Osuuskauppa PeeÄssä onnistui 120v-juhlavuonna tuottamaan asiakasomistajilleen ennätyksellisen hyödyn. Asiakasomistajuuden hyödyt kiinnostivat ja entisestään kehittynyt asiakaskokemus sekä maakunnan palvelujen kehittämiseen tehdyt investoinnit vauhdittivat vahvaa kasvua. Henkilöstön työtyytyväisyys oli edelleen erinomaisella tasolla.  Paikallisia palveluita sekä tuotteita ostettiin lähes 115 miljoonalla eurolla. Tulostaso säilyi hyvänä, vaikka laski edellisestä vuodesta.

Osuuskauppa PeeÄssän asiakasomistajia oli vuoden lopussa 127 313. Uusia asiakasomistajia liittyi vuoden aikana yli 6 000. Asiakasomistajien määrä toimialueellamme kasvoi vuoden aikana erinomaisesti ja asiakasomistajat käyttävät palveluitamme entistä aktiivisemmin. Neljä taloutta viidestä asioi PeeÄssän toimipaikoissa ainakin kerran kuukaudessa.

Juhlavuoden aikana asiakasomistajien keskittämisestä saadut rahalliset edut, eli Bonus, maksutapaetu ja ylijäämänpalautus, olivat ennätyksellisen suuret. Asiakasomistajille palautettiin yhteensä 45,8 miljoonaa euroa, joka on keskimäärin 360 euroa asiakasomistajaa kohden. Näiden lisäksi asiakasomistajat hyötyivät päivittäin laajasti edullisesta hintatasosta, ilmaisista S-pankin peruspankkipalveluista sekä erilaisista asiakasomistajille tarkoitetuista eduista. Näistä kertyvää omistajahyötyä tuotettiin historian suurimman summan, lähes 100 miljoonaa euroa. Omistajien saama hyöty kasvoi juhlavuonna reilusti edellisvuodesta.

– Taloudellisesti haastavassa ajassa osuuskaupan vahvuudet, asiakasta hyödyttävät palvelut ja edullinen ostoskori, korostuivat. Teemme joka päivä työtä edullisen ostoskorin eteen varmistaaksemme kasvava hyöty omistajille. Puhuttiinpa sitten hinnasta, odotukset ylittävästä asiakaskohtaamisesta tai saavutettavuudesta, meidän tulee olla paras vaihtoehto. Asiakasomistajuuden hyödyt tuleva tämän päälle. Mahdollistaaksemme tämän on tärkeää kehittää toimintamme kustannustehokuutta, sillä vain se mahdollistaa parhaan hyödyn asiakasomistajillemme. Viime vuonna onnistuimme erinomaisesti kasvattamaan omistajahyötyä alueemme asiakasomistajille. Palautuksien lisäksi tarjosimme juhlavuotenamme asiakasomistajille lukuisia ilmaisia tapahtumia alueellamme ja ennätykselliset edut S-mobiilissa, kertoo toimitusjohtaja Mikko Junttila.

 

Henkilöstö- ja asiakastyytyväisyys sekä maine erinomaisella tasolla

PeeÄssän henkilöstön työtyytyväisyys säilyi erinomaisella tasolla. PeeÄssä sai erinomaiset tulokset vuoden 2023 henkilöstötutkimuksessa suurten organisaatioiden, yli 1 000 henkilöä työllistävien -sarjassa. Tunnustus kertoo henkilöstön korkeasta omistautuneisuudesta ja toiminnan kehittämisestä pitkäjänteisesti yhdessä henkilöstön kanssa.

T-Median tekemän mainemittauksen mukaan PeeÄssän kokonaismaine on erinomaisella tasolla ja parantunut edellisistä mittauksista. PeeÄssä pärjäsi erinomaisesti myös S-ryhmän eri ketjujen asiakkaille tehdyissä tutkimuksissa. PeeÄssän S-marketit, Sokos sekä kokonaisuutena ketjuravintolat sijoittuivat Suomen parhaiksi.

Yhdessä henkilöstön sekä asiakkaiden kanssa sanoitetut arvot ja lupaukset näkyivät arjen kohtaamisissa erityisen hyvänä palveluna, jota asiakkaamme arvostavat. Kohtaamme päivittäin yli satatuhatta asiakasta ympäri Pohjois-Savoa ja tavoitteenamme on, että jokainen kohtaaminen on arvojemme eli lupauksiemme mukaista, Junttila sanoo.

PeeÄssä on Pohjois-Savon suurin yksityinen työnantaja. Henkilöstömäärä kasvoi edellisvuodesta ja peeässäläisiä oli vuoden vaihteessa töissä ennätyksellinen määrä, 2 120.

Vuoden aikana tehtiin yhteistyötä oppilaitosten kanssa muun muassa tarjoamalla ammatti- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille harjoittelujaksoja. Vuoden 2023 aikana ammatillisia harjoitteluja toteutui noin 300. Kesätöitä tarjottiin noin 1 000 nuorelle, joista valtaosalle työ on elämän ensimmäinen työpaikka.

Henkilökunnan tulospalkitsemiseen käytettiin 5,2 miljoonaa euroa. Koko henkilöstö kuuluu tulospalkkauksen piiriin. Henkilöstöetuja korotettiin juhlavuoden kunniaksi. Henkilöstö sai korotetuista eduista 1,2 miljoonan euron hyödyn. Näiden lisäksi henkilökunnan koulutukseen ja hyvinvointiin käytettiin 2,7 miljoonaa euroa, joka on selvästi edellisvuotta enemmän. Näiden lisäksi henkilöstölle tarjottiin korotetut hyvinvointiedut sekä järjestettiin Heimojuhlat 120v-juhlavuoden kunniaksi.

 

Investointeja yli 42 miljoonalla eurolla maakuntaan

PeeÄssä on toimialueellaan merkittävä työllistäjä myös välillisesti. Esimerkiksi rakentamisessa ja uudistuksissa käytetään aina paikallista yhteistyökumppania, mikäli se vain on mahdollista. Viime vuosi oli myös investointien osalta merkittävä panostuksien vuosi. Investoinnit maakunnan asiakasomistajien palveluihin olivat yhteensä 42,3 miljoonaa euroa ja ne jakautuivat 13 eri kunnan tai kaupungin alueelle. Investointeihin käytettävä summa lähes tuplattiin edellisestä vuodesta.

PeeÄssän suurimmat investoinnit vuoden aikana olivat uusien S-Marketien rakentamiset Sonkajärvelle ja Vesannolle sekä Salen rakentaminen Kangaslammille. Lisäksi tehtiin uudistustyöt Keilankannan, Juankosken ja Kaavin S-Marketeihin.

Majoituskaupassa merkittävimmät investoinnit olivat hotellien uudistukset Original Sokos Hotel Puijonsarvessa Kuopiossa ja Original Sokos Hotel Koljonvirrassa Iisalmessa. Myös Tahkon Break Sokos Hotelsin ensimmäinen uudisosa saatiin valmiiksi. Liikennekaupassa tehtiin uudistus ABC Marjahaassa sekä uudistettiin tankkauspisteet Varkauden Prismalla ja Sale Tervossa, johon tuli myös PeeÄssän toinen venetankkausasema. ABC-latausverkostoa laajennettiin merkittävästi ja autoilijan palveluverkosto kasvoi myös kahdella uudella ABC-Carwash autopesulalla.

 

Paikallisuutta korostaen -ostot alueelta lähes 115 miljoonaa euroa

Paikalliset ja kotimaiset tuotteet kiinnostavat asiakasomistajia. PeeÄssällä on tällä hetkellä yli 200 alueellista tavarantoimittajaa, joilta ostettiin ruokatuotteita 45,4 miljoonalla eurolla. Palveluostoja paikallisilta yrityksiltä oli 61,3 miljoonaa euroa. Hankinnat omalta toiminta-alueelta olivat yhteensä 114,8 miljoonaa euroa ja ne kasvoivat reilusti edellisvuodesta.

