29.10.2025
UUTINEN
16.9.2025
UUTINEN
Nuoristo niputti osuustoiminnan ydinasiat: Yhteisöllisyys, tasa-arvo, vaikuttamismahdollisuudet ja hyöty omistajille.
Mitä osuustoiminta on? Miten se eroaa muista yritysmuodoista? Mikä osuuskaupassa on tärkeintä? Muun muassa tällaisia kysymyksiä pohdittiin PeeÄssän nuoriston kokoontumisessa Original Sokos Hotel Puijonsarvessa. – Me on enemmän kuin minä, nuoret kiteyttivät osuustoiminnan ydinajatuksen.Teksti ja kuvat Kristiina TammitiePeeÄssän nuoristo on pohjoissavolaisista nuorista koostuva vaikuttajaryhmä, joka kokoontuu muutaman kerran vuodessa keskustelemaan tietystä ennakkoon valitusta teemasta. Nykyisessä, kautta aikain ensimmäisessä nuoristossa on viime ja tänä vuonna pureuduttu muun muassa yritysten vastuullisuustekoihin, nuoria puhuttelevaan viestintään ja markkinointiin sekä nuorten työllistämiseen, kesätyökokemuksen onnistumiseen ja työelämän pelisääntöihin.Kuluvan vuoden kolmannessa tapaamisessa Original Sokos Hotel Puijonsarvessa oli teemana osuustoiminta. Nuoriston jäsenet olivat saaneet ennakkotehtäväkseen tutustua osuustoimintaan yritysmuotona. Aihetta ruodittiin työryhmissä, joissa keskustelu kävi vilkkaana ja esiin nousi monenlaisia näkökulmia.– Isoin asia on se, että osuustoiminnallisen yrityksen omistavat sen asiakkaat. He ovat myös osuuskunnan omistajia eli jäseniä.– Asiakkaat saavat omistamastaan yrityksestä aitoa hyötyä, joka vaihtelee sen mukaan, onko kyse kuluttaja- vai tuottajaosuuskunnasta, pankista vai vakuutusyhtiöstä.– Osuustoiminta on demokraattinen ja tasa-arvoinen yritysmuoto. Jokainen omistaa yhtä ison osan yrityksestä riippumatta siitä onko rikas vai köyhä.– Kaikilla on saman verran valtaa – jokaisella vain yksi ääni, eikä kukaan saa ostettua rahalla itselleen enemmän äänivaltaa. – Tuotto ei mene sijoittajien taskuun, vaan raha jää kiertämään omalle alueelle.Osuustoiminnasta keskusteltiin pienryhmissä. Tässä ryhmässä mietteiden kirjurina toimi henkilöstö- ja talousjohtaja Tiina Tolvanen. Osuustoiminnan perusidea on pysynyt samana jo yli 120 vuotta: kun toimitaan yhdessä, jokainen hyötyy. Osuuskaupat ovat perustamisestaan lähtien varmistaneet omistajilleen laadukkaammat tuotteet edullisemmilla hinnoilla. Samalla ne ovat toimineet kilpailijoidensa kirittäjänä.Päätöksenteko on palveluja käyttävien paikallisten ihmisten vastuulle ja tulos käytetään oman kaupan ja asiakkaiden parhaaksi.– Se on kiva ajatus, tosi yhteisöllistä. Me on enemmän kuin minä. – Asiakkailla on varmasti enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa toimintaan, jos vertaa esimerkiksi kauppiaan omistamaan myymälään.– Kun tutustuu aiheeseen enemmän, alkaa tuntua siltä, että haluan entistä mieluummin asioida S-ryhmän ja PeeÄssän paikoissa. Toisaalta on kuitenkin tosi hyvä, että on kilpailua.Tutuimmaksi asiaksi osuuskaupassa osoittautui odotetusti asiakasomistajille suunnatut palvelut ja edut – tosin niissäkin tuli yllätyksiä vastaan.– En ole aiemmin tiennyt, että PeeÄssällä on myös kampaamoita ja kauneushoitolapalveluja. Omistajahyöty oli monelle tuttu termi. Keskustelussa nousi esiin Bonus ja ylijäämänpalautus, samoin ostojen keskittämisen merkitys ja edullisen ostoskorin vaaliminen.