Pohjois-Savossa osuuskauppatoiminta on kokenurt menneiden vuosikymmenten saatossa värikkäitä vaiheita ja mullistavia muutoksia, suotuisia aikoja ja vaikeita vuosia. Tässä tiivis läpileikkaus nykyisen Osuuskauppa PeeÄssän historiasta.

 

1900

• Osuustoiminta on rantautunut Suomeen. Uusi aate leviää nopeasti, sillä se tarjoaa mahdollisuuden itse päättää omista asioista otettaan kiristäneen Venäjän alaisuudessa. Osuustoiminta on myös tie rehtiin ja tasapuoliseen kaupantekoon, vastapainona yksityiskauppiaiden mielivaltaiselle hinnoittelulle, vastuuttomalle velaksimyynnille sekä tuotteiden ja palvelun heikolle laadulle.
• Pohjois-Savossa ensimmäinen osuuskauppa aloittaa toimintansa Lapinlahdella 1903.

”Toivottavaa olisi, että jokainen rupeaisi osuuskunnan jäseneksi. Tämä on merkkitapaus Lapinlahden historiassa. Sen seuraukset tulevat olemaan niin moninaiset ja siunausta tuottavat ettemme vielä aavistakaan”, paikallisessa Salmetar-lehdessä todetaan.

• Toisena toiminnan aloittaa osuuskauppa Kurkimäessä 1904. Kehityksen etujoukoissa ollaan myös Iisalmelssa, jossa osuuskauppa perustetaan vuonna 1907. Vuotta myöhemmin saa alkunsa Suonenjoen Osuuskauppa.

Pohjois-Savon ensimmäinen osuuskauppa perustettiin Lapinlahdelle.

 

1910

• Yhteiskuntaa jakaneet vastakohtaisuudet kärjistyvät ja osuuskauppaliike ajautuu kahteen eri leiriin. Joulukuussa 1917 SOK:n rinnalle perustetaan työväenaatetta tukeva Osuustukkukauppa OTK. Juankoskella Juantehtaan työväen Osuuskauppa pysyy SOK:n huomassa.
• 1916 perustetaan Kuopion Osuusliike korostaen, että ”liike ei ole pelkkä kulutustarvikkeiden myyjä, vaan sellainen liike, että se mahdollisimman monipuolisesti palvelisi niin kaupungissa asuvien kuluttajien kuin maaseudun tuottajien tarpeita.” Levottomien aikojen vuoksi ensimmäinen myymälä ja kahvila avataan Puijonsarven tontilla vasta kolme vuotta myöhemmin. Pian alkaa myös majoitustoiminta. Toiminta-alueena on Kuopio, Kuopion maalaiskunta, Siilinjärvi ja Vehmersalmi.

Kuopion Osuusliikkeen perustavan kokouksen kokouskutsu.

 

1920

• Kuopion Osuusliikkeeseen fuusioituvat 1921 Nilsiän Osuuskauppa, 1922 Lapinlahden Osuuskauppa ja 1926 Varpaisjärven Osuuskauppa.
• Valistustyö ja kansan sivistäminen on keskeinen osa osuuskauppatoimintaa. Itsenäisen tilan saaneita entisiä torppareita yritetään saada mukaan jäseniksi, joita kannustetaan järkevään taloudenpitoon ja säästäväisyyteen. Kotitalousneuvonta ja erilaiset iltamat kuuluvat myös toimintaan.

 

1930

• Pohjois-Savoon alkaa muodostua kaksi isompaa osuuskauppaa: Alapitkän ja Kurkimäen Osuuskaupat liittyvät Kuopion Osusukauppaan 1931 ja Sonkajärven Osuuskauppa liittyy 1936 Osuuskauppa Koljonvirtaan.
• Myymälät ovat sekatavarakauppoja, joissa leveät tiskit erottavat asiakkaat niin myyjistä kuin tavaroistakin. Myydyimpiä tuotteita ovat rautatavarat, sokeri, karjanrehut, liha, tupakka, kankaat ja vaatteet, vehnäjauhot, bensiini, väkilannoitteet sekä siemenvilja.
• Myyntiin aletaan saada SOK:n tehtailla valmiiksi pakattuja elintarvikkeita. Ensimmäiseksi tulevat Kahvikulta, Kekkerikahvi, Jalokahvi, Viipurin myllyn suurimot, Kultaleima- ja Hopealeima -vehnäjauhot, Vaajakosken margariini ja Vaasan näkkileipä.

Kuopion Osuusliikkeen alkuvuosien myyntilukuja.