Järjestimme viime vuonna lähitoimittajapäiviä Prismoissa ja yhteisen Lähitoimittajaillan, jonne saapui yli 100 lähitoimittajaamme. Ilta sai erittäin positiivisen vastaanoton. Tulemme järjestämään tapahtuman tänäkin vuonna. Tilaisuuden tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä entisessä ja helpottaa uusien yhteistyökontaktien syntymistä, Junttila kertoo.

 

Energiatehokkuutta ja päästöjen vähentämistä

Viime vuonna PeeÄssän kiinteistöissä tehtyjen erilaisten energiasäästötoimenpiteiden ansiosta saavutettiin vertailukelpoisessa energiankulutuksessa (kWh/m²) säästöä yhteensä 3,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Energian kokonaiskulutus väheni viime vuonna 2 292 MWH, joka vastaa vuosittain noin 153 sähkölämmitteiden pientalon kokonaiskulutusta.

Säästöjä saatiin aikaan laitekannan uusimisilla ja erilaisilla energiansäästötoimilla. Energian säästämiseksi toimipaikoissamme on muun muassa optimoitu lämpötiloja, ilmanvaihtoja ja valaistuksien määrää.

Toiminnassa käytetään uudistuvaa energiaa aina kun se on mahdollista. Uudistuvan sähkön osuus oli 50,8 prosenttia. PeeÄssän 27 toimipaikan katolla on aurinkovoimalat ja käytössä on 8 600 aurinkopaneeli. Aurinkoenergian tuotanto oli viime vuonna 1 700 MWH.

PeeÄssä on mukana S-Voiman uusimmassa Luvian tuulipuistohankkeessa, jonka on määrä olla tuotantokunnossa vuoden 2025 alusta. Hankkeella varmistetaan kestävän uusiutuvan energian tuotanto ja omavaraisuus.

Hiilidioksidipäästöt vähenivät 27 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. PeeÄssä on sitoutunut S-ryhmän hiilinegatiivisuustavoitteeseen ja pyrkii järjestelmällisesti oman toiminnan aiheuttamien hiilipäästöjen vähentämiseen.  Päästöjen vähentäminen vaatii energiankäytön tehostamista ja päästöttömän energian käyttöä. PeeÄssässä on jo vuosien ajan tehty toimipaikkoihinsa energiasäästötoimenpiteitä ja etsitty aktiivisesti uusia keinoja tehostaa energiankäyttöä.

PeeÄssä on sitoutunut osana S-ryhmää pitkän tähtäimen ilmastotoimiin nykyisten tieteeseen perustuvien lyhyen aikavälin tavoitteidensa lisäksi. S-ryhmä on asettanut kunnianhimoisen Net Zero -päästötavoitteen koko arvoketjulleen, mikä tarkoittaa ilmastopäästöjen vähentämistä nettonollaan sekä oman toiminnan että arvoketjun osalta vuoteen 2050 mennessä.

 

Vahva kasvu kaikilla toimialoilla ja ennätyksellinen osuustoiminnallinen tulos

Liikevaihto oli kokonaisuudessaan 754,8 miljoonaa euroa (+ 5,1 prosenttia). Liikevaihto kasvoi eniten päivittäistavarakaupassa, jossa kasvua oli 9 prosenttia. Liikevaihto kasvoi erityisesti Prismoissa, S-marketeissa ja ruoan verkkokaupassa sekä kahviloissa, pikaruokaravintoloissa ja ravintolamaailmoissa. Majoituskaupan kehitykseen vaikutti laskevasti Break Soko Hotel Tahkon sekä Original Sokos Hotel Koljonvirran täysremontointi ja uudisrakentaminen sekä Original Sokos Hotels Puijonsarven huoneuudistukset.

Liikenteen energioiden ja palveluiden liikevaihdon heikkenemiseen vaikutti polttoaineiden maailman markkinahinnan kehitys. Myytyjä polttoainelitroja oli kuitenkin lähes 4 prosenttia enemmän edelliseen vuoteen verrattuna ja uutena palveluna myös sähköautojen lataus on lähtenyt vilkkaasti liikkeelle.

Osuustoiminnallinen tulos oli viime vuodelta 103 miljoonaa euroa, josta operatiivinen tulos oli 20,7 miljoonaa euroa. Operatiivinen tulos laski -1,3 miljoonaa euroa. Hyötyä omistajille tuotimme 99,4 miljoonaa euroa.

– Osuustoiminnan periaatteiden mukaisesti operatiivinen tulos käytetään aina asiakasomistajien hyödyksi esimerkiksi investointeina maakunnan palveluihin tai palkitsemiseen. Tulos jää aina siis hyödyttämään meidän pohjoissavolaista yhteisöämme. Yritysten perinteinen tulosajattelu ei kuvaa laajasti osuustoiminnan luonnetta, tehtäväämme ja siinä onnistumista. Haluamme siirtyä kohti laajempaa näkemystä, joka mittaavaa paremmin osuustoiminnan tuottamaa hyötyä sen jäsenille. Osuustoiminnallinen tulos sisältää yhdistettynä asiakasomistajillemme tuottamamme hyödyn sekä perinteisen operatiivisen tuloksen, kertoo Junttila.

Vähittäiskaupan tulos kasvoi ja oli 25,1 miljoonaa euroa (+0,9 milj.€). Majoitus- ja ravitsemiskaupan tulos laski edelleen, ollen -1,2 miljoonaa euroa (-0,9 milj.€). Kokonaisuudessaan tulostaso oli hyvä.

– Panostuksemme omistajahyötyyn, henkilöstöetuihin, osaamisen kehittämiseen sekä merkittävät investoinnit ja yleinen kustannusten nousu heikensivät tulostamme. Tulostaso säilyi kuitenkin hyvänä ja olemme siihen tyytyväisiä, sillä näemme panostuksemme merkittävänä satsauksena tulevaisuuteen, toteaa Junttila.

– Tulevina vuosina Kuopion vähittäiskaupan markkinassa tapahtuu pitkästä aikaa isompia liikkeitä, kun meidän lisäksi kilpailijat kehittävät omaa tarjontaansa. Investoinnit ovat maakunnalle ja erityisesti Kuopiolle hyvä signaali siitä, että alueen kasvuun uskotaan. Investoinnit luovat alueelle työpaikkoja ja lisääntyvä kilpailu on kaikkien etu. Olemme investoineet viime vuosina liki 90 miljoonaa euroa kasvuun läpi maakunnan. Myös tulevien vuosien investointinäkymä on merkittävät. Tulemme jatkamaan vahvaa investointitahtia sekä nykyisiin kauppapaikkoihin että uusiin sijanteihin. Tällä hetkellä suunnitelmat kohdistuvat muun muassa Rautalammille ja Kuopion Pitkälahteen. Uudistustyöt ovat käynnissä myös Tahkolla Break Sokos Hotelsissa. Erityisesti Kuopiossa näemme tulevaisuudessa potentiaalia kasvulle, joka tulee näkymään tulevissa päätöksissämme parhaan elämän matkalla, Junttila kertoo.

Original Sokos Hotel Puijonsarven Puikkari Conference on vastaanottanut Chaine de Rôtisseurs -kilven, merkkinä hotellin kokous- ja juhlapalvelujen laadusta sekä ruoka- ja juomatuotteen korkeasta tasosta. Ainutkertaista kilven luovutusta juhlistettiin lauantaina 27.1.2024 Rôtisseurs-illallisen ja hotellin 150-vuotisjuhlan merkeissä.

