13.9.2022
Valtakunnallista Hävikkiviikkoa vietetään tänä vuonna 12.–18. syyskuuta, tarkoituksena nostaa ruoan arvostusta ja kertoa ruokahävikin vähentämisen tärkeydestä.
PeeÄssässä Hävikkiviikko on joka viikko: roskiin päätyvän ruoan määrän minimoiminen on keskeinen osa henkilökunnan arkityötä, ihan joka päivä.
Kaupassa hävikkiä syntyy monella tavalla.
– Poisheittohävikki on ruokaa, jota ei ole saatu myytyä tai se ei kelpaa syötäväksi, esimerkiksi jos tuote on mennyt pilalle pakkauksen rikkoutumisen vuoksi tai siksi, että asiakas on jättänyt lihapaketin jauhohyllyyn ja kylmäketju on katkennut. Meille hävikkiä on myös se, että tuote myydään isolla alennuksella alle hankintahinnan. Se on kuitenkin parempaa hävikkiä, koska alennetuilla hinnoilla myydyt tuotteet ovat pois biojätteestä, Iisalmen Prisman päivittäistavaraosaston myyntipäällikkö Anssi Pakarinen selvittää.
– Sitä parempi, mitä isompi osa tuotteista lähtee etuovesta asiakkaidemme lautasille ja pienempi osa takaovesta roska-auton kyytiin, vahvistaa Kuopion keskustan S-marketin päällikkö Sirpa Pennanen.
Hävikkiä syntyy myös tuotteiden katoamisesta.
– Näpistykset ovat yksi syy, samoin itsepalvelukassoilla tahattomasti maksamatta jääneet tuotteet. Tällaista hävikkiä tulee väistämättä, Sirpa kertoo.
Osuva valikoima ja vilkas myynti etusijalla
Kaupan henkilökunnan työ on jatkuvaa tasapainoilua parhaan asiakaskokemuksen takaavan hyvän saatavuuden sekä mahdollisimman pienen hävikin välillä. Iisalmen Prismassa myynnissä olevista tuotteista hävikkiin päätyy tällä hetkellä 1,3 prosenttia ja Kuopion keskustan S-marketissa hitusen yli 1,5 prosenttia. Molemmissa ollaan hyvin lähellä ketjukohtaisia tavoitteita.
– Hävikin parhaimpia vähentäjiä ovat asiakkaiden tarpeisiin mahdollisimman osuvasti vastaava valikoima sekä vilkas myynti. Mitä enemmän myydään, sen nopeampi kierto ja pienempi hävikki, päälliköt selvittävät.
– Hävikin torjumisessa on avainasia, että meille on sellaisia tuotteita hyllyillä, joita omat asiakkaamme haluavat ostaa, Sirpa Pennanen korostaa.
Oikeat tilausmäärät tärkeintä
Poisheittohävikin määrä on vähentynyt S-kaupoissa viime vuosina yli viidenneksellä. Merkittävin työ ruokahävikin minimoiseksi tapahtuu jo ennen kuin tuotteet laitetaan kaupan hyllyille. Pyrkimyksenä on, että tilausmäärät vastaavat mahdollisimman tarkasti tuotteiden kysyntää, jokaisessa myymälässä ja jokaisena päivänä. Sirpa ja Anssi myöntävät, että asiakkaiden ostokäyttäytymisen ennustamisessa kristallipallosta olisi apua. Kun sitä ei ole, turvaudutaan kovaan faktaan, eli raportteihin ja myyntidataan.
– Suurin osa tuotteistamme on mukana ennustepohjaisessa tilausjärjestelmässä, joka hyödyntää aiempien vuosien myyntitietoja ja huomioi tapahtumat, sesongit ja sääennusteet. Järjestelmä on erittäin hyvä työkalu, mutta yksinomaan sen vastuulle ei voi tilauksia jättää. Meidän ammattitaitoiset myyjämme seuraavat jatkuvasti tilausmääriä ja tekevät päivittäin korjausliikkeitä, lisäten yhtä tuotetta ja vähentäen toista.
