Mielenterveydestä pysyvä työhyvinvoinnin painopiste

PeeÄssässä mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot ovat vähentyneet, ja niitä on selvästi keskimääräistä vähemmän. Tällainen kehityskäyrä edellyttää kokonaisvaltaista ja systemaattista työhyvinvoinnin kehittämistä ja tukemista. Mielenterveydestä on tullut pysyvä työhyvinvoinnin painopiste.

– Huoltovarmuus tarkoittaa varautumista mahdollisiin kriiseihin ja häiriötilanteisiin sekä jatkuvuudenhallintaa turvaamalla elintärkeät toiminnot, jotta yhteiskunta ja elinkeinoelämä toimivat ja ihmiset voivat turvallisesti elää arkeaan.

Näin Huoltovarmuuskeskus määrittää nettisivuillaan huoltovarmuuden, josta on kuluneiden reilun parin vuoden aikana puhuttu paljon kriisien seuratessa toisiaan. Huoltovarmuudella tarkoitetaan yleensä materiaalista varautumista, mutta viime aikoina on alettu kiinnittää enemmän huomioita myös yhteiskunnan, yritysten ja kansalaisten psyykkiseen kestävyyteen.

– Uusiokäsite henkinen huoltovarmuus on äärimmäisen tärkeä asia jatkuvuuden näkökulmasta. Tuottavan työpanoksen edellytyksenä on, että osaaminen, motivaatio ja työkyky ovat kaikki kunnossa, PeeÄssän henkilöstöjohtaja Suvi Honkanen korostaa.

 

Mielen hyvinvointi on Pohjois-Savon suuri haaste

PeeÄssässä henkilöstön työhyvinvointiin panostetaan kokonaisvaltaisesti. Työkykyjohtaminen ja työhyvinvoinnin jatkuva parantaminen on strateginen valinta, joka tuo mukanaan selkeitä tavoitteita ja aitoja tekemisiä.

– Asia on juuri nyt erityisen tärkeä, sillä elämme murrosvaihetta. Kärsimme työvoimapulasta ja samaan aikaan työmarkkinoille tulee paljon nuoria ihmisiä, joiden henkinen ja fyysinen kestävyys ei ole aiempien sukupolvien tasolla. Yhä useampi uusi työntekijä tarvitsee tukea ja ohjausta jo työuran alussa erilaisen avun ja hoidon piiriin, Suvi kuvailee.

Erityisesti mielenterveyden oireet ovat haaste suomalaiselle työelämälle. Siksi mielen hyvinvoinnista on puhuttava avoimesti.

­– Kyse on meidän kaikkien yhteisestä asiasta, erityisesti juuri täällä Pohjois-Savossa. Mehän olemme THL:n tilastoissa mielenterveyden mustimmalla alueella. Me PeeÄssässä annamme täyden tukemme viime vuonna käynnistyneelle maakunnalliselle Mieliteko-hankkeelle.

Osuuskaupassa mielenterveyden oireiden lisääntyminen on tunnistettu jo useampi vuosi sitten ja ryhdytty tukemaan henkilökunnan mielen hyvinvointia pitkäjänteisesti. Mielenterveydestä on tullut pysyvä työhyvinvoinnin painopiste.

 

Ennaltaehkäisy ja nopea apu näkyvät sairauspoissaoloissa

Mielen tuki -mallin keskiössä PeeÄssässä ovat ennaltaehkäisevät toimet, kuten työkyvyn systemaattinen johtaminen, tehokkaat tukipalvelut, nopea hoitoon pääsy, kun mieltä painaa jokin asia sekä työn muokkaus esimerkiksi työpäiviä väliaikaisesti lyhentämällä tai työn sisältöä muuttamalla. Esihenkilöiden ymmärrystä ja osaamista on lisätty muun muassa Turvallinen, terveellinen ja tuottava työ-koulutuksella, jossa keskitytään kokonaisvaltaiseen työhyvinvoinnin johtamiseen.

Erityisesti on tartuttu pitkien sairauspoissaolojen katkaisuun, mikä tukee parantumista ja vähentää huomattavasti työkyvyttömyysriskiä.

– Mielenterveyssyistä johtuvia sairauspoissaoloja on meillä tuntuvasti vähemmän kuin yrityksissä keskimäärin ja myös S-ryhmässä olemme selvästi keskiarvon alapuolella. Peeässäläisten mielenhyvinvointia tuemme muun muassa lyhytpsykoterapialla. Kun apua saa nopeasti, ei tarvitse jäädä pois töistä kotiin neljän seinän sisään, Suvi Honkanen kuvailee.

 

Voimavarojen määrä on yksilöllistä

Henkisen huoltovarmuuden turvaamisessa PeeÄssän avainkumppanina on henkilöstön työterveyshuollosta vastaavan S-Työterveyden ammattilaisten joukkoa, jota on tänä vuonna vahvistettu työpsykologilla.

– Ilmastokriisi, korona, Ukrainan sota, kiihtyvä inflaatio ja energiakriisi ovat peräkkäin ja päällekkäin luoneet epävarmuutta ja turvattomuutta sekä horjuttaneet tulevaisuudenuskoa. Erityisesti nuorten ahdistus ja masennus on lisääntynyt, koska luotto omaan pärjäämiseen kasvaa vasta iän myötä, peeässäläisten työpsykologina viime keväänä aloittanut Anni Narsakka muistuttaa.

Hän muistuttaa, että ihmiset jaksavat kuormittavaa tilannetta yleensä hyvin, kun he tietävät, milloin se päättyy.

– Nyt kuitenkin maailmantilanne on sellainen, ettei helpotuksen maaliviivaa näy, mikä kasvattaa kuormaa, toisilla toki enemmän ja toisilla vähemmän. Kokemus omien voimavarojen riittämisestä tai riittämättömyydestä on monen tekijän summa.

 

Työkaluja arjessa jaksamiseen

Liki parin tuhannen työntekijän yhteisössä on työpsykologin oven takana jatkuva jono. Vastaanoton lisäksi Anni tapaa peeässäläisiä työpaikkakäynneillään. Tiimien parissa tehtävä työ onkin erityisen mielenkiintoista, koska silloin hän pääsee vaikuttamaan laajemman joukon hyvinvointiin.

– Ryhmäkokoontumisissa jutellaan työyhteisön kuulumisista, työn vaateista ja pelimerkkien riittävyydestä, arkihuolista ja voimaannuttavista ilon hetkistä. Tärkeitä aiheita ovat myös oman työn hallintaan liittyvät asiat, samoin työstä irrottautumisen keinot. Kun ihmisillä on vilpitön halu tehdä työnsä mahdollisimman hyvin, työn unohtaminen ja palautuminen ei aina tahdo onnistua.

PeeÄssän esihenkilöitä Anni auttaa kaikissa työyhteisön johtamiseen liittyvissä asioissa. Työryhmät muuttuvat yhä monimuotoisemmiksi ja yksilöllisten tarpeiden huomiointi esimerkiksi työvuorojen suunnittelussa korostuu, mikä luo paineita päälliköille.

– Toivon voivani tarjota mahdollisimman konkreettisia arjen työkaluja kaikille kohtaamilleni peeässäläisille. On hyvin innostavaa kokea se hetki, jolloin ihminen oivaltaa jotain itselleen tärkeää ja hänen silmiinsä syttyy valo, Anni hymyilee.