Työhyvinvointi on välittämistä ja arjen sujuvuutta

Työkykyjohtamista ja työhyvinvointia kehitetään PeeÄssässä systemaattisesti.

– Työkyvystä huolehtiminen on asia, jonka pitää näkyä kautta linjan kaikessa tekemisessä. Siihen pitää sitoutua niin työnantajan kuin työntekijänkin. Tärkeintä on sujuva arki, kiteyttävät PeeÄssän työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Tiina Keinänen ja S-Työterveyden työterveyshoitaja Jaana Taskinen.

Tiina Keinänen ja Jaana Taskinen ovat työkykyasiantuntijoita, joiden paneutuminen asiaan on syvällistä ja innostavaa. Henkilöstön työkyvyn ylläpitämistä ja kehittämistä koskevassa keskustelussa Tiina aloittaa ja Jaana jatkaa, tai toisin päin. Jutustelun myötä käy selväksi, että PeeÄssässä tahtotila on selkeä ja tekemiset aitoja asioita. Peeässäläisille työterveyspalvelut tarjoavan S-Työterveyden kanssa yhteistyö on sujuvaa ja saumatonta.

– Olemme lähes päivittäin tekemisissä keskenämme. Työterveydellä on keskeinen rooli henkilöstön työhyvinvoinnin tukemisessa ja työkykyjohtamisemme kehittämisessä, Tiina kuvailee.

Työkykyjohtaminen vähentää riskejä

Hyvä työkyky on yrityksen ja yksilön, mutta myös laajemmin koko yhteiskunnan etu. Työntekijöiden työurien tukemisen vaikutus henkilöstö- ja asiakastyytyväisyyteen ja edelleen liiketoimintaan on kiistaton.

– Työkykyjohtamisen keinoin ylläpidämme peeässäläisten työkykyä sekä vähennämme työkykyriskejä ja sairauspoissaoloja. Työkykyjohtaminen edellyttää yhteistä tahtotilaa, strategisia valintoja, selkeitä tavoitteita, aitoja tekemisiä ja toimivaa yhteistyötä moneen suuntaan, Tiina toteaa.

– On kyse sekä yksilön että työryhmien työkykyriskeistä ja niiden varhaisesta tunnistamisesta. PeeÄssässä ymmärretään, että mitä järjestelmällisemmin mahdollisiin riskeihin ja poikkeustilanteisiin varaudutaan ja puututaan, sitä parempia tuloksia saadaan, Jaana jatkaa.

Työkykyä ei voi ulkoistaa

Esihenkilöt ovat lähijohtajina avainasemassa omien työryhmiensä ja tiimiläistensä mahdollisten riskitekijöiden tunnistamisessa, onpa kyse vuorovaikutuskatkoista, palautumisen ongelmista tai tuki- ja liikuntaelinvaivoista. Esihenkilöiden on pidettävä myös omasta työkyvystään huolta, jotta heillä riittää paukkuja muiden työkyvyn johtamiseen.

Esihenkilö sen enempää kuin työntekijäkään eivät voi ulkoistaa oman työkykynsä vaalimista henkilöstötoiminnoille tai työterveydelle. Jokainen on aina itse vastuussa omasta hyvinvoinnistaan niin töissä kuin vapaalla.

– Mutta tukea ja apua voimme tarjota elämänhallinnan perusasioista lähtien. Yhä enemmän käymme työntekijöiden kanssa keskusteluja esimerkiksi siitä, että joskus elämässä tulee eteen pettymyksiä. Myös nukkumisen, liikunnan ja ravitsemuksen merkitys jaksamiselle vaatii entistä useammin kertausta.

Selkeitä toimintamalleja

Työkykyjohtamisessa ei ole kyse sairauksista, vaan välittämisestä ja arjen sujuvuudesta, jota Tiina kuvailee parhaaksi työkyvyn ylläpitäjäksi.

– Jos tulee henkistä tai fyysistä alenemaa työkyvyssä, käytössämme on paljon työkaluja ja toimintamalleja tilanteen oikaisemiseksi. Esimerkiksi varhaisen tuen mallilla, työn väliaikaisella muokkaamisella, työtehtävien uudelleenjärjestelyillä, urapolkujen monipuolistamisella ja muilla räätälöidyillä ratkaisuilla olemme saaneet hyviä tuloksia aikaiseksi.

