Mene Etusivulle
Haku
6.5.2026

Historiallinen innovaatio syntyi kriisistä – 572 237 225 euroa Bonusta

Osuuskauppa PeeÄssä maksoi ensimmäisen kerran Bonusta asiakasomistajilleen 40 vuotta sitten, toukokuussa 1986. S-ryhmän nykyinen bonusjärjestelmä syntyi Kuopiossa rohkeiden visionäärien uskalluksesta ajatella asioita eri tavalla.
Yritysmaailmassa innovaatioiden taustalla on usein taloudellinen pakko, joka kirvoittaa erilaiseen ajatteluun ja uusien oivallusten syntymiseen. Pakon edessä oltiin neljä vuosikymmentä sitten myös Kuopiossa, kun paikallisen osuuskaupan tulevaisuus oli veitsenterällä. Kauppa kävi heikosti, kilpailijat valtasivat jatkuvasti suurempia markkinaosuuksia, tulokset olivat tappiolla ja toimintaa piti rahoittaa velkaa lisäämällä. – Aloittaessani Kuopion Osuuskaupan toimitusjohtajana kesällä 1985 tilanne oli todella surkea. Osuustoiminta nähtiin maailmanlopun ideologiana, jolla ei S-ryhmän sisälläkään uskottu olevan minkäänlaista tulevaisuutta. Osuuskauppojen omistajat oli unohdettu kokonaan, eikä jäsenyydellä ollutkaan mitään merkitystä. Tavallisimpia asiakkaita olivat muiden kauppojen kanta-asiakkaat, jotka hakivat osuuskaupasta vain edullisimmat tarjoustuotteet. Osuuskaupat oli ajettu selkä seinää vasten, eikä käytössä olevilla keinoilla ollut tilanteesta ulospääsyä, Kuopion Osuuskauppaa ja sittemmin Osuuskauppa PeeÄssää ansiokkaasti johtanut Eero Saukkonen muisteli eläkepäivinään.

Kuukausittainen Bonus – tuloksen tuhoaja vai myynnin vauhdittaja?

Toivottomassa tilanteessa oli pakko keksiä jotain käänteentekevää uutta. Hätäsaneerausohjelmassa kaupallisen toiminnan kehittämisen keinoksi nostettiin osuuskaupan omistajuuden uudenlainen hyödyntäminen. – Lähdimme kehittämään omille omistajillemme suunnatun porrastetun ostohyvityksen eli Bonuksen ideaa kilpailuetuna, jota muut kaupan toimijat eivät voisi yritysmuotonsa vuoksi jäljitellä.Kuopiolaisten kaavailut eivät saaneet kaupparyhmän sisällä kannatusta. Kuukausittaisen Bonuksen maksamista pilkattiin tuloksenhävittämisjärjestelmäksi.– Sanottiin, että joka kuukausi maksettava ostohyvitys vie tuloksen ja tuhoaa katteen, koska liian moni asiakas saa liikaa Bonusta. Yritimme muistuttaa, että uskollisista ja sitoutuneista kanta-asiakkaista pitää olla onnellinen, koska silloin myyntikin kasvaa valtavasti, kauppaneuvos muisteli keväällä 2023.

Bonusostot kirjattiin kassalla käsityönä

Bonusjärjestelmän toimintamallin sekä kuukausipohjainen bonustaulukon innovoineessa työryhmässä oli toimitusjohtajan ohella mukana Kuopion Osuuskaupan markkinointipäällikkö Risto Pyykönen sekä vastikään kehitysjohtajana aloittanut Manu Vesalo. – Osuustoiminta oli minulle vielä tuossa vaiheessa hyvin vieras yritysmuoto, mutta Eeron opissa se tuli nopeasti tutuksi. Hänellä oli järkkymätön usko ostohyvitysjärjestelmän modernisointiin ja itse ideaan, vaikka sen toteutus käsipelillä olikin hankalaa, Manu Vesalo kertoo.Porrastettu bonusjärjestelmä otettiin käyttöön 1.4.1986. Palveluja käyttäneet, myöhemmin asiakasomistajiksi nimetyt jäsenasiakkaat saivat osuuskaupalta ostoliuskan, johon kirjattiin kaupan kassalla käsin ostosten loppusumma ja päivämäärä. Kuun lopussa laskettiin palautettavan Bonuksen määrä, ja rahanarvoinen bonusseteli lähetettiin kirjeitse kotiin toukokuun loppupuolella. PeeÄssän pitkäaikainen toimitusjohtaja Eero Saukkonen (kuvassa oikealla) oli S-ryhmän nykyisen bonusjärjestelmän keskeinen innovaattori. Manu Vesalo oli mukana rakentamassa vakaata pohjaa PeeÄssän nykymenestykselle.

