Lontoon matkaan, laadukkaaseen turvaistuimeen, hotelliyöpymiseen sekä kevään ja kesän juhlavaatteisiin. Muun muassa tällaisiin kohteisiin PeeÄssän ylijäämänpalautuksia aiotaan käyttää. Ylijäämänpalautus vuoden 2022 tuloksesta on maksettu asiakasomistajien S-Tileille keskiviikkona 10.5. yhtä aikaa huhtikuun ostoista kertyneen Bonuksen kanssa.

 

– Keskitämme kaikki mahdolliset ostokset PeeÄssään, tietenkin siksi, että saamme mahdollisimman paljon Bonusta sekä ylijäämänpalautusta. Meillähän on täällä koko Suomen parasta antia ylijäämänpalautuksessa. Se on Pohjois-Savon luksusta, jota ei muualla saa ollenkaan tai ei ainakaan yhtä paljoa, kehuu muutama vuosi sitten eteläisemmästä Suomesta Kuopioon muuttanut Sinimaria Brandt.

Hänen perheeseensä kuuluu miehen lisäksi neljä lasta.

– Olen laskenut jo ennakkoon ja tiedän, kuinka paljon ylijäämänpalautusta on tulossa. Tarkkaa summaa en halua paljastaa, mutta sen voin sanoa, että sillä saadaan hankittua laadukas lapsen turvaistuin autoon.

Sinimaria Brandt kertoo olevansa kaiken kaikkiaan vaikuttunut PeeÄssän palveluista ja toimintatavoista.

– Luulin aikaisemmin, että S-ryhmä on yhtä ja samaa joka paikassa, mutta eihän se niin olekaan. Täällä Pohjois-Savossa halutaan jakaa hyvää oman alueen ihmisille, sekä asiakkaille että henkilökunnalle. Ja palvelut ovat oikeasti hyviä. Esimerkiksi Kuopion Prisma on aina todella hyvässä kunnossa.

 

Kolmisen sataa euroa tai enemmän

Ylijäämänpalautuksen ottaminen puheeksi levittää hymyn myös Jaana Sunin kasvoille.

– Oikein tuttu asia, totta kai. Onhan se aivan mielettömän hieno asia, joka todella kannustaa käymään PeeÄssässä kaupassa. Viime vuonna sain palautusta kolmisen sataa euroa ja samaa luokkaa tai vähän enemmän summa on tänäkin vuonna.

Hän aikoo käyttää rahat Lontoon matkaan.

– Monesti on ylijäämänpalautus mennyt johonkin reissuun. Poika asuu Pirkanmaalla ja häntä harmittaa, kun sikäläinen osuuskauppa ei palautusta maksa.

Jaana Suni korostaa, että rahana maksettavat edut eivät ole ainoa asia, joka PeeÄssässä ilahduttaa.

– Haluan mennä yhteen paikkaan ja ostaa sieltä kaiken mahdollisen. Prisma on nykyään juuri tällainen kauppa, kun vaatevalikoima on parantunut huomattavasti, ja hinta-laatusuhde on todella hyvä. Lisäksi pitää antaa kiitos siitä, että Prisman myyjät tervehtivät aina asiakkaitaan.

 

Maksupäivä hyvällä hetkellä

Kuopion Prisman myyntipäällikkö Sanna Isrikki kertoo ylijäämänpalautuksen vilkastuttavan Prisman käyttötavaraosaston kaupankäyntiä maksuajankohdan jälkeisinä päivinä.

– Omistajan tuplatilipäivä, eli Bonusten ja ylijäämänpalautuksen maksupäivä, tuo helpotusta asiakasomistajaperheiden arkeen hyvällä hetkellä näin kesän alla, kun kotiin ja mökille tehdään erilaisia hankintoja.

Ylijäämänpalautuksen tyypillisiä käyttökohteita ovat muun muassa televisiot, grillit ja polkupyörät.

– Palautus käytetään tyypillisesti johonkin hintavampaan tuotteeseen, myyjä Ulla Kelo vahvistaa.

Sanna kertoo käyttävänsä oman, noin 500 euron ylijäämänpalautuksensa kevään ja kesän juhliin.

– Vaatteisiin ja muihin tarvittaviin, hän toteaa.

Ulla paljastaa puolestaan panostavansa palautuksella vapaa-aikaan.

– Meillä rahat on monesti käytetty hotelliyöpymisiin.