Matalan kynnyksen työkykyneuvottelulla voidaan parhaassa tapauksessa jopa ehkäistä sairauspoissaolo kokonaan. Joskus riittää keskustelu työntekijän ja esihenkilön kesken, ja toisinaan apuun tarvitaan myös Jaanaa ja/tai Tiinaa. Tarvittaessa järjestetään työterveyslääkäri-, työpsykologi- tai työfysioterapeuttivetoisia neuvotteluja.

Omaan työkykyyn halutaan panostaa           

PeeÄssän henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimisesta on tullut vuosi vuodelta systemaattisempaa ja suunnitelmallisempaa. Matkantekoon panostetaan tositoimin, vaikka päätepysäkille ei päästä koskaan.

– Myös henkilöstön kiinnostus omaa työhyvinvointia kohtaan on kasvanut. Eivätkä työkyvyn aleneminen tai mielenterveyden haasteet ole enää samalla tavalla tabuja kuin takavuosina. Niistä puhutaan avoimemmin, mikä on yksinomaan hyvä asia ja helpottaa ongelmiin puuttumista. On tärkeää päästä kiinni työkykyä haittaavan asian juurisyihin, Tiina Keinänen korostaa.

PeeÄssän henkilöstöjohtaja Tiina Tolvanen ottaa osaa keskusteluun korostamalla, että on uskallettava nostaa yhdessä puheeksi myös tilanteet, joissa työkykyä vastaavaa työtä ei PeeÄssästä enää löydy.

– Tämä keskustelu käydään kuitenkin vasta sitten, kun kaikki kivet ja kannot on käännetty ja muut keinot kokeiltu. Loputtoman pyörittämisen sijaan on inhimillisempää auttaa työntekijä työkykyään vastaavan uuden uran äärelle. Siinäkin haluamme parhaan osaamisemme mukaan auttaa työntekijöitämme, henkilöstöjohtaja painottaa.

Työhyvinvointi on vetovoimatekijä

Peeässäläisten työkyky on Tiina Tolvasen, Tiina Keinäsen ja Jaana Taskisen mukaan hyvällä tasolla, mikä näkyy nyt koronapandemian jälkeen myös jatkuvasti vähenevinä sairauspoissaoloina. ­Ihmisten hyvinvointia korostava inhimillisyys on menestystekijä tulevaisuuden työmarkkinoilla, ja siinä PeeÄssä on vahvoilla.

– Meidän uudessa strategiassamme on tavoitteeksi asetettu tuloksellisuuden ja inhimillisyyden liitto, mihin pyritään vuorovaikutuksen lisäämisellä, osaamisen kehittämisellä ja yhdessä tekemisellä, niin toimipaikkatasolla kuin koko PeeÄssässä. Työhyvinvointi on meidän vetovoimatekijämme, kun työvoiman saatavuus haastaa palvelualoja, Tiina Tolvanen arvioi.

PeeÄssän työkykylinjauksia:

• Pidämme huolta, että henkilöstön työtyytyväisyys pysyy erinomaisella tasolla.
• Tuemme peeässäläisten hyvinvointia ja fyysistä ja psyykkistä työkuntoisuutta koko työuran ajan kattavilla työterveyshuollon palveluilla, työpaikalla tapahtuvilla tukitoimilla sekä poikkeustilanteisiin nopeasti reagoimalla.
• Parannamme työn ja muun elämän yhteensovittamisen mahdollisuuksia räätälöimällä työtä eri elämäntilanteisiin ja esimerkiksi työvuorosuunnittelua kehittämällä.
• Pidämme työaikoihin liittyvän kuormituksen hallinnassa ja varmistamme palautumisen onnistumisen.
• Tarjoamme työntekijöillemme riittävät työtunnit ja toimeentulon.
• Panostamme henkilöstömme osaamisen kehittämiseen ja kouluttamiseen.
• Tarjoamme monipuolisen työn ja kiinnostavia urapolkuja.
• Edistämme keskustelevaa monimuotoista kulttuuria, jossa jokainen on arvostettu omana itsenään.
• Tunnistamme jokaisen työntekijämme työn arvon ja merkityksellisyyden.
• Toimimme työkykyasioissakin arvojemme #yhdessä #tunteella #toimeliaasti ja #ylpeästi mukaisesti.

Lue lisää työhyvinvoinnista Peeässällä TÄSTÄ.

S-Työterveyden työterveyshoitaja Jaana Taskinen ja PeeÄssän työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Tiina Keinänen ovat työkyvyn syväosaajia, joiden yhteistyö on tiivistä, sujuvaa ja saumatonta