 

1940

• Säännöstely ulottuu kaikkiin elintarvikkeisiin sekä useisiin kulutustavaroihin ja raaka-aineisiin. Korttiannoksia supistetaan. Pulaa on mm. maidosta, vaatteista, jalkineista, saippuasta, nestemäisistä polttoaineista.
• Osuuskaupat helpottavat elintarvikepulaa mm. palstanviljelytoiminnalla. Pohjois-Savon osuuskaupoilla on myös omia leipomoita, myllyjä, sikaloita ja kanitarha.
• Osuuskauppojen miehet, autot ja hevoset siirretään rintamalle, mikä vaikeuttaa merkittävästi toimintaa.
• Talvisodan pommituksissa kiinteistöt kärsivät vaurioita, muun muassa Puijonsarvi saa pahan osuman.
• Kuopion Osuusliikkeen hallintoneuvostossa on edistyksellisesti naispuheenjohtaja. Suoma Kyykoski siirtyy kuitenkin raittiusliikkeen kannattajana varapuheenjohtajaksi vuonna 1948 vastalauseena sille, että Puijonsarvi saa anniskeluoikeudet.

Osuusravintolan mainos.

 

1950

• Kauppojen tavaravalikoima laajenee hitaammin kuin kysyntä kasvaa. Tavaran puute, säännöstelyn osittainen jatkuminen, suuret verot ja kohonneet kustannukset jarruttavat kauppatoiminnan kehittämistä vuosikymmenen alkupuolella. Vähitellen kauppa vilkastuu. Myymälöitä avataan ja uudistetaan. Kahvila-, ravintola- ja huoltamotoiminta laajenee.
• Pohjois-Savossa osuuskaupat ovat saaneet paljon uusia jäseniä karjalaisesta siirtoväestä, joka kannattaa vankasti osuuskauppatoimintaa.

 

1960

• Eletään voimakasta rakennemuutoksen aikaa. Teollistumisen ja kaupungistumisen myötä ihmiset muuttavat maalta kirkonkyliin, kauppaloihin ja kaupunkeihin. Pohjois-Savossa nopeimmin kasvaa Kuopio, mutta myös Varkauden ja Iisalmen teollisuus tuo kaupunkeihin lisää väkeä. Aika alkaa ajaa ohi pienistä maaseudun kyläkaupoista, kun asiakkaat muuttavat muualle.
• Kivijalkamyymälöitä aletaan kyläkunnilta sulkea. Niiden jättämää aukkoa paikataan kauppa-autoilla, joita maakunnan teillä liikennöi pitkästi toistakymmentä.
• Kuopiossa ollaan uuden ajan hermolla, kun torin laidalle avataan 18.3.1966 Sokos-tavaratalo.

Kuopion Sokos 1960-luvulla.

 

 

1970

• 1975 itsepalvelu on otettu käyttöön jo joka toisessa elintarvikemyymälässä. Asiakkaat pääsevät kiertelemään hyllyjen väliin, tutkimaan tuotteita ja keräämään ostokset koriin itse.
• Osuuskaupoissa ei ole osattu ennakoida ajan muutoksia ja pysyä niissä mukana. Vanhoista toimintatavoista ei osata tai uskalleta irrottautua, vaikka niillä ei nopeasti muuttuneessa maailmassa enää pärjää. Taloudellinen ahdinko syvenee vuosi vuodelta.
• Tappiokierrettä yritetään katkaista fuusioilla: Kuopion Osuuskauppaan liittyvät 1978 Osuuskauppa Harju (Riistavesi, Kaavi) ja 1979 Osuuskauppa Nilakka (Keitele).

Kuopion Osusukaupan konttori 1960–70-luvuilla.

Varkauden TalousOsuuskaupan Supertok-automarket avattiin 23.5.1973. Myöhemmin nimi vaihtui Sokos-halliksi ja vuonna 1989 Prismaksi.

Kuopion Osuusliike avasi Lapinlahdelle tavaratalon 1.4.1977.

Markkinat Varpaisjärvellä vuonna 1977.

 

1980

• Osuuskaupparyhmä käy läpi henkiinjäämistaistelun, joka sisältää radikaaleja, S-ryhmän peruskivet uudelleen paaluttavia linjauksia. Yhtenä ratkaisuna on alueosuuskauppaverkoston muodostaminen. Tässä aallossa vuosikymmenen alkupuolella Osuuskauppa Koljonvirtaan yhdistyy Osuuskauppa Elo (Kiuruvesi) ja Kuopion Osuuskauppaan Nilsiän Osuuskauppa, Osuuskauppa Kolmikunta (Juankoski) sekä Talousosuuskauppa (Varkaus).
• Vastaanottavat osuuskaupatkin ovat taloudellisesti heikossa kunnossa. Saneerausohjelma tuo mukanaan myymälöiden sulkemisia ja kiinteistöjen myyntiä. Osuuskauppa luopuu mm. motelli Iso-Valkeisesta. Myyntiin sisältyy vaihtokauppa, jolla saadaan lisää majoitustilaa Puijonsarveen.
• Päivittäistavarakauppa nostetaan tärkeimmäksi toimialaksi. Kuntakeskuksissa lähdetään voimakkaasti kehittämään uutta S-market-ketjua.
• Kuopion Osuuskauppa tekee valtakunnallista pioneerityötä lähtiessään kehittämään jäsenille tarkoitettuja etuja. Toiminta saa uutta nostetta historiallisesta uudistuksesta, kun Kuopion Osuuskauppa ottaa ensimmäisenä käyttöön ostojen määrään suhteutetun bonusjärjestelmän 1.4.1986. 1988 Bonuksia ryhdytään kerryttämään S-Etukortilla sähköisesti.