 

77 % vuoden 2022 tuloksesta

Palveluneuvoja Laura Kokko Prisman asiakasomistaja- ja S-Pankki-pisteestä kertoo, että PeeÄssä on maksanut ylijäämänpalautusta yhtäjaksoisesti jo yli 20 vuotta.

– Se ei kuitenkaan ole automaattisesti maksettava etu, kuten Bonus ja maksutapaetu. Ylijäämänpalautuksesta PeeÄssän edustajisto päättää joka vuosi erikseen. Palautus maksetaan edellisvuoden tuloksen perusteella.

Tänä vuonna PeeÄssän ylijäämänpalautuksen kokonaissumma on 17,1 miljoonaa euroa, mikä on yli kolme neljäsosaa koko viime vuoden tuloksesta. Kuten monet asiakkaat näyttävät tietävän, ylijäämänpalautusta maksaa vain osa osuuskaupoista.

– Edullisimman ruokakorin päälle tulevat rahana maksettavat edut ovat tärkein syy liittyä PeeÄssän asiakasomistajaksi. Toinen keskeinen perustelu ovat S-Pankin maksuttomat peruspankkipalvelut. Lisäksi PeeÄssän 120-vuotisjuhlavuoden mobiiliedut ovat herättäneet paljon kiinnostusta, Laura kertoo.

Hän muistuttaa, että PeeÄssä voi osuuskuntalain mukaisesti maksaa ylijäämänpalautusta vain omille asiakasomistajilleen ja omista toimipaikoista tehtyjen ostojen perusteella.

­– Näyttäisi siltä, että tietoisuus tästä asiasta on lisääntynyt. Osuuskaupan jäsenyyden jostain muusta osuuskaupasta PeeÄssään vaihtavat ovat pääsääntöisesti hyvin kartalla siitä, millä perusteilla ylijäämänpalautusta maksetaan.

Laura kuulee työssään lukemattomia tarinoita ylijäämänpalautuksen suuresta merkityksestä asiakasomistajille ja sen käyttökohteista.

– Isompien hankintojen ja matkaan säästämisen lisäksi aika tyypillistä on, että palautus menee Bonusten tavoin rahastoihin, jolloin kyse on pidemmän tähtäyksen säästämisestä, Laura kertoo.

 

Sanna Isrikki ja Ulla Kelo kannustavat hyödyntämään kaikki PeeÄssän asiakasomistajaedut. – Rahana maksettavista eduista, samoin kuin meidän 120-vuotisjuhlavuoden mobiilieduistamme, kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, he korostavat.

Yhteishyvä- ja Samarbete-lehdet siirtyvät myymäläjakeluun toukokuusta alkaen. Jatkossa kaikki S-ryhmän asiakasomistajat voivat ottaa lehden mukaansa ilmaiseksi S-ryhmän kaupoista ja ruoan verkkokaupasta kautta maan. Luvassa on lisää satsauksia digisisältöihin sekä uudistunut lukupaketti printtilehtenä myymälöistä mukaan napattavaksi.

Yhteishyvä on toukokuusta alkaen kaikkien asiakasomistajien saatavilla ja noudettavissa ostosreissulla Prismoista, S-marketeista, Saleista, Food Market Herkuista, Sokoksista sekä ruoan verkkokaupasta (S-kaupat). Juuri ilmestynyt Yhteishyvän maaliskuun numero on viimeinen kotipostilaatikoihin jaeltu lehti.

”Lähes 120 vuoden ajan Yhteishyvä on inspiroinut ja tarjonnut miljoonille suomalaisille vinkkejä arkeen ja juhlaan sekä Suomen suosituimpia reseptejä. Suomalaisten arjen ja median käytön digitalisoituessa elämme ajassa mukana. Vahvistamme ja laajennamme kaupparyhmän digitaalista tarinankerrontaa”, sanoo mediajohtaja Päivi Anttikoski S-ryhmästä.

 

Myymäläjakelu sai kokeilussa hyvän vastaanoton asiakkailta

Myymäläjakelua kokeiltiin syksyllä 2022. Reilut kaksi kolmasosaa kokeilussa mukana olleista asiakasomistajista piti hyvänä sitä, että Yhteishyvä-lehden saa S-ryhmän kaupoista.​ Myönteisiä seikkoja olivat etenkin valinnanvapaus ja ympäristönäkökulmat. Hyvää palautetta tuli myös siitä, että lehti on myös uusien lukijoiden ja entistä useamman ulottuvilla.

