänä. Sushibuffet on koko paikan sydän, mutta lämpimässä buffassa löytyvät muun muassa wingsit Aasian tyyliin, autenttiset baobunit ja muita laadukkaita Kaukoidän annoksia juomatuote mukaan lukien, kertoo Rosendahl.

Myös entiset tutut konseptit jatkavat, mutta ne uudistetaan 2020-luvulle. Rossossa terävöitetään pizza- ja grillituotteita sekä miljööuudistuksessa Rosso saa lisää tilaa ja ruokailurauhaa. Keittiö muutetaan avokeittiöksi ja napolilainen pizzauuni nousee ravintolan keskiöön näkymässä salista keittiöön. Ravintolaan tehdään myös kabinetti ryhmäasiakkaita ajatellen. Myös Coffee Housea ja Hesburgeria uudistetaan. Hesburger saa tiloihinsa itsepalvelukassat ja se siirtyy torin puolelle suljettavan Pikku Pietarin pubin paikalle. Uudelleen organisoitumiseen liittyen yhteistoimintaneuvottelut on käyty ja Pikku Pietarin Pubin sulkeminen on osa Ravintolamaailman kehittämissuunnitelmaa.

– Teemme uudistukset vaiheittain ja ensimmäisenä pääsemme avaamaan aasiaravintola Raisun helmikuun lopussa. Teemme kovasti töitä sen eteen, että koko &Joy ravintolamaailman uudistus olisi valmis jo vappuna 2021. Uudistustöiden aikana osa ravintoloista on luonnollisesti hetken tilapäisesti kiinni, mutta pystymme työllistämään koko henkilöstön muihin toimipaikkoihimme, kertoo Kämäräinen.

 

Asiakasomistajien mielipiteistä tukea päätöksiin

Uudistusta suunniteltaessa kysyttiin ravintolamaailmassa asioineiden asiakasomistajien mielipiteitä, millaisissa ravintoloissa he haluaisivat asioida. Kyselyyn saatiin lähes 1 000 vastausta ja ne tukivat suunnitelmia ravintolamaailman tulevaisuudesta.

– Meiltä on kysytty miksi entiset konseptit jatkavat Sokoksen ravintolamaailmassa ja emmekö keksineet sitten mitään uutta niiden tilalle? Yksiselitteinen vastaus tähän on, että entiset konseptit ovat todella suosittuja asiointimääriltään, tulokseltaan ja niillä on vahva brändiarvo jopa kymmenien vuosien ajalta. Olen vilpittömän iloinen, että saamme uudistuksen yhteydessä tuotua myös näitä tutumpia konsepteja nykypäivään ja samalla lanseeraamme pari uutta uniikkiravintolaa sekä kaksi uutta tuotekonseptia asiakkaillemme. Konseptikehitystä olen höystänyt myös ulkopuolelta hankituilla konseptiosaajilla. Haluamme entisestään parantaa asiakkaan päivää sekä tuottaa hyvää mieltä ja makuelämyksiä, summaa Rosendahl.

 

Paikallisia toimijoita mukana uudistuksessa

Paikallisuus on osuuskaupan toiminnassa tärkeää ja sen vuoksi valikoimissa käytetään myös paikallisien toimittajien tuotteita. Lähituottajista on alkuvaiheessa mukana Julkulan Leipomo Kuopio, NakuMajo Varkaus, Savo-Karjalan Liha Kuopio. Myös rakentamisessa käytetään paikallisia urakoitsijoita aina kun se on mahdollista.

Ravintolamaailman konsepteista vastaa PeeÄssä, SOK ja SonFly Oy, sisustussuunnittelusta Jaana Ekman (Visionary Design Partners Helsinki Oy), pääsuunnittelusta yhdessä PeeÄssän kanssa Min-na Kilpeläinen (Rakennussuunnittelutoimisto TURUNEN & RÄISÄNEN Ky) sekä keittiö- ja laite-suunnittelusta Mikael Polón (Metos Oy).

Iisalmelaisen Vesa Toppisen valmistama kauralyhde päätyy tänäkin vuonna satojen asiakasomistajaperheiden pihalintujen jouluiloksi.

 Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Pentti Vänskä

 

Vesa Toppisen syksy kului hänen isännöimällään viljatilalla Iisalmen Kumpusilla edellisvuosien tapaan kauralyhteiden parissa. Käsin tehtyjä, sellofaaniin käärittyjä ja punaisella nauhalla koristeltuja lyhteitä kertyi syksyn mittaan puolisentoista tuhatta.