Bonustaulukko pysynyt liki ennallaan, mutta valuutta on vaihtunut

Alusta alkaen Bonusta sai Kuopion Osuuskaupassa tehdyistä ruokaostoksista sekä käyttötavarasta, kuten kodin tekstiileistä ja vaatteista. Vuonna 1989 Bonuksen piiriin liitettiin ravintolapalvelut ja polttoaineet, samoin Kuopion Sokoksella tehdyt ostot, vaikka tavaratalo oli vielä tuolloin SOK:n liiketoimintaa. Eero Saukkonen halusi bonusjärjestelmän olevan mahdollisimman yksinkertainen, helppotajuinen ja vertailtava.– Lähdettiin liikkeelle kotitalouksien kuukausittaisiin keskiverto-ostoksiin perustuvalla, huolellisesti mietityllä bonustaulukolla, jossa Bonus nousi portaittain sitä mukaa, kun ostosten määrä kasvoi. Taulukko on pysynyt lähes ennallaan nykypäivään asti, tosin markat muutettiin matkan varrella tasalukuisiksi euroiksi. Manu Vesalo kertoo laskeneensa toimitusjohtajan kanssa fläppitaululle ennakkoon, miten osuuskaupalle käy, jos kaikki asiakasomistajat saavat viisi prosenttia takaisin bonusostoistaan. – Laskentaharjoitus kertoi, että viiden prosentin Bonus kaikille tarkoittaisi järisyttävää myynnin kasvua, päivittäistavarakaupan markkinajohtajuutta ja tulosta vailla vertaa. Kyllähän tällaisesta mahdollisuudesta oli pakko innostua muidenkin kuin toimitusjohtajan, vaikka ei vielä tuolloin arvattukaan, miten historiallista asiaa oltiin luomassa koko S-ryhmän kannalta.

Bonusseteli vaihtui riihikuivaksi rahaksi 2000-luvun alkuvuosina

Manuaalisesta ostojen kirjaamisesta siirryttiin kassajärjestelmään kytkettyyn sähköiseen Bonukseen vuonna 1989. Samalla PeeÄssässä ja muutamissa muissa asiakasomistajuuden edelläkävijäosuuskaupoissa otettiin käyttöön S-Etukortti. 1994 mahdollistui Bonuksen maksaminen riihikuivana rahana asiakasomistajan S-Tilille, jonka oli vuoden loppuun mennessä avannut 3 854 asiakasomistajaa. Bonussetelien postittelu siirtyi lopullisesti historiaan osuuskuntalain uudistuksen myötä 2000-luvun alkuvuosina rahallisten etujen siirtyessä kokonaan tilimaksatukseen. Progressiiviseen Bonukseen siirtymisellä oli liiketoiminnan kannalta varsin suuri merkitys. Asiakasomistajien määrän ja palvelujen käytön lisääntyessä liikevaihto kasvoi ja tuloskunto parani. – Suunta oli jo kääntynyt myötätuuleen, kun Iisalmen alueella toimineen Osuuskauppa Koljonvirran kanssa ruvettiin vuonna 1991 yhdistämään käytännön toimintoja. Virallisesti fuusiossa syntynyt Osuuskauppa PeeÄssä sai alkunsa seuraavan vuoden alussa, Manu Vesalo kertoo. Erityisen suuri kehitysloikka ajoittui 1990-luvun jälkimmäiseen puoliskoon.– Kuopion Prisman avaus lokakuussa 1996 toi todella paljon uusia jäseniä ja bonustelijoita ennen avausta ja vielä pitkään sen jälkeenkin.

Bonusta 40 vuoden aikana euroa 572,2 miljoonaa euroa

  • Kuopion Osuuskauppa ja Osuuskauppa PeeÄssä ovat maksaneet asiakasomistajilleen Bonusta kuluneiden neljän vuosikymmenen aikana pitkästi yli puoli miljardia, tarkasti sanottuna 572 237 225euroa.
  • Ensimmäisenä, vajaana bonusvuonna 1986 Kuopion Osuuskaupalla oli asiakasomistajia reilut 19 000, ja Bonusta maksettiin yli miljoona markkaa.
  • Kaksikymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 2006 PeeÄssällä oli asiakasomistajia 80 436. Bonusta maksettiin 17,3 miljoonaa euroa.
  • Lähes neljäkymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 2025 asiakasomistajamäärä nousi lukuun 134 283. Bonuksen asiakasomistajille maksettiin yli 29,6 miljoonaa euroa.

Kirjoittaja

Kristiina Tammitie

Toimittaja, viestinnän asiantuntija

KATEGORIAT

  • Asiakasomistajuus
  • Parhaan elämän edelläkävijä Savossa