Yhteishyvän myymäläjakeluun siirtyminen on osa laajempaa S-ryhmän oman median ja kanavien kehitystyötä. S-ryhmässäkin on selvitetty asiakasomistajien mediankäyttöä: suomalaisten arjen ja median kulutuksen digitalisoituessa kaupparyhmässä satsataan digikanavien kehittämiseen. Jakelumuutokseen vaikuttavat myös kustannus- ja ympäristöseikat. Jatkossa voidaan hyödyntää omaa valtakunnallista jakeluverkostoa toimituksissa myymälöihin eri puolilla Suomea.

 

Yhteishyvä-lehti jatkossa veloituksetta S-ryhmän kaupoista

• Yhteishyvä-lehti siirtyy toukokuusta 2023 alkaen myymäläjakeluun
• Yhteishyvä on kaikkien asiakasomistajien saatavilla ilmaiseksi S-Etukortilla. Ilman vihreää S-Etukorttia lehti maksaa neljä euroa
• Lehden saa S-marketeista, Prismoista, Saleista, Food Market Herkuista ja Sokoksista sekä ruoan verkkokaupasta (S-kaupat) kautta maan
• Yhteishyvä-lehti ilmestyy jatkossa neljä kertaa vuodessa. Vuonna 2023 lehti ilmestyy 15.3. (viimeinen kotijakelu) sekä 15.5., 15.8., 15.11.
• Yhteishyvän artikkelit ja suositut reseptit ovat saatavilla yhteishyva.fi:ssä ja somekanavissa Yhteishyvän uutiskirjeessä.

 

Yhteishyvä on Suomen luetuimpia aikakauslehtiä. Asiakasomistajien oman median sisältöjen parissa viihtyvät miljoonat suomalaiset. Lehti sai alkunsa vuonna 1905, kun osuuskaupan asiakasomistajille perustettiin oma Yhteishyvä-lehti. Tästä lähtien Yhteishyvä on neuvonut, inspiroinut ja antanut suomalaisille vinkkejä arkeen ja juhlaan.

Teksti: Kristiina Tammitie Kuvat: Pentti Vänskä

 

Meistä useimmat ovat luultavasti nähnyt televisiossa mainoksen omistajan tilipäivästä: vihreitä henkseleitä paukutteleva Bonustilittäjä Eero painaa nappia, jolloin ”magic happens, vihree liikkuu.”

Mainoksen nuorella miehellä on elävä esikuva meillä Pohjois-Savossa. Aito, oikea ja alkuperäinen Bonus-Eero on nykymuotoisen bonusjärjestelmän ”isä”, kauppaneuvos Eero Saukkonen.

PeeÄssä teki historiaa keväällä 1986, kun se ensimmäisenä osuuskauppana ryhtyi maksamaan kuukausittaista ja portaittain kasvavaa Bonusta asiakasomistajilleen.

S-ryhmän nykymuotoisen asiakasomistajuuden alkujuuret juontuvat 1980-luvulle, jolloin S-ryhmä kävi selviytymistaisteluaan. 1960- ja 1970-luvuilla tapahtuneen yhteiskunnan suuren rakennemuutoksen myllerryksessä osuuskaupat olivat jääneet altavastaajan asemaan. Kauppa kävi heikosti, kilpailijat valtasivat markkinaosuuksia, tulokset olivat tappiolla ja toimintaa piti rahoittaa velkaa lisäämällä. Osuustoimintaa pidettiin yleisesti aikansa eläneenä yritysmuotona, puhuttiin jopa maailmanlopun ideologiasta.

 

Jäsenyydellä ei ollut merkitystä

S-ryhmän sisällä rohkeiden visionäärien pieni joukko uskalsi ajatella asioita eri tavalla. He näkivät yritysmuodossa sekä asiakkaiden jäsenyydessä kaupparyhmän kipeästi kaipaaman pelastuksen. Kuopion Osuuskauppaa ja Osuuskauppa PeeÄssää vuosina 1985–2005 johtanut kauppaneuvos Eero Saukkonen kuului tähän joukkoon.

– Aloittaessani Kuopion Osuuskaupan toimitusjohtajana osuuskaupan jäsenyydellä ei ollut mitään merkitystä. Tarjouksia kyllä harrastettiin, mutta hinta oli sama kaikille jäsenyydestä riippumatta.