– Muualla on kampanjoita ja tarjouksia, Ässällä pysyvästi edulliset hinnat. – Kun on keskittänyt ostojaan, omistajan tilipäivänä saa rahaa takaisin, mikä on silleen ihan kiva. – Olen sanonut kavereilleni, että minun paras sijoitukseni on PeeÄssän jäsenyys. Vähittäiskaupan toimialajohtaja Jouni Ruotsalainen kiteytti vetämänsä ryhmän mietteet osuustoiminnasta kolmeen asiaan: tasa-arvo, edut ja palvelut sekä hinta-laatu -suhde. Kouluissa osuustoimintaa yritysmuotona on käsitelty varsin vaihtelevasti. Osa nuorista osasi nimetä koulussa opitun perusteella osuustoimintayrityksistä S-ryhmän, Metsä Groupin, Osuuspankkiryhmän, Valion ja Atrian, kun taas toiset kertoivat asian käsittelyn tiivistyneen oppitunnilla lyhykäiseen S-ryhmän mainitsemiseen Suomen suurimpana osuustoiminnallisena yritysryhmänä.– Osuustoiminta on paljon laajempi kokonaisuus, paljon muutakin kuin S-ryhmä. – Aika jännä ajatella, että monen suuren ja tunnetun suomalaisyrityksen omistaa tavalliset ihmiset. – Osuustoiminta on myös tosi suuri työllistäjä Suomessa. Luin netistä, että osuustoimintayritykset työllistävät yli 100 000 suomalaista.Osuustoiminta arvioitiin monipuoliseksi, mutta myös monimutkaiseksi yritysmuodoksi. Nuoret totesivat, että tarvetta olisi lisätä markkinointia asiakasomistajuudesta, mahdollisimman helposti ymmärrettävällä tavalla. Esiin nousi myös toive, että osuuskaupan ihmiset kävisivät kouluilla kertomassa osuustoiminnasta, jotta ymmärrys siitä kasvaisi.– Meidän isä on PeeÄssän omistaja, mutta ei taida itsekään tietää, mitä se tarkoittaa.– Sama meillä. Ei monet aikuisetkaan tiedä, mistä osuustoiminnassa on kyse. Asiakasomistajapalvelu- ja S-Pankki -tiimissä palveluneuvojana työskentelevältä Merja Tanniselta kysyttiin, mistä mahtaa johtua se, että PeeÄssän kaupoissa myyjät ovat kiltimpiä kuin monessa muussa paikassa.– Meillä pidetään henkilöstöstä hyvää huolta. Kiltteys ja ystävällisyys johtuu todennäköisesti siitä, että ihmisillä on hyvä olla. PeeÄssän ja Kuopion Nuorkauppakamarin yhdessä ideoiman ja käyntiin polkaiseman Suomen ensimmäisen – ja ainakin vielä myös ainoan – nuoriston kaksivuotiskausi lähenee loppuaan. Viimeinen kokoontuminen on joulukuun alussa, jolloin teemana on uudet kasvun lähteet.– Haluamme kuulla teiltä ideoita siitä, mitä palveluja PeeÄssän pitäisi tuottaa asiakasomistajilleen tulevaisuudessa. Kaikki rohkeimmat ja villeimmätkin ideat kannattaa nostaa esiin, asiakkuuspäällikkö Reetta Innilä kannusti. Haku seuraavaan nuoristoon käynnistyy lokakuussaNuoristo on koettu sekä PeeÄssän että nuorten itsensä taholla varsin toimivaksi foorumiksi tuulettaa näkökulmia, tuoda esiin tuoreita ajatuksia sekä oppia uusia asioita.
– Tosi paljon olen oppinut nuoriston kokoontumisissa siitä, miten yhteiskunta toimii, millä tavalla omia mielipiteitä kannattaa esittää ja miten asioihin voi vaikuttaa. On ollut kivaa myös huomata, että PeeÄssässä oikeasti arvostetaan nuorten ajatuksia ja meille puhutaan kuin aikuisille, kuvaili omia kokemuksiaan vastikään 18 vuotta täyttänyt nuoriston jäsen.
Nuoristoon 2026–2027 haku käynnistyy lokakuun puolessa välissä. Mukaan valitaan hakemusten perusteella 60 Pohjois-Savossa asuvaa 14–17-vuotiasta nuorta, joita yhdistää halu vaikuttaa ja tuoda perustellusti esiin omia mielipiteitään. Nuoristo tarjoaa myös mahdollisuuden avartaa omia ajatuksiaan, verkostoitua ja tutustua uusiin ihmisiin.Artikkelin kursivoidut osuudet ovat suoria poimintoja nuoristolaisten osuustoiminta-teemaisesta keskustelusta.KATEGORIAT
- Muut
- Parhaan elämän edelläkävijä Savossa