 

Yksilöllisille ravintoloille myönnettävä Chaîne des Rôtisseurs -kilpi on kansainvälisesti tunnettu kokonaisvaltaisen laadun tunnus, joka kertoo elämyksestä ja ruokanautinnosta. Kilpeä ei voi ostaa, ja sen käyttöoikeus arvioidaan vuosittaisilla tarkastuskäynneillä. Puikkari Conference on neljäs ravintola Kuopiossa ja koko Pohjois-Savossa, jolle kilpi on myönnetty. Kaiken kaikkiaan kilpiravintoloita on Suomessa lähes sata. S-ryhmässä Rötisseurs-kilpi on muutamilla ravintoloilla, muun muassa Helsingin maamerkkeihin kuuluvalla ravintola Kappelilla.

– Kyseessä on korkein mahdollinen tunnustus, jota me myönnämme ravintoloille. Se on tunnustus erittäin korkeasta laadusta ja omasta tyylistä, jota ravintola on onnistunut omalla alueellaan toteuttamaan ja jatkuvasti kehittämään. Kilpi merkitsee intohimoa omaa työtä kohtaan ja intohimoa kehittää omaa tekemistä keittiön ja salin tiivistä yhteistyötä korostaen, Chaîne des Rôtisseurs Finlande ry:n valtavouti Johanna Hornborg-Ojala kuvaili.

Hän totesi, että Puikkarissa luodaan ikimuistoisia elämyksiä ja mieleenpainuvia hetkiä.

– Kilpi on todella ansaittu. Olette upealla tavalla pystyneet tuomaan Puikkarin pitkää historiaa tähän päivään, kunnioittaen laadukkaita raaka-aineita ja paikallista lähiruokaa.

Rôtisseurs-kilpi haastaa ravintolan säilyttämään intohimon tekemiseen ja kehittymiseen.

– Kaikki me tiedämme, että Puikkarista tekee upean henkilökunnan ammattitaito ja käsityö. Osaamisen vaaliminen ja tukeminen koko talon positiivisella ilmapiirillä mahdollistaa jatkossakin ikimuistoisten hetkien luomisen, valtavouti ennakoi.

 

Savon voudin haave on nyt toteutunut

Chaîne des Rôtisseurs Savon vouti Juhani Simpasen mukaan Rôtisseurs-kilven myöntämisprosessi kestää yleensä kahdesta kolmeen vuoteen. Hotellin vanhimpaan osaan sijoittuvan Puikkari Conferencen osalta kilpimahdollisuus nousi esille vuonna 2018 toteutetun ravintolauudistuksen sekä keväällä 2022 Puikkarissa erittäin onnistuneesti järjestetyn paikalliskapitulin myötä.

– Rohkenin ehdottaa PeeÄssälle, josko Puikkarista ryhdyttäisiin miettimään kilpipaikkaa. Hakemus saatiin viime keväänä, jonka jälkeen sitä puollettiin paikallisessa voutikunnassa ja Tampereen kapitulissa kansallinen hallitus hyväksyi kilven. Minulla on ollut koko kymmenvuotisen voutikunnan puheenjohtajakauteni ajan ollut haaveena, että PeeÄssä alueemme suurimpana ravintolatoimijana saisi johonkin ravintolaansa kilven, ja nyt tämä haave on toteutunut. Toivon, että kilpi vahvistaa Puikkari-juhlatilaa ja tuo lisää näkyvyyttä toiminnallemme puolin ja toisin. Toivottavasti tällainen positiivinen asia auttaa laajemminkin kovassa myllerryksessä olevaa ravintola-alaa, Juhani Simpanen toivoi.

 

Tunnustus kannustaa yhä parempaan

Kilpiravintolan edellytyksenä on, että siellä työskentelee järjestön jäsen sekä salin että keittiön puolella. Puikkarissa hotellin keittiöpäälliköllä Toni Karjalaisella on Maître-arvon käädyt. Ravintolapäällikkö Hanna Härkönen vastaanotti puolestaan Chef deTable -käädyt viikko sitten Jyväskylän kapitulissa.

– Olemme tavattoman iloisia ja ylpeitä Rôtisseurs-kilvestämme, joka kertoo asiakkaillemme laadusta sekä ruoka- ja juomatuotteen että palvelun osalta. Kilven saamisesta ansio kuuluu koko henkilökunnallemme. Meidän kaikkien selkäranka suoristui ja ryhti parani entisestään tämän tunnustuksen myötä. Teemme työtämme entistä kovemmalla intohimolla ja suuremmalla sydämellä, Hanna Härkönen ja Toni Karjalainen lupasivat koko joukkonsa puolesta.

 

Juhlamenu kunnioitti historiaa ja paikallisia raaka-aineita

Rôtisseurs-juhlaillallisen menu kunnioitti Original Sokos Hotel Puijonsarven 150-vuotista historiaa sekä paikallisia, laadukkaita raaka-aineita.

– Kuuden ruokalajin illallisen jokaiseen annokseen liittyy tarina. Esimerkiksi alkuruokana tarjottava Puikkarin mallasleipä paahtopaistilla, ruskealla voivaahdolla ja ruohosipuli-ranskankermamajoneesilla on saanut vaikutteita ajasta, jolloin ravintolassa piti ostaa leipäannos, jotta sai ostaa alkoholia. Syötävä Bloody Mary muistuttaa puolestaan kattomme alla menneinä vuosina toimineista legendaarisista yökerhoista, Toni Karjalainen kuvaili.

Lähiruokaa menussa edustivat muun muassa paikallisen kalastajan Kallavedestä nostama kuha sekä Keiteleellä sijaitsevan Saastamoisen tilan karitsa kahdella tavalla. Jälkiruokana savolainen perinteinen mustikkakukko sai uutta twistiä puikkarin tyyliin tarjoiltun. Jokaisen ruokalajin yhteyteen Hanna Härkönen oli valikoinut asiantuntevasti ja täydellisen osuvan juoman.

Juhlaillallisen päätteeksi Johanna Hornborg-Ojala kutsui lavalle sekä salin että keittiön henkilökunnan, joka mahdollisti ikimuistoisen illan. Menua arvioidessaan hän puhui tasapainoisuudesta, herkullisuudesta ja loistavista makuyhdistelmistä.

– Olette tarjonneet meille äärimmäisen upean, ihan täydellisen illan. Intohimo tekemiseen todella näkyi tänä iltana, valtavouti kiteytti juhlaväen yhtyessä kommenttiin raikuvilla aplodeilla.

 

Original Sokos Hotel Puijonsarven 150-vuotisesta historiasta lisää tietoa:

 

S-ryhmän vanhin hotelli, legendaarinen Original Sokos Hotel Puijonsarvi 150 vuotta

 

Oletko aktiivinen ja kiinnostunut asioista, jotka ovat tärkeä osa meidän jokaisen arkea? Haluatko vaikuttaa siihen, miten kauppapalvelut Pohjois-Savossa pelaavat? Keväällä 2024 järjestettävissä osuuskauppavaaleissa valitaan seuraaviksi neljäksi vuodeksi edustajisto, joka toimii äänitorvena PeeÄssän johdon suuntaan ja huolehtii siitä, että osuuskaupan palveluja ja etuja kehitetään asiakasomistajien toiveita kuunnellen. 60-jäseninen edustajisto puhuu PeeÄssän 128 000 asiakasomistajan äänellä. Osuuskaupan edustajisto on asiakasomistajien edustaja osuuskaupan hallinnossa. Se tekee päätöksiä ja toimii äänitorvena, joka vie osuuskaupan johdolle asiakasomistajien kehitysajatuksia: ideoita ja toiveita kaupan palveluiden parantamiseksi.