– Tänä vuonna syysmyräkkä lakosi viljan pahoin. Tästä syystä en pystynyt toimittamaan PeeÄssälle toivottua määrää lyhteitä, eikä niitä riittänyt yhtä moneen myymälään kuin aiempina vuosina. Kaikki mahdolliset laitoin kyllä myyntiin. Itselle ei jäänyt edes joululyhdettä, Vesa kertoo.

Hänen tekemistään lyhteistä yli 90 prosenttia myydään PeeÄssän kaupoissa. Katovuodesta huolimatta Vesa onnistui toimittamaan lyhteitä marraskuun aikana 26 S-kauppaan ympäri Pohjois-Savoa.

– Kymmenen vuotta olen lyhteitä PeeÄssälle tehnyt. Ensimmäisenä vuonna määrä oli muistaakseni vähän toista sataa kappaletta, hän kuvailee.

 

Parin kuukauden urakka

Omalta kaurapelloltaan Vesa leikkaa lyhdeainekset syksyllä perinteiseen tapaan sirpillä.

– Sirppileikkuun ansiosta jatkokäsittely on helpompaa, koska korret ovat valmiiksi samansuuntaisesti.

Leikattu vilja viedään entisen navetan ylisille kuivumaan, jonka jälkeen on vuorossa korsien puhdistaminen ja lyhteiden sitominen. Monivaiheinen urakka on käsityötä alusta loppuun.

– Käsin tehdyn lyhteen hinta on toki korkeampi, mutta toisaalta siinä on jopa puolet enemmän jyviä koneella valmistettuun verrattuna.

Lyhteiden tekemiseen Vesalta kuluu syksyisin pari kuukautta aikaa.

– Viljan valmistuminen on mennyt vuosi vuodelta myöhemmäksi, kun kesät ovat olleet joko kuivia tai kylmiä. Sääolosuhteet vaikuttavat myös korren paksuuteen. Mitä ohuempaa kortta, sitä hitaampi lyhde on tehdä.

 

Hintaa ei huudateta

Vesa Toppisen viljelemästä kaurasta vain osa päätyy lyhteiksi. Viljavaraston kautta maatalouskäyttöön menevän viljan lisäksi tilan pelloilla kasvaa hevosille heinää.

– Lyhteiden valmistus on hyvä lisäelinkeino. PeeÄssän kanssa minulla on toistaiseksi voimassa oleva sopimus, johon olen oikein tyytyväinen. Yhden kerran on näiden vuosien aikana kysytty, voisiko hintaa vähän pudottaa, mutta kun en asiasta innostunut, keskustelu loppui hyvässä hengessä siihen. PeeÄssä arvostaa paikallisia toimittajia, eikä lähde huudattamaan hintaa alaspäin, viljelijä arvioi.

Erityisesti keltasirkkujen ja varpusten suosimien kauralyhteiden menekki vaihtelee myymäläkohtaisesti. Parhaiten Vesan tuotteet käyvät kaupaksi Prismojen lisäksi Nilsiän S-marketissa.

– Kysyntää riittää pitkin talvea, mutta selkeä myyntipiikki tulee joulun aikaan. Joulukukan sijasta kauralyhde on mainio jouluvieminen. Se auttaa lintuja selviämään talven ylitse, ja varsinkin monet ikäihmiset tykkäävät katsella ikkunasta lintujen hyörinää ruokintapaikalla, Vesa muistuttaa.

 

Vesa Toppinen valmistaa PeeÄssän kauppoihin kauralyhteitä alusta alkaen käsityönä.

Petri Hiltunen leipoo kolmeen PeeÄssän kauppaan riisipiirakoita, jotka kelpaisivat mainiosti perinteiseen karjalaiseen pitopöytään.

Teksti Kristiina Tammitie, kuvat Pentti Vänskä

S-market Ykkösrastin paistopisteellä katse tarttuu herkullisen näköisiin, oikeaoppisen kokoisiin ja kauniin kullanruskeisiin riisipiirakoihin. Hyllynreunassa on hinnan rinnalla maininta paikallisesta tuotteesta, joten muutama piirakka on pakko ottaa heti matkaan. Maku osoittautuu juuri niin hyväksi, kuin ulkonäkö antaa ymmärtää. Piirakoilla herkutellessa nousee väistämättä mieleen makumuistoja lapsuudesta ja karjalaisen isotädin pitopöytäherkuista.