Jäsenrekisteriä ei ollut päivitetty moneen vuoteen, joten siinä oli kirjaimellisesti kuolleita sieluja, Eero Saukkonen kuvailee.

Kuopion Osuuskaupan taloudellinen tilanne oli surkea. Yritys oli tappiolla, eikä todellisia mahdollisuuksia hintakilpailuun ollut.

– Olimme kilpailijoitamme heikompia, kalliimpia ja kömpelömpiä. Ostohinta oli meillä kalliimpi, kuin millä kilpailija myi tuotteet ulos. Toimitusjohtaja masensi itsensä aamulehden äärellä vertaillessaan kauppojen hintoja.

 

Jäsenrekisteri hyötykäyttöön

Toivottomassa tilanteessa oli pakko keksiä jotain ihan uutta. Kuopion Osuuskaupan hätäsaneerausohjelmaan kirjattiin ”kaupallisen toiminnan kehittäminen”. Sen keinoksi nostettiin osuuskaupan jäsenrekisterin uudenlainen hyödyntäminen.

– Siihen aikaan liikkeenjohdon uusia oppeja olivat erilaistuminen sekä kanta-asiakasrekisterit. Lähdimme miettimään, miten meille saataisiin ajantasainen asiakastietokanta. Lähdimme markkinointijohtajan Risto Pyykösen sekä kaupallisen johtajan Manu Vesalon kanssa miettimään ostoja tekeville osuuskaupan jäsenille kuukausittain maksettavan, portaittain kasvavan ostohyvityksen ideaa. Osuuskaupan toiminta-ajatuksessa piti siis palata alkuperäiseen ideaan, kovistella pölyt pois, sittenkin uskoa osuustoimintaan, ottaa jäsenrekisteri hyötykäyttöön ja lähteä testaamaan porrastetun ostohyvityksen eli Bonuksen vetovoimaa.

 

Ensimmäiset Bonukset toukokuussa 1986

Kuopion Osuuskaupassa porrastettu bonusjärjestelmä otettiin käyttöön 1.4.1986, ja ensimmäiset Bonukset maksettiin toukokuussa. Tuohon aikaan jäseniä osuuskaupalla oli 19 000, joista Bonuksia sai vuoden aikana 18,4 prosenttia, eli 3 500 jäsentaloutta. Bonusraha lähetettiin postitse ostoja seuraavan kuukauden lopulla.

– Summa oli ensimmäisen vajaan vuoden aikana noin miljoona markkaa, ja vuonna 1987 se tuplaantui kahteen miljoonaan. Bonusta sai alusta alkaen kaikista myymälöistämme ja koko valikoimasta. Kun Bonuksen piiriin liitettiin aika pian myös polttoaineet, alkoivat miehetkin kiinnostua järjestelmästä, jonka he olivat sitä ennen leimanneet akkojen hömpötykseksi, Eero Saukonen muistelee.

Jokaisen ostotapahtuman loppusumma ja päivämäärä kirjattiin käsin asiakasomistajatalouden ostoliuskaan. Kuun lopussa liuska palautettiin osuuskauppaan Bonuksen laskemista varten. Manuaalisesta ostojen kirjaamisesta siirryttiin kassajärjestelmään kytkettyyn sähköiseen Bonukseen vuonna 1989. Samalla otettiin käyttöön asiakasomistajuuden avaimena yhä tänä päivänä toimiva S-Etukortti, aluksi muutamissa osuuskaupoissa ja vuonna 1991 kattavasti kautta maan.

 

Selkeä ja reilu, eniten etua tuottava Bonus

Asiakasomistajille aitoa hyötyä tuottavan bonusjärjestelmän lähtökohtana oli alusta alkaen, että sen pitää olla selkeä ja reilu, vailla monimutkaisia kertoimia tai poikkeuksia.

– Bonuksen kertymisen halusimme pitää mahdollisimman yksinkertaisena, helppotajuisena ja vertailtavana. Tuhannen markan ostoista sai prosentin, kahdesta tuhannesta kaksi, kolmesta tuhannesta kolme, neljästä tuhannesta neljä ja viidestä tuhannesta viisi prosenttia takaisin päin. Taulukon perusteena oli keskivertoperheen kuukausittaiset päivittäis- ja käyttötavaraostokset.

