22.4.2026
Hävikkiruoan matka 30 vuotiaassa Kuopion Prismassa: sekajätteestä osaksi kestävää kiertotaloutta
Savon suurimman lähikaupan Kuopion Prisman avaamisen aikoihin 30 vuotta sitten myymättä jääneet elintarvikkeet kipattiin sekajäteastiaan, eikä ruokahävikkiin kiinnitetty juurikaan huomiota. Monta asiaa on ehtinyt muuttua kolmessa vuosikymmenessä.
Tätä nykyä hävikin minimoiminen on keskeinen osa meidän myyjien työtä, kuvailee Kuopion Prisman apulaismyyntipäällikkö Petra Riisiö.
Vuonna 1996 Kuopion Prisman avautuessa päivittäistavarakaupan maailma oli monella tavalla hyvin toisenlainen kuin tänä päivänä. Esimerkkejä on lukuisia, mutta PeeÄssän hävikittömän huhtikuun merkeissä on paikallaan tarkastella sitä, miten biojätteen käsittely ja suhtautuminen hävikkiin on muuttunut kolmessa vuosikymmenessä.Kuopion Prisman hedelmä- ja vihannesosasto vuosimallia 1996……sekä vuosimallia 2026.
Ennen kaatopaikan penkkaan, nyt biokaasuksi
1990-luvulla, ja vielä hyvän aikaa seuraavallakin vuosikymmenellä, kaikki myymättä jääneet elintarvikkeet laitettiin Prismassa surutta sekajätteeseen. Samaan laariin päätyivät lähes kaikki muutkin jätteet. Niiden määrää ei seurattu tai tilastoitu millään tavalla. Hävikkiprosentti vaihteli, heiluen tuoteryhmien välillä yhden ja jopa kahdeksan prosentin paikkeilla.Noihin aikoihin sekajäte kuljetettiin sellaisenaan kaatopaikalle, jossa se yleensä haudattiin lajittelematta maapenkkaan. Biojätteiden keräilyä ja keskitettyä käsittelyä ei ollut Kuopion seudulla järjestetty, eikä kaupoilla ollut siksi mitään syytä biojätteiden lajitteluun.2000-luvun alussa jätehuoltoa ruvettiin kehittämään. Lakiin kirjattiin edellytys, että biojätteiden erilliskeräily ja käsittely tuli järjestää vuoden 2004 loppuun mennessä, eikä seuraavana vuonna kaatopaikoille saanut enää sijoittaa merkittävässä määrin biojätteitä. Kuopion seudulla biojätteen keräily alkoi paikallisen jätehuoltoyhtiön toimesta, ja Prisman takatiloissa alettiin kerätä biojäte erilliseen jakeeseen. Jätekeskuksessa se kompostoitiin mullaksi. Seuraavan vuosikymmenen alussa ongelmia tuotti EU-lainsäädäntö. Kaupassa biojäte alettiin terveys-, turvallisuus- ja tehokkuussyistä kerätä pakkauksineen päivineen. Pohjois-Savossa ei kuitenkaan ollut riittävästi hyväksyttyä laitoskapasiteettia EU-asetuksen mukaisen pakatun elintarvikejätteen käsittelyyn. Kuopiota lähin käsittelylaitos sijaitsi parin sadan kilometrin päässä Kiteellä. Koska alueella ei ollut laitosta, johon jätteet olisi voitu viedä, oli kaatopaikan komposti käytännössä edelleen biojätteen osoitteena.Tilanne muuttui merkittävästi vuonna 2014, kun Kuopion jätekeskuksen biotehdas aloitti toimintansa. Prisman toiminnasta syntyvä biojäte on siitä asti kuljetettu biotehtaaseen, jossa siitä tehdään pakkauksien erottelun jälkeen biokaasuenergiaa.Miten hävikkiä hävitetään?
Tänä päivänä Prisman päivittäistavaraosaston henkilökunnan työssä hävikin minimointi on arjessa mukana joka päivä. Hävikin vähentämisessä tärkeintä on asiakkaiden tarpeisiin mahdollisimman osuvasti vastaavat valikoimat sekä vilkas myynti. Viime vuonna poisheittohävikin osuus myynnissä olevista tuotteista jäi alle prosenttiin.– Mitä paremmin kauppa käy, sen nopeampi on tuotteiden kierto ja sitä vähemmän syntyy hävikkiä. Hävikin pienentymiseen vaikuttaa tietysti myös se, että siitä puhutaan paljon ja systemaattista mittarointia on tehty jo kymmenkunta vuotta, toteaa Prisman päivittäistavaraosaston apulaismyyntipäällikkö Petra Riisiö.
Tilaustarkkuus on parantunut koko ajan, eli tilataan tavaraa oikeita määriä ja oikealla rytmillä, Petra toteaa.
Merkittävin työ tapahtuu jo ennen kuin tuotteet laitetaan kaupan hyllyille. Suurin osa tuotteista on mukana S-ryhmän ennustepohjaisessa tilausjärjestelmässä, joka hyödyntää aiempien vuosien myyntidataa ja raportteja, huomioiden myös tapahtumat, sesongit ja sääennusteet. Hedelmät ja vihannekset tilataan edelleen käsityönä, samoin Ruokatorin tuotteet.Henkilöstön ammattitaito näkyy myös sesonkien onnistuneissa vaihdoissa, kuormien tarkistamisessa sekä hyllyttämisen oikeassa järjestyksessä ja päiväyksien vahtimisessa. Kun viimeinen käyttöpäivä tai parasta ennen -päivä alkaa olla käsillä, tuote saa punaisen alennuslapun kylkeensä. Punalaputukset tehdään eri tuoteryhmissä erilaisilla rytmeillä, esimerkiksi lihassa ja kalassa sekä muissa lyhyen käyttöajan tuotteissa päivittäin.
On tärkeää, että hinnan alennukset tehdään ajoissa, jotta asiakkaalle jää vielä tuotteelle käyttöaikaa. Olemme punalaputtaneet vanhenemassa olevia tuotteita jo yli kymmenen vuotta. Nykyisin niiden ostaminen on hyvin trendikästä, Petra toteaa.
10 820 kiloa heviä pelastettiin biojätteestä viime vuonna
Hiukkasen kolhiintuneita, mutta edelleen täysin käyttökelpoisia hedelmiä ja vihanneksia ei punalaputeta, vaan niistä myyjät kokoavat asiakkaille 65 sentin kilohintaisia Eilisen tähdet -pusseja. Vuonna 2025 Eilisen tähtiä myytiin Prismasta 10 820 kiloa.Näiden toimenpiteiden jälkeen myymättä jääneet tuotteet lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Vaikka Prisman päivittäistavaravolyymi on valtava, saattaa joinain päivinä lahjoitusmäärä olla varsin vaatimaton, vain yhden ruokakassillisen verran.– Virvatuli ja Kuopion Ruoka-apu hakevat meiltä ylijäämäruokaa vuoropäivin maanantaista lauantaihin.30 vuoden aikana Prisman hävikki on muuttunut sekajätteestä osaksi kestävää kiertotaloutta.
On hienoa, että poisheittohävikkiä on onnistuttu pienentämään. Biojätteeseen päätyy todella merkittävästi vähemmän ruokaa kuin silloin, kuin tulin töihin Prismaan reilut kaksikymmentä vuotta sitten, Petra Riisiö toteaa.
Kirjoittaja
KATEGORIAT
- Market
- Parhaan elämän edelläkävijä Savossa