Koska kyseessä on osuuskaupan vaalit, on tärkeää, että ehdokas on kiinnostunut omasta osuuskaupastaan ja haluaa vaikuttaa palvelujemme sujuvuuteen ja kehittämiseen. Taustalla, poliittisella aktiivisuudella, perhetilanteella, koulutuksella tai iällä ei ole väliä. Asuinpaikalla kuitenkin on, sillä ehdokkaan pitää asua Osuuskauppa PeeÄssän alueella. Toivomme, että ehdolle asettuu kattava joukko erilaisissa elämäntilanteissa olevia henkilöitä eri taustoilla., kuvailee PeeÄssän asiakkuuspäällikkö Reetta Innilä.

Mitä moninaisempi edustajisto on, sitä enemmän näkemystä sillä on. Ehdokasasettelu alkaa tammikuun 8. päivä ja loppuu 22. tammikuuta. PeeÄssän osuuskauppavaalit ovat suorat henkilövaalit, mikä tarkoittaa, että ehdokas saa kaikki hänelle kirjatut äänet.

Ehdokkaaksi asettumisessa on kuitenkin muutama kriteeri: Ehdokkaaksi voivat asettua ennen vaalikauden alkua osuuskauppaan hyväksytty, osuusmaksun kokonaan maksanut jäsen, joka vaalin alkaessa on täysivaltainen ja asuu osuuskaupan jäsenalueella.

Ehdokasilmoitus tehdään sähköisesti. Lisätietoja ehdokasasettelusta löytyy nettisivuiltamme peeassa.fi > Osuuskauppavaalit 2024. Pääset sivuille TÄSTÄ.

 

Mitä edustajisto tekee?

PeeÄssän sääntöjen mukaisesti edustajiston kokous järjestetään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi edustajistolla on epävirallisempia tapaamisia erilaisilla kokoonpanoilla. Nykyiset edustajiston jäsenet ovat olleet esimerkiksi mukana laatimassa PeeÄssän strategiaa lähivuosille.

Edustajiston tehtäviin kuuluu muun muassa ylijäämänpalautuksen maksamisesta päättäminen, tilinpäätöksen vahvistaminen sekä liiketoimintaa valvovan hallintoneuvoston valitseminen. Näiden sääntömääräisten tehtävien ohella edustajiston jäsenet voivat vaikuttaa muun muassa oman myymälänsä palvelujen kehittämiseen tuomalla omia ja muiden asiakkaiden palautteita ja kehitysideoita päälliköidemme ja johtajiemme tietoon. Edustajiston jäsenenä voi vaikuttaa pitkin vuotta, kuvailee PeeÄssän toimitusjohtaja Mikko Junttila.

Edustajisto valitaan PeeÄssän kolmelta eri alueelta: pohjoisesta (Iisalmen seutu + Pyhäjärvi), keski-alueelta (Kuopion seutu) sekä etelästä (Varkauden seutu). Näin edustajistoon saadaan päättäjiä ja näkemystä koko toiminta-alueelta.

 

Osuuskaupassa omistat osan kauppaa

Osuuskauppa on asiakkaidensa omistama, mikä tarkoittaa, että jokainen PeeÄssän asiakasomistaja omistaa siivun PeeÄssästä. Osuuskaupan tehtävänä on tuottaa palveluja ja etuja asiakasomistajilleen. Esimerkkejä eduista ovat pysyvästi edulliset hinnat sekä Bonus, joka palkitsee palvelujen käytöstä.

PeeÄssä tarjoaa Pohjois-Savossa laajan palveluvalikoiman, johon sisältyy Prismojen, S-marketien, ja Sale-myymälöiden ja Sokos-tavaratalon lisäksi ABC-liikennemyymälöitä, liikenne-energia- ja autopesupalveluja, uniikkeja ja ketjuravintoloita sekä erilaisia hotelleja, S-Pankin kattavia pankkipalveluja unohtamatta. PeeÄssän palvelut on räätälöity vastaamaan mahdollisimman hyvin omien asiakasomistajien tarpeita.

PeeÄssä on myös Pohjois-Savon suurin yksityinen työnantaja, mikä korostaa osuuskaupan roolia työllisyyden alueellisena ylläpitäjänä, hyvinvoinnin vahvistajana ja paikallisen elinkeinoelämän vahvistajana.

 

Käytössä suora vaalitapa

PeeÄssän osuuskauppavaalit ovat suorat henkilövaalit, mikä tarkoittaa, että ehdokas saa kaikki hänelle kirjatut äänet.

Äänestämään päästään helmikuun lopulla. Suorassa henkilövaalissa jäsenalueensa eniten ääniä saaneet ehdokkaat valitaan edustajiston jäseniksi. Äänioikeus on jokaisella ennen vaalivuoden alkua 15 vuotta täyttäneellä ja osuuskaupan jäseneksi hyväksytyllä jäsenellä. Äänestää voi vain oman asuinpaikkansa jäsenalueen ehdokasta. Jäsenalueiden ulkopuolella asuva jäsen voi äänestää minkä tahansa jäsenalueen ehdokasta. Reetta Innilä kuvailee.

Osuuskauppa PeeÄssän edustajisto on valinnut sääntömääräisessä syyskokouksessaan 22.11.2023 jäsenet hallintoneuvostoon. Osuuskaupan sääntöjen mukaan hallintoneuvostoon kuuluu 21 jäsentä, joista edustajisto valitsee 19 ja osuuskaupan henkilöstö 2 jäsentä.

Edustajisto valitsi syyskokouksessaan hallintoneuvostoon 1.1.2024 alkaen uusina jäseninä Mika Eskelisen, Veikko Antikaisen ja Sari Kiiskisen. Erovuorossa olivat Mervi Vidgrén, Jarno Lätti ja Ilkka Raninen.

PeeÄssän hallintoneuvosto vuodelle 2024:

 

ja henkilöstön edustajina ovat:

 

Osuuskauppa PeeÄssän hallintoneuvosto on 20.12.2023 kokouksessaan valinnut hallituksen vuodelle 2024. Antti Kettusen jäädessä pois hallituksesta, uutena hallituksen jäsenenä 1.1.2024 aloittaa Pia Puotinen Varkaudesta.

PeeÄssän hallitus vuodelle 2024:

Hallituksen puheenjohtajana toimii sääntöjen mukaisesti toimitusjohtaja Mikko Junttila. Hallituksen sihteerinä toimii PeeÄssän HR- ja talousjohtaja Tiina Tolvanen.

Hallintoneuvosto valitsee keskuudestaan kalenterivuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja vähintään yhden varapuheenjohtajan.

Hallintoneuvoston puheenjohtajaksi valittiin Johanna Lamminaho Siilinjärveltä. Hallintoneuvoston varapuheenjohtajaksi valittiin Sari Tikkanen Kiuruvedeltä.

Hallintoneuvoston sihteerinä toimii PeeÄssän johdon assistentti Marjut Sirviö.

Me PeeÄssässä haluamme kiittää pitkäaikaisia hallintomme jäseniä Mervi Vidgréniä, Jarno Lättiä, Ilkka Ranista ja Antti Kettusta työstä osuuskaupan hallinnossa.

 

Kuopion markkina jatkaa kasvuaan ja osana PeeÄssän marketkaupan verkoston kehitystä kehitämme toimintaa myös Kuopion Pitkälahdessa. Parantaaksemme asiakasomistajien palveluita, olemme aloittaneet Pitkälahdessa muutostyöt.

Pitkälahti nähdään hyvänä kauppapaikkana ja toimintoja kiinteistössä halutaan kehittää edelleen. Nykyisin kiinteistössä toimii ABC liikennemyymälä, S-market ja Prisma Rauta. Kauppa- ja ravintolapalveluita tullaan kehittämään nykyisten konseptien puitteissa ja tilojen uudelleen järjestelyillä. Vuokralaisena olevan Savo-Karjalan Lihan toiminta kiinteistössä jatkuu edelleen.

