PeeÄssä työllistää sotaa paenneita ukrainalaisia

– Haluamme tarjota kaikille ihmisille tasavertaisesti työelämäpolkuja ja -mahdollisuuksia. Työllistämme monikulttuuriseen työyhteisöömme ennakkoluulottomasti uusia ihmisiä, Varkauden Prisman johtaja Outi Rojo toteaa.

Varkauden Prismassa henkilökunnan taukohuoneen pitkän pöydän ääressä käy vilkas puheensorina. Suomen sijasta keskustelu käydään ukrainaksi, täydennettynä muutamilla englanninkielisillä kysymyksillä ja kommenteilla.

Serhii Tsybulko, Afrodita Sokorieva, Artur Savchenko, Alla Cherniakova, Natalia Gamarts ja Oksana Oliinyk ovat paenneet Ukrainan sotaa Suomeen ja Varkauteen, jossa he ovat saaneet työpaikan Prismasta.

– Oleskeluluvan sekä rajoittamattoman työnteko-oikeuden ansiosta olemme voineet hakea töitä paikallisista yrityksistä, kuusikko kertoo Prismassa työskentelevän Galina Timosen tulkkaamana.

Prismassa Artur, Serhii ja Afrodita ovat tehneet töitä viime kesästä lähtien. Pari kuukautta kestäneen työkokeilun päätyttyä heidät siirrettiin syksyllä oman talon kirjoille, virallisesti peeässäläisiksi ja täysivaltaisiksi työyhteisön jäseniksi.

– He ottivat alun perin itse meihin yhteyttä ja ovat osoittautuneet erinomaisiksi työntekijöiksi. Myös Alla, Natalia ja Oksana jatkavat omilla palkkalistoillamme työkokeilun päättyessä, Prisman palvelupäällikkö Joonas Marjanen kertoo.

Sydämellinen vastaanotto

Serhii on työskennellyt aiemmin logistiikka-alalla ja hänen puolisonsa Afrodita on kondiittori. Venäjän hyökättyä Ukrainaan Artur joutui jättämään puusepän työt Pietarissa ja hakeutumaan rajan yli Suomeen. Taloushallinnossa uraa luonut Alla sekä huoltoasemalla kotimaassaan töissä olleet Natalia ja Oksana tulivat Pohjois-Savoon kesäksi mansikkatilalle töihin. Kun poimintakausi päättyi, he hakivat Arturin kannustamina töitä Prismasta.

– Meidät on otettu vastaan todella sydämellisesti. Kaikki ovat ystävällisiä ja jokainen neuvoo ja auttaa. Tuntuu siltä, että olemme saaneet valtavan paljon uusia ystäviä ja tukijoita, ikään kuin toisen perheen, ukrainalaiset kuvailevat.

Myös asiakkaat ovat ottaneet heidät avosylin vastaan. Asiakkaiden myönteinen suhtautuminen on helposti nähtävissä, kun kuusikkoa kuvataan myymälän puolella. Moni pysähtyy seuraamaan tilannetta ja antaa samalla PeeÄssälle kiitokset pakolaisten työllistämisestä.

– Ei voisi osuuskauppa parempaa tehdä kuin auttaa näitä ihmisiä. Tämä on sitä oikeaa vastuullisuutta, iäkäs pariskunta kommentoi.

Kielimuuria ei ole pystytetty

Ukrainalaiset puhuvat jonkin verran englantia ja aktiivisen opiskelun ansiosta päivä päivältä paremmin suomea.

– Suomi on vaikea kieli, mutta haluamme oppia sitä. Ymmärtäminen on helpompaa, puhuminen vaikeampaa, Serhii ja Alla kuvailevat.

Puutteellisen kielitaidon vuoksi ukrainalaiset ovat keskittyneet työvuoroissaan muun muassa tuotteiden hyllytykseen, ostoskärryjen siirtelyyn sekä Ruokatorilla tuotteiden pakkaamiseen ja astioiden tiskaamiseen.

