24.3.2026
Jätteistä yli 80 % menee uusien tuotteiden valmistukseen
PeeÄssän kiertotalouden edistämisessä keskeistä on ruokahävikin minimointi sekä pakkausjätteen tehokas kierrättäminen. PeeÄssässä syntyvästä jätteestä päätyy nyt jo neljä viidesosaa uusien tuotteiden valmistukseen. Lopusta viidenneksestä menee suurin osa kaukolämmön tuotantoon, mikä nostaa jätteen hyötykäyttöasteen 96 prosenttiin. Teksti: Kristiina TammitieKuvat: Pentti Vänskä
PeeÄssän omasta toiminnasta syntyi jätettä vuonna 2025 yhteensä 5 165 tonnia, josta kierrätykseen päätyi 80,4 prosenttia. Kierrätysaste nousi edellisvuodesta hienoisesti. Kierrätyskelpoisesta jätteestä suurimmat jakeet olivat uusien tuotteiden valmistukseen päätyvä pahvi sekä biojäte, josta valmistetaan liikennepolttoaineiden raaka-ainetta, kompostia ja multatuotteita. Kolmanneksi suurin jätejae oli energia- ja sekajäte, jolla lämmitetään pohjoissavolaisia koteja lämpövoimaloiden energialähteenä. – 80,4 prosentin kierrätysasteen ja 96 prosentin hyötykäyttöasteen ero selittyy sillä, että energiantuotantoon päätyvä polttokelpoinen jäte kirjataan hyötykäyttöön, kun taas kierrättämisessä jäte päätyy uusiokäyttöön materiaalina tai uusien tuotteiden raaka-aineena, PeeÄssän huoltomestari Esa-Pekka Vartiainen kuvailee. Kierrätysaste on noussut PeeÄssässä jo viitisentoista vuotta. Edistystä on tapahtunut sitä mukaa, kun jätteiden keräilykäytönnöt ovat muuttuneet, osin lainsäädännönkin pakottamana.– Jätehuollon kehittäminen on yhteispeliä. Painotamme jätehuoltokumppanimme valinnassa kykyä kasvattaa sekä kierrätys- että hyötykäyttöastettamme vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Esa-Pekka muistuttaa, että avainasemassa kierrätyksen tehostamisessa on PeeÄssän henkilökunta, joka on tämän päivän kiertotalouden kriteerien tasalla. – Työntekijämme toteuttavat lajttelua hienosti. Myös uudet toimintamallit omaksutaan nopeasti käytännön tekemisen tavoiksi. Pakkausmuovin erilliskeräys alkoi viime vuonnaPahvin keräys on ollut PeeÄssässä arkipäivää jo pitkään. Se oli yksi ensimmäistä kierrätettävistä materiaaleista suuren volyyminsa vuoksi. Muoviakin kaupassa kertyy paljon, vaikka kevyenä materiaalina sen paino ei yllä lähellekään pahvin tasoa: vuonna 2025 pahvia kerättiin talteen 2 083 tonnia, kun samaan aikaan muovia lähti kierrätykseen vajaat 62 tonnia. Muovista 46 prosenttia oli kirkasta kalvomuovia, joka uusiomuovin raaka-aineena vähentää öljyn tarvetta teollisuudessa. – Yli puolet muovijätteestä on pakkausmuovia, jonka erilliskeräily aloitettiin viime vuoden aikana suurimmassa osassa myymälöistämme. Aiemmin pakkausmuovi lajiteltiin polttokelpoiseksi jätteeksi, mutta nyt sekin menee kierrätykseen ja uusiokäyttöön. Panostamme siihen, että energiajakeeseen päätyy muovia jatkossa mahdollisimman vähän. Muovipakkausten keräily nostaa jätteiden kierrätysastetta, koska energiajakeesta sen osuus on ollut 40–50 prosentin luokkaa.– Energiajaetta kertyy nykyisin oikeastaan enää asiakkaille tarkoitetuista roska-astioista, joiden sisältöä henkilökuntamme ei turvallisuus- ja hygieniasyistä lajittele, Esa-Pekka selvittää.