Alueen asiakasomistajille sijainti on loistava ja haluamme kehittää siellä toimintaa edelleen asiakasomistajien tarpeiden mukaan. Pitkälahden S-market on valikoimaltaan jo yksi meidän suurimmista S-marketeistamme. Tuomme muutostöiden myötä myymälään muun muassa Ruokatorin. Olemme laittaneet vireille myös kaavaprosessin, joka mahdollistaa kauppapaikan kehityksen tulevaisuudessa esimerkiksi Prismaksi.

Muutostyöt käynnistyvät tammikuussa ja ne valmistuvat kesäkauppaan. Loppukesän ja alkusyksyn aikana tehdään vielä parkkialueen muutostöitä ja liikennejärjestelyitä.

Kiertävät palveluneuvojat suhaavat S-Biileillä pitkin Pohjois-Savoa asiakasomistaja- ja S-Pankki-palvelujen lähettiläinä.

Juttu: Kristiina Tammitie | Kuvat Minna Putkonen

– S-ryhmän ensimmäinen S-Biili otettiin käyttöön PeeÄssässä helmikuussa 2022. Kuluneiden puolentoista vuoden aikana olemme saaneet todella paljon positiivista palautetta siitä, että viemme asiakasomistaja- ja S-Pankki-palveluja maakuntaan, ympäri PeeÄssän toimialuetta. On käynyt selväksi, että tällaiselle palvelulle on todella tarvetta. S-Biilissä palvellaan yhden päivän aikana parhaimmillaan jopa nelisenkymmentä asiakasta, kuvailee PeeÄssän asiakkuuspäällikkö Reetta Innilä.

 

S-Biili on toimivampi ja tietoturvallisempi

S-Biili otettiin Suomessa ensimmäisenä käyttöön Pohjois-Savossa. Nyt PeeÄssään on hankittu jo toinen S-Biili, jälleen ensimmäisenä osuuskauppana. Marraskuun puolivälissä liikenteeseen lähteneen toisen S-Biilin myötä PeeÄssän kiertävät palveluneuvojat Kaija Hartikainen ja Marika Sarkasuo ovat siirtyneet palvelemaan asiakkaitaan vain ja ainoastaan palveluautossa. Myymälöiden sisälle pystytetyt, sermeillä suojatut palvelupisteet ovat siirtyneet historiaan. Muutos helpottaa merkittävästi palveluneuvojien työtä, sillä painavia ja tilaa vieviä kalusteita ei enää tarvitse kuljetella henkilöautossa ja kanniskella myymälöiden sisätiloihin. Autossa tuolit, pöydät sekä tarvittava tietotekniikka on aina valmiina palvelutilannetta varten.

– Sanalla sanoen on ihanaa, että olemme päässeet siirtymään kokonaan S-Biiliin. Suurin asia on tietysti se, että auton sisällä asiakkaan asiakasomistaja- ja pankkiasioista voidaan jutella rauhassa, eikä mikään puhe kuulu auton suljettujen ovien ulkopuolelle. Asiakkaat ovat tavattoman tyytyväisiä palveluun ja antavat lähes päivittäin kiitosta siitä, että PeeÄssä on hoitanut asiakasomistaja- ja S-Pankkipalvelujen tarjoamisen näin hyvin, Kaija Hartikainen kertoo.

 

Voimassa oleva henkilökortti tai passi mukaan

S-Biilissä voidaan hoitaa alusta loppuun kaikki asiakasomistaja- ja S-Pankki-asiat. Yhden asiakkaan asia, esimerkiksi verkkopankkitunnuksien tilaaminen, voi kestää vain viisi minuuttia, kun taas toisen asiakkaan kanssa aikaa vierähtää puoli tuntia tai enemmänkin, jos kyseessä on vaikkapa perhe, jonka kaikille lapsille avataan tilit ja tilataan kortit.

– Jotta asiat saadaan hoidettua, kannattaa S-Biili-asiointia varten ottaa aina mukaan voimassa oleva henkilökortti tai passi, Marika Sarkasuo ohjeistaa.

Palveluneuvojilla on myös oivallinen joululahjavinkki.

– PeeÄssän asiakasomistajuus on lahja, josta esimerkiksi nuori opiskelija hyötyy todella paljon.

 

Aikataulu PeeÄssän verkkosivuilla

Isosta pakettiautosta rakennetun S-Biilin ratissa Marika ja Kaija ovat jo kokeneita kuskeja. Kaija heittää keikkaa vanhalla S-Biilillä ja Marika on saanut käyttöönsä uuden palveluauton. Autot ovat sekä toiminnoiltaan että ajettavuudeltaan hyvin saman oloisia. Maakuntakierrokset on suunniteltu niin, että molemmille kertyy suurin piirtein yhtä paljon ajokilometrejä viikon aikana.

– Meillä on alueellamme useita paikkakuntia, joissa asiakkaita on niin paljon, että niissä käydään säännöllisesti parin viikon välein. Aikataulumme löytyy PeeÄssän verkkosivuilta. Lisäksi myymälöissä S-Biili-päivistä ilmoitetaan aina hyvissä ajoin etukäteen. S-marketien pihoissa viivymme yleensä koko päivän, Saleissa puolestaan puolen päivän ajan, Marika ja Kaija kertovat.

S-Biilissä asiointi tapahtuu vuoronumerojen perusteella. Vuoronumerokone löytyy aina myymälän sisältä.

– Pakkasta tai hellettä ei S-Biilissä asioidessa tarvitse pelätä. Lisälämmitin pitää sisätilat lämpiminä talvella ja ilmalämpöpumppu kesällä viileänä, Marika Sarkasuo muistuttaa.

 

S-Biilien vierailut joulukuussa

(palveluaika klo 10–17, jos ei toisin mainita)

pe 1.12.         S-market Rautalampi
ma 4.12.       S-market Juankoski
ti 5.12.          S-market Karttula
to 7.12.         S-market Varpaisjärvi (klo 9–16) ja S-market Keitele
pe 8.12.        S-market Maaninka ja S-market Nilsiä
ma 11.12.      S-market Pielavesi ja S-market Kiuruvesi
ti 12.12.        S-market Vesanto ja S-market Tuusniemi
ke 13.12.       S-market Pyhäsalmi (klo 9–16) ja S-market Vieremä
to 14.12.       S-market Kaavi ja S-market Suonenjoki
pe 15.12.       S-market Leppävirta ja S-market Lapinlahti
ma 18.12.      S-market Rautalampi ja S-market Heinävesi
ti 19.12.         S-market Vuorela ja S-market Juankoski
ke 20.12.       S-market Kommila ja S-market Sonkajärvi
to 21.12.        S-market Nilsiä ja S-market Maljalahti
ke 27.12.       S-market Kiuruvesi
to 28.12.       S-market Karttula
pe 29.12.       S-market Suonenjoki

Vesannolle avattiin torstaina 30.11.2022 klo 10 upea, trendikäs ja moderni, mutta silti myös kotoisa, läheinen ja lämminhenkinen S-market. Uudessa myymälässä on korostettu ostamisen helppoutta, käytännöllisyyttä, laatua ja monipuolisuutta.

Valikoimaa lähialueen asukkaiden tarpeiden mukaan

Valikoimien rakentamisessa on huomioitu alueen kotitalouksien koko ja väestön ikäjakauma, samoin asukkaiden toiveet ja odotukset, joita selvitettiin loppukesän aikana kyselytutkimuksella.