Bonuksesta tuli valtakunnallinen etu vuonna 1994, eli palvelujen käytöstä alkoi saada Bonusta riippumatta siitä, missä päin Suomea asiointi tapahtui. Järjestelmä kohteli kuitenkin asiakasomistajia epätasa-arvoisesti, sillä porrastukset, ostojen määrät ja bonusprosentit vaihtelivat osuuskaupoittain. Taulukkojen yhdenmukaistuminen tapahtui vasta muutama vuosi sitten.

PeeÄssällä on alusta lähtien ollut käytössä eniten etua tuottava bonustaulukko.

– Muutoksia siihen ei ole tarvinnut tehdä. Kun Suomen valuutta vaihtui vuoden 1999 alussa, markat vain muutettiin tasalukuisiksi euroiksi.

 

Lähes miljardi euroa rahana maksettuja etuja

Tuskin Eero Saukkonen itsekään arvasi, miten kauaskantoista järjestelmää nykymuotoisen asiakasomistajuuden pioneerit Kuopiossa aikoinaan räätälöivät.

Progressiiviseen Bonukseen siirtymisellä oli liiketoimintastrategisesti varsin suuri merkitys. Mitään räjähdysmäistä kehitysloikkaa ei tapahtunut, mutta kun ihmiset alkoivat oivaltaa osuuskaupan asiakasomistajuuden hyödyt, alkoi jäsenmäärä ja palvelujen käyttö lisääntyä, liikevaihto kasvaa ja tuloskunto parantua. Bonuksen rinnalla kehitettiin myös muita etuja, mikä edelleen lisäsi asiakasomistajuuden vetovoimaa.

– Kun aloitin toimitusjohtajana, Kuopion Osuuskauppa teki 20 miljoonaa markkaa tappiota vuodessa. Jäädessäni eläkkeelle vuonna 2005 Osuuskauppa PeeÄssä teki 20 miljoonan euron voitollisen tuloksen. Suurempiakin voittoja olisi voitu tehdä, mutta se ei ollut tarpeen, koska tase oli tervehtynyt ja investointikyky oli hyvä, Eero Saukkonen summaa.

Bonusta PeeÄssä on maksanut asiakasomistajilleen vuosina 1986–2022 yhteensä lähes puoli miljardia, tarkkaan sanoen 486 327 519 euroa!

 

Toimitusjohtajuutensa ensimmäisinä vuosina Eero Saukkonen kiersi eri osuuskaupoissa puhumassa Bonuksen puolesta.
– Sain kerta toisensa perään todistella järjestelmän kannattavuutta, painottaa Bonuksen piiriin kuuluvien palvelujen kattavuutta ja korostaa, että kyse ei ole kampanjasta vaan elämäntavasta.

PeeÄssän asiakkuuspäällikkö Reetta Innilä ja kauppaneuvos Eero Saukkonen tutkivat taulua, joka kertoo osuuskauppatoiminnan kehittymisestä Pohjois-Savossa. PeeÄssä on muodostunut 120 vuoden aikana pienistä pitäjän- ja seutuosuuskaupoista.

Osuuskauppa PeeÄssä edustajisto päätti kevätkokouksessaan 22.3.2023 maksaa asiakasomistajilleen ylijäämänpalautusta vuoden 2022 tuloksesta. Ylijäämänpalautusta maksetaan asiakasomistajille tänä vuonna yhteensä 17,1 miljoonaa euroa. Ylijäämänpalautusta maksetaan 3% PeeÄssän toimipaikoista vuoden 2022 aikana tehdyistä Bonukseen oikeuttavista ostoista.

 

Asiakasomistajille palautetaan vuoden 2022 tilikauden tuloksesta yhteensä 17,1 miljoonaa euroa, joka on 1,9 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. PeeÄssän tulos viime vuodelta oli 22 miljoonaa euroa. Tuloksesta maksettiin myös yhteisöveroja noin 4,4 miljoonaa euroa.

–  Osuuskaupan tulos palautuu aina alueen asiakasomistajille esimerkiksi investointien tai ylijäämänpalautuksen kautta. Ylijäämänpalautus on erityisesti nyt tärkeä piristysruiske asiakasomistajiemme talouteen, onhan osuuskaupan sääntömääräinen tehtävä edistää omistajiensa taloudellista hyvinvointia. Toivomme, että se tuo helpotusta mahdollisimman monen asiakasomistajan arkeen, kertoo toimitusjohtaja Mikko Junttila.