Maaningan Sinikiven myymälä.

Polttoneste- ja huoltamokaupan ammattilaisia Niiralan Teboililla.

 

1990

• S-ryhmässä alkaa ennätyksellisen nopea kehittämisen aika. Saneeratut osuuskaupat ovat kilpailijoitaan paremmassa valmiudessa ottamaan vastaan vuosikymmenen alun laman.
• 1991 Osuuskauppa PeeÄssä syntyy, kun Kuopion Osuuskauppa ja Osuuskauppa Koljonvirta yhdistyvät ilman suurempia soraääniä. Yhdistyminen tuo tehokkuutta, ostovoimaa, investointikykyä ja kehittämismahdollisuuksia. Alkaa kasvun vuosikymmen, jonka aikana avataan mm. uusia S-marketeja toistakymmentä. Kuopion Prisman ovet avautuvat vuonna 1996.
• Pielaveden Osuuskauppa ajautuu konkurssiin. Kunta jää ilman osuuskaupan palveluja pitkäksi aikaa. PeeÄssä avaa myymälän Pielavedelle vasta yhdeksän vuotta myöhemmin.

16.10.1996 ensimmäiset asiakkaat ovat astumassa sisään Kuopion Prismaan.

 

2000

• Osuuskauppa Koskelonseutu (Suonenjoki, Rautalampi) liittyy PeeÄssään heti vuosikymmenen alussa.
• Toimipaikkojen määrä kasvaa nopeasti ja henkilöstöä palkataan jatkuvasti lisää. Omistajia PeeÄssällä on vuosikymmenen lopussa 92 451, missä kasvua on pitkästi yli kolmannes.
• Päivttäis- ja käyttötavarakauppaan, matkailu- ja ravitsemis- sekä liikennemyymäläkauppaan investoidaan vuosittain kymmeniä miljoonia euroja. PeeÄssä ottaa entistä enemmän vastuuta maakunnan matkailun kehittämisestä, kun se ostaa Hotelli Tahkovuoren ja ryhtyy järjestämään Kuopion Viinijuhlia. Pohjois-Savossa ensimmäisenä ABC-lippua alkaa liehuttaa Marjahaka Iisalmessa kesäkuussa 2000.

 

2010

• 2011 maakunnan viimeinen pieni pitäjäosuuskauppa, Vesannon Osuuskauppa, päätyy fuusioitumaan PeeÄssään, jonka toimialue kattaa nyt koko Pohjois-Savon.
• Osuuskauppatoiminta on muuttunut ajan mukana, mutta arvot ja toiminta-ajatus ovat pysyneet muuttumattomina: osuuskauppa on edelleen olemassa vain ja ainoastaan omistajiaan varten, tuottajien heidän tarvitsemiaan palveluja mahdollisimman edullisesti, toimivasti ja laadukkaasti.
• Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna PeeÄssällä on yli 115 000 omistajaa. Heille maksetaan ylijäämänpalautusta edellisen vuoden ostojen perusteella historiallisen suuri summa, yhteensä 10 miljoonaa euroa.

Maaningalle avataan täysin uusi S-market 20.5.2020. Monelle työntekijälle kyseessä on ainutkertainen tilaisuus päästä mukaan uuden myymälän avaamiseen.

 

 

2020

• Vuosikymmenen alkupuolella maailmanlaajuinen koronapandemia ravistelee yhteiskunnan rakenteita ja koettelee yritystoimintaa erityisesti matkailu- ja ravitsemis- sekä liikennemyymäläkaupassa. PeeÄssä selviää pandemiavuosista lopulta vähin vaurioin. Ensisijaisena tehtävänä osuuskaupassa on varmistaa kaikille työntekijöille toimeentulo myös koronasulkujen aikana. Lomautuksiin ei turvauduta lainkaan, vaan kaikki matkailu- ja ravitsemiskaupan sekä liikennemyymäläkaupan työntekijät työllistetään kaupan toimialalle toimipaikkojen ollessa suljettuina tai toimiessa rajoitetusti.
• PeeÄssä jatkaa voimakasta panostustaan asiakasomistajien palvelujen ja etujen parantamiseen koko toimialueellaan, maaseutupaikkakuntia unohtamatta. Uusia myymälöitä rakennetaan useille paikkakunnille. Myös matkailu- ja ravitsemiskauppaan tehdään suuria taloudellisia panostuksia.
• PeeÄssä ottaa entistä suurempaa roolia Pohjois-Savon elinvoimaisuuden turvaamisessa. PeeÄssä haluaa olla Parhaan Elämän Edelläkävijä Savossa. Johtamisen ja kulttuurin muutoksella haetaan ylivertaista työntekijäkokemusta, omistajalle parasta kumppanuutta sekä alueen rohkeaa edelläkävijyyttä.