Vesannon alueen asiakasomistajille tehtiin kyselytutkimus, joilla haluttiin ennakkoon selvittää, mitä asiakasomistajat uudelta myymälältään odottavat ja toivovat. Vesannolla kaikkein tärkeimmäksi asiaksi vastaajat nostivat edullisen hintatason. Heti perässä tulivat hyvä palvelu, ostamisen helppous, kattava valikoima, Bonus/keskittäminen sekä myymälän sijainti. Valikoimien osalta edullisen hinnan lisäksi toivottiin lähituotteiden tarjontaa sekä valikoimien ja vaihtoehtojen monipuolisuutta. Näihin toiveisiin uudessa myymälässä halutaan vastata mahdollisimman hyvin. Toivomme tietenkin edelleen palautetta myymälästä ja valikoimasta, kertoo ryhmäpäällikkö Timo Heiskanen PeeÄssältä.

Vastuullinen investointi

Vastuullinen rakentaminen on lähtökohtana kaikissa PeeÄssän investoinneissa. Ovellisissa kylmäkalusteissa käytetään ympäristölle haitatonta kylmäainetta, ja hiilineutraaliutta vahvistavat myös sähköä omaan käyttöön tuottavat aurinkopaneelit. S-market Vesanto ei tuota lainkaan hiilidioksidipäästöjä ympäristöystävällisen kylmätekniikan, lämmön talteenoton, maalämmön hyödyntämisen sekä uusiutuvan energian ansiosta. Vesannon investointi on kokonaisuudessaan noin 4 miljoonaa euroa.

­- Olemme jatkaneet tänä vuonna rivakkaa investointitahtia, panostaen erityisesti Pohjois-Savon maaseutupaikkakuntien päivittäistavarakaupan palveluihin. Marraskuussa on päästy juhlimaan peräti kolmeen kertaan täysin uuden myymälän avajaisia, kertoo PeeÄssän vähittäiskaupan toimialajohtaja Jouni Ruotsalainen.

Reilun tuhannen asukkaan Kangaslammille on luvassa niin uutta ja ihmeellistä, ettei vastaavaa ole aiemmin nähty. Osuuskauppa PeeÄssä avaa Varkauden Kangaslammille S-ryhmän ensimmäisen maaseututaajamaan sijoittuvan Salen, joka tulee toimimaan osa-aikaisesti itsepalvelumyymälänä.

Osuuskauppa PeeÄssä osti Kangaslammin Salen uuden kiinteistön Etelä-Karjalan Osuuskaupalta, jossa se toimi Sale Ruoholampena. Rakennus on moduulirakenteinen, joka mahdollistaa sen purkamisen ja pystyttämisen uudelleen. Rakennus siirrettiin syyskuun lopulla Kangaslammille rekkakuljetuksena Lappeenrannasta. Elementtirakenteinen myymäläkiinteistö on pystytetty entisen Salen taakse.

Varkauden Kangaslammille perjantaina 24.11.2023 klo 10 avattava Sale toimii osa-aikaisesti itsepalvelumyymälänä. Salessa on ainakin talviaikaan ja sesonkien ulkopuolella yksi myyjä, joka hoitaa tuotteiden hyllyttämisen ja palvelee asiakkaita normaaliin tapaan kello 10–18. Myymälässä voi kuitenkin asioida 24/7. Sisään myymälään pääsee pankkikortilla ja ostosten maksaminen tapahtuu itsepalvelukassalla. Tarvittaessa asiakas saa puheyhteyden henkilökuntaan nappia painamalla. Myymälässä on tavanomaista kattavampi kameravalvonta, eikä siellä myydä itsepalvelun tunteina ikärajavalvottuja tuotteita. Myymälän yhteyteen tulee myös asiakas-wc sekä kyläyhdistyksen kanssa suunniteltu kokoontumistila terasseineen.

­- Uuden ajan hybridimyymälässä on myyntipinta-alaa hieman aiempaa enemmän, joten päivittäistavaravalikoima kasvaa. Lisäksi Saleen tulee Varkauden Prisman ylläpitämä ruoan verkkokaupan noutopiste, joten ruokaa voi myös tilata Prisman laajasta valikoimasta. Noutolokerikon kanssa samaan tilaan sijoittuvat Postin pakettiautomaatit, kertoo ryhmäpäällikkö Jetta Pöyhönen PeeÄssältä.

 

Edelläkävijyyttä toimialallaan

Kangaslammille avattava, maaseutuympäristöön sijoittuva, itsepalvelumyymälä on ensimmäinen sekä PeeÄssässä että koko S-ryhmässä. Se on herättänyt kaupparyhmän sisällä paljon kiinnostusta ja muissa osuuskaupoissa suunnitellaan jo tutustumiskäyntejä Kangaslammille.

Kehittelemme uudenlaisia, nykyaikaisia ja kustannustehokkaita tapoja tarjota palveluja tulevaisuudessa pienimmilläkin paikkakunnilla. Tämä investointi tulee olemaan PeeÄssän ensimmäinen uuden ajan investointi. Tavoitteenamme on olla edelläkävijä toimialallamme ja sitä tämä Kangaslammen uuden ajan myymälä nimenomaan on. Kangaslammilta saatujen kokemusten perusteella arvioidaan, onko tässä yksi tapa, jolla voimme osaltamme pitää maaseutua vireänä, jota jo yritysmuotomme meiltä edellyttää. Kangaslammella kerätään kokemuksia tämän tyyppisestä kaupasta, PeeÄssän vähittäiskaupan toimialajohtaja Jouni Ruotsalainen kertoo.

Nykyinen Sale-kiinteistö oli palvellut alueen asiakkaita jo useamman vuosikymmenen ajan ja oli tullut käyttöikänsä päähän. Kangaslammin kauppapalvelut on tunnistettu erittäin tärkeäksi alueen asiakasomistajille, joten haluamme säilyttää palvelut alueella. Päätökseen investoinnista vaikutti vahvasti myös alueen asiakkaiden asiakastyytyväisyys, Jouni viestittää.

 

PeeÄssä on jatkanut tänä vuonna rivakkaa investointitahtiaan, panostaen erityisesti Pohjois-Savon maaseutupaikkakuntien päivittäistavarakaupan palveluihin. Marraskuussa päästään juhlimaan peräti kolmeen kertaan täysin uuden myymälän avajaisia.

 

Lue lisää:

Kolmien avajaisten marraskuu

Varkauden Kangaslammille ensimmäinen maaseututaajaman itsepalvelu-Sale

”Hinnat on small ja hymyt on larget, se on meidän S-market”

Uusi Sonkajärven S-market avataan 1.11.2023 -Myymälä rakennettiin yhteistyössä Ylä-Savon ammattilaisten kanssa

Osuuskauppa PeeÄssä ottaa käyttöön torstaina 16.11. toisen S-Biilin viemään Asiakasomistaja- ja S-Pankki-palveluja ihmisten luokse. PeeÄssän asiakasomistajat ovat olleet tyytyväisiä puolitoista vuotta sitten käyttöön otetun Suomen ensimmäisen S-Biilin tarjoamiin palveluihin.

Koko Suomessa S-Biilejä on viisi, joista kaksi liikennöi Pohjois-Savossa.

 

– Olemme investoineet toiseen S-Biiliin, koska haluamme tarjota asiakasomistaja- ja S-Pankki-palveluja siellä, missä asiakasomistajamme muitakin palvelujamme arjessaan käyttävät. Kahdella kiertävällä palveluautolla varmistamme, ettei pienemmiltä paikkakunnilta ole jatkossakaan tarvetta lähteä kaupunkiin hoitamaan asiakasomistajuuteen tai S-Pankin asiakkuuteen liittyviä asioita. Viemme palvelut heidän luokseen, PeeÄssän asiakkuuspäällikkö Reetta Innilä perustelee palveluautokapasiteetin lisäystä.