– Pääasiassa laitamme päivittäistavaraosastolla tuotteita esille, tarkistamme päiväyksiä ja huolehdimme hyllyjen siisteydestä. Asiakkaan kysyessä jotain tuotetta, osaamme näyttää oikean paikan. Jos kielen kanssa tulee ongelmia, radiopuhelimella voi aina pyytää työkaverin apuun, Natalia ja Oksana tietävät.

Prisma-johtaja Outi Rojo ei halua puhua kielimuurista, koska se on olemassa vain, jos muuri halutaan pystyttää.

– Kieli ei ole ongelma, jos siitä ei tehdä sellaista, vaikka ihan kaikkea ei aina ymmärretäkään. Porukassamme eivät läheskään kaikki puhu juurikaan englantia, mutta silti on tultu ukrainalaisten vahvistuksiemme kanssa oikein hyvin juttuun. Olen ollut vaikuttunut työyhteisömme avoimuudesta ja vastaanottohalukkuudesta, Joonas Marjanen vahvistaa.

Ilo tehdä töitä yhdessä

Perehdytys on hoidettu esimerkkiä näyttäen sekä hyllyjen välissä että videoilla ja kuvilla. Käännösohjelmatkin ovat olleet ahkerassa käytössä ja kymmenkunta vuotta Prismassa työskennelleen venäläistaustaisen Galinan tulkkaustaidoista on ollut paljon apua. Pääasiallisesti ukrainalaisille puhutaan kuitenkin suomea, jotta he oppisivat kielen nopeammin ja pystyvät tarttumaan monipuolisemmin kaikkiin tarjolla oleviin työtehtäviin.

Ukrainalaisten perehdyttäjänä toiminut Päivi Impivaara sanoo saaneensa vastuutehtävästään paljon.

– On ollut aivan ihanaa tehdä töitä mukavien ihmisten kanssa, jotka tuovat iloa omiin työpäiviini ja rikastuttavat koko työryhmäämme. Me kaikki olemme ukrainalaisistamme ylpeitä ja toivomme, että saamme pitää heidät työkavereinamme pitkään. He ovat äärimmäisen ahkeria ja tunnollisia työssään. Kuormat menevät hyllyyn sellaisella vauhdilla, ettei meinaa tahdissa pysyä, Päivi hymyilee.

Ihailtava asenne

Ukrainalaisten myötä Varkauden Prisman monikulttuurisuus on kasvanut entisestään.

– Työryhmässämme on tällä hetkellä edustettuna kahdeksan eri kansallisuutta. Suomalaisten ja ukrainalaisten lisäksi meiltä löytyy väkeä Venäjältä, Italiasta, Espanjasta, Filippiineiltä, Saksasta ja Kiinasta, Outi luettelee.

Outi ja Joonas kannustavat myös muita yrityksiä työllistämään ukrainalaisia, sillä kotoutumisen kannalta työllä on iso merkitys.

– Heidän asenteensa on ihailtava. Vaikka jokaisella on varmasti suuri huoli sodan jaloissa sinnittelevistä läheisistään, he tekevät hommia tosissaan ja ovat ystävällisiä sekä työkavereitaan että asiakkaita kohtaan.

Eniten haasteita on ollut byrokratian kanssa.

– Suomalaisen henkilötunnuksen puuttuessa esimerkiksi pankkitilin avaus voi kestää useita viikkoja, mikä vaikeuttaa palkanmaksua. Olemme auttaneet uusia työntekijöitämme myös muissa kotoutumiseen liittyvissä asioissa, muun muassa verokorttien tilaamisessa, Joonas kuvailee.

– Paperiasioissa avun saaminen on ollut tärkeää. Olemme siitä todella kiitollisia, Artur Savchenko painottaa.

Allalla, Arturilla, Natalialla, Oksanalla, Afroditalla ja Serhiilla on tilapäisen suojelun mukanaan tuoma rajoittamaton työnteko-oikeus Suomessa. He ovat työllistyneet Varkauden Prismaan.