 

Ei suurta salaisuutta

Piirakoiden tekijäksi paljastuu kondiittorimestari Petri Hiltunen, jonka leipomo löytyy paritalon alakerrasta Kuopion Kettulanlahdesta. Peten äiti leipoi samoissa tiloissa Hiltusen rieskaa viime kesäiseen eläkkeelle jäämiseensä saakka.

– Itse keskityin aiemmin kakkujen leipomiseen, mutta kun Kauppahallin tuttu kauppias kyseli piirakoiden tekijää, sanoin puoliksi huumorilla, että minä voin ruveta.

Pete ei ollut leiponut ikinä yhtäkään piirakkaa, mutta äkkiäkös innokas leipuri tarttuu piirakkapulikkaan ja oppii taidon – varsinkin, kun saa arvokasta apua tyttökaveriltaan Jenni Koljoselta. Jennin mummolta myös varmisteltiin reseptiikan toimivuutta. Ensimmäiset versiot olivat Peten mukaan ”ihan hirveän näköisiä”. Nyt kolmen vuoden leipomisen jälkeen tuotteen ulkonäkö, rakenne ja maku ovat hyvin kohdallaan.

– Ei siinä mitään suurta salaisuutta ole. Maistuva kuori, ei liikaa täytettä, riittävästi suolaa, rapsakka paisto, voitelu voilla ja paljon harjoittelua. Homma on hyvin pitkälle käsityötä, puuron keitosta rypyttämiseen, vain taikinan kaulitsemisessa käytän apuna konetta. Onhan se työlästä, mutta haluan pitää tuotteessa leipurin käden jäljen, Pete korostaa.

 

Uunin rajat vastassa

Kakkujen ja muiden konditoriatuotteiden valmistus on saanut jäädä piirakoiden kysynnän ylittäessä kaikki odotukset. Peten tavanomainen päivätuotos on tällä hetkellä jo 1 300-1 500 piirakkaa päivässä. Niistä noin kolmannes myydään S-market Ykkösrastissa ja Kuopion Prismassa. Lisäksi piirakat ovat myynnissä keskustan S-marketissa, mutta siellä menekki on pienempää.

­– Vein PeeÄssän keväällä myymälöihin maistiaisia, mutta ei yhteistyö ihan heti siltä istumalta käynnistynyt. Pitivät ensin tuotoksiani vähän pieninä ja vähän kalliina, mutta ottivat ne sitten kuitenkin testimyyntiin. Ihan hyvin on kauppa käynyt, ja tilausmäärät ovat kasvaneet. Yhteistyö on sujunut kaikin puolin mukavasti.

Prismassa ja Ykkösrastilla muutama sata piirakkaa katoaa asiakkaiden ostoskärryihin pikimmiten sen jälkeen, kun ne myymälään aamuvarhaisella tulevat.

– Myynnin tuplaaminen olisi aika helppoa, mutta paistossa alkaa tulla kapasiteetti vastaan. Olen harkinnut uuden uunin hankintaa, mietityttää vain, onko paistojälki sitten vielä samanlainen.

Niin leipurilla kuin uunillakin on jälleen edessään vuoden kovin koitos.

– Jouluviikolla leivon kolmessa päivässä 15 000 piirakkaa, mikä tarkoittaa ison leipomisurakan lisäksi 20 tuntia paistoa putkeen. Suuri kiitos ja kunnia kuuluu Jennille, joka auttaa sen, minkä ehtii.

 

Käden jäljen oltava laadukasta

Piirakkatuotannon ohella Pete tekee yrittäjänä töitä myös täysin toisella alalla. Kotileipomoa vastapäätä sijaitsevassa hallirakennuksessa hän kaunistaa ja siistii asiakkaidensa autoja – pesee, imuroi, vahaa ja puunaa, pieteetillä ja tietysti käsityönä.

– Se on sellaista hifistelyä, Pete myöntää.

Hän myöntää olevansa yksinyrittäjä, joka tykkää tehdä töitä.

– Päivät venyvät helposti 16-tuntisiksi, kun tekeminen on mukavaa. Onpa kyse piirakoiden tekemisestä tai auton hoitamisesta, on käden jäljen oltava laadukasta.

 

Pete Hiltunen valmistaa piirakat hyvin pitkälti käsityönä.

Pete Hiltunen valmistaa piirakat hyvin pitkälti käsityönä.

Sopivan ohueksi kaulitusta taikinalevystä tulee muotilla tasakokoisia piirakoita.

Sopivan ohueksi kaulitusta taikinalevystä tulee muotilla tasakokoisia piirakoita.

 

Riisipuuron annostelu on tarkkaa työtä.

 

Voitelua vaille valmiit piirakat uunista ulos.