 

Toinen S-Biili korvaa aiemmin myymälätiloissa työskennelleen kiertävän palveluneuvojan.

– Jatkossa kaikki maakunnan asiakasomistaja- ja S-Pankki-asiat hoidetaan S-Biilin sisälle rakennetussa toimistossa. ASiakaskokemus parantuu merkittävästi, kun voidaan puhua rauhallisessa tilassa asiakkaan kanssa.

S-Biilit kiertävät PeeÄssän toimialueen eri paikkakunnalla PeeÄssän verkkosivulla julkaistavan aikataulun mukaisesti. S-Biilillä liikkuvat palveluneuvojat pysäköivät auton päivän ajaksi kunkin paikkakunnan S-marketin tai Salen pihaan. Tänä syksynä on asiakastoiveisiin vastaten kokeiltu myös puolipäiväisiä S-Biili-vierailuja kaupunkialueella sijaitsevien Sale-myymälöiden piha-alueilla Kuopiossa ja Varkaudessa. Asiointi S-Biilissä tapahtuu vuoronumeroiden perusteella.

 

S-Biilissä palvellaan asiakkaita samoissa asioissa kuin Prismojen asiakasomistajapalvelu ja S-Pankki-pisteilläkin, yksinkertaisista tilien avauksista vaativiin kuolinpesien selvityksiin. Myös PeeÄssän asiakasomistajaksi liittyminen tai jäsenyyden siirto osuuskauppojen välillä onnistuu. Turvallisuussyistä autossa ei käsitellä tai kuljeteta käteistä rahaa. Käteisen nostaminen ja tallettaminen onnistuu S-Pankin S-Tililtä S-Etukortti Visalla ja henkilöllisyystodistuksella kaikkien S-ryhmän kauppojen kassoilla.

 

PeeÄssän S-Biili-asiakkaiden määrissä on suuria eroja paikkakuntien välillä. Eniten liikkuvalla palveluautolla on asiakkaita ollut Suonenjoella ja Pyhäsalmella. Tyypillisesti päivän aikana palvellaan asiakkaita reilusta parista kymmenestä ylöspäin.

 

Suomen ensimmäinen S-Biili lähti liikkeelle Pohjois-Savossa vuoden 2022 helmikuussa. Ajokilometrejä autoon kertyi ensimmäisen puolentoista vuoden aikana noin 50 000.

 

S-Biilejä on nyt Suomessa yhteensä viisi. PeeÄssän kahden palveluauton lisäksi S-Biili on käytössä Pohjois-Karjalan Osuuskaupassa, Osuuskauppa Keskimaalla Keski-Suomessa sekä Osuuskauppa Arinalla Pohjois-Suomessa.

Syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna hautaan siunatun kauppaneuvos Eero Saukkosen perintö elää vahvana paitsi Pohjois-Savon maakunnassa ja Osuuskauppa PeeÄssässä, myös koko S-ryhmässä. 48 vuoden aikana S-ryhmästä yhtäjaksoisesti palkkaa saanut Eero Saukkonen teki pitkän uran Kuopion Osuuskaupan sekä Osuuskauppa PeeÄssän toimitusjohtajana. Hänen johdollaan PeeÄssästä rakentui Pohjois-Savon suurin yksityinen työnantaja sekä vahva maakunnan elinvoimaisuuden ylläpitäjä ja rakentaja.  

Asiakasomistajuuden pioneereihin kuulunut Eero Saukkonen oli myös nykymuotoisen bonusjärjestelmän ”isä” sekä aiemmin SOK:n kenttäjohtajana yksi pääarkkitehdeista, kun S-ryhmässä toteutettiin Suomen taloushistorian suurin yrityssaneeraus.

Eero Saukkonen aloitti S-ryhmä-uransa vain 11-vuotiaana Ruoveden Osuuskaupan kesäpoikana. Kaupan arki kävi hänelle tutuksi seuraavien vuosien aikana, kesäpestien jatkuessa keskeytyksettä ylioppilaaksi valmistumiseen saakka. Jatko-opinnot johdattivat Eeron kauppakorkeakouluun Vaasaan, josta järjestyi myös SOK:n konttorinjohtajan apulaisen paikka 1970-luvun taitteessa. Ensimmäisen kerran muutto Kuopioon tuli ajankohtaiseksi, kun vastavalmistunut ekonomi nimitettiin vuonna 1972 SOK:n Kuopion konttorin konttoripäälliköksi ja myöhemmin apulaisjohtajaksi.

Kahdeksan Kuopiossa vietetyn vuoden jälkeen Eero Saukkonen siirtyi 33-vuotiaana Helsinkiin SOK:n pääkonttoriin kenttäosaston johtajaksi. Uudessa tehtävässään hän näki selkeästi, miten syvään kriisiin osuuskaupparyhmä oli yhteiskunnan rakennemuutoksen pyörteissä ajautunut. Kaupparyhmän pelastajien joukkoon kuulunut Eero muisti vielä vuosikymmenten jälkeenkin elävästi vuoden 1983 kesäkuussa Finlandia-talolla järjestetyn tapahtuman, jossa rakenteita järisyttävä, ”hiljaisen tyrmäävä” muutosohjelma julkistettiin osuuskauppaväelle. Yksi keskeinen asia oli osuuskauppaverkoston uusjako, mikä tarkoitti pitäjäosuuskauppojen määrän radikaalia vähentämistä ja alueosuuskauppojen perustamista.

– Se antoi hyvän oppitunnin siitä, miten jämäkästi tällaisessa tilanteessa pitää toimia. Infotilaisuus veti kuulijat niin polvilleen, ettei siihen kukaan osannut oikein sanoa mitään, Eero muisteli.

Kenttäosaston johtaja kiersi kesällä 1983 ympäri Suomea puhumassa strategiaohjelman toteuttamisen tärkeydestä ja alueosuuskaupparakenteen merkityksestä.

– Monille oli todella kova paikka päättää oman osuuskaupan fuusiosta, joka koettiin käytännössä lopettamiseksi. Joillain alueilla oli kovaa uhoamista ja tiukkaa vastustusta, kun taas toisaalla, esimerkiksi Savossa otettiin uudistukset vastaan rauhallisemmin, Eero kuvaili kenttäkierroksella koettuja tunnelmia.

 

Saneeraajasta kehittäjäksi

Vuonna 1985 Eero Saukkonen palasi Pohjois-Savoon. Ryhmätason strategian mukaisesti laajalla alueella Kuopion seudulla toimivaksi laajentunut Kuopion Osuuskauppa sai hänestä nuoren, innokkaan ja rohkean toimitusjohtajan. Hän käynnisti tervehdyttämis- ja kehittämistoimet viivyttelemättä.

– Taloudellinen tilanne oli surkea ja toiminta pahasti tappiollista. Olimme kilpailijoitamme heikompia, kalliimpia ja kömpelömpiä, hintakilpailuun kykenemättömiä. Toimitusjohtaja masensi itsensä aamulehden äärellä vertaillessaan kauppojen hintoja, Eero kuvaili toimitusjohtajuutensa alkutaivalta.

Kuopion Osuuskaupan taloudellinen tila analysoitiin perusteellisesti ja laadittiin kehittämissuunnitelma, sisältäen rakennemuutoksen ohella sisäisen toimintavan tehostamistoimia ja liiketoimintojen kehittämissuunnitelmia. Jo vuosi myöhemmin vuosikertomukseen voitiin kirjata tilanteen selkeä kohentuminen: velkaantuminen oli taittunut, tulos parantunut, toiminta tehostunut ja toimipaikkojen uudistaminen oli saatu käyntiin. Seuraavina vuosina ote muuttui yhä vahvemmin eteenpäin katsovaksi. Saneeraus, supistaminen, sulkeminen ja irtisanominen vaihtui voimakkaaksi kehittämiseksi, kasvun strategiaksi ja jatkuvuuden varmistamiseksi. PeeÄssä oli aktiivinen muun muassa S-market -ketjun kehittämisessä.