Huoltomestari Esa-Pekka Vartiainen esittelee kylttiä, joka selventää henkilökunnalle, mitkä jätteet kuuluvat muovipakkausten keräysastiaan tai puristimeen.
Katja Timoselta sujuu sutjakkaasti kuormien purkamisesta syntyvän jätteen lajittelu. Viidessä vuodessa 8 % vähemmän biojätettäPeeÄssässä biojätteestä ylivoimaisesti suurin osa syntyy päittäistavarakaupoissa myymättä jääneistä vanhentuneista tuotteista sekä vioittuneen pakkauksen vuoksi käyttökelvottomista elintarvikkeista. Tämän poisheittohävikin osuus oli vuonna 2025 myynnissä olevista tuotteista 0,93 prosenttia. Biojätteen määrä on viidessä vuodessa pienentynyt reilut kahdeksan prosenttia. Hävikin hallinta on jatkuvaa ja tarkkaa työtä. Jokaiselle asiakkaalle pitää riittää ostettavaa aamusta iltaan, mutta hävikki on silti pidettävä tiukasti aisoissa. Kun tilaus- ja tavaramäärät sekä myynti ovat oikeassa suhteessa ja valikoima on myymälän asiakkaille oikea, hävikkiä syntyy vain vähän. – Ennustemallien ja tilausjärjestelmien kehittymisen sekä henkilöstömme ammattitaidon yhteisvaikutuksesta tilaamisen tarkkuus ja myymälöidemme hoidon taso ovat jatkuvasti parantuneet. Kaupoissamme on entistä osuvammin oikea määrä tuotteita asiakkaille tarjolla, eikä hyllyjen perällä tai varastojen nurkissa loju vanhenevia tuotteita. Tämä on vaikuttanut myös siihen, että punaisilla alennuslapuilla myytäviä tuotteita on takavuosia vähemmän tarjolla, kenttäpäällikkö Timo Heiskanen kertoo. Toki punalaputettuja tuotteita edelleen löytyy kaikista PeeÄssän kaupoista, joskus enemmän, toisinaan vähemmän.– Vuonna 2015 käyttöön otettu laputuskäytäntö on edelleen mainio tapa ruokahävikin vähentämiseen. Euromääräisesti eniten punalaputettuina myydään pakattuja kala-, kana- ja lihatuotteita. Kappalemäärissä mitattuna suosituimpia punalapputuotteita ovat leipomotuotteet ja tuoreet valmisruoat. Asiakkaille ale-hinnoilla myytävien tuotteiden lisäksi hävikkiä pienennetään lahjoittamalla elintarvikkeita hyväntekeväisyyteen. – Jokaisella myymälällämme on ruoka-apukumppani, joille tehdään ruokalahjoituksia jaettavaksi eteenpäin vähävaraisille.
– Ensin myydään normaalihinnoilla, sitten hyvillä alennuksilla ja kolmannessa vaiheessa lahjoitetaan myymättä jääneet elintarvikkeet eteenpäin. Loppuosa päätyy biojätteeseen, Pielaveden S-marketin päällikkö Riku Korhonen kuvailee. Yli miljoona kiloa halpaa heviäHävikki vaihtuu hyvikiksi myös Eilisen tähdet -toimintamallilla. Edelleen käyttökelpoiset, mutta parhaat päivänsä nähneet hedelmät ja vihannekset myydään valmiiksi pussitettuina 0,60 euron kilohintaan kaikissa myymälöissä. Iisalmen Prismassa vuonna 2018 ideoitu toimintatapa on sittemmin laajentunut erilaisin variaatioin koko S-ryhmään.PeeÄssässä asiakkaiden matkaan lähti vuoden 2025 aikana 219 616 kiloa hevi-tuotteita, jotka aiemmin olisivat päätyneet biojätteeseen. Vuosina 2021–2025 PeeÄssän asiakkaat ovat pelastaneet biojätteestä pitkästi yli miljoonaa kiloa hedelmiä ja vihanneksia. Sinua saattaisi kiinnostaa