Yksi tärkeimmistä tuoteryhmistä, hedelmät ja vihannekset, tilataan edelleen käsityönä.
– On todella tärkeää, että henkilökuntamme osaa kaikkien tuoteryhmien osalta lukea raportteja ja hyödyntää olemassa olevaa tietoa. Tilauksia ei tehdä tai korjata pelkällä mutu-tuntumalla.
Asiakkaat suosivat punalappuisia tuotteita
Kaupan henkilökunnan rooli on keskeinen myös kuormien tarkistamisessa sekä päiväysten vahtimisessa ja oikeaoppisessa hyllyttämisessä. Hyllyille laitetaan tuoreimmat tuotteet taakse ja lähempänä päivämäärää olevat tuotteet eteen. Kun viimeinen käyttöpäivä on käsillä, tuote saa punaisen – 30 % -lapun kylkeensä. Iltaisin kello 18 jälkeen alennusprosentti nousee 60 prosenttiin.
– Alennuskäytäntö vaihtelee tuoteryhmittäin. Esimerkiksi liha ja kala alennetaan pääsääntöisesti viimeisen käyttöpäivän aamuna, valmisruoka ja jogurtit puolestaan edellisenä päivänä, kuvailee Anssi.
Sekä Iisalmessa että Kuopiossa punalaputus ekstra-alennuksineen on erittäin hyvin asiakkaiden tiedossa.
– Meillä pitää ottaa iltaisin alennusprosentin kaksinkertaistuessa yksi lisäkassa käyttöön, Sirpa selvittää.
Elisen tähtiä 195 424 kiloa
Hedelmiä ja vihanneksia ei alennuslaputeta, vaan niistä kootaan Eilisen tähdet -pusseja. Syötäväksi edelleen vallan mainiosti sopivat, mutta hiukkasen kolhiintuneet ja parhaat päivänsä nähneet hedelmät ja vihannekset myydään 60 sentin kilohinnalla. PeeÄssän kaikkien päivittäistavarakauppojen yhteenlaskettu Eilisen tähdet -myynti oli viime vuonna peräti 195 424 kiloa, mikä oli suoraan pois biojätteestä. Sirpan päälliköimässä S-marketissa Eilisen tähtiä pelastettiin biojätteestä vuoden mittaan 2 500 kiloa ja Anssin luotsaamalla Prisman päivittäistavaraosastolla 6 100 kiloa.
– Asiakkaat auttavat meitä tälläkin tavalla vähentämään poisheittohävikkiä. Valmiiksi pussitetut ja punnitut tuotteet katoavat parempiin suihin aina nopeasti, Anssi kiittelee.
Ruoka-apuun lahjoituksia jopa päivittäin
S-kauppojen hävikkitalkoisiin kuuluvat myös lahjoitukset hyväntekeväisyyteen, yhteistyökumppaneiden kautta vähävaraisille perheille. Iisalmessa ja Kuopiossa Ruoka-apu noutaa lahjoitusruokaa PeeÄssän kaupoista useita kertoja viikossa tai jopa päivittäin.
– Viime vuonna pelastimme asiakkaidemme kanssa Iisalmen Prismassa reilut 6 000 kiloa hedelmiä ja vihanneksia joutumasta biojätteisiin. Oman henkilökuntamme ideasta syntynyt Eilisen tähdet -toimintamalli on levinnyt käyttöön myös muihin osuuskauppoihin, Anssi Pakarinen kertoo.
Suurin osa hävikistä syntyy kotitalouksissa
Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa, joissa heitetään ruokaa roskiin henkilöä kohden 20–25 kiloa vuodessa.
Ruokahävikin jakautuminen elintarvikeketjussa:
- Kotitaloudet 33 %
- Elintarviketeollisuus 23 %
- Ravitsemispalvelut (ravintolat) 17 %
- Kauppa 16 %
- Alkutuotanto 11 %
(Lähde: Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 49/2021, Elintarvikejätteen ja ruokahävikin seurantajärjestelmän rakentaminen ja ruokahävikkitiekartta)