 

Asiakasomistajuus elämäntavaksi

Valtakunnallista historiaa Kuopion Osuuskaupassa tehtiin Eero Saukkosen johdolla, kun asiakasomistajille ryhdyttiin maksamaan kuukausittain ostohyvitystä eli Bonusta. Tilanne oli lähtökohdiltaan hankala, koska kaupparyhmä ui edelleen syvällä – Bonuksen käyttöönottoa vastustettiin ryhmätasolla yleisesti, ja sitä kuvailtiin pilkallisesti tuloksen hävittämisjärjestelmäksi.

Jotain oli kuitenkin pakko tehdä. Eero näki kauemmas kuin muut, ja laittoi panokset osuuskaupan alkuperäiseen toiminta-ajatukseen: tarjotaan jäsenille heidän tarvitsemiaan kilpailukykyisiä palveluja ja palkitaan niiden käytöstä sitä enemmän, mitä innokkaammin ostoja keskittää osuuskauppaan.

– Kyse oli osuuskaupan elämäntavasta, asiakasomistajuudesta, johon koko toiminta perustuu. Bonuksen kertymisen halusimme pitää mahdollisimman yksinkertaisena, helppotajuisena ja vertailtavana, asiakasomistajuuden tinkimätön lipunkantaja kuvaili.

Bonus-edun käyttöönotolla oli varsin suuri merkitys. Räjähdysmäistä kehitysloikkaa ei tapahtunut, mutta kun ihmiset alkoivat oivaltaa osuuskaupan asiakasomistajuuden hyödyt, alkoi jäsenmäärä ja palvelujen käyttö lisääntyä, liikevaihto kasvaa ja tuloskunto parantua. Bonuksen rinnalla kehitettiin myös muita etuja, mikä edelleen lisäsi asiakasomistajuuden vetovoimaa.

 

Eero Saukkonen muisteli bonusjärjestelmän kehittämistä viime huhtikuussa julkaistussa haastattelussa, jonka voit lukea täältä

 

Markkinat miinustivat, PeeÄssä kasvoi

Eero Saukkosen johdolla Pohjois-Savossa toteutettiin myös Kuopion Osuuskaupan ja Osuuskauppa Koljonvirran yhdistyminen Osuuskauppa PeeÄssäksi, joka merkittiin kaupparekisteriin 31.12.1991. Jo päätöksentekovaiheessa syntyi avoin, rakentava ja tulevaisuuteen katsova ilmapiiri, joka jatkui uuden aikakauden alkaessa.

– Yhdistyminen toi elintärkeää tehokkuutta, ostovoimaa sekä mahdollisuuden investoida ja kehittää palveluja tasapuolisesti koko toimialueella. Toimipaikkoja ei lopetettu eikä tappiollisia vuosia tehty, vaikka aika oli todella vaikea. 1990-luvun lamavuosina markkinat miinustivat, mutta PeeÄssä kasvoi. Ensimmäisten 10 vuoden aikana avattiin yksinomaan uusia S-marketeja toistakymmentä.

PeeÄssän alkuvuosina erityisesti päivittäistavarakauppa kasvoi hurjaa vauhtia. Vuonna 1991 osuuskaupan markkinaosuus oli esimerkiksi Kuopiossa alle 9 %. Seitsemässä vuodessa noustiin markkinajohtajaksi 36 prosentin osuudella. Tässä suuri merkitys oli Prisman avaamisella syksyllä 1996.

Eeron jäädessä eläkkeelle huhtikuussa 2005 hän laski PeeÄssän startin jälkeen 13 vuoden aikana asiakasomistajien määrän viisinkertaistuneen ja Bonusten määrän 14-kertaistuneen. Investointeja maakuntaan oli tehty keskimäärin joka vuosi 11 miljoonalla eurolla. Taloudellisen tuloksen kohentumisen myötä asiakasomistajille suunnattuja palveluja parantaneet investoinnit voitiin toteuttaa omarahoituksella.

 

Henkilöstölle suuri arvostus

Koko johtajauransa ajan Eero Saukkonen korosti henkilöstön merkitystä menestyksen tekemisessä. Työntekijöiden arvostus ja hyvinvointi olivat hänelle tärkeitä asioita. Eero oli aidosti kiinnostunut kuulemaan työntekijöidensä mietteitä ja osoitti arvostusta jokaista peeässäläistä kohtaan riippumatta siitä, missä tehtävissä kukakin työskenteli. Hänen visionsa työelämässä oli menestyvä PeeÄssä, jonka henkilökunta tuntee omakseen. Tärkeimmäksi arvokseen hän nosti henkilökunnan oikeudenmukaisen ja ystävällisen kohtelun. Hän korosti myös avointa keskustelukulttuuria.

– PeeÄssän menestyksen avaimia arvioidessa ei voi olla nostamatta esiin henkilökuntaa. Henkilöstön onnistuminen luo kestävän pohjan hyville ja pitkäaikaisille asiakassuhteille. Meidän väessämme on valtavasti potentiaalia, joka on saatu käyttöön, koska ihmiset ovat motivoituneita. Tämähän on meidän yhteinen firmamme. Työntekijät ovat itsekin asiakasomistajia, joten heidän pitää todella hyötyä PeeÄssän menestyksestä monella tavalla, paitsi Bonuksina ja ylijäämänpalautuksina, myös hyvinä henkilöstöetuina ja ylimääräisinä tulospalkkioina, Eero linjasi 2000-luvun alkupuolella.

 

20 miljoonan markan tappiosta 20 miljoonan euron tulokseen

Eero Saukkonen siirtyessä kauppaneuvoksena eläkepäivien viettoon, hän pohti PeeÄssän omassa julkaisussa kuluneiden vuosien saavutuksia – korostaen, että ne eivät olleet yksin hänen ansiotaan, vaan kunnia kuului yhtä lailla kaikille peeässäläisille.

– Kun aloitin toimitusjohtajana 1985, Kuopion Osuuskauppa teki 20 miljoonaa markkaa tappiota vuodessa. Nyt 20 vuotta myöhemmin Osuuskauppa PeeÄssä tekee 20 miljoonan euron voitollisen tuloksen. Suurempiakin voittoja olisi voitu tehdä, mutta se ei ollut tarpeen, koska tase oli tervehtynyt ja investointikyky oli hyvä, Eero Saukkonen summasi.

Hän laski saaneensa osuuskaupasta palkkaa yhtäjaksoisesti 48 vuoden aikana.

– PeeÄssän jätän luottavaisin mielin, sillä asiat ovat hyvällä mallilla. Asiakasomistajuus on niin vahva kilpailuetu, että sen turvin kyllä pärjätään jatkossakin.

Eero otti kantaa osuuskaupan tulevaisuuteen myös vuonna 2016, jolloin PeeÄssän aloituksesta tuli kuluneeksi neljännesvuosisata.

–  PeeÄssän suuri etu on tiivis yhteys omaan toimialueeseen. Se helpottaa tulevaisuuden linjaamista ja jatkuvuuden varmistamista. PeeÄssä on vahva maakunnallinen osuuskauppa myös 25 vuoden päästä, mutta koko ajan pitää olla reagointiherkkänä, kauppaneuvos Eero Saukkonen korosti.

 

Eero Saukkonen Kuopion Prisman avajaisissa 1996.

Eero oli peeässäläisten keskuudessa erittäin pidetty toimitusjohtaja. Arvostus oli molemminpuolista, sillä Eeron mielestä henkilökunnan työpanoksen merkitystä ei voinut korostaa liikaa.