Ylijäämänpalautus on osuustoiminnan periaatteisiin kuuluva tapa palauttaa osa osuuskaupan tekemästä tuloksesta, eli ylijäämästä, takaisin omistajille. Ylijäämän suuruuteen jokainen asiakasomistaja voi omalla kohdallaan vaikuttaa keskittämällä ostoksiaan PeeÄssään. Lopullisen päätöksen ylijäämänpalautuksen maksamisesta tekee aina osuuskaupan edustajisto hallituksen ja hallintoneuvoston esityksen pohjalta.

– Ylijäämänpalautuksen maksaminen ei ole itsestäänselvyys. Sen takana on vuosien määrätietoinen työ osuuskaupassamme. Kustannustehokkaalla toiminnallamme varmistetaan edulliset hinnat, hyvä palvelu, investointien tekeminen palveluihin ja kaiken kukkuraksi tämä ylimääräinen palkitseminen. Tämän vuoden aikana maakunnan palveluiden kehittämiseen käytetään noin 38 miljoonaa euroa. Näihin investointeihin on varattu rahaa jo aiempina vuosina, joka tekee ylijäämän maksamisesta mahdollista, kun rakentamista ei ole tehty lainarahalla, kertoo Mikko.

 

—————————————————————————————————————————————————————————

Milloin ja mihin ylijäämänpalautus maksetaan?

Ylijäämänpalautus maksetaan PeeÄssän asiakasomistajien S-tileille keskiviikkona 10. toukokuuta.

Mistä ylijäämänpalautusta kertyy?

Ylijäämänpalautusta maksetaan PeeÄssän toimipaikoista vuoden 2022 aikana tehdyistä Bonukseen oikeuttavista ostoista. Alkoholi ja tupakka sekä ostot yhteistyökumppaneilta eivät kerrytä ylijäämänpalautusta.

Paljonko ylijäämänpalautusta on tulossa?

Ylijäämänpalautusta maksetaan 3% PeeÄssän toimipaikoista vuoden 2022 aikana tehdyistä Bonukseen oikeuttavista ostoista. Asiakasomistajat voivat arvioida sen summaa laskemalla omat PeeÄssän toimipaikoista tehdyt Bonusostot viime vuodelta esimerkiksi S-mobiilista.

 

PeeÄssä maksaa omille asiakasomistajilleen viime vuodelta 3% ylijäämänpalautusta. Ylijäämänpalautusta maksetaan asiakasomistajan tekemistä ostoista, mikäli osuuskaupan tuloksesta investointien jälkeen jää rahaa eli ylijäämää. Osuuskaupan tulosta käytetään aina sen asiakasomistajien hyväksi, joko toiminnan kehittämiseen investointeina tai ylijäämänpalautuksena. Ylijäämänpalausta maksetaan yhteensä yli 14 miljoonaa euroa.

 

Mitä ylijäämänpalautus on ja miksi sitä maksetaan?

Ylijäämänpalautusta maksetaan, jos osuuskaupan toiminta on tuloksellista siinä määrin, että sillä on voitu tehdä tarvittavat investoinnit toimipaikkaverkostoon ja palveluiden kehittämiseen ja sen jälkeen jää ylimääräistä rahaa. Nimensä mukaisesti osuuskaupan tulosta eli ylijäämää palautetaan osuuskaupan omistajille heidän ostojensa suhteessa. Mitä enemmän keskität, sitä enemmän hyödyt.

Ylijäämän maksaminen vuosittain ei ole automaatio vaan vuosien määrätietoisen ja tehokkaan tekemisen tulos. Sen maksamisesta päättää vuosittain osuuskaupan edustajisto, jolle hallitus ja hallintoneuvoston tekee esityksen.

 

Miten ylijäämänpalautus kertyy?

Ylijäämänpalautusta maksetaan PeeÄssän asiakasomistajille vuoden 2020 aikana PeeÄssän omista toimipaikoista tehdyistä Bonukseen oikeuttavista ostoista. Ylijäämänpalautus ei siis kerry yhteistyökumppaneilta tehdyistä ostoista eikä alkoholi- ja tupakkaostoista.

 

Milloin ylijäämänpalautusta maksetaan?

Vuoden 2020 osalta ylijäämänpalautusta maksetaan asiakasomistajien S-tileille 20.5.2021. Tarkista maksetun ylijäämänpalautuksen summa kätevästi S-mobiilista!